Virolainen kansankulttuuri: Laulu- ja tanssijuhlaperinne

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Viron ensimmäiset valtakunnalliset laulujuhlat järjestettiin vuonna 1869 Tartossa. Ensimmäisiin laulujuhliin osallistui 46 mieskuoroa ja viisi puhallinorkesteria, joissa oli yhteensä 878 laulajaa ja soittajaa. Valtakunnallisten tanssijuhlien alkuunpanijana pidetään vuonna 1934 pidettyjä I virolaisia tanssi- ja voimistelujuhlia, joihin osallistui 1500 kansantanssijaa.

Kansankulttuurin harrastajia on Viron yhteiskunnassa hyvin paljon ja heidän määränsä kasvaa siitä huolimatta, että väkiluku vähenee. Kansankulttuurin suosio takaa sen, että ikivanhat perinteet pysyvät elinvoimaisina myös nykyisin. Johdonmukaisen toiminnan ja perinteiden jatkajien ansiosta elinvoimaisina säilyvät niin kanteleensoitto, kuorolaulu kuin kansallispukujen käytön perinnekin. Ne ovat vain osa rikasta virolaista kansankulttuuria.

Laulu- ja tanssijuhlaperinne on Viron kansankulttuurin osana jatkuvasti kehittyvä prosessi. Viron, Latvian ja Liettuan laulu- ja tanssijuhlaperinne on merkitty UNESCO:n ihmiskunnan henkisen kulttuuriperinteen luetteloon. Laulu- ja tanssijuhlia järjestää Viron laulu- ja tanssijuhlasäätiö, jonka on perustanut kulttuuriministeriö.

Laulu- ja tanssijuhliin pyrkijöiden määrä tekee joka juhlien edellä ennätyksiä. Halukkaita on kaikkialla maailmassa. Valtakunnallisia laulu- ja tanssijuhlia ja nuorten laulu- ja tanssijuhlia järjestetään vuorotellen, kumpiakin viiden vuoden välein.  Vuonna 2017 järjestettyjen nuorten laulu- ja tanssijuhlien tunnuksena oli ”Minä jään”.

Tanssikentän perustaminen
Siinä missä laulujuhlia* on järjestetty vuosikymmenien ajan nimenomaan niille perustetulla Tallinnan laulukentällä, ei tanssijuhlilla ole tähän asti ollut pysyvää tapahtumapaikkaa. Yleensä ne on järjestetty Tallinnassa Kalevin stadionilla.

Kulttuuriministeriö kunnostaa yhteistyössä Tallinnan kaupungin kanssa Kalevin stadionia niin, että tanssijuhlia voisi järjestää sekä yleisölle että tanssijoille nykyaikaisessa ja turvallisessa ympäristössä.

Laulu- ja tanssijuhlatutkimus
Vuonna 2013 tehdyn laulu- ja tanssijuhlatutkimuksen mukaan 49 prosenttia Viron asukkaista on esiintynyt juhlissa itse vähintään kerran. 91 prosentilla on juhlista epäsuora kokemus – joko käynyt paikalla tai katsonut televisiolähetystä. Laulu- ja tanssijuhlat ovat virolaisille tärkeä tapa ilmaista identiteettiä. Tutkimus osoitti laulu- ja tanssijuhliin liittyvän virolaisen kuorolaulu- ja kansantanssiperinteen merkityksen kansalliselle arvomaailmalle ja identiteetin säilymiselle. Samalla tutkimuksen tulokset varoittivat siitä, että perinteen jatkuvuuteen voidaan suhtautua itsestäänselvyytenä.

– Laulu- ja tanssijuhlatutkimus (2013) (371.59 KB, PDF)
– Tanssijuhlaprosessin tunnukset ja toimintamalli (2017)

________________________________________________________________________


Laulujuhlat ”Mina jään” (Kuvat: NordenBladet/Helena-Reet Ennet)

* Laulujuhlat ovat musiikkijuhlat, joissa on suuri määrä esiintyjiä ja joissa esiintyvät laulukuorot ja orkesterit. Viron laulujuhlaperinne sai alkunsa 1800-luvun toisen puoliskon alussa vuonna 1869. Laulujuhlista on muodostunut kansan yhteenkuuluvuuden ilmaisija. Lähes puolentoista vuosisadan aikana järjestetyt yhteislaulutilaisuudet ovat merkittävästi vaikuttaneet musiikkikulttuurin kehitykseen. Viron, Latvian ja Liettuan laulu- ja tanssijuhlaperinne merkittiin vuonna 2003 UNESCO:n kokoamaan ihmiskunnan suullisen ja henkisen kulttuuriperinnön mestariteosten luetteloon.

Taustatarina
Hengelliset laulut ja laulukuorot
1700-luvun lopulla Viroon levineen herrnhutilaisuuden toiminnassa tärkeällä sijalla oli yhteislaulanta. Laulettiin hengellisiä lauluja, joista suurin osa oli kirjoitettu Saksassa. Tämä toi mukanaan aiemmasta poikkeavan laulutavan. Hengelliseen herätystoimintaan liittyi herrnhutilaisuuden taholta halveksunta ja viha vanhoja kalevalamittaisia kansanlauluja ja kansanomaisia tapoja kohtaan. Samaan aikaan virallinen luterilainen kirkko ja kyläkoulut opettivat puolestaan saksalaista esikuvaa seuraavaa moniäänistä kuorolaulua. Jo 1600-luvun loppuun mennessä oli ilmaantunut vähintään viisi vironkielistä koraalikirjaa, joita käytettiin kihlakunnankouluissa.

Ensimmäinen tieto neljä-äänisestä kuorolaulusta virolaisten keskuudessa on peräisin vuodelta 1818 Kanepin kihlakunnankoulusta. Vuonna 1822 Laiusella toimi aikaansa nähden hyvin edistysmielinen kihlakunnankoulu, johon otettiin myös tyttöjä. Tässä koulussa oli laulutunteja joka päivä ja vuodelta 1828 on peräisin tieto siellä toimineesta isommasta mieskuorosta. Kuorilaulun laajemmalle leviämiselle maaseutuväestön keskuudessa perusta luotiin koulussa ja kirkossa.

Saksalainen vaikutus
Kuorolaulu seuratoiminnan esikuvana otettiin baltiansaksalaisilta ja riikinsaksalaisilta, joiden keskuudessa moniäänistä mieslaulua ja myös sekakuorolaulua harrastava lauluseuraliike oli levinnyt. Baltiansaksalaiset lauluseurat (Liedertafel) olivat hyvin suosittuja ja aktiivisia. Yksi ensimmäisistä saksalaisista lauluseuroista Virossa oli vuonna 1849 Tallinnassa perustettu Revaler Verein für Männergesang. Ensimmäiset saksalaiset laulujuhlat Baltiassa järjestettiin jo vuonna 1836 Riiassa. Vuonna 1857 pidettiin samanlainen tilaisuus Tallinnassa. Johann Voldemar Jannsen kirjoitti lehdessään Perno Postimees, että Saksassa on jokaisessa kylässä lauluseura ja innosti virolaisia perustamaan samanlaisia seuroja. Vuonna 1858 Jannsen esitti esikuvaksi Sveitsin: ”Zürichin kaupungissa he lauloivat niin, että muurit tärisivät. Masennun, kun ajattelen, miten köyhiä me laulun osalta olemme!”

Sveitsissä järjestettiin vuosina 1843–1912 22 valtakunnalliset laulujuhlat ja vuosina 1922–2015 13 valtakunnalliset laulujuhlat, joiden pitopaikka vaihteli. Viimeisimmät pidettiin vuonna 2015 Meiringenissa ja seuraavat on suunnitelmissa järjestää vuonna 2022 Gossaussa. Laulajia vuoden 2015 laulujuhlissa oli 12.000.

Ensimmäisiä saksalaisia valtakunnallisia laulujuhlia tuntuu olevan vaikea määrittää, sillä monia tämäntapaisia tilaisuuksia järjestettiin ainakin vuodesta 1838 lähtien. Deutscher Sängerbund järjesti vuosina 1865–1912 kahdeksat valtakunnalliset laulujuhlat, Deutscher Sängerbund ja sen seuraaja Deutschen Chorverband vuosina 1924–2016 15 valtakunnalliset laulujuhlat, samoin eri paikoissa, niistä kaksi (1890 ja 1928) Wienissä. Viimeisimmät saksalaiset valtakunnalliset laulujuhlat pidettiin vuonna 2016 Stuttgardissa. Laulajia vuoden 2012 laulujuhlissa oli 20.000.

Kansallisromantiikka
Lauluseuraliike Saksassa ja Baltiassa edisti samalla myös Euroopassa levinneitä kansallisromanttisia aatteita. Kansallista heräämistä tapahtui kaikkialla. Alettiin kiinnittää enemmän huomiota kansalliseen yhteenkuuluvuuteen ja isänmaanrakkauteen. Saksalaisten kansallisen tietoisuuden nousu Baltiassa aiheutti puolestaan suurempaa eron tekemistä maakansaan (Undeutsch) ja tämän halveksuntaa. Vastapainona otettiin käyttöön käsite Viron kansa ja Jannsen ja muut aktiivisemmat henkilöt alkoivat perustaa samanlaisia lauluseuroja. Pian alettiin järjestää virolaisia laulujuhlia. Ensimmäiset virolaiset lauluseurat olivat vuonna 1863 perustettu Revalia ja vuonna 1865 perustetut Estonia ja Vanemuine.

Valtakunnalliset laulujuhlat
Ensimmäiset koko Viron laulujuhlat järjestettiin vuonna 1869 Tartossa. Kuudensista laulujuhlista alkaen tilaisuus on aina järjestetty Tallinnassa. Ensimmäiset seitsemät laulujuhlat pidettiin tsaarin Venäjän alaisuudessa. Maailmansotien välisenä aikana järjestettiin neljät laulujuhlat ja neuvostomiehityksen oloissa kymmenet juhlat. Valtakunnallisia laulujuhlia pidetään viiden vuoden välein.

Paikalliset laulujuhlat
Paikallisten kuorojen yhteislaulutilaisuuksia pidettiin jo ennen I valtakunnallisia laulujuhlia. Ensimmäiset monen virolaisen kuoron yhdessä laulannat järjestettiin vuosina 1855 ja 1857 Põlvassa. Ensimmäiset laajempaa huomiota saavuttaneet laulujuhlat pidettiin vuonna 1863 Ansekülassa, ja niihin osallistui 500 laulajaa. Ennen valtakunnallisia laulujuhlia tiedetään laulujuhlia järjestetyn lisäksi Jõhvissa, Simunassa, Virumaalla, Laiusella, Hiidenmaalla, Pärnun kihlakunnassa ja Uulun kartanossa.

Laulujuhlatapaa vakiinnutettaessa maakunnalliset ja paikalliset laulujuhlat muuttuivat yhä yleisimmiksi. Niinpä VI ja VII valtakunnallisten laulujuhlien välillä pidettiin tiettävästi 23 laulupäivät eri paikoissa ja X ja XII juhlien välillä jo 104 laulupäivät.

Erikoislaulujuhlat
Vuonna 1956 järjestettiin ensi kertaa Baltian maiden ylioppilaslaulujuhlat nimellä Gaudeamus. Vuodesta 1962 lähtien pidetään viiden vuoden välein nuorten laulujuhlia. Ennen maan uudelleen itsenäistymistä pidettiin yölaulujuhlia. Vuonna 2000 järjestettiin virolaissuomalaiset laulujuhlat. Vuonna 2008 pidettiin punklaulujuhlat ja Viron 90-vuotispäiviin liittyen yölaulujuhlat nimellä ”Märkamisaeg” (suomeksi ”huomaamisaika”).

Ulkovirolaisten laulujuhlat
Ensimmäiset suuremmat virolaisten laulujuhlat pakolaisuudessa järjestettiin vuonna 1946 Saksassa Altenstadtissa ja 1947 Augsburgissa. Lisäksi niitä on pidetty Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa, Englannissa, Uudessa-Seelannissa sekä ESTO-päivien yhteydessä.

Kuvat: NordenBladet/ Helena-Reet Ennet
Lähde: NordenBladet.ee

Viro: Taksipalvelu Bolt sai Euroopan investointipankilta 50 miljoonan euron lainan

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Bolt (entiseltä nimeltään Taxify, alkuun mTakso) solmi Euroopan investointipankin (EIP) kanssa 50 miljoonan euron suuruisen lainasopimuksen, joka on suurin Euroopan unionin investointisuunnitelman keskiössä olevan Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) kautta virolaisyrityksille annettu laina.

Laina tavoitteena on tukea Boltin tuotekehittelyä keskittymällä palveluiden turvallisuuteen, toimintavarmuuteen ja kestävyyteen sekä yrityksen tähänastisen suuren tehokkuuden säilyttämiseen, jossa teknologialla on suuri osansa. Tämä käsittää sekä olemassa olevat palvelut, kuten ajojen jakaminen, että myös uusia palveluita kuten ruoan perille tuominen, kertoi yrityksen lehdistöedustaja.

””Bolt on loistava esimerkki Euroopan menestyksestä teknologiassa ja innovaatiossa. Sanotaan, että paikallaan pysyminen on samaa kuin taantuminen. Bolt ei pysy koskaan paikallaan. EIP tukee ilolla Boltia palveluidensa parantamisessa ja uusille aloille suuntautumisessa. Olemme omistautuneet hankkeeseen”, kommentoi Euroopan investointipankin varapresidentti Alexander Stubb lehdistötiedotteen välityksellä.

”Viron yksi Euroopan digitalisoitumisen johtavia maita. Olen ylpeä siitä, että Eurooppa tukee investointisuunnitelman kautta Boltin tiede- ja kehitystoimintaa tarkoituksenaan luoda älykkäitä ja turvallisia palveluita, jotka täydentävät kaupunkiliikennettä”, totesi samalla Euroopan komission talouskomissaari Paolo Gentiloni.

”Kuljetus on yksi Euroopan sektoreista, joilla tärkeää on paikallinen palvelun tarjoaja, joka edustaa eurooppalaisen kuluttajan ja lainsäätäjän kanssa samoja arvoja. Siksi olemme iloiset siitä, että Euroopan investointipankista on tullut Boltin tukija. Se auttaa meitä tavoittamaan nopeammin enemmän eurooppalaisia”, lisäsi Martin Villig, joka on yksi Boltin perustajista.

Euroopan investointipankki (EIP) on pitkäaikaisia lainoja tarjoava Euroopan unionin instituutio, jonka omistajina ovat kaikki Euroopan unionin jäsenmaat. EIP rahoittaa pitkäaikaisia, harkittuja investointeja tukeakseen Euroopan unionin poliittisten tavoitteiden saavuttamista. Viimeisten viiden vuoden aikana on EIP rahoittanut Viron teknologia-, infrastruktuuri- ja kuljetussektorin hankkeita yli 830 miljoonalla eurolla.

Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR) on Euroopan investointisuunnitelman perusta. Se tarjoaa EIP-ryhmälle ensimmäisen sijan suojaa tappioilta, joka mahdollistaa EIP-ryhmän rahoittaa myös riskialttiimpia hankkeita. ESIR:n puitteissa tukea saavien hankkeiden ja sopimusten laajuudeksi oletetaan muodostuvan 458,8 miljardia euroa, joten tukea saa yli miljoona start-up -yritystä sekä pientä ja keskisuurta yritystä EU-maissa. Tähän asti suurin EIP rahoitus ESIR:n puitteissa Virossa on Tallinnan lentosataman laajentamiseen myönnetty 30 miljoonan euron laina vuonna 2016.

Bolt on vuonna 2013 Markus Villigin luoma virolainen ohjelmistoyritys, jonka päätoimintaa on taksintilausohjelmiston kehittäminen. Boltin matkapuhelinsovelluksen avulla asiakkaat voivat tilata yksityisajoonsa auton; Bolt välittää niin takseja kuin yksityiskuljettajiakin eli ajonjakajia. Vuoden 2019 helmikuun tilanteessa Bolt toimi kolmessakymmenessä maassa ja sadassa kaupungissa Euroopassa, Afrikassa, Länsi-Aasiassa, Meksikossa ja Australiassa. Boltilla on yli 25 miljoonaa käyttäjää. Boltin pääkonttori on Tallinnassa, Virossa.

Laulukilpailu Eesti Laul 2020: ensimmäisen ja toisen puolifinaalin esiintymisjärjestykset ovat selvinneet!

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Tarton yliopiston urheilurakennuksessa järjestetään 13. ja 15. helmikuuta Eesti Laul 2020 -kilpailun puolifinaalit, joissa lavalle tulee 24 kilpailijan lisäksi useita erikoisvieraita. Ensimmäinen puolifinaali tuo taas suurelle lavalle Ineksen ja Viron tämän hetken kuumimman rap-yhtyeen 5MIINUST.

Alle kuukauden päästä järjestettävä suurtapahtuma tuo yleisön eteen säteilevän joukon virolaisia artisteja ja mahtavan show’n, jossa esiintyy useita erikoisvieraita. ”Ensimmäisessä puolifinaalissa esiintyy Ines, jonka esiintymistä Eesti Laulun lavalla fanit ovat todennäköisesti odottaneet kauan”, kertoo Eesti Laulun suunnitelmista päätuottaja Tomi Rahula, joka kuitenkin jättää esiintymisen sisällön vielä salaisuudeksi. ”Käynnistämme Eesti Laulun heti torstaina vauhdilla, sillä lavalle nousee myös yleisöä riehaannuttava 5MIINUST”, mainitsi Rahula, paljastaen toisenkin erikoisvieraan. Loput puolifinaalin ja finaalin erikoisvieraat Eesti Laul julkistaa tapahtuman lähestyessä.

Molemmassa puolifinaalissa kilpailemaan tulee 12 artistia, selvinneet ovat myös puolifinaalien esiintyjien järjestykset.

Ensimmäisen puolifinaalin (13.2.) esiintymisjärjestys:
1. Rasmus Rändvee ”Young”
2. Kruuv ”Leelo”
3. STEFAN ”By My Side”
4. INGA ”Right Time”
5. Anett x Fredi ”Write About Me”
6. Revals ”Kirjutan romaani”
7. Renate ”Videomäng”
8. Laura ”Break Me”
9. Little Mess ”Without a Reason”
10. Egert Milder ”Georgia (On My Mind)”
11. Jennifer Cohen ”Ping Pong”
12. Synne feat. Väliharf ”Majakad”

Toisen puolifinaalin (15.2.) esiintymisjärjestys:
1. Viinerid ”Kapa Kohi-LA”
2. Janet ”Hingelind”
3. Uku Suviste ”What Love Is”
4. INGER ”Only Dream”
5. Merilin Mälk ”Miljon sammu”
6. German & Violina ”Heart Winder”
7. Jaagup Tuisk ”Beautiful Lie”
8. Ziggy Wild ”Lean On Me”
9. Uudo Sepp ”I’m Sorry. I Messed Up”
10. Traffic ”Üks kord veel”
11. SHIRA ”Out In Space”
12. Mariliis Jõgeva ”Unistustes”

Viro: Keskusrikospoliisin lahjontarikosten toimisto pidätti rikoksesta epäilynä Otepään kunnanjohtaja Kaido Tambergin ja apulaiskunnanjohtaja Kajar Lepikin

Tekijä
NordenBladet.fi
-

NordenBladet – Eteläisen syyttäjänviraston lehdistöedustaja Kauri Sinkevicius sanoi tietotoimistolle ERR, että kunnanjohtajan ja apulaiskunnanjohtajan lisäksi tiistaina 7. tammikuuta pidätettiin vielä kaksi henkilöä. Poliisi esitti epäillyille alustavat epäilyt kavallusta käsittelevän pykälän perusteella. Yhdelle epäillylle esitettiin epäily myös luottamuksen väärinkäyttöä koskevan pykälän mukaan.

Pidätysten jälkeen epäilyjen työpakoilla, kotona ja heihin liittyvissä yrityksissä suoritettiin tutkimukseen liittyvät etsinnät.

Sinkeviciusin mukaan poliisi tarkastaa Otepään kunnanjohtaja Kaido Tambergin (sosiaalidemokraatti) ja apulaiskunnanjohtaja Kajar Lepikin pidättämiseen liittyen muun muassa erään kiinteistön ja Sangasten linnan omistussuhteisiin liittyvät sopimukset.

Sangasten linna kuului aiemmin Sangasten kunnalle. Hallintouudistuksen jälkeen Sangasten kunta liittyi Otepään kuntaan, mutta linna luisti vähitellen yksityiseen omistukseen. Otepään valtuuston tarkastuslautakunnan jäsen Kuldar Veere (reformipuolue) selvitti monimutkaista kaaviota siitä, miten linna yksityisiin käsiin sattui.

”Ensin tehtiin (Tambergin serkun) Heiki Moltsaaren yrityksen kanssa yhteisyritys linnan talouden edes jonkinlaiseksi taloudenhoitamiseksi ja Sangasten kunnalla oli tässä yrityksessä enemmistöosakkuus. Sitten kului aikaa ja seuraava sopimus oli sellainen, jossa Sangasten kunta päätti luotua osakkuudestaan erään yhdistyksen hyväksi. Rahaa siitä osakkuudesta ei saatu, vaan asiassa käytettiin laittomasti pitkää viiden vuoden maksuaikaa. Aluksi kunnan piti saada koko yhdistyksen omaisuus, kun tämä yhdistys aikanaan puretaan. Tätäkin yhdistyksen sääntöihin liittyvää kohtaa muutettiin Tambergin esityksestä sellaiseksi, että MTÜ:n omaisuus jaetaan yhdistyksen kokouksen päätöksen mukaan. Ja tässä päätöksessä ei ole enää kunnalla äänten enemmistöä, vaan se on yksi viidestä osakkaasta. Kaikki muut ovat yksityisiä yrityksiä. Yhteenvetona tilanne onkin sellainen, että kunta on menettänyt linnan ja osakkuutensa siihen. Ja kun katsomme, ketkä ovat tuosta linnasta todellisia hyödynsaajia, niin ne ovat yksityishenkilöt Heiki Moltsaar ja hänen puolisonsa Annabel Moltsaar”, Veere kertoi ERR:lle.

Valtiovarainministeriö kertoi jokin aika sitten, että yhdistyksen Sangaste Asundused tulee tuon sopimuksen mukaan maksaa Otepään kunnalle 714.000 euroa. Kunta oli valmis odottamaan linnasta saatavaa rahaa vuoden 2021 loppuun asti. Ministeriö kuitenkin totesi, että niin pitkä maksuaika on todellisuudessa laiton laina. Kunta ei ole vieläkään rahaa saanut.

Rikostutkinta on alkuvaiheessaan ja epäilyjen tarkastamiseksi poliisi kerää vielä lisätodisteita.

______________________________

Sangaste on pienkauppala ja entinen kunta Etelä-Virossa Valgamaan maakunnassa. Vuoden 2017 kuntauudistuksessa Otepään ja Sangasten kunnat sekä iso osa Paluperan ja Pukan kunnista yhdistettiin uudeksi Otepään kunnaksi. Vuodesta 2017 alkaen Sangaste on ollut Otepään kuntaan kuuluva pienkauppala. Kunta sijaitsi maakunnan itäosassa Valgan koillis- ja Tarton lounaispuolella. Kunnassa oli arviolta 1 268 asukasta (vuonna 2016) ja sen pinta-ala on 144,67 neliökilometriä. Kuntaan kuului Sangasten pienkauppala (alevik) ja 13 kylää: Keeni, Kurevere, Lauküla, Lossiküla, Mäeküla, Mägiste, Pringi, Restu, Risttee, Sarapuu, Tiidu, Vaalu ja Ädu. Vuonna 2011 Sangasten kunnassa oli 1 286 asukasta, joista 1 251 (97,3 %) oli virolaisia, 18 (1,4 %) venäläisiä ja 15 (1,2 %) muita kansallisuuksia.

Sangasten linna (kartano) sijaitsee n. 25 km päässä Otepäästä ja 70 km päässä Tartosta. Tallinnasta matkaa n.240km. Linna rakennettiin 1874-1881. Sangasten linna (Sangaste loss) edustaa yhtä Etelä-Viron 21 löytämisen arvoisesta paikasta, joka on merkitty National Geographicin keltaisella ikkunalla ja jossa vierailua suositellaan kulttuurista ja historiasta kiinnostuneille. Keltainen ikkuna symboloi käymisen arvoisia paikkoja ja Sangasten linna on oikeutetusti yksi näistä. Kartanon suunnitellut Otto Pius Hippius otti rakennukseen mallia Lontoon liepeillä sijaitsevasta Windsorin linnasta, joten lopputuloksena syntyi Viron ja Baltian mittakaavassa melkoisen uniikin näköinen rakennus.

Rakennuksen sisätiloista löytyy muun muassa goottilaistyylinen juhlasali, englantilaistyylinen metsästyssali, kirjasto sekä biljardisali. Lisäksi Sangasten linnassa on 16 hotellihuonetta, jotka ovat varattavissa silloin kun rakennusta ei ole vuokrattu yksityiskäyttöön.

Sangastessa järjestetään paljon häitä sekä muita juhlia, joten sisätiloihin ei aina pääse vierailemaan. Linna on kuitenkin ulkoakin katsottuna sen verran komea ilmestys, että kyllä tuolla kannattaa piipahtaa. Linnan sisätiloihin vaaditaan pääsylippu, joka maksaa aikuisilta 3 euroa ja opiskelijoilta 2 euroa. Lisäksi tarjolla on noin tunnin mittaisia opastettuja kierroksia, jotka maksavat 45€/ryhmä.

Lähde: NordenBladet.ee

Viron puolustusvoimat varaa sota-ajaksi monta tuhatta yksityisajoneuvoa

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Monet ajoneuvon omistajat ovat saaneet puolustusresurssivirastolta pakkolunastusilmoituksen, jossa lukee, että puolustusvoimat tarvitsee heidän ajoneuvoaan jonkin tehtävän täyttämiseen sotatilanteessa. Virasto valitsi ajoneuvot liikennerekisteristä puolustusvoimien tarpeen mukaan, mutta ajoneuvon omistajalla on oikeus valittaa määräyksestä.

Yhteensä puolustusresurssien virasto (KRA) tulee hallituksen määräyksestä asettamaan pakkoluovutuksen alaisiksi noin 3.000 ajoneuvoa. Näihin kuuluu niin kuorma-autoja, perävaunuja, traktoreita, maastureita, mönkijöitä että moottoripyöriä.

Suuria velvollisuuksia reserviluetteloon merkinnästä ei ajoneuvon omistajalle aiheudu. Kun tulee ilmoitus, että ajoneuvo on pakkolunastettu, omistajalla on rauhanaikana velvollisuus ilmoittaa KRA:lle yhteystietojensa ja omaisuuden sijaintipaikan muuttumisesta, myynnistä tai omistajan vaihtumisesta, kertoi ERR-tietotoimistolle KRA:n liikekannallepanoresurssien osaston johtaja Alo Aulik. Samoin tulee ilmoittaa, jos pakkoluovutuksen alainen omaisuus tuhoutuu tai muuttuu käyttökelvottomaksi.

Pakkoluovutusta koskevasta määräyksestä voi 30 päivän kuluessa valittaa ottamalla yhteyttä pakkoluovutuksen määränneeseen virastoon.

Lisää maanpuolustukseen liittyvistä pakkoluovutuksista voi lukea TÄSTÄ

Lähde: NordenBladet.ee

Viro: Tallinnan kaupunki vastustaa ei-tallinnalaisille maksuttoman joukkoliikenteen sallimista

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Tallinnan kaupunginhallitus ei suostunut valtuuston päätösesitykseen, jonka mukaan Tallinnan joukkoliikenteessä lippujärjestelmä lopetettaisiin ja joukkoliikenne olisi 1. heinäkuuta alkaen maksuton myös muille kuin tallinnalaisille. Kaupunginhallitus perusteli maksuttoman joukkoliikenteen laajentamisesta kieltäytymistä useilla seikoilla – ensinnäkin mainittiin, että vuosittainen lipputulo on viime vuosina ollut 4,5 miljoonaa euroa, josta kaupunki ei voi kokonaan luopua. Toiseksi huomautettiin, että maksuttoman matkustusoikeuden antaminen kaikille Viron asukkaille lisäisi ongelmia Tallinnan joukkoliikenteessä.

”Ne matkustajat, jotka ovat tähän asti käyttäneet ympäröivän Harjun maakunnan julkisia maakuntalinjoja, vaihtaisivat kaupungin rajalla Tallinnan joukkoliikenteeseen, josta seuraisi ylikuormitus, samaan aikaan kun Harjun maakunnan linjat ajaisivat kaupungin alueella alikuormitettuina. Tallinnan joukkoliikenteeltä ei jäisi saamatta vain lipputulo, vaan myös tukitarve lisäkapasiteetin hankkimiseen kasvaisi”, päätöksen perusteluissa mainittiin.

Maakuntalinjojen matkustajien kanssa samaan tapaan käyttäytyisivät kaupunginhallituksen mukaan myös ne matkustajat, jotka nyt matkustavat kaupunkiin Elronin junilla, joka merkitsisi entisestäänkin kasvavaa tuen tarvetta.

Kirjeessä todettiin, että koska monista maakunnista poiketen Harjun maakunnassa ei otettu käyttöön maksutonta joukkoliikennettä, ei ole Tallinnassakaan syytä sitä harjunmaalaisille tehdä.

Kaupunginhallitus ei kuitenkaan sulje pois sitä mahdollisuutta, että tulevaisuudessa voisi Tallinnan joukkoliikenne olla maksuton kaikille Viron asukkaille – siihen tarvitaan kuitenkin valtion tukea. Tällä hetkellä valtion tuki kaupungin sisäiselle joukkoliikenteelle on täsmälleen nolla euroa.

Lähde: NordenBladet.ee

Virolaisilla on vieläkin hallussaan noin 44 miljoonan euron arvosta Viron kruunuja

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Virossa on asukkaiden hallussa edelleen monen kymmenen miljoonan euron arvosta Viron kruunuja ja Viron pankkiin saapuu lähes viikoittain henkilöitä, jotka haluavat vaihtaa sadan ja viidensadan kruunun setelinsä euroiksi.

Vaikka euro onkin Virossa käytössä jo 1. tammikuuta 2011 lähtien, kaikki eivät ole vielä kruunuistaan luopuneet – kansalaisten hallussa on edelleen noin 44 miljoonan euron arvosta Viron kruunuja.

”Meillä on vuoden lopun tilanteen mukaan edelleen liikkeellä 37,9 miljoonan arvosta Viron oman valuutan seteleitä ja 6,7 miljoonan arvosta kolikoita. Se on varsin iso määrä”, sanoi Viron pankin käteis- ja infrastruktuuriosaston johtajan sijainen Margot Luukas.

Viron pankin museokauppa ottaa kruunuja vastaa vieläkin, yhdeksän vuotta euron käyttöönoton jälkeen. Luukasin mukaan sitä tulee eteen jopa päivittäin, sillä ihmiset joko löytävät kuolleen sukulaisensa käteisvaroja tai päättävät vain vaihtaa alkuun innokkaasti säilytetyt ja rakkaiksi muuttuneet setelinsä lopultakin euroiksi.

Lähde: NordenBladet.ee

Kunnat tarvitsevat lisärahaa, sillä Viron peruskouluja käy yhä suurempi määrä Viroon tilapäiseen työhön ja asumaan tulleiden vanhempien lapsia, joille kuntien pitää taata maksuton vironkielinen peruskoulutus

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Viron kunnat tarvitsevat lisärahaa tilapäisesti maassa työskentelevien ulkomaalaisten lasten opetukseen, sillä rahasta apuopettajien palkkaamiseen on puutetta.

Paiden kaupungin Hillar Hansoo -nimistä peruskoulua käy kahdeksan ukrainalaissyntyistä lasta, joilla ei ole pysyvää rekisteröityä kotipaikkaa ja joiden vanhemmat ovat tulleet maahan tilapäisellä oleskelu- ja työluvalla. Viljannin peruskouluissa on kolme lasta Ukrainasta ja yksi Bulgariasta.

Paiden apulaiskaupunginjohtaja Anneli Tumaski kertoi Olev Kengille, että koska näiden lasten opetus tapahtuu samoin viron kielellä ja he eivät tule tavallisilla koulutunneilla toimeen, he tarvitsevat viron kielessä apuopetusta. ”Koulu hakee nyt yhtä apuopettajan paikkaa ja palkkasumma yhdeksi kouluvuodeksi olisi 21.000-22.000 euroa. Tulevaisuudessa tämä tarve ilmeisesti kasvaa ja tarvitaan vielä toinen ja kolmaskin apuopettaja. Silloin olisi hyvin hienoa, että valtio ja ministeriö auttaisivat meitä tältä osin.”

Viljannin apulaiskaupunginjohtaja Janika Gedvil otti lasten, joilla ei ole rekisteröityä kotipaikkaa, kouluvelvollisuuden rahoittamisen vuoksi yhteyttä ministeriöön viime vuoden syyskuussa. ”Tukikeinojen lisäksi meillä on muutenkin useita kysymyksiä myös koulun oppilaspaikan rahoituksen suhteen. Ja meillä on jo myös kokemuksia ulkomailta tulleista lapsista, joilla ei ole sairausvakuutusta. Vastaus oli kuitenkin sellainen, että luonnollisesti meidän tulee taata kouluvelvollisille lapsille oppilaspaikka, ja tämä koskee vain niin sanottua peruskoulutusta. Ja sitten suositeltiin tekemään tiiviimpää yhteistyötä oman kaupungin yrittäjien kanssa”, kertoo Gedvil.

Opetus- ja tiedeministeriön opetustoimen osaston johtaja Ingar Dubolazov sanoi, että ministeriö tukee jo nyt kaikkia kuntia, jotka anovat lisärahaa tarjotakseen kielitukea maahanmuuttajille, joiden kotikieli ei ole viro. Tukia välittää Innove-säätiö.

Lähde: NordenBladet.ee

Euroopan komission vaikuttaviin tehtäviin on kohonnut latvialaisia, virolaisista Euroopan komissiossa korkeimmassa asemassa on Henrik Hololei

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Viime vuoden lopulla työnsä aloittaneen Euroopan komission uuden kokoonpanon myötä on Euroopan liiton toimeenpanevan elimen vaikuttaville paikoille kohonnut pientä valtiota kohti huomattavan monta latvialaista.

Euroopan komission tärkeimpien komissaarien joukossa on Latvian taannoinen pääministeri ja edellisen kokoonpanon varapresidentti Valdis Dombrovskis, jonka komission presidentti Ursula von der Leyen valitsi yhdeksi kolmesta johtavasta varapresidentistä. Dombrovskis koordinoi talousaiheita ja samaan aikaan hän täyttää myös finanssipalveluiden komissaarin tehtäviä, joissa häntä tulee finanssivakauden, finanssipalveluiden ja pääomamarkkinoiden pääosasto.

Tiistaina Euroopan komission pääsihteerin paikalle, joka on Euroopan komission korkein mahdollinen tehtävä ei-poliittiselle virkamiehelle, nousi latvialainen diplomaatti Ilze Juhansone. Juhansone on ollut pääsihteerin tehtävässä sijaisena toukokuusta lähtien, jolloin tehtävästä erosi Euroopan liiton yhdeksi vaikutusvaltaisimmaksi henkilöksi veikattu Martin Selmayr. Juhansone oli aiemmin Latvian pysyvä edustaja Euroopan unionissa, Euroopan komissioon hän siirtyi Latvian puheenjohtajakauden päätyttyä vuonna 2015. Hänen kilpailijoinaan pääsihteerin paikalle pidettiin korkeita ranskalaisia ja espanjalaisia eurovirkailijoita.

Von der Leyeni kabinetin jäsenenä on myös Peteris Ustubs, joka neuvoo komission presidenttiä ulkopoliittisissa kysymyksissä. Entinen diplomaatti työskenteli aikoinaan Latvian edustuksessa Euroopan unionissa, josta siirtyi edelleen EU:n ulkosuhdehallintoon (EEAS).

Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Josep Borrellin kabinetin jäsen on myös latviatar Baiba Aleksejuka-Tavaresa, joka on työskennellyt Latvian diplomaattina ja myöhemmin Euroopan unionin ulkosuhdehallinnossa.

Virolaisista on Euroopan komissiossa korkeimmassa asemassa Henrik Hololei, joka siirtyi komissaari Siim Kallasin kabinettipäällikön paikalta vuonna 2013 Euroopan komission varapääsihteeriksi ja vuonna 2015 hänestä tuli Euroopan komission liikenteen ja liikkumisen päätoimiston pääjohtaja.

Lähde: NordenBladet.ee

Viro: Osa Irakista Kuwaitiin siirretyistä virolaissotilaista palaa Viroon

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Viron puolustusvoimain komentajan kenraalimajuri Martin Heremin päätöksellä Viroon palaa neljä Irakissa operaatiossa Inherent Resolve palvellutta ja sieltä alueen jännityksen kiristyessä Kuwaitiin siirrettyä virolaissotilasta.

Viroon palaa kuudesta koulutustiimin jäsenestä neljä. Kaksi koulutustiimin jäsentä jatkaa palveluaan ja on valmiina yhteistyössä tanskalaisten kanssa suorittamaan missioon liittyviä pienempiä teknisiä ja logistisia tehtäviä. Palvelustaan jatkaa myös operaation Inherent Resolve esikunnassa palveleva Viron Irakin osaston johtaja eversti Tõnu Miil.

”Koska koulutustiimin rotaatio lähestyy loppuaan ja sotilaat eivät voi tällä hetkellä täyttää tehtäviään Irakissa, puolustusvoimain komentaja päätti kutsua osan heistä kotiin”, sanoi puolustusvoimain komentajan sijainen kenraalimajuri Indrek Sirel.

”Operaatiossa jatkavien sotilaiden yksi tehtävä on myös seuraavan virolaisrotaation saapumisen valmistelu”, lisäsi kenraalimajuri Sirel.

Kenraalimajuri Sirelin mukaan on seuraava operaatioon Inherent Resolve suuntautumaan suunniteltu virolaissotilaiden koulutustiimi koulutettuna ja valmiina aloittamaan palvelunsa niin pian kuin operaatiota on mahdollista jatkaa.

Kaikki seitsemän Irakissa palvellutta virolaissotilasta siirrettiin viime viikolla eskaloituneiden jännitteiden ja vihollisuuksien vuoksi Kuwaitiin.

Viron puolustusvoimat osallistuu Irakissa Yhdysvaltojen johtamaan kansainväliseen sotilasoperaatioon Inherent Resolve kuusijäsenisellä koulutustiimillä ja yhdellä esikuntaupseerilla kansainvälisessä sotilaallis-strategisessa tiimissä, joka neuvoo Irakin ministeriöitä ja turvallisuusjoukkoja.

Lähde: NordenBladet.ee

1...345...7Sivu 4 / 7