NordenBladet — Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on myöntänyt 65 000 euroa uskontojen vuoropuhelun edistämiseen. Yleisavustusta sai Uskontojen yhteistyöt Suomessa – USKOT-foorumi ry. Avustuksella edistetään hyviä suhteita eri uskonnollisten ryhmien välillä tukemalla uskontojen välistä vuoropuhelua.
Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä kolme, joista Uskontojen yhteistyöt Suomessa – USKOT-foorumi ry:n hakemuksen katsottiin parhaiten edistävän uskontodialogia eri ryhmien välillä.
Uskonnollisten ryhmien välisen vuoropuhelun edistämiseen on varattu 80 000 euron määräraha vuoden 2019 talousarviossa. Tämä tarkoittaa, että jäljelle jääneen 15 000 euron määrärahan osalta järjestetään uusi avustushaku.
Avustushaku koskee vain yleisavustuksia. Haku alkaa 30.1.2019 ja päättyy 6.3.2019.
NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö kuulee kevään aikana laajasti kansalaisia EU:n maatalouspolitiikan (CAP) uudistamisesta, joka on parhaillaan meneillään. Uuden kauden on määrä alkaa vuoden 2021 alussa.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän vetämä CAP-kiertue alkaa maanantaina 4. helmikuuta Pieksämäeltä. Kiertueen ensisijainen kohderyhmä ovat maatalousyrittäjät, mutta myös muut sidosryhmät ovat tervetulleita. Kiertue jatkuu samana päivänä Iisalmessa. 11. helmikuuta kiertuetilaisuudet pidetään Kankaanpäässä ja Kaustisella, 18. helmikuuta Kouvolassa ja Nurmijärvellä ja 19. helmikuuta Salossa. Tilaisuuksien alkamisajat ja paikat löytyvät osoitteesta www.mmm.fi/cap27/ajankohtaista.
Tilaisuuksissa ministeri Leppä esittelee CAP-uudistuksen valmistelua EU:ssa ja Suomessa. Tämän jälkeen yleisö voi vastata älypuhelimilla kyselyyn, jonka tulokset ovat välittömästi kaikkien nähtävissä. Tulokset otetaan talteen ja niitä hyödynnetään myöhemmin. Tilaisuuksien jälkipuoliskolla yleisö voi kysyä ja esittää mielipiteensä uudistuksesta. Kysymyksiä ministerille voi tehdä myös etukäteen osoitteessa www.mmm.fi/cap27/ajankohtaista.
Kaikille asiasta kiinnostuneille tarkoitettu Ota kantaa –kysely avautuu 12. helmikuuta jatkuen 31. maaliskuuta saakka. Siinä CAP-uudistuksesta kysytään tarkemmin kuin kiertueella.
CAP-kiertue ja Ota kantaa –kysely täydentävät maa- ja metsätalousministeriön organisoimaa laajaa CAP-kuulemista, johon kuuluu myös sidosryhmien osallistava kuuleminen työpajojen muodossa. Ministeriö järjestää työpajat 27 teemasta. Niiden antia käsitellään CAP-uudistusta varten asetetuissa neljässä työryhmässä, joissa on myös tärkeimpien etujärjestöjen edustus. Työpajoista ja työryhmistä lisätietoa voi katsoa osoitteesta www.mmm.fi/cap27.
NordenBladet —Eduskunnan tarkastusvaliokunta järjestää pohjoismaisten valvontavaliokuntien kokouksen eduskunnassa 31.1. – 1.2.2019. Kokoukseen osallistuu parlamenttien jäseniä sekä valiokuntien virkamiehiä Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Islannista, Färsaarilta sekä Grönlannista.
Tapaamisen keskeisiä aiheita ovat valvontatyön ajankohtaiskysymysten ohella digitaalisuus julkisella sektorilla sekä valvontatulosten hyödyntäminen eri maissa.
Eduskunnan tarkastusvaliokunnasta kokoukseen osallistuvat puheenjohtaja Eero Heinäluoma (sd), varapuheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä (kesk) sekä valiokunnan jäsenet Eero Lehti (kok), Maria Lohela (liik) sekä Johanna Karimäki (vihr). Kokoukseen osallistuvat myös valiokuntaneuvokset Nora Grönholm ja Heidi Silvennoinen.
NordenBladet —Maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontui 28. tammikuuta Brysseliin Romanian puheenjohtajakauden ensimmäiseen kokoukseen keskustelemaan mm. maatalouspolitiikan uudistuksesta ja proteiinisuunnitelmasta. Suomea ministerikokouksessa edusti maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
Puheenjohtajamaana vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla toimiva Romania esitteli kautensa työohjelman ministereille. Yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistus on keskeinen Romanian kaudella esillä oleva kokonaisuus.
Keskustelu CAP-uudistuksen osalta painottui CAP:n strategiasuunnitelma-asetuksen täytäntöönpanomalliin ja markkinajärjestelyasetuksen viinikysymyksiin. Suomi totesi kannattavansa esitystä uudeksi täytäntöönpanomalliksi ja siirtymistä kohti tulosperusteisempaa maatalouspolitiikkaa. Työtä on kuitenkin jatkettava, jotta uusi politiikka olisi yksinkertaisempi ja helpompi toimeenpanna.
Ministerit keskustelivat myös Slovenian valmistelemasta kannanotosta, jossa 18 jäsenmaata Suomi mukaan lukien painotti maaseudun kehittämisen rahoituksen tärkeyttä. ”Maaseudun kehittämisen varojen tulee pysyä mahdollisimman lähellä nykyistä tasoa, jotta voimme vastata lisääntyviin vaatimuksiin, kuten ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin. Esitetyn rahoituskehyksen sisällä on mielestäni harkittava varojen uudelleen kohdentamista maaseudun kehittämisrahoituksen hyväksi”, ministeri Jari Leppä painotti kollegoilleen.
Lisäksi ministerit keskustelivat komission valmistelemasta proteiinisuunnitelmasta. Ministerit painottivat asian tärkeyttä. Suomi nosti esiin, että proteiinisuunnitelmassa tulisi huomioida perinteisten kasviproteiinilähteiden lisäksi muun muassa nurmet ja erilaiset teollisuuden sivuvirrat. Suomi myös totesi, että tuotantosidonnainen tuki proteiinikasveille on hyödyllinen instrumentti myös tulevassa CAP:ssa.
Neuvoston yhteydessä ministeri Leppä ja Ranskan maatalousministeri Didier Guillaume isännöivät usean jäsenmaan ministereiden keskustelua EU:n petopolitiikasta. Osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että petopolitiikassa tarvitaan joustavuutta. Ministerit sopivat jatkavansa yhteydenpitoa ja yhteistyötä asiassa.
Kuva: Jari Leppä (Finnish Government/Laura Kotila/Valtioneuvoston kanslia Lähde: mmm.fi
NordenBladet —Maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt kuluvan vuoden budjetissa saamallaan tuottavuusrahalla kaksi digiuudistushanketta, metsänhoidon suositusten digitalisoinnin ja MELA-metsälaskelmaohjelmiston uudistamisen avoimeen lähdekoodiin perustuvaksi.
–Molemmat hankkeet edistävät osaltaan Suomen metsien kestävää hoitoa ja käyttöä, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Erityisen merkittävää on se, että uusimpaan tutkimustietoon perustuvat metsänhoitosuositukset ovat suositusten digitalisoinnin myötä heti kaikkien toimijoiden saatavilla.
Metsänhoitosuosituksiin liittyvän hanketyön toteuttamisesta vastaa suosituksia kehittävä ja ylläpitävä Tapio Oy ja MELA-ohjelmiston nykyaikaistamisesta Luonnonvarakeskus. Suositusten digitalisointihankkeen on määrä valmistua vuonna 2021 ja ohjelmistohankkeen vuonna 2022.
Uudet suositukset nopeasti ja tehokkaasti käyttöön
Tutkimukseen ja käytännön kokemukseen perustuvat metsänhoidon suositukset kokoavat yhteen hyvän metsänhoidon parhaat käytännöt. Suositusten antamisella tähdätään muun muassa metsien kasvun ja metsäluonnon monimuotoisuuden lisäämiseen.
Metsänhoidon suositusten digitalisointi mahdollistaa jatkossa sen, että suositukset ovat kiinteä osa eri toimijoiden toimintajärjestelmiä, ohjeistuksia ja metsänomistajille tarjottavia palveluita. Hanke hyödyttää erityisesti metsänhoitoyhdistyksiä, kone- ja metsäpalveluyrittäjiä ja metsäyhtiöitä, joiden ei enää tarvitse ylläpitää suosituksia omissa järjestelmissään.
Suositukset kootaan digihankkeessa yhteen tietokantaan, josta tiedot ovat julkisen rajapinnan kautta kaikkien saatavilla. Kun suosituksia muutetaan esimerkiksi uuden tutkimustiedon myötä, kaikilla toimijoilla on saman tien käytettävissään sama ajantasainen tieto ja uudet ideat ja suositukset leviävät nopeasti niin metsänomistajien kuin muidenkin toimijoiden käyttöön.
MELA-ohjelmistosta monipuolisempi ja läpinäkyvämpi
MELA on metsätalouden analyysi- ja suunnitteluohjelmisto, jota käytetään erilaisissa metsien käyttöä koskevissa vaihtoehtolaskelmissa ja vaikutusanalyyseissä. Nyt käynnistetyssä hankkeessa ohjelmistosta tehdään nykyistä monipuolisempi, läpinäkyvämpi, käyttäjäystävällisempi ja helpommin ylläpidettävä.
Metsälaskelmaohjelmiston nykyaikaistaminen ja uudistaminen (MENU) –hankkeen tavoitteena on kehittää uusimpaan tutkimustietoon ja avoimeen lähdekoodiin perustuva laskentajärjestelmä, jonka avulla voidaan tuottaa tietoa sekä kansallisia että kansainvälisiä tietotarpeita varten.
NordenBladet —Maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontuu Brysselissä 28.1.2019 vuoden ensimmäiseen kokoukseensa. Kokouksessa Suomea edustaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. EU:n maatalousministerit keskustelevat neuvostossa yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta sekä kasviproteiinin omavaraisuuden kehittämisestä. Muissa asioissa keskustellaan maaseudun kehittämisen rahoituksen merkitystä käsittelevästä kannanotosta, jossa Suomi on myös mukana.
Puheenjohtajamaana tammikuun alussa aloittanut Romania esittelee kautensa työohjelman Yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistus on keskeinen Romanian kaudella esillä oleva kokonaisuus. Romanian tärkeinä pitämiä aiheita ovat myös mm. biotalous, innovaatiot, maatalouteen liittyvä tutkimus sekä Euroopan kasviproteiinitarjonnan lisäämisen keinot.
Keskustelu yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta painottuu CAP:n strategiasuunnitelma-asetuksen täytäntöönpanomalliin ja markkinajärjestelyasetuksen viinikysymyksiin. Edellinen puheenjohtajamaa Itävalta edistyi hyvin asetusten käsittelyssä ja tämä työ toimii perustana Romanian kaudella tehtävälle työlle. Romania tuo keskusteltavaksi toimia, jotka yksinkertaistaisivat CAP:n toimeenpanoa. Suomi pitää tätä lähtökohtaisesti hyvänä kehityskulkuna. Lisäksi ministerit kuulevat komission esityksen CAP:n ympäristö- ja ilmastokysymyksiin.
Neuvosto käsittelee myös komission valmistelemaa kasviproteiinisuunnitelmaa. Kasviproteiiniomavaraisuus on EU:n alueella haaste, johon pyritään löytämään ratkaisuja. Suomi kannattaa toimia, joilla varmistetaan ja kehitetään kasviproteiinien tuotantoa sekä koko toimitusketjua, kuten markkinatiedon saatavuutta ja läpinäkyvyyttä, tuotantoa ja tutkimusta koskevan tiedon jakamista sekä kuluttajainformaatiota. Suomen tavoitteena on laajempi kasviproteiinin tuotannon tarkastelu, johon myös nurmet otettaisiin mukaan. Lisäksi nurmet ovat osa myös ilmasto- ja ympäristötoimia.
Slovenia on valmistellut maatalous- ja kalastusneuvostoon kannanoton, jossa maa peräänkuuluttaa maaseudun kehittämiseen suunnattujen varojen tason pitämistä mahdollisimman lähellä nykyisen ohjelmakauden rahoitustasoa. Kannanoton on allekirjoittanut jo 17 jäsenmaata Suomi mukaan luettuna. Komission ehdotuksessa monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosille 2021–2027 maaseudun kehittämispolitiikan rahoitus vähenisi 15 %. Allekirjoittaneet jäsenmaat näkevät näin merkittävän laskun erittäin huolestuttavana, koska se uhkaa monien hyvin toimivien maaseudun kehittämistoimien jatkuvuutta.
Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:
neuvotteleva virkamies Ahti Hirvonen, p. 02951 62337
NordenBladet – Tervetuloa Eduskunnan kirjaston koulutukseen, jossa esittelemme Ruotsin, Saksan ja Ranskan oikeudellisia tiedonlähteitä ja annamme vinkkejä vertailevaan tiedonhakuun. Lähtökohtana ovat kirjastossa laaditut oikeudellisten tiedonlähteiden tietopaketit ja koulutuksen painopiste on kyseisten maiden sähköisissä säädöslähteissä: Lagrummet, Zeteo, Gesetze im Internet ja Legifrance.
Tilaisuus on tiistaina 29.1. klo 9.15–11.30 Eduskunnan kirjaston Aurora-salissa, osoite: Aurorankatu 6.
Ohjelma:
9.15–9.30 Alustus aiheeseen / Erika Bergström
9.30–10.20 Ruotsin oikeudelliset tiedonlähteet / Erika Bergström
10.20–10.30 Tauko
10.30–11.00 Saksan oikeudelliset tiedonlähteet / Mirja Pakarinen
11.00–11.30 Ranskan oikeudelliset tiedonlähteet / Sari Koski
Koulutuksen kohderyhmä on oikeusvertailevaa tietoa tarvitsevat, kuten oikeustieteen tutkijat, opiskelijat ja virkamiehet. Koulutus on maksuton.
NordenBladet —Ruotsin parlamentin puhemies Andreas Norlén vierailee Suomessa 31.1.–1.2.2019. Hän tapaa eduskunnassa puhemies Paula Risikon ja varapuhemies Tuula Haataisen sekä perustuslakivaliokunnan, ulkoasiainvaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan edustajia.
Eduskuntatapaamisissa on tarkoitus keskustella muun muassa kahdenvälisistä suhteista, Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyöstä, Suomen ja Ruotsin parlamenttivaaleista sekä lisäksi hybridivaikuttamisesta ja kyberturvallisuudesta. Ruotsalaisia kiinnostaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Eduskuntatapaamisiin osallistuu myös eduskuntaryhmien, Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan sekä Ruotsi-ystävyysryhmän edustajia.
Vierailunsa aikana Norlén tapaa myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön sekä puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.). Historiasta kiinnostuneen puhemiehen ohjelmassa on lisäksi tutustuminen Mannerheim-museoon.
__________________
Andreas Norlén (s. 6. toukokuuta 1973 Bromma) on ruotsalainen maltillisen kokoomuksen poliitikko. Hän on ollut Ruotsin valtiopäivien jäsen vuodesta 2006.
Norlén valittiin valtiopäivien puhemieheksi 24. syyskuuta 2018.
NordenBladet —Eduskunta on hyväksynyt Tuomioistuinvirastoa koskevan lainsäädännön. Lakiehdotukset hyväksyttiin lakivaliokunnan mietinnön mukaisena. Eduskunta hyväksyi myös lakivaliokunnan mietintöön sisältyvät lausumaehdotukset.
Tuomioistuinvirasto huolehtii tuomioistuinten keskushallintoon kuuluvista tehtävistä, joita nykyisin hoitaa oikeusministeriö. Virasto vastaa tuomioistuinlaitoksen toimintaedellytyksistä ja tuomioistuinten toiminnan kehittämisestä, suunnittelusta ja tukemisesta. Tuomioistuinvirasto on toiminnallisesti itsenäinen.
Tarkoitus on, että uusi virasto aloittaa toimintansa 1.1.2020.
NordenBladet —Eduskunta on hyväksynyt kuntalain muutoksen, jonka myötä erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn käynnistämisen edellytyksiä muutetaan kuvaamaan tarkemmin rahoituksen riittävyyttä.
Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevalle kunnalle voidaan käynnistää kuntalain mukaisesti arviointimenettely, jossa selvitetään kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut. Arviointimenettely voidaan käynnistää, jos laissa säädetyt edellytykset täyttyvät.
Vastaisuudessa arviointimenettelyn edellytykset kuvaavat entistä paremmin kunnan rahoituksen riittävyyttä. Tarkoituksena on, että kuntien erityisen vaikean talouden aseman määrittely on oikeudenmukainen ja luotettava ja että se kannustaa kuntia pitkällä aikavälillä taloudellisesti kestäviin ratkaisuihin.
