NordenBladet — Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Kevennykset toteutetaan sote-ministeriryhmän viime viikkoisen esityksen mukaisesti. Lisäksi Keski-Pohjanmaa siirtyy leviämistasolta kiihtymistasolle.Perus- ja kiihtymisvaiheen alueilta poistetaan erillinen ”tanssi- ja karaokekielto”. Perustasolla asiakkailla ei myöskään tarvitse olla pöytä- ja istumapaikkaa ulkona tapahtuvassa ravitsemistoiminnassa. Tällä mahdollistetaan erityisesti yleisötapahtumissa tapahtuvaa ravintolatoimintaa. Lisäksi aukiolo- ja anniskeluaikoihin tehdään kevennyksiä perus- ja leviämisvaiheen alueilla.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset perustason alueilla Ahvenanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjanmaan, Satakunnan, Etelä-Karjalan ja Lapin maakunnissa 9.6. lukienAnniskelu on sallittu klo 07-01 ja ravitsemisliikkeet saavat olla auki ravintola-asiakkaille klo 05-02.Asiakasmäärärajoitukset eivät koske Ahvenanmaan maakuntaa.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset kiihtymisvaiheen alueilla Varsinais-Suomen, Kymenlaakson, Pirkanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa 9.6. lukienAnniskelu on sallittu klo 07-22 ja ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna klo 05-23. Ravitsemisliikkeiden rajoitukset leviämisvaiheen alueilla Päijät-Hämeen, Uudenmaan ja Kanta-Hämeen maakunnissa 9.6. lukienRavintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, alkoholia saa anniskella klo 07-18 ja ravintolat saavat olla auki klo 05-19. Sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Poikkeukset rajoituksiin ennallaanAsetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille.
NordenBladet — Kotimaan matkailu, se taitaa olla suositumpaa kuin koskaan! Tee Se Suomessa –sivuston avulla matkailu on myös helpompaa kuin koskaan aiemmin – klikkaile itsesi mukaan kesän seikkailuihin!Tee Se Suomessa –sivustolle on koottu yli 300 kohdetta, joissa matkailu on paitsi turvallista ja vastuullista, myös elämyksellistä ja hauskaa! Sivustolla on tarjolla useita ulkoilmakohteita, joissa voi vaikkapa patikoida, pyöräillä tai pysähtyä nauttimaan hetkestä luonnon ääreen. Erilaiset majoituskohteet, kahvilat ja ravintolaelämykset innostavat nauttimaan Suomen kesästä. Kohteet ovat uniikkeja: miltä kuulostaisi lomailu Ilomantsissa lehmien kanssa tai illallinen tasokkaassa saaristoravintolassa, joka on tehty vanhaan kyläkouluun? Kohteet on jaoteltu maakunnallisesti, joten koko kesäreissun kohteet on helppo napata yhdeltä sivustolta.Haluatko päästä jyvälle parhaista kalastuskohteista? Kiinnostaako upeimmat pyöräilymaastot? Halajatko ainutlaatuisten elämysten pariin? Toimituksen tärppien avulla on helppo löytää mainiot vinkit elämykselliseen lomaan, oli kyseessä lapsiperhe, ystäväporukka tai loma kumppanin kesken.EU-osarahoitteisesta (maaseuturahasto) maaseutuohjelmasta (Avautuu uudessa välilehdessä) rahoitetaan matkailua monella tapaa. Ohjelmasta on vuosina 2014-2020 myönnetty 81 miljoonan euron rahoitus matkailuun. Erilaisiin yritysinvestointeihin on myönnetty 47 miljoonaa euroa ja hankkeisiin 34 miljoonaa. Matkailuyrityksissä käytetty raha on saanut liikkeelle myös yksityistä rahaa – 47 miljoonan euron tuella on saatu aikaan 180 miljoonan euron investoinnit. Lisäksi suorien matkailuun kohdistuvien rahoituksien lisäksi on rahoitettu tuhansia erilaisia kaikkien käytössä olevia investointeja kuten laavuja, reitistöjä, uimarantoja ja leikkipaikkoja. Tee Se Suomessa -sivusto on maaseutuohjelman viestintää, joten siinä halutaan esitellä nimenomaan rahoitettuja kohteita.Osallistu sinäkin somessa ja esittele parhaat kotimaan kohteet tunnisteella #TeeSeSuomessa! Toivomme myös maaseutuohjelman tunnisteen #Maaseutufi-käyttöä.Tee se Suomessa -sivustolle
NordenBladet — Valtiovarainministeriön asettama asiantuntijatyöryhmä on selvittänyt mahdollisuuksia tiivistää veropohjaa. Osinkojen 5 prosentin lähdeveroa ei olisi selvityksen mukaan perusteltua ottaa osaksi Suomen verojärjestelmää. Kiinteistösijoitusten verotukseen ehdotetaan eräitä muutoksia.Työryhmän tehtävänä on ollut hallitusohjelman mukaisesti selvittää, onko osinkoveroista vapautettujen yhteisöjen saamille osingoille mahdollista ottaa käyttöön viiden prosentin lähdevero. Vaikka viiden prosentin lähdeverolle on sinällään löydettävissä perusteita veropohjan tiivistämisen näkökulmasta, työryhmä kuitenkin katsoo, että erillistä osinkojen lähdeveroa ei olisi perusteltua ottaa osaksi Suomen verojärjestelmää. Ehdotettu osinkojen lähdevero soveltuisi huonosti nykyiseen osinkoverojärjestelmään ja tekisi nykyisestä osinkoverojärjestelmästä entistä monimutkaisemman. Veroon liittyisi elementtejä, joita ei voida perustella hyvän verojärjestelmän näkökulmasta. Ehdotettu 5 prosentin lähdevero kohdistuisi vain kotimaisiin osinkoihin, jolloin ulkomailta saadut osingot jäisivät verotuksen ulkopuolelle samoin kuin muut sijoitustuotot. Veroa ei myöskään voitaisi periä ulkomaisilta osingonsaajilta siltä osin kuin Suomen solmimat verosopimukset rajoittavat verotusoikeutta. Työryhmän arvion mukaan osinkojen lähdeverolla olisi todennäköisesti myös käyttäytymisvaikutuksia ja kertyvien verotuottojen määriin liittyy epävarmuutta.Läpivirtausmalli edellyttää jatkotarkasteluaTyöryhmä selvitti myös mahdollisuuksia periä ulkomaisten rahastojen ja muiden verovapaiden yhteisöjen kiinteistösijoituksista saamista voitoista kohtuullista veroa. Kiinteistösijoittamisen rakenteet ovat moninaisia ja työryhmä arvioi laajasti niihin liittyviä erilaisia verokysymyksiä. Työryhmä on tarkastellut erityisesti kotimaisten pääasiallisesti kiinteistöihin ja kiinteistöarvopapereihin sijoittavien erikoissijoitusrahastojen verokohtelua veropohjan turvaamisen näkökulmasta. Tältä osin merkittävimmäksi mahdolliseksi veropohjan tiivistämiskohteeksi nousi selvityksessä se, että ulkomaiset kiinteistörahastot vapautuvat kokonaan Suomesta saadun tulon verotuksesta sen takia, että ne EU-oikeuden nojalla rinnastuvat kotimaiseen erikoissijoitusrahastoon, joka on erillinen verovapaaksi säädetty yhteisö. Työryhmä on arvioinut, voitaisiinko kiinteistöihin sijoittavien erikoissijoitusrahastojen verokohtelu eriyttää muista sijoitusrahastoista ja erikoissijoitusrahastoista. Työryhmä on tarkastellut tässä tarkoituksessa erityisesti niin sanottua läpivirtausmallia ja mahdollisuutta rajata sen käyttö harvempiomisteisiin erikoissijoitusrahastoihin. Suomen verojärjestelmässä puhdas läpivirtausmalli olisi kuitenkin uudenlainen järjestelmä, joka edellyttäisi jatkotarkastelua ottaen myös huomioon EU-oikeuden tuleva kehitys.Työryhmä on tarkastellut myös vaihtoehtoista mallia, jossa kiinteistöomaisuuteen sijoittavilta erikoissijoitusrahastoilta poistettaisiin verovapaus. Tämä olisi kuitenkin laaja ja periaatteellinen muutos rahastojen verotukseen.Lisäksi työryhmä katsoo, että kansallista sääntelyä tuloverolaissa olisi veropohjan tiivistämisen näkökulmasta perusteltua muuttaa, jotta mahdollistettaisiin aikaisempaa laajemmin verosopimuksissa sallittu verotusoikeuden käyttö kiinteistön välillisissä luovutustilanteissa. Erityisesti välillisissä kiinteistösijoitusrakenteissa voi syntyä tilanteita, joissa Suomi ei kansallisen sääntelyn nojalla voi verottaa luovutuksesta ulkomaiselle sijoittajalle syntyvää voittoa, vaikka usea Suomen solmima verosopimus sinällään sallisi verotuksen.Veropohjan tiivistäminen tärkeää globaalissa taloudessaTyöryhmässä oli jäsenet valtiovarainministeriöstä, Verohallinnosta ja yliopistoista sekä edustus Finanssialalta.Molemmat selvityskohteet ulottuvat laajalti moniin verojärjestelmän osiin ja rajat ylittäviin tilanteisiin. Työryhmä on ottanut huomioon EU-oikeuden, verosopimukset ja vaikutuksen eri toimijoihin Suomessa. Selvitystyö perustui hallitusohjelmaan, jonka mukaan veropohjan tiivistäminen on tärkeää globaalissa taloudessa, jossa rahavirrat ylittävät kansalliset rajat. Työryhmän johtopäätökset lähtevät seuraavaksi lausuntokierrokselle, jonka jälkeen ne etenevät hallituksen käsittelyyn.
NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain ja asetuksen muuttamiseksi. Luonnokset ovat kommentoitavissa Lausuntopalvelu.fi -palvelussa 8.6.–30.7.2021.Esityksen tarkoituksena on mukauttaa maakaasun varastointivelvoitetta koskeva sääntely kaasumarkkinoiden kilpailulle avautumiseen, yhtenäistää velvoitevarastointia koskevaa sääntelyä, päivittää asetuksenantovaltuudet ja tehostaa muutoksenhakumenettelyä.Lausuntojen perusteella lain ja asetuksen muutosten valmistelu jatkuu virkatyönä. Hallituksen esitys on tarkoitus saada eduskunnan käsiteltäväksi syysistuntokaudella. Lain ja asetuksen muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2022.Merkittävimmät muutokset koskevat maakaasun varastointivelvoitetta. Taustalla on Suomen kaasumarkkinoiden avautuminen. Maahantuojat eivät enää jatkossa olisi varastointivelvollisia. Velvoite koskisi elinkeinonharjoittajia, jotka käyttävät, jälleenmyyvät tai vähittäismyyvät maakaasua tai nesteytettyä maakaasua. Vähäinen vuosihankintamäärä ei enää olisi peruste vapautua varastointivelvoitteesta. Kivihiilen velvoitevarastointia koskevaa sääntelyä muutettaisiin yhdenmukaisemmaksi maakaasun ja öljyn velvoitevarastointia koskevan sääntelyn kanssa. Uudelle kivihiilen, öljyn tai maakaasun varastointivelvolliselle ei enää myönnettäisi helpotusta.
NordenBladet — Ydinenergiateollisuuden kansainvälinen liiketoimintatapahtuma, Nordic Nuclear Forum käynnistyy 8.6. Kolmipäiväinen verkkokonferenssi kokoaa yhteen satoja alan osaajia ympäri maailmaa. Konferenssin järjestää FinNuclear ry yhteistyössä kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n kanssa.Tilaisuuden avauspuheessa ylijohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriöstä korosti ydinenergian päästöttömyyttä ja sen roolia yhtenä keskeisenä ilmastotoimena. Hän myös korosti turvallisuus ensin -periaatetta ydinvoiman sääntelyssä, käytössä ja uusien teknologioita kehitettäessä. Myös alan kansallisen ja kansainvälisen lainsäädännön on pysyttävä mukana tässä kehityksessä.– Ydinvoimalla on keskeinen ja kasvava rooli energialähteenä Suomessa. Vuodelle 2035 asetetun kansallisen hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen edellyttää, että käytössämme ovat kaikki puhtaan energian teknologiat, Huttunen muistuttaa.– Politiikan ja lainsäädännön tulee olla neutraalia, kun tehdään valintoja kestävien energialähteiden välillä. Siksi onkin ollut huolestuttavaa seurata eurooppalaista keskustelua kestävästä rahoituksesta ja taksonomiasta. Pitäisi mielestäni olla selvää, että samoja kestävyyskriteereitä sovelletaan kaikkiin energialähteisiin, korostaa Huttunen.– Euroopan komissio on kuitenkin jakanut taksonomiaa koskevan delegoidun asetuksensa kahtia lykkäämällä kaasua ja ydinvoimaa koskevat säädökset myöhempään aikaan. Tämä tekee hyvin vaikeaksi tehdä asetuksesta kokonaisarviota, ja jäsenvaltioille ottaa siihen kantaa. Teknologianeutraalisuuden tulisi kuitenkin olla poliittisten tarkastelujen sijaan tässä ohjaavana periaatteena.Huttunen muistuttaa, että ydinenergian osalta turvallisuus on aina etusijalla. Sääntelyn olisi kuitenkin keskityttävä olennaisiin tekijöihin: turvallisuuteen, laitosten luotettavuuteen ja prosesseihin. Tällä hetkellä paneudutaan liian usein yksityiskohtaisten normien ja sääntöjen noudattamiseen.– Suomessa on juuri aloitettu ydinenergialainsäädännön kokonaisuudistukseen valmistelu. Tämä ei tarkoita sitä, että säädöksissä olisi jotain perusteellisesti vialla. Ydinenergialaki on toiminut varsin hyvin ja mahdollistanut sekä uusien ydinvoimalaitoksen rakentamisen, että maailman ensimmäisen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisen, Huttunen kertoo.– Haluamme lainsäädäntöön kuitenkin enemmän oikeudellista selkeyttä ja johdonmukaisuutta. On myös valmistauduttava uusiin teknologioihin, kuten pienten SMR-reaktoreiden tuloon. Samalla on tarkasteltava vuorovaikutusta muiden sääntelyalojen sekä EU:n ja kansainvälisten säännösten kanssa. Lainsäädäntömme uudistaminen vie ehkä 5-6 vuotta, mutta nyt on aika aloittaa, Huttunen toteaa.– Tulevaisuutta ajatellen on myös ratkaisevan tärkeää löytää joustavia tapoja kansainväliselle sääntely-yhteistyölle. Uusien ratkaisujen laaja käyttöönotto voi osoittautua erittäin vaikeaksi, jos jokaisella valtiolla on omat sääntönsä ja vaatimuksensa. Tämä on yleinen haaste, johon meidän on kaikkien vastattava, muistuttaa Huttunen.
NordenBladet — Professori Markus Jäntin johtama tutkijaryhmä ehdottaa hallitukselle toimenpiteitä, jotka edistävät työllisyyttä tutkimusten mukaan. Hallitus tarkastelee tutkijaryhmän ehdotuksia valmistellessaan taloutta vahvistavia työllisyystoimia.– Helppoja keinoja työllisyyden nostamiseen ei ole. Olemme tehneet joukon ehdotuksia, joiden uskomme tutkimustulosten perusteella edistävän työllisyyttä. Olemme työssämme huomioineet, miten toimet vaikuttaisivat työllisyyden lisäksi tulojen jakautumiseen ja hyvinvointiin Suomessa, taloustieteen professori Markus Jäntti Tukholman yliopistosta kertoo.– Kiitän tutkijaryhmää perusteellisesta työstä. Käymme ehdotukset tarkasti läpi. Hallitus on sitoutunut tekemään hallituskauden loppuun mennessä jo tehtyjen työllisyystoimien lisäksi päätöksiä, jotka vahvistavat julkista taloutta 110 miljoonalla eurolla, työministeri Tuula Haatainen sanoo.Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi tutkijaryhmän raportin 8.6.2021. Riippumaton työryhmä aloitti työnsä marraskuussa 2019.Tutkijaryhmä panostaisi työnhaun ja osatyökykyisten tukeenTutkijaryhmän ehdotukset ja suositukset voidaan jakaa kuuteen kokonaisuuteen:työttömyysturvaaktiivinen työvoimapolitiikkaosatyökykyisetverot ja tulonsiirrotyrittäjyyden työllistämisvaikutuksetmaahanmuutto ja työllisyys.Työttömyysturvan keston tutkijaryhmä muuttaisi suhdanneperusteiseksi. Päivärahakauden kesto olisi poikkeuksellisen hankalassa taloustilanteessa nykyistä pidempi ja muulloin nykyistä lyhyempi. Lisäksi tutkijaryhmä ehdottaa, että työttömyysetuuden työssäoloehto perustuisi työnhakijan tuloihin ja päivärahan maksaminen automatisoitaisiin. Jos työnhakija laiminlöisi työnhakuun liittyvän velvollisuutensa, tästä seuraisi varoitus ennen sanktiota.Jotta työnhakijat työllistyisivät nykyistä paremmin, tutkijaryhmä ehdottaa muun muassa, että TE-toimistojen henkilökuntaa lisättäisiin, työnhakijoiden tapaamiset alkaisivat nykyistä aikaisemmin ja tietoteknologiaa hyödynnettäisiin laajemmin.Osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi tutkijaryhmä lisäisi muun muassa tehostettuja tukitoimia kuten työhönvalmennusta.Tutkijaryhmän raportti sisältää katsauksen, jossa vertaillaan työllisyysastetta eri Pohjoismaissa. Lisäksi tutkijat tarkastelevat yksityiskohtaisemmin, millaista työvoimaa ja potentiaalisia työllisiä Suomessa on.
NordenBladet — Sisäministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle luonnoksen hallituksen esitykseksi rajanylitystietojärjestelmää (EES) ja Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmää (ETIAS) koskevaksi täydentäväksi lainsäädännöksi. Esityksen tarkoituksena on tehdä molemmista järjestelmistä annettujen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten edellyttämät muutokset kansalliseen lainsäädäntöön. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi henkilötietojen käsittelystä Rajavartiolaitoksessa annettua lakia, rajavartiolakia, ulkomaalaislakia, henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annettua lakia, henkilötietojen käsittelystä Tullissa annettua lakia ja sakon täytäntöönpanosta annettua lakia. Kokonaisuudesta käytetään nimitystä Älykkäät rajat.– Älykkäät rajat – nimitys viittaa automatiikkaan ja uuteen teknologiaan, jota rajatarkastuksissa otetaan käyttöön. Tämä tarkoittaa mm. rajanylityksen automatisointia, EU:n laajuista rajanylitystietojen rekisteröintiä ja sitä, että kolmansista maista eli Euroopan unionin ulkopuolelta tulevat viisumivapaat matkustajat rekisteröityvät ennakkoon internetissä. Muutokset eivät kosketa Suomen tai muiden Schengen-maiden kansalaisia, kertoo lainsäädäntöneuvos Anne Ihanus.Rajanylitystietojärjestelmän tavoitteena muun muassa parantaa henkilöiden tunnistamista ulkorajoillaEES-asetuksella (Entry-Exit System) perustetaan uusi EU:n laajuinen tietojärjestelmä, jonka ensisijaisia tavoitteita on parantaa ulkorajavalvontaa, estää sääntöjenvastaista maahanmuuttoa ja helpottaa muuttovirtojen hallintaa. Tarkoituksena on rekisteröidä sähköisesti jäsenvaltioiden alueella lyhytaikaiseen oleskeluun oikeutettujen kolmansien maiden kansalaisten rajanylitystiedot ja laskea heidän sallitun oleskelunsa kesto. Järjestelmällä korvataan velvollisuus leimata kolmansien maiden kansalaisten passit.EES-järjestelmän tietoja saavat käsitellä rajaviranomaiset, viisumiviranomaiset ja maahanmuuttoviranomaiset. Lisäksi poliisilla, Rajavartiolaitoksella ja Tullilla on oikeus saada pääsy järjestelmään terrorismirikosten ja vakavien rikosten torjuntaa, havaitsemista ja tutkintaa varten.Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan EES-järjestelmä otetaan käyttöön toukokuussa 2022.Matkustustieto- ja -lupajärjestelmällä selvitetään etukäteen henkilön edellytykset saapua maahanEuroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmä ETIAS (European Travel Information and Authorisation System ) on viisumivapaiden kolmansien maiden kansalaisille tarkoitettu ennakkorekisteröitymisjärjestelmä, jonka avulla pyritään selvittämään etukäteen, onko henkilöllä edellytyksiä saapua maahan. Järjestelmällä myös tehostetaan rajatarkastuksia ja tuetaan Schengenin tietojärjestelmälle asetettuja tavoitteita. Henkilöihin liittyvää turvallisuusriskiä, laittoman maahanmuuton riskiä tai suurta epidemiariskiä arvioidaan jo ennen henkilön saapumista rajanylityspaikalle.Rajavartiolaitos on Suomen kansallinen ETIAS-viranomainen. ETIAS-hakemukset käsitellään pääosin automaattisesti. Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin ylläpitämä ETIAS-keskusyksikkö välittää lisäselvityksiä vaativat hakemukset manuaaliseen käsittelyyn kansallisiin yksiköihin. ETIAS-järjestelmän tietoja saavat käsitellä rajaviranomaiset ja maahanmuuttoviranomaiset. Lisäksi poliisilla, Rajavartiolaitoksella ja Tullilla on oikeus saada pääsy järjestelmään terrorismirikosten ja vakavien rikosten torjuntaa, havaitsemista ja tutkintaa varten.ETIAS-järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön EU:n ulkorajoilla vuoden 2022 lopulla.Asetusehdotusten lausuntokierros kestää 10.8. saakka.
NordenBladet — Aluehallintovirastot ovat myöntäneet kunnille avustusta harrastamisen Suomen mallin toteuttamiseen syksyllä alkavalle lukuvuodelle. Avustusta sai 235 kuntaa yhteensä 17 miljoonaa euroa.Harrastamisen Suomen mallista on parhaillaan käynnissä pilotit 117 kunnassa ympäri maata, eli mallin mukainen toiminta laajenee syksyllä merkittävästi. Avustukset myönnetään kunnille, mutta harrastusten järjestäjinä voivat toimia kuntien lisäksi sekä yksityisen että kolmannen sektorin edustajat.
NordenBladet — Vuoden toinen Työpoliittinen aikakauskirja on julkaistu. Artikkelien aiheina ovat rekrytointisyrjintä, työvoiman saatavuusongelmien kehitys pandemiavuonna 2020, työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin ja Tilastokeskuksen työolotutkimuksen erot ja yhtäläisyydet sekä itsemyötätunnon soveltaminen asiantuntijatyössä.Tasa-arvoisten mahdollisuuksien työnantajat haussaSyrjimättömyys on rekrytoinnissa tärkeä tekijä. Rekrytointisyrjintä aiheuttaa huomattavia taloudellisia tappioita, kun tehtävään parasta ei syystä tai toisesta palkata.– Suomessa ei ole kuitenkaan kovin yleistä mainita työpaikkailmoituksessa tasa-arvoisten mahdollisuuksien työnantajasta, moninaisuuteen sitoutumisesta tai inkluusiosta, toteaa aikakauskirjan päätoimittaja, tutkimusjohtaja Heikki Räisänen pääkirjoituksessaan.Rekrytointisyrjintä nousee esiin myös Simo Mannilan, Anu Castanedan, Marianne Laalon ja Hannamaria Kuusion Suomen romaneita ansiotyössä käsittelevässä artikkelissa. Artikkelissa romanien työelämään osallistumista selittäviä tekijöitä ovat koulutustaso ja osaaminen, romanikulttuuriin liittyvät tekijät sekä syrjintä.– Hyviin kokemuksiin tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, kirjoittavat toteavat.TEM:n ja Tilastokeskuksen tutkimusten erot ja yhtäläisyydet tarkastelussaRäisänen ja Mika Tuomaala tarkastelevat työvoiman saatavuusongelmien kehitystä pandemiavuonna 2020. Tilastokeskuksen otantapohjaisen työnantajahaastattelun perusteella työvoimapula laski vain niukasti, kun taas kattavaan rekisteriaineistoon pohjautuvan Ammattibarometrin perusteella työvoimapula helpottui selvästi.– Pandemiakriisi ei vaikuttanut tavanomaisen taantuman tavoin, vaan työvoiman saatavuusongelmat ovat joillain aloilla ja alueilla kasvaneet, Räisänen ja Tuomaala toteavat artikkelissaan.Marianne Keyriläinen ja Maija Lyly-Yrjänäinen käsittelevät artikkelissaan työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin ja Tilastokeskuksen työolotutkimusten eroja ja yhtäläisyyksiä. Molemmat tutkimukset osoittavat työelämän laadun kehittyneen monilta osin myönteisesti. Kehittymismahdollisuudet ovat kohentuneet, minkä lisäksi avoimuus ja kannustus, joustavat työaikajärjestelyt sekä etätyöt ovat yleistyneet. Työ kuitenkin kuormittaa yhä sekä henkisesti että fyysisesti.Lisäksi Liisa Komulainen esittelee artikkelissaan itsemyötätunnon käsitteen ja pohtii sen soveltamista asiantuntijatyössä. Itsemyötätunnolla eli emotionaalisesti myönteisellä asenteella itseään kohtaan on havaittu olevan hyvinvointia lisääviä vaikutuksia.
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt kuudelle valtakunnalliselle nuorisoalan järjestölle valtionavustusta koronakriisin nuoriin kohdistuvien vaikutusten lieventämiseen yhteensä 917 600 euroa. Suurimmat avustukset myönnettiin Seta ry:lle (300 000 euroa), Suomen Nuorten Miesten Kristillisten Yhdistysten Liitto ry:lle (230 000 euroa) ja Pelastakaa Lapset ry:lle (193 000 euroa).Avustuksilla tuetaan nuorisotyön ja -toiminnan hankkeita, joilla lievitetään nuorten osattomuutta ja yksinäisyyttä sekä vahvistetaan nuorten edellytyksiä toipua koronakriisin seurauksista. Hankkeissa tarjotaan nuorille merkityksellistä vapaa-ajan toimintaa tai tuetaan nuorten pääsyä heitä tukevien palvelujen piiriin.Tukea kohdistetaan nuorille, joiden hyvinvoinnin turvaaminen vaatii erityistä huomioita. Osalla nuorista jaksaminen, mielenterveys ja sosiaaliset suhteet ovat olleet korona-ajan rajoitusten myötä koetuksella. Välttämättömät rajoitukset ovat hankaloittaneet nuorten koulunkäyntiä, opiskelua ja vapaa-ajan toimintaa.Myönnetyt avustukset nuorisoalan järjestöille koronakriisin nuoriin kohdistuneiden vaikutusten lieventämiseen
