NordenBladet — Tulevaisuusvaliokunta pitää avoimen kokouksen aiheesta ”Teknologia, etiikka ja kestävä kehitys” 6. helmikuuta klo 9-11 Eduskuntatalon auditoriossa. Tilaisuutta voi seurata suorana verkkolähetyksenä.

Tilaisuudessa kuullaan neljä puheenvuoroa teknologiaan, etiikkaan ja kestävään kehitykseen liittyvistä tulevaisuushaasteista sekä julkistetaan professori Toni Ahlqvistin tulevaisuusvaliokunnalle kirjoittama raportti Tulevaisuuden sosioteknisiä vastakkainasetteluja: Radikaalit teknologiat ja dialektinen tulevaisuudentutkimus (TuVJ 4/2018).

Teknologian ennakointi ja uuden teknologian vaikutusten arviointi ovat tulevaisuusvaliokunnalle eduskunnassa osoitettuja tehtäviä. Tähän tehtävään liittyen valiokunnan radikaalit teknologiat -raporteissa on vuosina 2013 – 2018 tarkasteltu ja arvioitu tuhansien teknologisten sovellutusten tulevaisuuden näkymiä.

Nämä raportit muodostavat lähtökohdan professori Toni Ahlqvistin tekemälle selvitystyölle, jossa tarkasteltiin Radikaalit teknologiat-raporteissa esille nousseisiin kärkiteknologioihin liittyviä eettisiä kysymyksiä ja yhteiskunnallisia jännitteitä ja vastakkainasetteluja. Ei riitä, että tiedämme, minkälaisia laitteita meillä tulevaisuudessa on ja minkälaista osaamista näiden laitteiden valmistaminen ja käyttäminen edellyttävät. Vähintään yhtä tärkeää on ymmärtää uuden teknologian yhteiskunnalliset vaikutukset ja näihin vaikutuksiin liittyvät eettiset arvokysymykset.

Raportin julkistaminen liittyy myös tulevaisuusvaliokunnassa parhaillaan tekeillä olevaan tulevaisuusmietinnön toiseen osaan. Valiokunta sai 25 v -juhlakokouksessaan 16.11.2018 pääministeri Sipilältä haasteen määritellä Suomelle viisi yli hallituskauden ulottuvaa visionääristä tavoitetta. Tähän liittyen kaikkia tilaisuuden alustajia, professori Ahlqvistia, tutkija Heikki Saxénia, professori Markku Ollikaista ja apulaisprofessori Minna Ruckensteinia on pyydetty omalta osaltaan tunnistamaan julkisuudessa riittämättömälle käsittelylle jääneitä tulevaisuushaasteita erityisesti teknologian, etiikan ja kestävän kehityksen näkökulmista.

Tilaisuuden ohjelma

09.00-09.10     Tervetulosanat, tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Stefan Wallin
09.10-09.30 Tulevaisuuden sosioteknisiä vastakkainasetteluja: Radikaalit teknologiat ja dialektinen tulevaisuudentutkimus -raportin julkistaminen, Toni Ahlqvist, tutkimusjohtaja, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto
09.30-09.50 Heikki Saxén, FT, tutkija, Bioetiikan instituutin puheenjohtaja, Tampereen yliopisto
09.50-10.10 Markku Ollikainen, professori, ympäristö- ja luonnonvaraekonomia, Helsingin yliopisto
10.10-10.30 Minna Ruckenstein, apulaisprofessori, Kuluttajatutkimuskeskus, Helsingin yliopisto
10.30-10.50 Keskustelu
10.50-10.55 Päätössanat, tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Stefan Wallin
10.55 Tilaisuus päättyy

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta vierailee Moskovassa 5.–6. helmikuuta. Kyseessä on vastavierailu Venäjän liittoneuvoston ulkoasiainvaliokunnan kesäkuiselle vierailulle Suomeen.

Valiokunta tapaa puheenjohtajansa Matti Vanhasen (kesk.) johdolla muun muassa parlamentin ylähuoneen eli liittoneuvoston varapuhemiehen Iljas Umahanovin, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Konstantin Kosatševin ja muita ulkoasiainvaliokunnan jäseniä sekä parlamentin alahuoneen duuman ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Leonid Slutskijn.

Ohjelmassa on tapaaminen myös apulaisulkoministeri Vladimir Titovin ja valtion energiayhtiö Rosatomin edustajien kanssa.

Matkalle osallistuvat Vanhasen lisäksi Pertti Salolainen (valiokunnan varapuheenjohtaja, kok.), Erkki Tuomioja (sd.), Tom Packalén (ps.) ja Simon Elo (sin.).

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — Suullisella kyselytunnilla torstaina 31. tammikuuta oli vain yksi aihealue: vanhustenhoito ja hoitopalvelujen laatu.  Aihealue liittyy vanhusten palveluhoidossa ja hoitolaitoksissa esiin tulleisiin laiminlyönteihin ja puutteisiin. Kyselytunnin ensimmäisen kysymyksen esitti Merja Mäkisalo-Ropponen (sd). Hänen kysymyksensä perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolle (kesk) oli:

Onko vanhustenhoito Suomessa mielestänne kunnossa?

Ministeri Saarikko vastasi, että ”asiat suomalaisten ikäihmisten hoivassa eivät ole niin hyvällä tolalla kuin asioiden pitäisi olla. On hienoa, että voimme keskustella tästä tänään perusteellisesti ja valottaa laajan kysymyksen eri lähestymiskulmia”.

Eduskunta käsittelikin aihetta laajasti ja puhemies huomautti useita kertoja sekä kysyjiä että vastaajia minuutin mittaisesta aikarajasta. Kysymysaiheista useimmin esille nousi hoitajamitoituksen kirjaaminen lakiin. Myös Mäkisalo-Ropponen toi lakimuutoksen esiin jatkokysymyksessään ministeri Saarikolle: ”Tuotteko asiasta vielä tällä vaalikaudella esityksen, jotta tämä asia saadaan kuntoon?”

Saarikon mukaan tämän vaalikauden puitteissa Ropposen esittämiä muutoksia ei ole aikataulullisesti mahdollista tehdä.  Saarikko painotti, että ”suomalainen hoitohenkilöstö — lähihoitajat, sairaanhoitajat ja muut ammattilaiset — on hyvän hoivan sydän ja ydin. On syytä kiinnittää huomiota hoitohenkilöstön jaksamiskysymyksiin, mutta myönteistäkin on. Viittaamanne laatusuositus, joka ohjeistaa henkilöstön määrää, on johtanut hyvään kehitykseen. Siellä kirjattu 0,5 hoitajaa hoidettavaa kohdin ylittyy valtaosassa meidän ikäihmisten ympärivuorokautisen hoivan yksiköitä.”

Saarikko painotti myös kotihoidon kehittämisen merkitystä: ”Viimeisen viikon ajan on keskusteltu — ja syystä, oikeutetusti — tehostetusta palveluasumisesta eli sellaisista hoitopaikoista, joissa ympärivuorokautisesti hoitajat ovat vanhusten tukena. Valtaosa palveluista on kuitenkin kotihoitoa. Olemme kehittäneet muun muassa ympärivuorokautista kotihoitoa ja palveluohjausta palveluiden piiriin.”

Myös valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) otti kantaa hoitajamitoitukseen kirjaamisesta lakiin. ”Mitä tulee tähän hoitajamitoitukseen. Kun kyse on pitkäaikaisesta ongelmasta — ja nyt on kyse siitä, että on tehty laiminlyöntejä — niin auttaisiko yksi desimaali siihen, että näitä laiminlyöntejä ei tehtäisi? Ei auta. Me kaikki haluamme, että hoitajia on riittävästi, ja kun me olemme tästä yksimielisiä, että me haluamme riittävän määrän hoitoa, niin ehdotan tässä, että tehdään tämä työ parlamentaarisesti ja valmistellaan seuraavalle hallitusneuvotteluryhmälle pohjaksi vahva eduskunnan tahto, koska tälle eduskunnalle ei enää ehditä tuomaan uutta lainsäädäntöä. Tehdään tämä yhdessä, koska meillä on yhteinen tavoite, riittävästi hoitajia, joka lähtee kunkin hoidettavan yksilökohtaisista, henkilökohtaisesta tarpeista, ei desimaalista.”

Antti Lindtman (sd) nosti esiin, että ”yhteiskunnan sivistyksen mitta on se, miten huolehdimme heistä, jotka tämän maan meille ovat rakentaneet. Ja nyt tilanne on se, että vanhuksia hoidetaan Suomessa tavalla, joka ei täytä ihmisarvoisen hyvän hoidon kriteerejä. Tämä on ollut tiedossa jo pitkään, ja sen vuoksi tarvitaan vähimmäismitoitus, ainakin minimitaso, sille, kuinka paljon henkilöstöä on hoitamassa, jotta näiltä laiminlyönneiltä pystytään välttymään.”

Vanhusten hoitoon liittyviä jatkokysymyksiä olivat myös hoitajamitoitus vanhustenhoidossa (Ritva Elomaa, ps), epäkohtien esille ottaminen vanhustenhoidossa (Pekka Haavisto, vihr), vanhustenhoidon laadun valvonta (Anna-Maja Henriksson, r) sekä epäkohtien korjaaminen vanhustenhoidossa (Sari Tanus, kd).

Oppositiopuolueiden kaikki eduskuntaryhmät (sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä, perussuomalaisten eduskuntaryhmä, vihreä eduskuntaryhmä, vasemmistoliiton eduskuntaryhmä, ruotsalainen eduskuntaryhmä, kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä, liike Nyt –eduskuntaryhmä ja tähtiliikkeen eduskuntaryhmä) jättävät välikysymyksen vanhusten hoidon tilasta perjantaina 1. helmikuuta ja välikysymys luetaan samana päivänä klo 13 alkavassa täysistunnossa.

Suullisen kyselytunnin puheenvuorot ovat luettavissa täysistunnon pöytäkirjasta (31.1.2019)

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — Oppositiopuolueiden eduskuntaryhmät (sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä, perussuomalaisten eduskuntaryhmä, vihreä eduskuntaryhmä, vasemmistoliiton eduskuntaryhmä, ruotsalainen eduskuntaryhmä, kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä, liike Nyt –eduskuntaryhmä ja tähtiliikkeen eduskuntaryhmä) jättivät välikysymyksen vanhusten hoidon tilasta perjantaina 1. helmikuuta.

Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja on Sanna Marin (sd) ja välikysymyksen on allekirjoittanut yhteensä 90 kansanedustajaa.

Välikysymys (VK 3/2018) vanhusten hoidon tilasta luetaan täysistunnossa perjantaina 1. helmikuuta. Välikysymys on saatavissa myös eduskunnan verkkosivuilla >>

Välikysymys käsitellään täysistunnossa viikolla 6.

Lähde: Eduskunta.fi