NordenBladet – Tarton yliopiston urheilurakennuksessa järjestetään 13. ja 15. helmikuuta Eesti Laul 2020 -kilpailun puolifinaalit, joissa lavalle tulee 24 kilpailijan lisäksi useita erikoisvieraita. Ensimmäinen puolifinaali tuo taas suurelle lavalle Ineksen ja Viron tämän hetken kuumimman rap-yhtyeen 5MIINUST.
Alle kuukauden päästä järjestettävä suurtapahtuma tuo yleisön eteen säteilevän joukon virolaisia artisteja ja mahtavan show’n, jossa esiintyy useita erikoisvieraita. ”Ensimmäisessä puolifinaalissa esiintyy Ines, jonka esiintymistä Eesti Laulun lavalla fanit ovat todennäköisesti odottaneet kauan”, kertoo Eesti Laulun suunnitelmista päätuottaja Tomi Rahula, joka kuitenkin jättää esiintymisen sisällön vielä salaisuudeksi. ”Käynnistämme Eesti Laulun heti torstaina vauhdilla, sillä lavalle nousee myös yleisöä riehaannuttava 5MIINUST”, mainitsi Rahula, paljastaen toisenkin erikoisvieraan. Loput puolifinaalin ja finaalin erikoisvieraat Eesti Laul julkistaa tapahtuman lähestyessä.
Molemmassa puolifinaalissa kilpailemaan tulee 12 artistia, selvinneet ovat myös puolifinaalien esiintyjien järjestykset.
Ensimmäisen puolifinaalin (13.2.) esiintymisjärjestys:
1. Rasmus Rändvee ”Young”
2. Kruuv ”Leelo”
3. STEFAN ”By My Side”
4. INGA ”Right Time”
5. Anett x Fredi ”Write About Me”
6. Revals ”Kirjutan romaani”
7. Renate ”Videomäng”
8. Laura ”Break Me”
9. Little Mess ”Without a Reason”
10. Egert Milder ”Georgia (On My Mind)”
11. Jennifer Cohen ”Ping Pong”
12. Synne feat. Väliharf ”Majakad”
Toisen puolifinaalin (15.2.) esiintymisjärjestys:
1. Viinerid ”Kapa Kohi-LA”
2. Janet ”Hingelind”
3. Uku Suviste ”What Love Is”
4. INGER ”Only Dream”
5. Merilin Mälk ”Miljon sammu”
6. German & Violina ”Heart Winder”
7. Jaagup Tuisk ”Beautiful Lie”
8. Ziggy Wild ”Lean On Me”
9. Uudo Sepp ”I’m Sorry. I Messed Up”
10. Traffic ”Üks kord veel”
11. SHIRA ”Out In Space”
12. Mariliis Jõgeva ”Unistustes”
NordenBladet – Eteläisen syyttäjänviraston lehdistöedustaja Kauri Sinkevicius sanoi tietotoimistolle ERR, että kunnanjohtajan ja apulaiskunnanjohtajan lisäksi tiistaina 7. tammikuuta pidätettiin vielä kaksi henkilöä. Poliisi esitti epäillyille alustavat epäilyt kavallusta käsittelevän pykälän perusteella. Yhdelle epäillylle esitettiin epäily myös luottamuksen väärinkäyttöä koskevan pykälän mukaan.
Pidätysten jälkeen epäilyjen työpakoilla, kotona ja heihin liittyvissä yrityksissä suoritettiin tutkimukseen liittyvät etsinnät.
Sinkeviciusin mukaan poliisi tarkastaa Otepään kunnanjohtaja Kaido Tambergin (sosiaalidemokraatti) ja apulaiskunnanjohtaja Kajar Lepikin pidättämiseen liittyen muun muassa erään kiinteistön ja Sangasten linnan omistussuhteisiin liittyvät sopimukset.
Sangasten linna kuului aiemmin Sangasten kunnalle. Hallintouudistuksen jälkeen Sangasten kunta liittyi Otepään kuntaan, mutta linna luisti vähitellen yksityiseen omistukseen. Otepään valtuuston tarkastuslautakunnan jäsen Kuldar Veere (reformipuolue) selvitti monimutkaista kaaviota siitä, miten linna yksityisiin käsiin sattui.
”Ensin tehtiin (Tambergin serkun) Heiki Moltsaaren yrityksen kanssa yhteisyritys linnan talouden edes jonkinlaiseksi taloudenhoitamiseksi ja Sangasten kunnalla oli tässä yrityksessä enemmistöosakkuus. Sitten kului aikaa ja seuraava sopimus oli sellainen, jossa Sangasten kunta päätti luotua osakkuudestaan erään yhdistyksen hyväksi. Rahaa siitä osakkuudesta ei saatu, vaan asiassa käytettiin laittomasti pitkää viiden vuoden maksuaikaa. Aluksi kunnan piti saada koko yhdistyksen omaisuus, kun tämä yhdistys aikanaan puretaan. Tätäkin yhdistyksen sääntöihin liittyvää kohtaa muutettiin Tambergin esityksestä sellaiseksi, että MTÜ:n omaisuus jaetaan yhdistyksen kokouksen päätöksen mukaan. Ja tässä päätöksessä ei ole enää kunnalla äänten enemmistöä, vaan se on yksi viidestä osakkaasta. Kaikki muut ovat yksityisiä yrityksiä. Yhteenvetona tilanne onkin sellainen, että kunta on menettänyt linnan ja osakkuutensa siihen. Ja kun katsomme, ketkä ovat tuosta linnasta todellisia hyödynsaajia, niin ne ovat yksityishenkilöt Heiki Moltsaar ja hänen puolisonsa Annabel Moltsaar”, Veere kertoi ERR:lle.
Valtiovarainministeriö kertoi jokin aika sitten, että yhdistyksen Sangaste Asundused tulee tuon sopimuksen mukaan maksaa Otepään kunnalle 714.000 euroa. Kunta oli valmis odottamaan linnasta saatavaa rahaa vuoden 2021 loppuun asti. Ministeriö kuitenkin totesi, että niin pitkä maksuaika on todellisuudessa laiton laina. Kunta ei ole vieläkään rahaa saanut.
Rikostutkinta on alkuvaiheessaan ja epäilyjen tarkastamiseksi poliisi kerää vielä lisätodisteita.
______________________________
Sangaste on pienkauppala ja entinen kunta Etelä-Virossa Valgamaan maakunnassa. Vuoden 2017 kuntauudistuksessa Otepään ja Sangasten kunnat sekä iso osa Paluperan ja Pukan kunnista yhdistettiin uudeksi Otepään kunnaksi. Vuodesta 2017 alkaen Sangaste on ollut Otepään kuntaan kuuluva pienkauppala. Kunta sijaitsi maakunnan itäosassa Valgan koillis- ja Tarton lounaispuolella. Kunnassa oli arviolta 1 268 asukasta (vuonna 2016) ja sen pinta-ala on 144,67 neliökilometriä. Kuntaan kuului Sangasten pienkauppala (alevik) ja 13 kylää: Keeni, Kurevere, Lauküla, Lossiküla, Mäeküla, Mägiste, Pringi, Restu, Risttee, Sarapuu, Tiidu, Vaalu ja Ädu. Vuonna 2011 Sangasten kunnassa oli 1 286 asukasta, joista 1 251 (97,3 %) oli virolaisia, 18 (1,4 %) venäläisiä ja 15 (1,2 %) muita kansallisuuksia.
Sangasten linna (kartano) sijaitsee n. 25 km päässä Otepäästä ja 70 km päässä Tartosta. Tallinnasta matkaa n.240km. Linna rakennettiin 1874-1881. Sangasten linna (Sangaste loss) edustaa yhtä Etelä-Viron 21 löytämisen arvoisesta paikasta, joka on merkitty National Geographicin keltaisella ikkunalla ja jossa vierailua suositellaan kulttuurista ja historiasta kiinnostuneille. Keltainen ikkuna symboloi käymisen arvoisia paikkoja ja Sangasten linna on oikeutetusti yksi näistä. Kartanon suunnitellut Otto Pius Hippius otti rakennukseen mallia Lontoon liepeillä sijaitsevasta Windsorin linnasta, joten lopputuloksena syntyi Viron ja Baltian mittakaavassa melkoisen uniikin näköinen rakennus.
Rakennuksen sisätiloista löytyy muun muassa goottilaistyylinen juhlasali, englantilaistyylinen metsästyssali, kirjasto sekä biljardisali. Lisäksi Sangasten linnassa on 16 hotellihuonetta, jotka ovat varattavissa silloin kun rakennusta ei ole vuokrattu yksityiskäyttöön.
Sangastessa järjestetään paljon häitä sekä muita juhlia, joten sisätiloihin ei aina pääse vierailemaan. Linna on kuitenkin ulkoakin katsottuna sen verran komea ilmestys, että kyllä tuolla kannattaa piipahtaa. Linnan sisätiloihin vaaditaan pääsylippu, joka maksaa aikuisilta 3 euroa ja opiskelijoilta 2 euroa. Lisäksi tarjolla on noin tunnin mittaisia opastettuja kierroksia, jotka maksavat 45€/ryhmä.
NordenBladet – Monet ajoneuvon omistajat ovat saaneet puolustusresurssivirastolta pakkolunastusilmoituksen, jossa lukee, että puolustusvoimat tarvitsee heidän ajoneuvoaan jonkin tehtävän täyttämiseen sotatilanteessa. Virasto valitsi ajoneuvot liikennerekisteristä puolustusvoimien tarpeen mukaan, mutta ajoneuvon omistajalla on oikeus valittaa määräyksestä.
Yhteensä puolustusresurssien virasto (KRA) tulee hallituksen määräyksestä asettamaan pakkoluovutuksen alaisiksi noin 3.000 ajoneuvoa. Näihin kuuluu niin kuorma-autoja, perävaunuja, traktoreita, maastureita, mönkijöitä että moottoripyöriä.
Suuria velvollisuuksia reserviluetteloon merkinnästä ei ajoneuvon omistajalle aiheudu. Kun tulee ilmoitus, että ajoneuvo on pakkolunastettu, omistajalla on rauhanaikana velvollisuus ilmoittaa KRA:lle yhteystietojensa ja omaisuuden sijaintipaikan muuttumisesta, myynnistä tai omistajan vaihtumisesta, kertoi ERR-tietotoimistolle KRA:n liikekannallepanoresurssien osaston johtaja Alo Aulik. Samoin tulee ilmoittaa, jos pakkoluovutuksen alainen omaisuus tuhoutuu tai muuttuu käyttökelvottomaksi.
Pakkoluovutusta koskevasta määräyksestä voi 30 päivän kuluessa valittaa ottamalla yhteyttä pakkoluovutuksen määränneeseen virastoon.
Lisää maanpuolustukseen liittyvistä pakkoluovutuksista voi lukea TÄSTÄ
NordenBladet – Tallinnan kaupunginhallitus ei suostunut valtuuston päätösesitykseen, jonka mukaan Tallinnan joukkoliikenteessä lippujärjestelmä lopetettaisiin ja joukkoliikenne olisi 1. heinäkuuta alkaen maksuton myös muille kuin tallinnalaisille. Kaupunginhallitus perusteli maksuttoman joukkoliikenteen laajentamisesta kieltäytymistä useilla seikoilla – ensinnäkin mainittiin, että vuosittainen lipputulo on viime vuosina ollut 4,5 miljoonaa euroa, josta kaupunki ei voi kokonaan luopua. Toiseksi huomautettiin, että maksuttoman matkustusoikeuden antaminen kaikille Viron asukkaille lisäisi ongelmia Tallinnan joukkoliikenteessä.
”Ne matkustajat, jotka ovat tähän asti käyttäneet ympäröivän Harjun maakunnan julkisia maakuntalinjoja, vaihtaisivat kaupungin rajalla Tallinnan joukkoliikenteeseen, josta seuraisi ylikuormitus, samaan aikaan kun Harjun maakunnan linjat ajaisivat kaupungin alueella alikuormitettuina. Tallinnan joukkoliikenteeltä ei jäisi saamatta vain lipputulo, vaan myös tukitarve lisäkapasiteetin hankkimiseen kasvaisi”, päätöksen perusteluissa mainittiin.
Maakuntalinjojen matkustajien kanssa samaan tapaan käyttäytyisivät kaupunginhallituksen mukaan myös ne matkustajat, jotka nyt matkustavat kaupunkiin Elronin junilla, joka merkitsisi entisestäänkin kasvavaa tuen tarvetta.
Kirjeessä todettiin, että koska monista maakunnista poiketen Harjun maakunnassa ei otettu käyttöön maksutonta joukkoliikennettä, ei ole Tallinnassakaan syytä sitä harjunmaalaisille tehdä.
Kaupunginhallitus ei kuitenkaan sulje pois sitä mahdollisuutta, että tulevaisuudessa voisi Tallinnan joukkoliikenne olla maksuton kaikille Viron asukkaille – siihen tarvitaan kuitenkin valtion tukea. Tällä hetkellä valtion tuki kaupungin sisäiselle joukkoliikenteelle on täsmälleen nolla euroa.
NordenBladet – Virossa on asukkaiden hallussa edelleen monen kymmenen miljoonan euron arvosta Viron kruunuja ja Viron pankkiin saapuu lähes viikoittain henkilöitä, jotka haluavat vaihtaa sadan ja viidensadan kruunun setelinsä euroiksi.
Vaikka euro onkin Virossa käytössä jo 1. tammikuuta 2011 lähtien, kaikki eivät ole vielä kruunuistaan luopuneet – kansalaisten hallussa on edelleen noin 44 miljoonan euron arvosta Viron kruunuja.
”Meillä on vuoden lopun tilanteen mukaan edelleen liikkeellä 37,9 miljoonan arvosta Viron oman valuutan seteleitä ja 6,7 miljoonan arvosta kolikoita. Se on varsin iso määrä”, sanoi Viron pankin käteis- ja infrastruktuuriosaston johtajan sijainen Margot Luukas.
Viron pankin museokauppa ottaa kruunuja vastaa vieläkin, yhdeksän vuotta euron käyttöönoton jälkeen. Luukasin mukaan sitä tulee eteen jopa päivittäin, sillä ihmiset joko löytävät kuolleen sukulaisensa käteisvaroja tai päättävät vain vaihtaa alkuun innokkaasti säilytetyt ja rakkaiksi muuttuneet setelinsä lopultakin euroiksi.
NordenBladet – Viron kunnat tarvitsevat lisärahaa tilapäisesti maassa työskentelevien ulkomaalaisten lasten opetukseen, sillä rahasta apuopettajien palkkaamiseen on puutetta.
Paiden kaupungin Hillar Hansoo -nimistä peruskoulua käy kahdeksan ukrainalaissyntyistä lasta, joilla ei ole pysyvää rekisteröityä kotipaikkaa ja joiden vanhemmat ovat tulleet maahan tilapäisellä oleskelu- ja työluvalla. Viljannin peruskouluissa on kolme lasta Ukrainasta ja yksi Bulgariasta.
Paiden apulaiskaupunginjohtaja Anneli Tumaski kertoi Olev Kengille, että koska näiden lasten opetus tapahtuu samoin viron kielellä ja he eivät tule tavallisilla koulutunneilla toimeen, he tarvitsevat viron kielessä apuopetusta. ”Koulu hakee nyt yhtä apuopettajan paikkaa ja palkkasumma yhdeksi kouluvuodeksi olisi 21.000-22.000 euroa. Tulevaisuudessa tämä tarve ilmeisesti kasvaa ja tarvitaan vielä toinen ja kolmaskin apuopettaja. Silloin olisi hyvin hienoa, että valtio ja ministeriö auttaisivat meitä tältä osin.”
Viljannin apulaiskaupunginjohtaja Janika Gedvil otti lasten, joilla ei ole rekisteröityä kotipaikkaa, kouluvelvollisuuden rahoittamisen vuoksi yhteyttä ministeriöön viime vuoden syyskuussa. ”Tukikeinojen lisäksi meillä on muutenkin useita kysymyksiä myös koulun oppilaspaikan rahoituksen suhteen. Ja meillä on jo myös kokemuksia ulkomailta tulleista lapsista, joilla ei ole sairausvakuutusta. Vastaus oli kuitenkin sellainen, että luonnollisesti meidän tulee taata kouluvelvollisille lapsille oppilaspaikka, ja tämä koskee vain niin sanottua peruskoulutusta. Ja sitten suositeltiin tekemään tiiviimpää yhteistyötä oman kaupungin yrittäjien kanssa”, kertoo Gedvil.
Opetus- ja tiedeministeriön opetustoimen osaston johtaja Ingar Dubolazov sanoi, että ministeriö tukee jo nyt kaikkia kuntia, jotka anovat lisärahaa tarjotakseen kielitukea maahanmuuttajille, joiden kotikieli ei ole viro. Tukia välittää Innove-säätiö.
NordenBladet – Viime vuoden lopulla työnsä aloittaneen Euroopan komission uuden kokoonpanon myötä on Euroopan liiton toimeenpanevan elimen vaikuttaville paikoille kohonnut pientä valtiota kohti huomattavan monta latvialaista.
Euroopan komission tärkeimpien komissaarien joukossa on Latvian taannoinen pääministeri ja edellisen kokoonpanon varapresidentti Valdis Dombrovskis, jonka komission presidentti Ursula von der Leyen valitsi yhdeksi kolmesta johtavasta varapresidentistä. Dombrovskis koordinoi talousaiheita ja samaan aikaan hän täyttää myös finanssipalveluiden komissaarin tehtäviä, joissa häntä tulee finanssivakauden, finanssipalveluiden ja pääomamarkkinoiden pääosasto.
Tiistaina Euroopan komission pääsihteerin paikalle, joka on Euroopan komission korkein mahdollinen tehtävä ei-poliittiselle virkamiehelle, nousi latvialainen diplomaatti Ilze Juhansone. Juhansone on ollut pääsihteerin tehtävässä sijaisena toukokuusta lähtien, jolloin tehtävästä erosi Euroopan liiton yhdeksi vaikutusvaltaisimmaksi henkilöksi veikattu Martin Selmayr. Juhansone oli aiemmin Latvian pysyvä edustaja Euroopan unionissa, Euroopan komissioon hän siirtyi Latvian puheenjohtajakauden päätyttyä vuonna 2015. Hänen kilpailijoinaan pääsihteerin paikalle pidettiin korkeita ranskalaisia ja espanjalaisia eurovirkailijoita.
Von der Leyeni kabinetin jäsenenä on myös Peteris Ustubs, joka neuvoo komission presidenttiä ulkopoliittisissa kysymyksissä. Entinen diplomaatti työskenteli aikoinaan Latvian edustuksessa Euroopan unionissa, josta siirtyi edelleen EU:n ulkosuhdehallintoon (EEAS).
Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Josep Borrellin kabinetin jäsen on myös latviatar Baiba Aleksejuka-Tavaresa, joka on työskennellyt Latvian diplomaattina ja myöhemmin Euroopan unionin ulkosuhdehallinnossa.
Virolaisista on Euroopan komissiossa korkeimmassa asemassa Henrik Hololei, joka siirtyi komissaari Siim Kallasin kabinettipäällikön paikalta vuonna 2013 Euroopan komission varapääsihteeriksi ja vuonna 2015 hänestä tuli Euroopan komission liikenteen ja liikkumisen päätoimiston pääjohtaja.
NordenBladet – Viron puolustusvoimain komentajan kenraalimajuri Martin Heremin päätöksellä Viroon palaa neljä Irakissa operaatiossa Inherent Resolve palvellutta ja sieltä alueen jännityksen kiristyessä Kuwaitiin siirrettyä virolaissotilasta.
Viroon palaa kuudesta koulutustiimin jäsenestä neljä. Kaksi koulutustiimin jäsentä jatkaa palveluaan ja on valmiina yhteistyössä tanskalaisten kanssa suorittamaan missioon liittyviä pienempiä teknisiä ja logistisia tehtäviä. Palvelustaan jatkaa myös operaation Inherent Resolve esikunnassa palveleva Viron Irakin osaston johtaja eversti Tõnu Miil.
”Koska koulutustiimin rotaatio lähestyy loppuaan ja sotilaat eivät voi tällä hetkellä täyttää tehtäviään Irakissa, puolustusvoimain komentaja päätti kutsua osan heistä kotiin”, sanoi puolustusvoimain komentajan sijainen kenraalimajuri Indrek Sirel.
”Operaatiossa jatkavien sotilaiden yksi tehtävä on myös seuraavan virolaisrotaation saapumisen valmistelu”, lisäsi kenraalimajuri Sirel.
Kenraalimajuri Sirelin mukaan on seuraava operaatioon Inherent Resolve suuntautumaan suunniteltu virolaissotilaiden koulutustiimi koulutettuna ja valmiina aloittamaan palvelunsa niin pian kuin operaatiota on mahdollista jatkaa.
Kaikki seitsemän Irakissa palvellutta virolaissotilasta siirrettiin viime viikolla eskaloituneiden jännitteiden ja vihollisuuksien vuoksi Kuwaitiin.
Viron puolustusvoimat osallistuu Irakissa Yhdysvaltojen johtamaan kansainväliseen sotilasoperaatioon Inherent Resolve kuusijäsenisellä koulutustiimillä ja yhdellä esikuntaupseerilla kansainvälisessä sotilaallis-strategisessa tiimissä, joka neuvoo Irakin ministeriöitä ja turvallisuusjoukkoja.
NordenBladet – ”Ilmoitan, että olen päättänyt osallistua 15. huhtikuuta pidettäviin Viron olympiakomitean presidentin vaaleihin. Viron urheilun monipuolinen edistäminen on minun missioni ja EOK:n presidenttinä voi täysin omistautua sille. Kyseessä on harkittu päätös, jonka motiivina on palauttaa doping-skandaaleissa vahingoittunut virolaisen urheilun maine, ja tuki, jota urheilukansan taholta tunnen. Arvostan tätä luottamusta paljon ja suhtaudun ehdokkuutta koskevaan päätökseeni vakavasti”, Tõniste sanoi.
Viron huippu-urheilijoiden kohoamiseen maailmantasolle ja hyvien tulosten saavuttamiseen tulee Tõnisten mukaan jatkaa Team Estonian edelleen kehittämistä ja hänen mukaansa Viron olympiakomitean presidentin tulisi nähdä Viron urheilua johtaessaan kokonaiskuva. ”Siihen minulla on kokemuksia EOK:n varapresidentin tehtävästä, kosketus alaliittojen toimintaan ja lisäksi henkilökohtainen huippu-urheilijan ura, harrastusurheilun parissa toimiminen sekä omien urheilevien lasten vanhemman rooli. Olen siten urheilun kyllästämä tämän ilmaisun parhaassa merkityksessä”, Tõniste totesi.
Tõniste, jolla on yli 20 vuoden urheilujohtamiskokemus, on toiminut presidenttinä tai hallituksen jäsenenä EOK:ssa, Viron judoliitossa, Kalevi-purjehdusseurassa, liitossa Urheilu Kaikille, urheiluseurassa Kalev, Viron Melges24-luokkaliitossa, Viron urheilijoiden liitossa sekä Viron 470-luokkaliitossa. ”Vuonna 1988 saavutin olympiapurjehduksessa toisen sijan ja vuonna 1992 kolmannen sijan, samoin vuonna 1992 saavutin Euroopan mestaruuskilpailuissa kultamitalin”, Tõniste esittäytyy.
Jo aikaisemmin on ehdokkuudestaan EOK:n johtajaksi ilmoittanut tarttolainen Jaanus Kriik ja nykyinen presidentti.
NordenBladet – Tammikuun 2020 alusta lähtien Viking Linen ravintolat, baarit ja myymälät saavat valikoimiinsa jälleen uudet laivan viinit. Vuosina 2020–2021 matkustajat pääsevät tutustumaan saksalaiseen valkoviiniin, italialaiseen punaviiniin, kuivaan Proseccoon sekä jo tuttuun Viking Linen yksinoikeudella myymään samppanjaan.
Vuosittain Viking Linen laivoilla myydään yli 3 miljoonaa litraa viinejä. Se tekee laivayhtiöstä yhden Pohjoismaiden suurimman viinikauppiaan. Matkustaja voi valita ostoksensa kaikkiaan noin 600 viinin valikoimasta.
”Kuohuviinien kysyntä on vakiintunut korkealle tasolle ja yleisesti ottaen kiinnostus kuplajuomia kohtaan tuntuu vain kasvavan. Trendikkäät roséviinit ovat olleet tänä vuonna erityisen haluttuja. Myös valko- ja punaviinien kysyntä on vakaassa nousussa,” Viking Linen Tax Free Manager Kim Engblom kertoo.
Matkustajalle laivan viinit ovat helppo vaihtoehto, sillä asiantuntijaraati on ne valinnut satojen, korkealuokkaisten ja hinta-laatusuhteeltaan erinomaisten viinien joukosta. Viking Linella laivan viinit valitaan aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
Uusi laivan valkoviini on Handwerk Riesling, nuorista ja innovatiivisista viinintekijöistä koostuvan PLOB GmbH -kollektiivin kuiva Riesling Saksasta, Moselin alueelta.
Uusi laivan punaviini puolestaan on Edizione Apassimento, täyteläinen ja hedelmäinen punaviini italialaiselta Puglian alueelta.
Uusi laivan kuohuviini on Val d’Oca Prosecco DOC Treviso Extra Dry, joka valmistetaan laadukkaana tunnetuista italialaisen Valdobbiadenen alueen rypäleistä.
Valikoimissa jatkaa myös Essi Avellanin yksinoikeudella Viking Linelle valitsema laivan samppanja, Piper-Heidsieck Essentiel by Essi for Viking Line.
Uudet laivan viinit tulevat myyntiin kaikille Viking Linen aluksille 1. tammikuuta 2020.
