NordenBladet — Maanantaina 18. maaliskuuta toisessa käsittelyssä käsiteltiin useita lakiesityksiä. Täysistunnossa eduskunta hyväksyi seuraavat lait: (Lakiehdotusten toinen käsittely päättyi. Asian käsittely päättyi.)

Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyt, lakialoitteeseen LA 84/2018 vp sisältyvät 1.-3. lakiehdotuksen. Eduskunta yhtyi valiokunnan ehdotukseen lakialoitteeseen LA 18/2016 vp sisältyvän lakiehdotuksen hylkäämisestä ja kansalaisaloitteeseen KAA 1/2018 vp sisältyvän lakiehdotuksen hylkäämisestä.

Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn, hallituksen esitykseen HE 69/2018 vp sisältyvän 1. lakiehdotuksen. Eduskunta hyväksyi valiokunnan mietinnössä ehdotetun uuden, 2. lakiehdotuksen.

Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyt, hallituksen esitykseen HE 237/2018 vp sisältyvän lakiehdotuksen ja lakialoitteeseen LA 86/2018 vp sisältyvän lakiehdotuksen. Eduskunta hyväksyi mietintöön sisältyvän lausumaehdotuksen.

Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn, hallituksen esitykseen HE 278/2018 vp sisältyvän lakiehdotuksen.

Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyt, hallituksen esitykseen HE 242/2018 vp sisältyvät 1., 3.-5., 7.-18. ja 20.-26. lakiehdotuksen. Eduskunta pysyi ensimmäisessä käsittelyssä tekemässään päätöksessä hallituksen esitykseen HE 242/2018 vp sisältyvien 2., 6. ja 19. lakiehdotuksen hylkäämisestä.

Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyt, hallituksen esitykseen HE 241/2018 vp sisältyvät 1.-7., 11., 13. ja 15.-16. lakiehdotuksen. Eduskunta pysyi ensimmäisessä käsittelyssä tekemässään päätöksessä hallituksen esitykseen HE 241/2018 vp sisältyvien 8.-10., 12. ja 14. lakiehdotuksen hylkäämisestä.

Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyt, hallituksen esitykseen HE 259/2018 vp sisältyvät 1., 3. ja 6.-10. lakiehdotuksen. Eduskunta pysyi ensimmäisessä käsittelyssä tekemässään päätöksessä hallituksen esitykseen HE 259/2018 vp sisältyvien 2., 4. ja 5. lakiehdotuksen hylkäämisestä.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lentoliikenteen matkustajarekisteritietojen käytöstä terrorismin ja vakavan rikollisuuden torjunnassa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Hallituksen esitys HE 55/2018 vp
Valiokunnan mietintö HaVM 42/2018 vp

Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyt, hallituksen esitykseen HE 284/2018 vp sisältyvät 1.-39. lakiehdotuksen.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Kun ajattelen demokratiaa, kansanvaltaa, mitä minä ajattelen?

Ajattelen synnytyslaitoksia, joissa jokaista synnyttävää äitiä kohdellaan samalla tavalla; ajattelen kouluja, jossa jokainen lapsi oppii lukemaan ja lopulta tietää, että olemme kaikki osa tätä samaa yhteiskuntaa. Ajattelen myös kirjastoja, joihin jokainen voi mennä ja etsiä tietoa.

Toki minä ajattelen myös eduskuntaa, puolueita ja vaaleja.

Demokratiaa eivät kuitenkaan tee instituutiot itsessään vaan ihmiset. Perimiltään demokratia on henkeä: ajattelutapa, asenne ja ilma ihmisten välissä.

Demokratia on uskoa jokaisen ihmisen tasa-arvoiseen asemaan ja vapauteen, luottamusta ihmisten kykyyn tehdä järkeviä päätöksiä, vähemmistön tyytymistä enemmistön tahtoon ja enemmistön kunnioitusta vähemmistöjä kohtaan.

Politiikka on usein täynnä paradokseja. Eräs hienoimmista koskaan lukemistani politiikan aforismeista on amerikkalaisen moraalifilosofin Reinhold Niebuhrin kuvaama demokratian paradoksi:

Ihmisen pahuus tekee demokratian välttämättömäksi, ihmisen hyvyys tekee demokratian mahdolliseksi.

Meistä poliittisista päättäjistä jokainen vuorollaan joutuu ihmettelemään politiikan paradokseja. Eräs paradokseista on se, että Suomessa järjestetään maailman toiseksi luotettavimmat ja vapaimmat vaalit, mutta tästä huolimatta kansalaisten äänestysaktiivisyys on pitkään laskenut.

Vaalijärjestelmäämme emme juuri voi tämän paremmaksi enää kehittää, joten joudumme keksimään jotakin uutta demokratiamme parantamiseksi.

Demokratia on myös sana. Mitä useampi sitä käyttää, sitä enemmän se painaa. Tästä syystä on tärkeätä löytää uusia keinoja, joilla ihmiset entistä enemmän voivat osallistua demokraattiseen keskusteluun.

Puhemies Paula Risikko​

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

​Maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtaja Kari Kulmala (sin.) osallistuu Bukarestissa Romaniassa parlamenttien väliseen kokoukseen maatalousuudistuksesta 19.-20. maaliskuuta 2019.

Euroopan komission maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaava komissaari Phil Hogan käsittelee kokouksessa Euroopan unionin maataloustukijärjestelmän budjettia. Kokouksessa käsitellään lisäksi muun muassa alueellista kilpailukykyä ja maaseudun tasapuolista kehittämistä. Kokouksessa on mukana Euroopan parlamentin maatalous- ja maaseudun kehittämisvaliokunnan jäsenien lisäksi Euroopan unionin alueen kaikkien parlamenttien maatalousvaliokuntien puheenjohtajistoa.

Matkalle osallistuvat valiokunnan varapuheenjohtaja Kari Kulmala (sin.) ja valiokuntaneuvokset Carl Selenius ja Miika Suves.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Eduskunnan äänestysjärjestelmä on toiminut koko viime viikon moitteettomasti. Äänestysjärjestelmä on suunniteltu ja rakennettu niin, että äänestyspainikkeissa olevan vian tulisi ilmetä laajempana ongelmana kuin vain yhden edustajan kohdalla.

Perjantain äänestyksessä näin ei ollut, vaan kansanedustaja Emma Kari oli ainoa edustaja, jonka kohdalla asia nousi esille, kun äänestettiin Vaasan keskussairaalan päivystysasiasta. Edustaja Karin kohdalla kyseistä äänestystä edeltäneet äänestykset (6 kpl) rekisteröityivät asianmukaisesti, joten mikään ei viittaa siihen, että hänen äänestyspainikkeissaan olisi ollut teknistä tai muutakaan vikaa. Edustaja Kari jätti todennäköisesti painamatta äänestyspainiketta ja rekisteröityi poissaolevaksi.

Viime keskiviikon äänestyksen yhteydessä ilmenneellä valotauluvialla ei ollut yhteyttä varsinaisen äänestysjärjestelmän toimivuuteen. Edustajien paneelissa olevat äänestyspainikkeet toimivat sekä keskiviikkona että perjantaina virheettömästi.

Kaikkien kansanedustajien äänestyspainikkeiden toimivuus todennetaan jokaviikkoisessa salitestauksessa. Testaus toimitetaan käytännössä istuntokauden aikana joka maanantai.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Suuri valiokunta sai tänään pääministeri Juha Sipilän (kesk.) selvityksen Eurooppa-neuvoston tulevasta kokouksesta (21.–22.3.).

Kokouksen aiheita ovat työllisyys, kasvu ja kilpailukyky, ilmastonmuutos sekä ulkosuhteet. Lisäksi Eurooppa-neuvosto käsittelee Yhdistyneen kuningaskunnan (UK) EU-eroprosessin tilannetta.

Brexitin suhteen näyttää todennäköiseltä, että UK pyytää eroneuvottelujen määräajan pidennystä. Eurooppa-neuvoston on päätettävä pidennyksestä yksimielisesti.

Pääministeri Sipilä esitti suurelle valiokunnalle, että Suomi voisi sopimuksettoman eron välttämiseksi suhtautua mahdolliseen pyyntöön myönteisesti ja joustavasti. Pyyntöä arvioitaessa olisi Sipilän mukaan tärkeää, että UK:lla olisi selvä suunnitelma siitä, mihin tarkoitukseen pidennystä käytettäisiin.

Suuri valiokunta päätti, ettei sillä ole asiassa huomauttamista valtioneuvoston toimintalinjaan.

Valiokunnan keskustelussa pääministerin kanssa arvioitiin myös lisäajan mahdollista kestoa ja sen vaikutusta mm. UK:n osallistumiseen Euroopan parlamentin vaaleihin sekä keskusteltiin UK:n neuvottelutavoitteista ja poliittisesta tilanteesta.

Suuri valiokunta sai tänään ministereiden selvitykset myös tulevista maatalous- ja kalastusneuvoston (18.3.) sekä yleisten asioiden neuvoston (19.3.) kokouksista.

Eurooppa-neuvostoon kuuluvat EU:n jäsenmaiden päämiehet, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja Euroopan komission puheenjohtaja. Eurooppa-neuvosto määrittelee EU:n yleisen poliittisen suunnan ja prioriteetit, mutta se ei neuvottele eikä hyväksy EU-lainsäädäntöä.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — ​Eduskunnassa järjestettiin torstaina 14. maaliskuuta demokratiaseminaari, jossa pohdittiin mahdollisuuksia vahvistaa demokratiaa kansalaisia osallistamalla.

Eduskunnan puhemies Paula Risikko totesi avauspuheenvuorossaan, että on etsittävä keinoja vahvistaa kansalaisten osallisuuden tunnetta ja sitä kautta heidän aktiivisuuttaan osallistua demokraattisiin prosesseihin.

Risikko lainasi avauspuheenvuorossaan moralifilosofi Reinhold Niebuhria, joka on todennut ihmisen pahuuden tekevän demokratian välttämättömäksi, kun taas ihmisen hyvyys tekee demokratian mahdolliseksi.

Seminaari pohjautui Standfordin yliopiston professorin James S. Fishkinin alustukseen, jossa hän kävi läpi puntaroivan mielipidemittaustavan mahdollisuuksia vahvistaa yhteistä päätöksentekoa. Puntaroiva mielipidemittaus perustuu riittävän isoon määrään sattumalla valittuja kansalaisia, jotka yhdessä pohtivat riittävää määrää objektiivisia argumentteja jonkun asian puolesta ja vastaan. Puntaroivaan mielipidemittaukseen tarvitaan riittävästi ihmisiä, jotta mahdolliset tilastolliset virhemarginaalit eivät vääristä tulosta.

Åbo Akademin professori Kimmo Grönlund pohti mahdollisuuksia hyödyntää tätä demokratiaprosessia Suomessa. Esimerkkinä hän mainitsi kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelyn, jonka yhteydessä päätöksentekoa voitaisiin tukea hyödyntämällä luotettavaa tietoa siitä, mitä mieltä kansalaiset ovat jostain yksittäisestä asiasta. Esimerkkitapauksissa kansalaisten luottamus poliittisiin prosesseihin on jopa vahvistunut puntaroivan mielipidemittauksen ansiosta.

Mukana seminaarin paneelissa olivat kansanedustajat Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), Pekka Puska (kesk.), Saara-Sofia Sirén (kok.) ja Pilvi Torsti (sd.). Keskusteluissa pohdittiin muun muassa, ovatko poliitikot valmiita ottamaan vastaan tällaiselta kansalaispaneelilta tulevia neuvoja sekä tieteen ja median roolia kansalaisyhteiskunnan vahvistamisessa.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — ​Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta antoi torstaina 14. maaliskuuta mietinnön (StVM 42/2018) lastensuojelulain muuttamisesta. Muutos selkeyttää kasvatuksen ja perusoikeuksiin kajoavien rajoitusten välistä eroa ja tarkentaa rajoitusten käytön edellytyksiä. Mietintö on yksimielinen

Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää muutosta tarpeellisena. Muutos vahvistaa kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen oikeutta hyvään kohteluun, huolenpitoon ja kasvatukseen.

Valiokunta ehdottaa eduskunnan täysistunnon hyväksyttäväksi lausuman, että sijaishuollossa olevien lasten oikeutta tasapainoiseen kehitykseen ja hyvinvointiin sekä lastensuojelulakiin sisältyvien rajoitusten käyttöä arvioidaan ja selkeytetään osana asiakkaan ja potilaan itsemääräämistä koskevan lainsäädännön valmistelua.

Lisäksi valiokunta hyväksyi hallituksen esityksen yhteydessä käsitellyn lakialoitteen LA 86/2018, jonka mukaan lastensuojelun jälkihuollon ikärajaa nostetaan 21 vuodesta 25 vuoteen.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — Vaalimainokset ovat edustuksellisen demokratian ITE-taidetta. Lähestyvät eduskuntavaalit käynnistävät vaalitaiteen pop-up -näyttelyn ja performanssin, jonka pääosassa on itse ehdokas.

Vaalimainokset ovat edustuksellisen demokratian ITE-taidetta. Lähestyvät eduskuntavaalit käynnistävät vaalitaiteen pop-up -näyttelyn ja performanssin, jonka pääosassa on itse ehdokas.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — Eduskunta on hyväksynyt lain sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä äänin 92-80. Uusi laki sujuvoittaa tietopyyntöjen käsittelyä ja nopeuttaa tietojen saamista sekä parantaa tietoturvaa.

Tavoitteena on tehdä tietojen käyttö joustavaksi ja tietoturvalliseksi. Tätä varten perustetaan keskitetty sähköinen lupapalvelu sekä lupahakemukset ratkaiseva Sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomainen. Tietolupaviranomainen vastaa keskitetysti useista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen toissijaiseen hyödyntämiseen liittyvistä palveluista muiden viranomaisten ja organisaatioiden puolesta.

Keskitetty lupakäsittely sujuvoittaa lupakäsittelyä sekä parantaa tietoturvaa ja yhtenäistää eri rekisterinpitäjien välillä vallitsevia lupakäytäntöjä.

Lakiehdotus hyväksyttiin sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön StVM 37/2018 mukaisena.

Äänestystulos

Lähde: Eduskunta.fi