perjantai, 4 huhtikuun, 2025

:::UUTISET:::

Varapuhemies Pekkarinen Etelä-Koreaan

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen vierailee Etelä-Koreassa 28.–30. tammikuuta. Kyseessä on vastavierailu Etelä-Korean parlamentin varapuhemiehen Joo Seung-yongin viime lokakuussa tekemälle vierailulle Suomeen.

Varapuhemies Joon lisäksi Pekkarinen tapaa Soulissa Etelä-Korean parlamentin talousvaliokunnan ja Suomi-ystävyysryhmän jäseniä sekä Suomalaisen kauppakamarin ja Etelä-Koreassa toimivien suomalaisten yritysten edustajia. Vierailun keskustelunaiheet liittyvät muun muassa Suomen ja Etelä-Korean yhteistyöhän innovaatio- ja energiapolitiikassa. Ohjelmaan kuuluu myös tutustuminen Etelä- ja Pohjois-Korean rajavyöhykkeeseen.

________________

Reijo Mauri Matias Pekkarinen (s. 6. lokakuuta 1947 Kinnula) on suomalainen poliitikko, keskustalainen kansanedustaja ja viiden hallituksen ministeri. Koulutukseltaan hän on yhteiskuntatieteiden maisteri. Toukokuusta 2015 hän on toiminut eduskunnan ensimmäisenä varapuhemiehenä.

Ennen eduskuntaan valitsemistaan Mauri Pekkarinen toimi muun muassa Keskustapuolueen Keski-Suomen piirijärjestön toiminnanjohtajana vuosina 1974–1979, työvoimaministerinä toimineen Paavo Väyrysen poliittisena sihteerinä 1976–1977, sisäasiainministeri Eino Uusitalon poliittisena sihteerinä 1978–1979, Jyväskylän kaupunginvaltuutettuna 1977–2004 sekä presidentin valitsijamiehenä vuoden 1978 presidentinvaalissa. Vuosina 1987–1991 hän oli puolueensa Keski-Suomen piirin puheenjohtaja.

Kansanedustajana Mauri Pekkarinen on ollut vuodesta 1979. Tuolloin hänet valittiin eduskuntaan vajaalla 8 000 äänellä. Seuraavissa vaaleissa 1983 äänimäärä kasvoi 400:lla ja jonkin verran vielä vuoden 1987 vaaleissa. Seuraavissa vaaleissa äänimäärä nousi yli 10 000:n. Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa Pekkarinen sai Keski-Suomessa enemmän ääniä kuin kukaan toinen tässä vaalipiirissä aiemmin, mutta vuonna 2011 keskustan kärsiessä ison vaalitappion Pekkarinen keräsi kaikkien aikojen huonoimman eduskuntavaalien äänisaaliinsa ja hävisi vaalipiirin äänikuninkuuden keskustalaiselle Anne Kalmarille.

Pekkarinen on toiminut eduskunnan pankkivaltuustossa vuosina 1995–2003, keskustapuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtajana 1999–2003 sekä Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtajana 1987–1991. Keskustan ollessa oppositiossa vaalikaudella 1995–2003 aktiivisesti puheenvuoroja käyttänyt Pekkarinen sai lempinimen ”eduskunnan terrieri”.

Pekkarinen on toiminut viiden hallituksen ministerinä. Ahon hallituksessa (1991–1995) hän toimi sisäasiainministerinä ja Jäätteenmäen hallituksessa (2003) sekä Vanhasen I hallituksessa (2003–2007) kauppa- ja teollisuusministerinä. Vanhasen II hallituksessa Pekkarinen oli kauppa- ja teollisuusministeri 31. joulukuuta 2007 asti.

Vuonna 2008 tämän tehtävän nimeksi tuli elinkeinoministeri. Pekkarinen jatkoi elinkeinoministerinä Kiviniemen hallituksessa. Kevään 2011 vaalien jälkeen keskusta jäi oppositioon. Pekkarisesta tuli tällöin yhdeksännellä eduskuntakaudellaan eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja. Nykyisistä kansanedustajista Pekkarinen häviää valtiopäivävuosissa vain Ilkka Kanervalle.

Pekkarinen toimi myös Vapaan koulutuksen tukisäätiössä (VKTS), jonka tavoitteena oli kamppailla kouluihin tunkeutuvaa sosialismia vastaan. Säätiö muun muassa kokosi ”mustaa listaa” opettajien poliittisesta suuntautumisesta. Pekkarinen oli kesäkuussa 2010 ehdolla keskustan uudeksi puheenjohtajaksi ja pääministeriksi Matti Vanhasen tilalle ja pääsikin toiselle kierrokselle, mutta hävisi Mari Kiviniemelle.

Maaliskuussa 2012 Pekkarinen ilmoitti pyrkivänsä jälleen keskustan puheenjohtajaksi kesän puoluekokouksessa. Hän painotti tiedotustilaisuudessaan, että puolueelle tulee löytää ylin johto, joka pystyy innostamaan ja yhdistämään sekä viemään sanomaa perille. Huhtikuussa Pekkarinen kuitenkin vetäytyi puheenjohtajakisasta, koska koki puolueenjohdon toivovan puolueessa sukupolvenvaihdosta.

Syyskuussa 2018 Pekkarinen ilmoitti, ettei asetu ehdolle vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.

 

Lähde: Eduskunta.fi

Suuri valiokunta sai selvityksen ensi viikon maatalous- ja kalastusneuvostosta

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — ​Suuri valiokunta sai maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) selvityksen tulevasta maatalous- ja kalastusneuvoston kokoontumisesta (28.1.).

Neuvoston keskusteluaiheena on yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistus, joka kytkeytyy myös neuvotteluihin EU:n tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä. Keskustelu neuvostossa koskee tällä kertaa ns. strategiasuunnitelma-asetuksen toimeenpanomallia ja markkinajärjestelyasetuksen viinikysymyksiä.

Suuri valiokunta keskusteli ministeri Lepän kanssa mm. Suomen EU-puheenjohtajakauteen liittyvistä odotuksista lainsäädäntöhankkeiden ja maatalouden kehysrahoituksen osalta.

Lainsäädäntöhankkeiden etenemistä on vaikea ennakoida vielä tässä vaiheessa, Leppä sanoi. Ministerin mukaan päätökset rahoituskehyksestä ja YMP:n toimeenpanoasetukset näyttävät todennäköisesti osuvan Suomen kaudelle.

Valiokunnan keskustelussa käsiteltiin maatalouden rahoitukseen liittyen myös maaseudun kehittämistä koskevan YMP:n toisen pilarin rahoituksen turvaamista, jota maatalous- ja kalastusneuvosto käsittelee Slovenian esille nostamana tiedotusasiana.

Valiokunnan keskustelussa nousi esille huoli maatalouden rahoituksen turvaamisesta. Ministeri Lepän mukaan rahoituskehyksen sisäisiä korotuksia muihin politiikkasektoreihin tulisi tasata maaseudun kehittämistoimien rahoituksen turvaamiseksi.

Valiokunta keskusteli lisäksi afrikkalaisen sikaruton tartuntatilanteesta, joka Lepän mukaan on Euroopassa tasaantumassa jäsenmaissa tehtyjen mittavien torjuntatoimien ansiosta.

____________________________

Jari Juhani Leppä (s. 24. kesäkuuta 1959 Pertunmaa) on suomalainen poliitikko ja maanviljelijä. Hän on Suomen maa- ja metsätalousministeri. Leppä on ollut kansanedustaja vuoden 1999 vaaleista lähtien. Pertunmaan kunnanvaltuustossa Leppä on istunut vaaleista 1992 lähtien, vuodesta 1997 puheenjohtajana.

Eduskunnassa Leppä on ollut muun muassa maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja ja puhemiesneuvoston jäsen vuosina 2007–2011 ja 2011–2015. Vuosina 2007–2015 hän oli myös eduskunnan kansainvälisten asiain foorumin jäsen. Hän on myös Veikkauksen hallintoneuvoston jäsen. Tasavallan presidentti nimitti hänet maa- ja metsätalousministeriksi Sipilän hallitukseen perjantaina 5. toukokuuta 2017.

Leppä on koulutukseltaan maanviljelysteknikko (1979). Hän on viljellyt maata vuodesta 1980. Vuonna 2011 Leppä oli eduskunnan eniten maataloustukea saanut edustaja.

 

Lähde: Eduskunta.fi

Kysy puhemieheltä! Suora lähetys eduskunnan Facebook-sivulla ke 30.1. klo 11.45–12.15

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Eduskunnan puhemies Paula Risikko vastaa kansalaisten kysymyksiin suorassa Facebook-lähetyksessä keskiviikkona 30.1. klo 11.45–12.15.

Kysymyksiä puhemiehelle voi lähettää ennakkoon lomakkeella tai suoran lähetyksen kommenttikentässä. Kysymyksen voi esittää myös nimimerkillä.

– Tämän eduskunnan työ on loppusuoralla. Vaikka olemme saaneet paljon aikaan, työ suomalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi jatkuu. Olemme myös uudistaneet eduskunnan työskentelytapoja, kertoo puhemies Paula Risikko.

Suoran lähetyksen osoite: https://www.facebook.com/suomeneduskunta/

Ennakkokysymyslomake: https://bit.ly/2D8UeJr

 

Lähde: Eduskunta.fi

Suomen kehityskaari valtiona – eduskunta julkaisee verkkoteoksen opetuskäyttöön

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — ​Eduskunta on julkaissut verkkopalvelussaan Suomen valtiopolitiikan historiaa käsittelevän teoksen, joka on vapaasti kaikkien luettavissa ja kuunneltavissa. Verkkoteos palvelee historian ja yhteiskuntaopin opettajia ja oppilaita ja tarjoaa mielenkiintoista luettavaa kaikille, joita Suomen kehitys valtiona kiinnostaa. Verkkoteos julkaistaan myöhemmin myös ruotsin kielellä.

Verkkojulkaisu perustuu oikeustieteen ja valtiotieteiden tohtorin ja korkeimman hallinto-oikeuden entisen presidentin Pekka Hallbergin ja Helsingin yliopiston entisen yleisen valtio-opin professorin Tuomo Martikaisen kirjoittamaan Suomen valtiopolitiikan pitkä kaari -teokseen. Se ilmestyi painettuna teoksena Suomen 100-vuotisjuhlavuoden lopussa.

Kirja on nyt verkkoteoksena eduskunnan verkkosivuilla. Verkkoteos on suunnattu erityisesti koululaisten ja opiskelijoiden tarpeisiin, mutta sopii hyvin kaikille aiheesta kiinnostuneille. Kirjan kuva-aineistoa on verkkoteoksessa laajennettu ja osa teksteistä löytyy myös kuunneltavina podcasteina. Tekstiosuuksia on muokattu verkkoversiossa oppimista tukeviksi.

Verkkoteos etenee aikakausittaisena Suomen valtiollisen kehityksen läpileikkauksena. Itsenäisyyden aikaa taustoitetaan historiallisella katsauksella käräjäkiviltä ja ruotsinvallan ajalta autonomianajan Venäjän yhteyteen. Itsenäisyyden alkuajan jaksoissa kuvataan tasavallan rakentamisen vaikeaa alkua sisällissodasta parlamentaarisen toimintamallin kehittymiseen.

Kun sota-ajan vaikeat vaiheet jälleen kriisiyttävät valtiollisen kehityksen, sitä seuraavat jaksot korostavat kansakuntaa eheyttävän jälleenrakentamisen politiikkaa ja hyvinvointivaltion synnyn vaiheita. Sotienjälkeisen kauden haasteena korostuu ulkopoliittinen tasapainoilu idän ja lännen välillä, joka 1990-luvulla taittuu Euroopan unioniin liittymiseen. Viime vuosikymmenten osalta keskiössä ovat valtasuhteiden muutokset, arvopolitiikka ja kansainvälistyminen.

Kirjoittajat haluavat avata näköaloja suomalaisen yhteiskunnan toimintamalliin, jossa käytännönläheisyydellä, kansanvallalla ja valtion johtavien toimielinten kyvyllä ohjata kehityksen suuntaa on ollut ratkaisevaa merkitystä. Teos johdattaa pohtimaan, mitkä ovat suomalaisen yhteiskuntakehityksen edellytykset tulevaisuudessa. Historian eri vaiheissa on tarvittu kykyä havaita toimintaympäristön muutoksia ja vastata uusiin ongelmiin, jossa haasteet ovat laajentuneet globaalien kysymysten tasolle.

Verkkoteos esitellään opetus- ja kasvatusalan Educa-messuilla 25.-26. tammikuuta Helsingissä. Eduskunta osallistuu tapahtumaan omalla osastollaan, jossa verkkoteokseen voi tutustua. Lisäksi mm. eduskunnan puhemies Paula Risikko esiintyy messulavalla 25.1.2019 klo 14.30.

 

Lähde: Eduskunta.fi

Satonen vastasi EU-puheenjohtajuutta koskeviin kysymyksiin suorassa lähetyksessä

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — ​Suuren valiokunnan puheenjohtaja Arto Satonen (kok.) vastasi tänään Suomen EU-puheenjohtajakautta koskeviin kysymyksiin suorassa lähetyksessä eduskunnan Twitter-tilillä.

Ennakkoon lähetetyt kysymykset koskivat mm. Suomen vaikutusmahdollisuuksia ja kansallisia tavoitteita puheenjohtajana, puheenjohtajakauden kustannuksia ja kokousten keskittämistä Helsinkiin.

Suomi voi Satosen mukaan hyötyä siitä, että se johtaa EU:n päätöksentekoa suurissa asiakokonaisuuksissa, jotka puheenjohtajakaudellemme osuvat.

Samaan aikaan on muistettava, että puheenjohtajan vastuulla on kokonaisuuden hallinta, Satonen sanoi.

Suomi ei siis voi ajaa vain omaa etuaan, kun päätetään esimerkiksi EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä, vaan on etsittävä ratkaisua, joka palvelee kaikkia, puheenjohtaja jatkoi.

Ajankohtaisista aiheista lähetyksessä käsiteltiin myös Brexitiä, ilmastopolitiikkaa, naisten oikeuksia ja EU:n laajentumista.

Tiukasti politiikkaan liittyvien aiheiden ohella Satonen sai vastattavakseen kysymyksen siitä, tarjotaanko kokousvieraille Suomessa mämmiä tai mustaamakkaraa.

Suomi on EU:n puheenjohtajamaa 1.7. – 31.12.2019. Eduskunta isännöi Suomen EU-puheenjohtajakaudella seitsemää parlamentaarista EU-kokousta.

Kysy Suomen EU-puheenjohtajakaudesta -lähetyksen voi jälkikäteen katsoa eduskunnan Twitter-tililtä.

 

Lähde: Eduskunta.fi

Lakivaliokunta kiinnittää huomiota kuluttajien velkaongelmien ennalta estämisen ja vähentämisen tehostamiseen

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Eduskunnan lakivaliokunta kiinnittää huomiota tarpeeseen tehostaa kuluttajien velkaongelmien ennalta estämistä ja vähentämistä. Lakivaliokunta on torstai 24. tammikuuta hyväksynyt yksimielisen lausunnon hallituksen esityksestä, jonka tarkoituksena on kohtuullistaa kuluttajaluottojen hinnoittelua ja vähentää kalleimpien kuluttajaluottojen aiheuttamia velkaongelmia (LaVL 33/2018 vp – HE 230/2018 vp).

Lakivaliokunta kannattaa esitykseen sisältyviä muutosehdotuksia, mutta tekee lausunnossaan talousvaliokunnalle kolme lausumaesitystä, joissa hallituksen edellytetään jatkossa muun muassa arvioivan ulosoton suojaosuusjärjestelmän, maksuhäiriötietojen säilytysaikojen ja sosiaalisen luototuksen kattavuuden kehittämistarpeet.

Lisäksi lakivaliokunta on lähettänyt oikeusministeriölle kirjeen, jonka mukaan luottotietorekisteriin merkittävien maksuhäiriötietojen säilytysaikoja tulee arvioida kiireellisesti ottaen tasapainoisesti huomioon velallisten ja velkojien edut samoin kuin yhteiskunnassa ja luottomarkkinoilla luottotietolain voimaantulon jälkeen tapahtuneet muutokset. Kirjeen taustalla on luottotietolain muuttamista koskeva lakialoite (LA 28/2018 vp).

Lakivaliokunnan lausunto LaVL 33/2019

 

Lähde: Eduskunta.fi

Sote-uudistuksen säästötavoitteet esillä torstain kyselytunnilla

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

OHMYGOSSIP — Eduskunnan suullista kyselytuntia torstaina 24. tammikuuta hallitsi jälleen kerran sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Tällä kertaa hallitus sai vastata uudistuksen säästötavoitteiden toteutumista koskeviin kysymyksiin.

Oppositio nosti esiin Talouspolitiikan arviointineuvoston tuoreen raportin, jonka mukaan sote-uudistuksen kolmen miljardin euron säästön toteutuminen on hyvin epätodennäköistä. Hallitukselta kysyttiin, miten se suhtautuu arviointineuvoston vakavaan kritiikkiin. Vastauksena valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) totesi, että säästöjä on vaikea arvioida. Orpo sanoi myös pitävänsä suomalaisten terveyspalveluiden osalta vielä suurempana riskinä sitä, että uudistusta ei saada eteenpäin. Puheenvuoroissa peräänkuulutettiin myös sote-uudistuksen alkuperäisiä tavoitteita. Opposition mielestä uudistuksen alkuperäiset tavoitteet ovat pitkään jatkuneen käsittelyn aikana jo moneen kertaan unohtuneet.

Muita kyselytunnin aiheita olivat muun muassa ulkomaisen työvoiman käyttäminen, kaivoslain uudistaminen sekä indeksijäädytykset.

Koko kyselytunnin keskustelu on luettavissa täysistunnon pöytäkirjasta.

 

Lähde: Eduskunta.fi

Pölyttäjien elinmahdollisuuksia parannetaan, aktiiviviljelijän määritelmään kevennys

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Hallitus on hyväksynyt asetusmuutoksen, jolla säädetään mesikasvikesantojen kasvilajeista. Tämä parantaa pölyttäjien elinmahdollisuuksia. Lisäksi aktiiviviljelijän määritelmää kevennettiin.

Viherryttämistuen ekologiseksi alaksi hyväksytään uutena kesantotyyppinä mesikasvikesannot vuodesta 2019 alkaen. Ekologisen alan mesikasvikesannolle hyväksytään seuraavat kasvilajit: apilat, mesikät ja aitohunajakukka sekä näiden seokset. Ekologisen alan tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja parantaminen. Mesikasvien viljely tukee osaltaan tavoitetta lisäämällä pölyttäjien ja muiden hyönteisten elinmahdollisuuksia.

Ekologisen alan velvoite on voimassa Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan maakunnissa maatiloilla, joilla on yli 15 hehtaaria peltoalaa. Luonnonmukaista tuotantoa harjoittavilla tiloilla velvoitetta ei ole, eikä myöskään nurmivaltaisilla tiloilla. Mesikasvikesannon painokerroin on 1,5. Tämä tarkoittaa, että 1 hehtaari mesikasvikesantoa laskettaisiin ekologisen alan viiden prosentin velvoitteeseen 1,5 hehtaarina. Muulla ekologisen alan kesannolla painokerroin on 1.

Lakiin EU:n suorista tuista 1.1.2019 voimaan tulleen muutoksen perusteella useita viljelijätukijärjestelmiä koskevaa aktiiviviljelijäkäsitteen niin sanottua kieltolistaa ei enää sovelleta. Muutoksen myötä EU:n suoria tukia tai ohjelmaperusteisia viljelijäkorvauksia hakevalta viljelijältä ei enää tarkasteta kieltolistalla olevien toimintojen hallinnointia. Kieltolistan toimintoja ovat esimerkiksi kiinteistöyhtiön tai vesiyhtiön hallinnointi tai pysyvien urheilukenttien tai vapaa-ajan alueiden hallinnointi. Lakimuutoksen mukaisesti nyt hyväksytyssä valtioneuvoston asetuksen muutoksessa poistettiin aktiiviviljelijää koskeva kohta.

Tarkemmin asetusmuutoksen vaikutuksista kerrotaan maa- ja metsätalousministeriön tiedotteessa 25.10.2018: Hallitus esittää: aktiiviviljelijän määritelmään kevennys, mesikasvit mukaan viherryttämistuen ekologiseen alaan

Lähde: mmm.fi

Petri Honkonen: Yleisradioyhtiöillä suuri vastuu valeuutisten torjunnassa

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Valeuutisten torjunnasta raportin Euroopan neuvoston parlamentaariselle yleiskokouksen tehnyt kansanedustaja Petri Honkonen (kesk.) korostaa julkisen palvelun yleisradioyhtiöiden vastuuta taistelussa vääristeltyjä tietoja ja propagandaa vastaan.

”Yleisradioyhtiöt voisivat ottaa päätehtäväkseen jämäkän johtovastuun valeuutisten torjumiseksi. Kunnianhimoista faktantarkistusta ja laatujournalismia tehdään toki muuallakin, mutta yleisradioyhtiöt ovat monessa maassa hyvin resurssoituja ja riippumattomia”, Honkonen sanoo.

Hän esitteli raporttinsa ”Public service media in the context of disinformation and propaganda” yleiskokouksessa keskiviikkona. Raportissa käytettyjen ja tutkijoiden suosimien termien kuten disinformaation, propagandan ja tiedon epäjärjestyksen (information disorder) sijaan Honkonen puhuu mieluummin valeuutisista, koska sana on kaikkien tuntema.

”Kannustan yleisradioyhtiöitä kehittelemään myös tapoja valistaa ja kouluttaa yleisöä valeuutisten tunnistamiseen ja lähdekritiikkiin. Kenties myös tekoälystä tulee jatkossa olemaan apua faktantarkistuksessa”, Honkonen toivoo.

Raporttiaan varten Honkonen tutustui muun muassa Britannian yleisradioyhtiön BBC:n faktantarkistusmenetelmiin ja vaikuttui siitä, miten paljon resursseja yhtiö käyttää luotettavuutensa turvaamiseksi ja myös yleisön medialukutaidon parantamiseksi.

”Tutustuin Suomessa myös Ylen valeuutisten vastaiseen työhön ja Ylen journalismin akatemiaan, joissa tehdään vaikuttavaa työtä”, hän kertoo.

Honkonen toivoo, että kaikki Euroopan neuvoston jäsenvaltiot ymmärtävät, kuinka tärkeää demokratian kannalta on, että ihmiset voivat luottaa julkisen palvelun yleisradioyhtiöihin ja että valtiot turvaavat yhtiöiden rahoituksen.

”Julkisen vallan pitäisi tukea myös valeuutisiin ja propagandaan liittyvää tutkimusta, jotta ymmärtäisimme paremmin niiden vaikutusmekanismit. Valeuutisilla halutaan vaikuttaa vaalituloksiin, horjuttaa kansalaisten luottamusta, kärjistää yhteiskunnallista keskustelua ja lietsoa epäjärjestystä, mikä kaikki syövyttää demokraattisia yhteiskuntiamme sisältäpäin.”

”Vapaa ja totuuteen pyrkivä media ei ole vihollinen vaan olennainen osa toimivaa demokratiaa. Siksi olemme vakavan asian äärellä”, hän päätti.

Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistuu jäsenet ja varajäsenet yhteen laskien yli 700 kansanedustajaa eri maista. Yleiskokous on koolla Ranskan Strasbourgissa 21.–25.1.2019. Istuntoa voi seurata suorana verkkolähetyksenä ja kaikki raportit lukea yleiskokouksen verkkosivuilla.

Sirkka-Liisa Anttila: Ihmisoikeudet menevät sharia-lain yli

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) puolusti voimakkaasti yleismaailmallisia ihmisoikeuksia puhuessaan Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen istunnossa tiistai-iltana.

”Ihmisoikeudet ovat jakamattomia. Ihmisoikeuksista ei voi tehdä poikkeuksia uskonnollisten tai kulttuuristen syiden varjolla. On hyvin ongelmallista, että joissakin Euroopan neuvoston jäsenmaissa on vähemmistöjä, jotka pitävät islamilaista sharia-lakia ensisijaisena oikeuskäytäntönä. Islamilaisessa perheoikeudessa miehillä on määräysvalta naisiin nähden ja rikosoikeudelliset rangaistukset ovat julmia, epäinhimillisiä ja häpäiseviä”, Anttila moitti.

Ongelmallista on myös se, että Euroopan neuvoston jäsenmaista Albania, Azerbaidžan ja Turkki ovat allekirjoittaneet vuonna 1990 niin sanotun Kairon julistuksen, joka käsittelee ihmisoikeuksia islaminuskossa. Kairon julistus ei myöskään tunnusta uskonnonvapautta.

”Kairon asiakirja on luonteeltaan poliittinen eikä se ole oikeudellisesti sitova. Sen allekirjoittaneiden Euroopan neuvoston jäsenmaiden tulisi kuitenkin todeta tämä myös virallisesti ja kertoa, että Euroopan ihmisoikeussopimuksen normit ovat muita normeja korkeammalla tasolla”, Anttila vaati.

Keskustelun pohjana oli raportti ”Compatibility of Sharia law with the European Convention on Human Rights: can States Parties to the Convention be signatories to the ”Cairo Declaration”?

Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistuu jäsenet ja varajäsenet yhteen laskien yli 700 kansanedustajaa eri maista. Yleiskokous on koolla Ranskan Strasbourgissa 21.–25.1.2019. Istuntoa voi seurata suorana verkkolähetyksenä ja kaikki raportit lukea yleiskokouksen verkkosivuilta.
________________________

Sirkka-Liisa Anttila (o.s. Ojala, s. 20. joulukuuta 1943 Marttila) on suomalainen hallintonotaari ja poliitikko. Hän on ollut keskustan kansanedustaja vuosina 1983–1996 ja uudelleen vuodesta 1999. Anttila toimi vuosina 2007–2011 maa- ja metsätalousministerinä Matti Vanhasen II hallituksessa ja Mari Kiviniemen hallituksessa.

Vuodet 1996–1999 Anttila oli Euroopan parlamentin jäsen. Hän on ollut myös eduskunnan ensimmäinen varapuhemies 1995–1996, 1999–2003 ja 2006–2007. Forssan kaupunginvaltuustossa Anttila on ollut vuodesta 1977. Vuosina 1994–2000 hän oli keskustan varapuheenjohtaja.

1...612613614Sivu 613 / 614