NordenBladet — EU:n ympäristö- ja ilmastoministerit kokoontuvat 10.6. Luxemburgiin, jossa ministereiden on määrä hyväksyä päätelmät EU:n strategiasta ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Muita aiheita ovat EU:n akkuasetus sekä EU:n saasteettomuussuunnitelma (Zero Pollution Action Plan). Suomea kokouksessa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.EU:n sopeutumisstrategia korostaa ilmastonmuutokseen sopeutumisen merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnän rinnalla. Päästöjen vähentäminen ei enää estä käynnissä olevan muutoksen vaikutuksia.”Tuoreet tutkimukset kertovat, että arktinen alue lämpenee kolme kertaa nopeammin kuin muu maailma. Vaikutukset ovat tuntuvat. Strategian kokonaisvaltainen ote on tarpeen: ilmastokestävyyttä on vahvistettava nopeasti, ja yleisestä tietoisuudesta on siirryttävä laajaan sopeutumistoimien toimeenpanoon. Tässä myös luontopohjaiset ratkaisut ovat avainasemassa”, ministeri Krista Mikkonen sanoo.Suomi katsoo, että päätelmät sisältävät Suomen kannalta keskeiset näkemykset strategiaan liittyvien aloitteiden jatkovalmisteluun ja on valmis hyväksymään päätelmät.Puheenjohtajalta tilannekatsaus akkuasetuksen käsittelyn etenemisestäEU:n puheenjohtajamaa Portugali raportoi kokouksessa EU:n akkuasetusta koskevien keskustelujen etenemisestä. Asetuksella pyritään edistämään kiertotalouden mukaista akkumateriaalitaloutta.Akkujen kierrätysmarkkinat toimivat nykyisin huonosti, ja akkujen sisältämiä raaka-aineita päätyy kierrättämisen sijasta turhaan jätteeksi. Paristoja ja akkuja koskeva sääntely ei edistä riittävästi kriittisten raaka-aineiden tunnistamista ja talteenottoa arvoketjussa eikä vaarallisten aineiden poistamista.Suomi pitää asetusehdotusta yleisesti ottaen hyvänä ja kannatettavana. Ehdotuksella edistetään kestävää eurooppalaista akkuteollisuutta ja minimoidaan ympäristö- ja terveyshaittoja.”Kun liikenne sähköistyy voimallisesti lähivuosina, on välttämätöntä, että akut tuotetaan merkittävästi nykyistä kestävämmin. EU on iso markkina. Meidän ostovoimallamme voidaan puhdistaa myös tuotantoketjuja mineraalien tuottajamaissa”, Mikkonen sanoo.Ministerit keskustelevat EU:n saasteettomuussuunnitelmastaLisäksi ministerit keskustelevat EU:n saasteettomuutta koskevasta toimintasuunnitelmasta, jonka komissio julkaisi 12. toukokuuta. Toimintasuunnitelman visiona on, että vuoteen 2050 mennessä päästöillä ilmaan, veteen ja maaperään ei ole haitallisia terveys- ja ympäristövaikutuksia.Suomi tukee saasteettomuussuunnitelmaa. Suomelle ovat tärkeitä toimet, joilla edistetään vesistökuormituksen vähentämistä, turvallisia materiaalikiertoja ja tuetaan kiertotaloutta. Suomi korostaa myös saasteettomuussuunnitelman yhtymäkohtia muuhun EU-lainsäädäntöön, jolla edistetään kiertotaloutta ja torjutaan luontokatoa ja ilmastonmuutosta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kuntavaalien 2021 ennakkoäänestyksessä annettiin alustavien tietojen mukaan yli 1 470 100 ääntä, joten ennakkoon äänesti noin 33 prosenttia äänioikeutetuista.Luvut tarkentuvat, kun rekisteriin lisätään muun muassa ulkomailla annetut ennakkoäänet.Ennakkoon äänestäneiden määrät tulospalvelussa
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan komission ehdotuksen painopisteitä ovat talouden elpyminen, työpaikkojen luominen, vihreä siirtymä ja digitalisaatio.Komissio ehdottaa ensi vuodelle seuraavia määrärahoja:Sitoumusmäärärahat ovat yhteensä 167,8 miljardia euroa. Näihin määrärahoihin EU sitoutuu ensi vuoden aikana, mutta osa niistä maksetaan myöhemmin.Maksumäärärahat ovat yhteensä 169,4 miljardia euroa. Nämä määrärahat EU maksaa ensi vuonna.Lisäksi komissio kertoo ehdotuksessaan, että ensi vuonna jaettaisiin EU:n elpymisvälineestä (Next Generation EU) avustuksina 143,5 miljardia euroa ja lainoina enintään 194,8 miljardia euroa.Komissio julkisti ehdotuksensa EU:n ensi vuoden budjetiksi tiistaina 8. kesäkuuta. Kyse on vuosien 2021–2027 rahoituskehyksen toisesta vuosibudjetista.Seuraavaksi jäsenmaat muodostavat kantansa komission ehdotukseen EU:n neuvoston käsittelyssä. Sen jälkeen budjettia käsittelee Euroopan parlamentti. Lopullisen päätöksen budjetista tekevät neuvosto ja parlamentti yhteistyössä tämän vuoden loppupuolella.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ensi vuonna on kulunut 100 vuotta siitä, kun Ahvenanmaa sai itsehallinnon. Itsehallintoa juhlitaan merkkivuoden aikana 9.6.2021–9.6.2022. Itsehallinto on osa suomalaista demokratiaa ja se tekee Suomen hallintorakenteesta ainutlaatuisen ja monimuotoisen. Ulkoministeriö on mukana merkkivuoden juhlinnassa. Ahvenanmaan itsehallintotalo. Kuva: Ahvenanmaan maakunnan hallitusItsehallinnolla on vahva perimä, jota kehitetään ja vaalitaan hyvässä yhteistyössä Ahvenanmaan kanssa. ​Ahvenanmaan itsehallinto on esimerkki onnistuneesta ja menestyksekkäästä itsehallintoratkaisusta. Se toimii myös esimerkkinä konfliktien rauhanomaisesta ratkaisemisesta kriisialueilla.Historiaa lyhyesti: Kansainliitto ratkaisi suvereniteettikysymyksenAhvenanmaa kuului aikoinaan muun Suomen tavoin Ruotsin kuningaskuntaan, mutta vuonna 1809 maakunnasta tuli osa Suomen suuriruhtinaskuntaa, kun Ruotsi joutui luovuttamaan Suomen ja Ahvenanmaan Venäjän keisarikunnalle.Suomen itsenäistymisprosessin aikana vuonna 1917 Ahvenanmaan kuntien edustajat päättivät vaatia maakunnan liittämistä uudelleen Ruotsiin. Suomi hylkäsi vaatimukset, ja eduskunta yritti ratkaista ongelman säätämällä lain Ahvenanmaan itsehallinnosta vuonna 1920. Kansainliitto ilmoitti päätöksestään Ahvenanmaan saarten kysymyksestä 24. kesäkuuta 1921. Alun perin hollantilainen juliste kuvaa rauhan vallitessa ajankohtaa, jolloin suomalaiset ja ruotsalaiset joukot palaavat kasarmilleen. Kuva: MuseovirastoAhvenanmaalaiset kieltäytyivät hyväksymästä lakia, ja koska kysymys maakunnan asemasta näytti johtavan avoimeen konfliktiin Suomen ja Ruotsin välillä, kysymys saatettiin vastikään perustetun Kansainliiton ratkaistavaksi.Kansainliitto myönsi Suomelle suvereniteetin Ahvenanmaahan nähden vuonna 1921. Suomi velvoitettiin takaamaan maakunnan asukkaille ruotsinkielinen kulttuuri, ruotsin kieli, paikalliset tavat ja itsehallintojärjestelmä.Linnoittamaton ja puolueetonAhvenanmaa oli demilitarisoitu Krimin sodan jälkeen vuonna 1856 käydyissä Pariisin rauhanneuvotteluissa. Kun Kansainliitto ratkaisi suvereniteettikysymyksen vuonna 1921, vuoden 1856 demilitarisointi vahvistettiin. Demilitarisoinnista ja neutralisoinnista laadittiin erillinen Ahvenanmaa-sopimus 20.10.1921. Venäjän, silloisen Neuvostoliiton kanssa, tehtiin erillinen sopimus demilitarisoinnista vuonna 1940.Demilitarisointi vahvistettiin vuoden 1947 Pariisin rauhansopimuksella. Demilitarisoinnilla ja neutralisoinnilla katsotaan olevan myös alueellinen tapaoikeudellinen asema.Vuoden 1920 laki Ahvenanmaan itsehallinnosta on uudistettu kokonaisuudessaan kahdesti, vuosina 1951 ja 1993. Ahvenanmaan itsehallinnosta annettu laki ei muodollisesti ole perustuslaki, mutta rinnastuu tähän vaikeutetun säätämisjärjestyksensä vuoksi. Itsehallintolakia voidaan muuttaa tai se kumota ainoastaan perustuslainsäätämisjärjestyksessä eduskunnan ja maakuntapäivien yhteisellä päätöksellä.Tällä hetkellä oikeusministeriön johdolla on vireillä itsehallintolain kokonaisuudistus.Tietoa juhlavuoden ohjelmasta:Valtioneuvoston kanslia koordinoi merkkivuoden juhlintaa valtioneuvoston osalta ja järjestää tilaisuuksia ja tapahtumia yhteistyössä maakunnan juhlavuosiorganisaation sekä muiden toimijoiden kanssa.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tänään julkaistussa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnon koordinoimassa tutkimuksessa on ensi kertaa tarkasteltu julkisten hankintojen kokonaisarvoa kynnysarvon ylittävien hankintojen ja kilpailluilta markkinoilta tehtyjen hankintojen näkökulmasta. Tutkimuksen mukaan julkisia hankintoja tehtiin tarkasteluvuonna 2018 47 miljardin edestä. Tutkimus tehtiin osana Hankinta-Suomi -toimenpideohjelmaa. ”Tutkimus antaa hyvän pohjan julkisten hankintojen tiedolla johtamisella ja datan hyödyntämisen kehittämiselle. Sen avulla tiedämme mihin seuraavaksi on suunnattava kehittämispanoksia.” sanoo tutkimushankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, finanssineuvos Tero MelttiKäsitys Suomen julkisten hankintojen vuotuisesta kokonaisarvosta on pitkään perustunut EU:n komission vuonna 2015 tekemään arvioon 35 miljardista eurosta. Uuden selvityksen mukaan kaikkien julkisten hankintojen kokonaisarvo pienhankinnat ja julkisyhteisöjen toisiltaan tekemät hankinnat mukaan lukien oli tarkasteluvuonna 47 miljardia euroa. Kilpailluilta markkinoilta tehtyjen julkisten hankintojen kokonaisarvo oli 31 miljardia euroa. Hankintalain soveltamisalaan kuuluvien hankintojen osuus tästä oli 15 miljardia euroa.Suomen kansallinen julkisten hankintojen strategia: Suomi on edelläkävijä hankintojen tiedolla johtamisessa ja vaikuttavuuden kehittämisessäTutkimuksen mukaan hankintoja koskevan tiedon avoimuus, kerääminen ja hyödyntäminen ovat murrosvaiheessa kansallisella ja hankintayksikkötasolla. Tiedolla johtaminen ja vaikuttavuuden kehittäminen ovat yksi käynnissä olevan Hankinta-Suomi -toimintaohjelman kahdeksasta painopisteestä.Tutkimuksessa on hyviä kansainvälisiä esimerkkejä siitä, miten julkisten hankintojen työllisyys- ja yritysvaikutuksia on mahdollista arvioida julkisten hankintojen datasta. Vaikutusarviointien toteuttaminen edellyttää julkisiin hankintoihin liittyvän tiedon avaamista, jonka osalta Suomessa on vielä kehitettävää. Esimerkiksi hankintailmoitukset.fi-palvelua (Hilma) on kehitetty viime vuosina siten, että hankintailmoituksien sisältämä tieto on tutkijoiden ja yritysten käytettävissä avoimien rajapintojen välityksellä. Valtiovarainministeriö jatkaa palvelun kehittämistä.Tutkimus tarjoaa uusia ratkaisuja julkisen sektorin hankintojen analysointiin ja ohjaamiseen kansantalouden ja hankintayksiköiden oman toiminnan kehittämisen näkökulmista. Tutkimusta hyödynnetään myös Hankinta-Suomi toimintaohjelman Tiedolla johtaminen ja vaikuttavuus -teemaryhmän työssä.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Tutkimuksen tekivät Teknologian tutkimuskeskus VTT:n, Pellervon taloustutkimus PTT:n, Owal Group Oy:n ja PTCServices Oy:n tutkimus. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriön työryhmän mukaan sovittelu voisi sopia joihinkin yksittäisiin hallintoasioihin, esimerkiksi julkisten tahojen välisiin hallintoriita-asioihin. Työryhmä ei kuitenkaan esitä yleistä hallintoasioiden sovittelujärjestelmän perustamista.Oikeusministeriön työryhmän esiselvityksessä kartoitettiin, voitaisiinko sovittelun kaltaisia menettelyjä tuoda hallintolainkäytössä käsiteltäviin asioihin.  Nykyisin sovittelua voidaan käyttää esimerkiksi rikos- ja riita-asioissa. Taustalla on pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan selvitetään mahdollisuudet tuoda sovittelun kaltaisia menettelyjä joihinkin hallintoprosesseihin. Työryhmän mukaan sovittelun mahdollisuudet hallintoasioiden käsittelyssä ovat suppeammat kuin riita-asioissa, sillä viranomaispäätöksissä on yleisesti pienempi harkintavalta ja suuri julkinen intressi. Sovittelu voisi sopia joidenkin yksittäisten asioiden tai asiaryhmien käsittelyynTyöryhmän mukaan hallintoasioissa ei ole asiaryhmää, jossa sovittelulle olisi tuntuva tarve. Näin ollen varsinaisen sovittelijaverkoston luominen, kouluttaminen ja ylläpitäminen ei olisi kannattavaa. Sovittelu voisi työryhmän mukaan sopia kuitenkin esimerkiksi julkisten tahojen välisiin hallintoriita-asioihin. Sovittelu voisi sopia myös asiaan, joka koskee viranomaisen lisäksi kahta eri osapuolta ja jossa ei ole merkittävää julkista intressiä. Tällaisia voisivat olla muun muassa tavaramerkkejä koskevat valitusasiat, joissa rekisteröinnin esteeksi on todettu sekaannusvaara aiempaan tavaramerkkiin. Lisäksi sovitteluun saattaisivat työryhmän mukaan sopia eräät naapuruussuhdetta koskevat asiat.   Hallintolainkäyttöasioissa voitaisiin myös ottaa käyttöön osapuolten saavuttaman sovinnon vahvistaminen tietyissä tilanteissa. Varsinaisen sovittelumenettelyn luomisen vaihtoehtona olisi esimerkiksi kirjata lakiin, että hallintotuomioistuimissa tulee edistää sovintoa.Työryhmän selvitykseen voi antaa lausunnon Lausuntopalvelu.fi:ssä 31.8.2021 asti. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Puolustusministeri Antti Kaikkonen osallistuu videoyhteydellä 9.6.2021 Pohjoisen ryhmän (Northern Group) ministerikokoukseen. Northern Group on Pohjois-Euroopan turvallisuutta käsittelevä foorumi. Ryhmittymään kuuluvat Pohjoismaiden ja Baltian maiden lisäksi Alankomaat, Iso-Britannia, Puola ja Saksa.
Pohjoisen ryhmän tämänkertaisen istunnon asialistalla on alueellinen turvallisuustilanne, kestävä kehitys puolustusalalla sekä niin kutsuttu Green Defence. Lisäksi ministerit keskustelevat sotilaallisesta liikkuvuudesta (Military Mobility).
Kokouksen puheenjohtajamaana toimii Viro. Kokouksen jälkeen Northern Group puheenjohtajuus siirtyy loppuvuodeksi Suomelle.
Lisätietoa kokouksesta antaa puolustusministeriössä erityisasiantuntija Johanna Hämäläinen, puh. 0295 140 086, ja kokouksen viestintään liittyen viestintäpäällikkö Kristian Vakkuri, puh. 0295 140 123.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Julkisia hankintoja tehtiin vuonna 2018 47 miljardin edestä, josta 31 miljardia yrityksiltä. Aikaisempien kansainvälisten tutkimusten perusteella on selvää, että julkisilla hankinnoilla voi olla merkittäviä työllisyys- ja yritysvaikutuksia. Tästä syystä olisikin tärkeä saada tarkempaa tietoa hankintojen työllisyys- ja yritysvaikutuksista myös Suomesta, toteaa tänään julkaistu Teknologian tutkimuskeskus VTT:n, Pellervon taloustutkimus PTT:n, Owal Group Oy:n ja PTCServices Oy:n tutkimus. Tutkimus tukee kansallisen julkisten hankintojen strategian toimeenpanoa ja Hankinta-Suomi -ohjelmaa.Julkisten hankintojen vuotuisen kokonaisarvon laskenta tarkentui  Käsitys Suomen julkisten hankintojen vuotuisesta kokonaisarvosta on pitkään perustunut EU:n komission vuonna 2015 tekemään arvioon 35 miljardista eurosta. Julkaistussa tutkimuksessa on ensi kertaa tarkasteltu julkisten hankintojen kokonaisarvoa kynnysarvon ylittävien hankintojen ja kilpailluilta markkinoilta tehtyjen hankintojen näkökulmasta.Selvityksen mukaan kaikkien julkisten hankintojen kokonaisarvo pienhankinnat ja julkisyhteisöjen toisiltaan tekemät hankinnat mukaan lukien oli tarkasteluvuonna 2018 47 miljardia euroa. Kilpailluilta markkinoilta tehtyjen (julkisyhteisöjen toisiltaan tekemät hankinnat pois lukien) julkisten hankintojen kokonaisarvo vuonna 2018 oli 31 miljardia euroa. Edelleen kynnysarvon ylittävien julkisten hankintojen kokonaisarvo kilpailluilta markkinoilta tehtyjen hankintojen osalta vuonna 2018 oli 15 miljardia euroa.Hankintoja koskevan tiedon avoimuus, kerääminen ja hyödyntäminen ovat murrosvaiheessa kansallisella ja hankintayksikkötasollaHankintoja koskevan kansallisen tiedon kokoamiseksi on otettu edistymisaskelia viime vuosina, mm. valtionhallinnon avoimen ostolaskudatan osalta. Vaikka kunnille suunnatun ostolaskudatan avaamisen ohjeistus on ensi kertaa julkaistu jo vuonna 2016, on vain murto-osa kunnista tähän mennessä julkaissut ostolaskudatansa avoimena datana.Selvityksessä ehdotetaan harkittavaksi hankintoja koskevan datan avaamista koko hankinnan elinkaaren osalta avoimessa datapankissa ja datan yhdistettävyyden varmistamista muiden datalähteiden, kuten yritystietokantojen kanssa.  Tämä mahdollistaisi esimerkiksi hankintojen työllisyys- ja yritysvaikutusten arvioimisen, hankintayksiköiden työtä tukevan vertailutiedon saatavuuden parantamisen ja lisäisi verorahojen käytön läpinäkyvyyttä.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen on myöntänyt urheilija-apurahoja talvilajien urheilijoille yhteensä 839 000 euroa. Ministeri myönsi tässä yhteydessä apurahan myös kahdelle yleisurheilijalle alkukauden näyttöjen perusteella. Apurahan sai 90 urheilijaa. Suurimman 20 000 euron apurahan sai 12 urheilijaa. 34 urheilijalle myönnettiin 10 000 euron apuraha ja 44 urheilijalle 6 000 euron suuruinen apuraha.Apurahan tarkoituksena on turvata urheilijoille taloudelliset edellytykset ammattimaiselle valmentautumiselle niin, että urheilijat voivat menestyä kansainvälisissä arvokisoissa. Avustukset ovat harkinnanvaraisia ja myöntämisessä otetaan huomioon esimerkiksi urheilijan sitoutuminen valmennukseen ja menestys kilpailuissa.20 000 euron suuruinen valmennus- ja harjoitteluapuraha on tarkoitettu ehdottomalla ja vakiintuneella kansainvälisellä huipulla oleville olympia- tai paralympialajien yksilöurheilijoille. Apurahan saava urheilija arvioidaan potentiaaliseksi seuraavien olympialaisten tai paralympialaisten mitaliurheilijaksi. Apuraha voidaan harkinnalla myöntää myös välittömän ja erityisen mitalipotentiaalin omaavalle nuorelle, uransa vahvassa kehitysvaiheessa olevalle urheilijalle.10 000 euron suuruinen valmennus- ja harjoitteluapuraha voidaan myöntää sellaisille yksilölajien urheilijoille, jotka ovat kansainvälisissä arvokilpailuissa tai muissa vastaavissa kansainvälisissä kilpailuissa vakiinnuttaneet tasonsa 16 parhaan joukkoon olympialajeissa ja kahdeksan parhaan joukkoon paralympialajeissa. Heidät arvioidaan tulevaisuuden pistesijaurheilijoiksi olympialajeissa ja mitaliurheilijoiksi paralympialajeissa.10 000 euron apuraha voidaan myöntää myös urheilu-uransa kehitysvaiheessa oleville nuorille urheilijoille, joilla on hyviä näyttöjä aikuisten kansainvälisistä arvokilpailuista tai vastaavista kansainvälisistä kilpailuista ja jotka arvioidaan tulevaisuuden aikuisten arvokilpailumenestyjiksi, olympia- tai paralympiajoukkuelajien urheilijoille, joilla arvioidaan olevan mahdollisuus mitaleille olympialaisissa tai lajin MM-kilpailuissa tai ei-olympialajien yksilöurheilijalle, joka on mitaliehdokas seuraavissa lajin MM-kilpailuissa.6 000 euron suuruinen valmennus- ja harjoitteluapuraha on tarkoitettu yksilö- ja joukkuelajien urheilijoille, jotka urheilu-uran kehityksen perusteella arvioidaan tulevaisuuden arvokilpailumenestyjiksi (lähtökohtaisesti nuoret urheilijat). Urheilijan menestyspotentiaalia arvioidaan vertaamalla hänen tulos- ja suoritustasoaan aikuisten kansainväliseen tasoon. Apuraha voidaan myöntää myös yksilölajien joukkueen urheilijoille tai paralympialajien joukkueurheilijoille, joilla arvioidaan kansainvälisten näyttöjen perusteella olevan tulevaisuudessa mahdollisuus mitalisijoihin joukkue- tai viestikilpailussa olympialaisissa, paralympialaisissa tai lajin MM- kilpailuissa.Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti apurahan saajista Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön esityksestä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi