NordenBladet – Grönlannin kalastuksesta, metsästyksestä, maataloudesta ja omavaraisuudesta vastaava ministeriö on julkaissut uuden raportin, jossa käsitellään naisten osallistumista ja roolia kalastusalalla. Raportin tavoitteena on kartoittaa naisten nykytilannetta alalla sekä luoda vahva perusta jatkokeskustelulle sukupuolten tasa-arvosta kalastuksessa, kertoo naalakkersuisut.gl.
Sukupuolten tasa-arvo kehityksen kulmakivenä
Sukupuolten tasa-arvo on yksi ihmisen perusoikeuksista sekä oikeudenmukaisen ja hyvin toimivan yhteiskunnan peruspilari. Eri analyysit ovat osoittaneet, että valtiot ja yritykset, jotka kykenevät osallistamaan naisia ja miehiä tasavertaisesti, menestyvät taloudellisesti paremmin ja osoittavat korkeampaa tuottavuutta, suurempaa innovointikykyä ja nopeampaa kehitystä.
Naisten nykyinen panos ja haasteet
Raportti vahvistaa, että naiset toimivat kalastusalalla jo nyt aktiivisesti. He työskentelevät muun muassa:
rannikkokalastajina pienaluksilla,
jalostuslaitosten asiantuntijoina,
kalastus- ja metsästystarkastajina,
hallinnollisissa tehtävissä.
Tästä huolimatta naiset ovat tällä talouden alalla edelleen vähemmistössä. Ministeriön tavoitteena on kiinnittää huomiota siihen, että historiallisesti miesvaltainen ala tarvitsee laajempaa näkökulmaa, jotta resurssien oikeudenmukainen käyttö voidaan varmistaa.
Yhteinen resurssi ja tulevaisuuden näkymä
23. toukokuuta 2024 hyväksytyn kalastuslain mukaan Grönlannin kalavarat ovat yhteiskunnan yhteistä omaisuutta. Jos haluamme hyödyntää luonnonvarojamme mahdollisimman tehokkaasti ja kestävästi, on tärkeää kysyä, onko perusteltua, että vain yksi sukupuoli hallitsee tämän yhteisen arvon hyödyntämistä.
Tämän raportin julkaisemisella ministeriö korostaa naisten merkitystä kalastusalalla ja kehottaa luomaan osallistavamman ympäristön yhdelle maan tärkeimmistä elinkeinoaloista.
NordenBladet – Viron hallitus hyväksyi alue- ja maatalousministerin ehdotuksen myydä valtion omistamat AS Omnivan osakkeet julkisella tarjouskilpailulla. Myyntiprosessin loppuunsaattaminen ja osakkeiden kauppasopimuksen allekirjoittaminen on suunniteltu vuodelle 2027.
Valtio on Omnivan (AS Eesti Post) ainoa omistaja (sillä on hallussaan 100 % osakkeista). Hallitus päätti luovuttaa osakkeet yksityiselle sektorille. Osakkeiden myynnin tärkein syy on markkinatilanteen voimakas muutos. Siinä missä yhtiön pääpaino oli aiemmin postipalveluissa, nykyisin painopiste on siirtynyt paketti- ja logistiikkaliiketoimintaan, joka toimii vapaan kilpailun olosuhteissa. Samalla perinteisten postipalvelujen kysyntä on hiipunut nopeasti – viimeisten viiden vuoden aikana yleispalveluvelvoitteen alaisen postipalvelun (UPT) volyymi on vähentynyt yli 75 %.
Palvelun saatavuus turvataan sääntelyllä
Alue- ja maatalousministeri Hendrik Terras vahvisti hallituksen lehdistötilaisuudessa, että omistajanvaihdos ei vaaranna postipalvelujen saatavuutta.
”On tärkeää korostaa, että tämä päätös ei muuta yleispalveluvelvoitteen alaisen postipalvelun tarjoamisen periaatteita. Velvollisuus palvelun tarjoamiseen perustuu kansalliseen sääntelyyn, ja valtiolla säilyvät myös jatkossa keinot varmistaa palvelun jatkuvuus ja laatu koko Virossa”, ministeri Terras selitti.
Joulukuussa 2025 vahvistettujen omistajaodotusten mukaisesti yhtiön strategisena tavoitteena säilyy kestävän UPT-palvelun tarjoaminen. Voimassa olevan hankinnan mukaisesti Omnivalla on velvollisuus tarjota yleispalveluvelvoitteen alaista postipalvelua Virossa vähintään vuoteen 2029 saakka.
Taloudelliset tunnusluvut ja markkinapaineet
Viime vuoden taloudelliset tulokset heijastavat selvästi liiketoimintamallin muutosta. Omniva-konsernin liikevaihto oli 154,7 miljoonaa euroa ja normalisoitu nettotulos 1,4 miljoonaa euroa.
Samalla kuilu logistiikan ja postipalvelujen välillä syveni:
Logistiikka: Konserni käsitteli vuoden aikana ennätykselliset 50,3 miljoonaa pakettia.
Postipalvelut: Yleispalveluvelvoitteen alainen postipalvelu jäi 2,1 miljoonaa euroa tappiolliseksi, ja palvelun volyymi supistui vuoden aikana vielä 13 %.
AS Eesti Post
AS Eesti Post, joka käyttää myös tuotemerkkiä Omniva, on kansainvälinen logistiikkayritys, jonka ainoa omistaja on tähän asti ollut Viron valtio. Yritys on Viron suurin postipalvelujen tarjoaja, ja se hallinnoi maan valtakunnallista postiverkkoa.
Keskeiset tiedot ja toimialat:
Historia: Eesti Post perustettiin vuonna 1918. Omniva-tuotemerkki otettiin käyttöön vuonna 2014 kuvaamaan yhtiön uudistunutta painopistettä nykyaikaisissa logistiikkaratkaisuissa ja kansainvälistymisessä.
Maantieteellinen kattavuus: Omniva toimii Viron lisäksi myös Latviassa ja Liettuassa, ja se on yksi Baltian johtavista pakettiautomaattiverkostojen operaattoreista.
Yleispalvelu (UPT): Kyseessä on valtion säätelemä palvelu, joka takaa kirjeiden ja pakettien saatavuuden yhtenäisellä hinnalla koko maan alueella, mukaan lukien harvaan asutut seudut.
Logistiikkakeskus: Yrityksellä on Ran kunnassa sijaitseva yksi Baltian nykyaikaisimmista logistiikkakeskuksista, joka pystyy lajittelemaan kymmeniä miljoonia lähetyksiä vuodessa.
NordenBladet – Pörssilistattu rakennuskonserni Nordecon AS ilmoitti solmineensa laajan rakennussopimuksen Valtion puolustusinvestointikeskuksen (RKIK) kanssa. Hankkeen puitteissa Pärnumaalle, Ermistun alueelle, rakennetaan strategisesti merkittävää tukevaa infrastruktuuria, jonka arvo nousee 110 miljoonaan euroon.
Nordecon AS ja konsernin tytäryhtiö Embach Ehitus OÜ ovat yhteistarjoajina voittaneet hankinnan, joka merkitsee yhtä viime vuosien suurimmista investoinneista Viron valtionpuolustuksen rakentamiseen. Sopimuksen mukaan Pärnumaan puolustusteollisuuspuiston ja sitä tukevien yksiköiden tarpeisiin suunnitellaan ja rakennetaan perusinfrastruktuuri.
Solmittu sopimus liittyy suoraan Viron ensimmäisen valtiollisen puolustusteollisuuspuiston kehittämiseen. Valtio on osoittanut Ermistun alueella sijaitsevan maa-alueen luodakseen edellytykset ammusten ja muun sotilasteknologian tuotannolle. Nordeconin tehtävänä on varmistaa tätä varten tarvittava perusta:
Logistinen kapasiteetti: tieverkon ja raskaalle kalustolle tarkoitettujen kulkuyhteyksien rakentaminen.
Tekniset verkostot: laajamittaisten yhteyksien, mukaan lukien energia- ja vesiliittymien, rakentaminen.
Tukevat rakenteet: turvarakenteiden, aitausten ja erityisten varastoalueiden rakentaminen.
Johdon kommentit
Nordeconin edustajien mukaan kyseessä on vastuullinen tehtävä, joka edellyttää sekä syvällistä siviilirakentamisen osaamista että valtionpuolustuksen erityisvaatimusten tuntemusta.
”Tämä sopimus vahvistaa Nordeconin ja Embach Ehituksen kyvyn johtaa erittäin tärkeitä ja laajoja infrastruktuurihankkeita. Meidän tehtävämme on luoda ympäristö, joka mahdollistaa Viron puolustusteollisuuden siirtymisen uudelle tasolle.”
Vaikutus konsernin taloudellisiin tuloksiin
110 miljoonan euron sopimus on merkittävä lisä Nordeconin sopimuskantaan, joka on viime vuoden aikana osoittanut vakaata kasvua rakennusmarkkinoiden yleisestä jäähtymisestä huolimatta.
Sopimuksen arvo: 110,4 miljoonaa euroa (arvonlisävero lisätään).
Toteutusaika: työt on suunniteltu toteutettaviksi vaiheittain, ja ensimmäinen merkittävä valmiusaste saavutetaan ennusteiden mukaan seuraavan kahden vuoden aikana.
Työllisyys: hanke työllistää runsaasti paikallisia alihankkijoita ja antaa merkittävän sysäyksen Pärnumaan taloudelle.
Nordecon AS:n osakkeet on listattu Nasdaq Tallinnan pörssin päälistalla. Konsernin vuoden 2025 tilintarkastamaton konserniliikevaihto oli 208 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa, että tämä yksittäinen hanke muodostaa merkittävän osan konsernin vuotuisesta volyymista.
Nordecon AS on virolainen rakennuskonserni, jonka toiminta kattaa rakennusten ja infrastruktuurikohteiden projektinjohdon ja pääurakoinnin. Konsernin yhtiöt toimivat Virossa, Ukrainassa ja Ruotsissa.
Pääkuva on kuvituskuva: Nordecon solmi 110,4 miljoonan euron rakennussopimuksen Valtion puolustusinvestointikeskuksen kanssa (NordenBladet).
NordenBladet – Joka vuosi pääsiäisen aikaan Skandinaviassa toistuu sama näky: tuhannet norjalaiset nousevat autoihinsa ja suuntaavat rajan yli Ruotsiin, tarkemmin sanottuna Strömstadin kaupunkiin (norjaksi Strømstad).
Kyse ei ole vain satunnaisesta ostosmatkasta, vaan vuosikymmeniä vanhasta perinteestä, jolla on sekä taloudellisia että kulttuurisia syitä. Kiirastorstai eli skjærtorsdag.
Syy on pääasiassa lainsäädännöllinen ja uskonnollinen. Norjassa kiirastorstai (skjærtorsdag) on pyhäpäivä. Tämä tarkoittaa, että lähes kaikki kaupat (mukaan lukien ruokakaupat ja alkoholiliikkeet) ovat suljettuina ja elämä maassa käytännössä pysähtyy.
Ruotsissa kiirastorstai ei sen sijaan ole pyhäpäivä. Kaupat ovat auki, ostoskeskukset käyvät täydellä teholla ja odottavat naapureita kylään. Koska monilla norjalaisilla on työstä vapaapäivä, mutta kotimaassa ei voi ostaa mitään, on syntynyt tapa lähteä Ruotsiin. Onko tämä jokavuotinen perinne?
Kyllä, kyseessä on vakiintunut perinne. Sitä kutsutaan usein nimellä skjærtorsdags-ralli tai yksinkertaisesti rajakauppa (grensehandel).
Juhla pyörillä: Strömstadin kadut täyttyvät usein viritetyistä autoista, kovasta musiikista ja juhlatunnelmaisista nuorista. Tästä on tullut eräänlainen kansanjuhla, joka on paikallisviranomaisille ja poliisille joka vuosi vakava haaste.
Ostosreissu eli “Harry-tur”: Norjassa käytetään ilmaisua Harry-tur halventavana mutta leikillisenä terminä, kun puhutaan halpojen tuotteiden perässä käymisestä. Erityisesti ostetaan lihaa, makeisia, tupakkaa ja alkoholia, jotka ovat Ruotsissa huomattavasti halvempia kuin Norjassa.
Tänä vuonna odotetaan ennätysmäärää kävijöitä
Vaikka perinne on vanha, tämän vuoden olosuhteet antavat sille lisää vauhtia. Ruotsin hallitus on korkean inflaation ja elinkustannusten nousun lievittämiseksi alentanut elintarvikkeiden ja polttoaineen valmisteveroja ja muita veroja.
Merkittävä ero: Vaikka Ruotsi on Norjalle tavallisesti muutenkin “halpamaa”, nykyinen veropolitiikka tekee hintaerosta entistäkin jyrkemmän. Norjalainen, joka tankkaa säiliön täyteen ja täyttää ostoskärrynsä Ruotsissa, säästää tänä vuonna huomattavan summan verrattuna kotimaan hintoihin.
NordenBladet – Norjan keskuspankki (Norges Bank) on joutunut poikkeuksellisen terävän julkisen keskustelun keskiöön sen jälkeen, kun pääjohtaja Ida Wolden Bache ilmoitti uusien mahdollisten koronnostojen olevan edessä. Vastustus keskuspankin politiikkaa kohtaan on synnyttänyt maassa selkeän erimielisyyden taloustieteilijöiden ja asiantuntijoiden välillä, kertoo nrk.no.
Keskustelun osapuolet ja pääargumentit
Keskustelu keskittyy kysymykseen siitä, miten 2 prosentin inflaatiotavoite voidaan saavuttaa mahdollisimman tehokkaasti:
Nopeampien koronnostojen kannattajat:
Talousprofessorit Kjetil Storesletten ja Torfinn Harding katsovat, että keskuspankki on ollut liian varovainen. Heidän mukaansa korkojen tulisi olla selvästi korkeammat Norjan kruunun vahvistamiseksi ja inflaation hillitsemiseksi, sillä hintojen nousu sai vauhtia jo pandemian aikana.
Kriitikot ja skeptikot:
Tilastokeskuksen (SSB) ekonomisti Olav Slettebø, ammattiliitot ja useat yhteiskunnalliset vaikuttajat väittävät, että nykyinen inflaatio on “tuotua” eli seurausta ulkomailla kohonneista energia- ja raaka-ainehinnoista. Heidän arvionsa mukaan kotimaiset koronnostot eivät kykene vaikuttamaan ulkoisiin tekijöihin, vaan aiheuttavat kuluttajille ainoastaan tarpeetonta haittaa.
Keskuspankin vastaus: korko on silti tarpeellinen lääke
Norges Bankin analyysijohtaja Øistein Røisland myöntää, ettei korkotasolla voida muuttaa inflaation ulkoisia syitä, mutta torjuu väitteen, jonka mukaan puuttuminen tilanteeseen olisi hyödytöntä.
“Meillä on tästä hieman toisenlainen käsitys. Rahapolitiikan tehtävänä on estää ulkopuolelta tulevien kustannusten leviäminen muihin kotimaisiin tavaroihin ja palveluihin”, Røisland selitti.
Keskuspankki korostaa, että vaikka taloustieteessä ei ole sataprosenttisia takuita, kansainvälinen kokemus ja empiirinen aineisto vahvistavat, että korkeampi korkotaso on paras keino hillitä hintojen nousua pitkällä aikavälillä.
Pääkuva: Norjan keskuspankin pääjohtaja Ida Wolden Bache (NordenBladet)
NordenBladet – Eilisen ja toissapäiväisen lyhytaikaisen nousun jälkeen Tukholman pörssi on tänään (2. huhtikuuta) laskenut jyrkästi. Markkinat reagoivat Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin puheeseen, joka lisäsi geopoliittista epävarmuutta ja nosti öljyn hinnan jälleen merkittävän korkealle tasolle.
Torstain vastaisena yönä pitämässään puheessa presidentti Trump varoitti tulevien viikkojen aikana tapahtuvista laajamittaisista iskuista. Tämä retoriikka nosti raakaöljyn hintaa lähes 6 prosenttia, 107 dollariin barrelilta. Samalla Ruotsin kruunu on heikentynyt, ja dollarin kurssi nousi tasolle 9,50 SEK.
Tukholman ja Helsingin pörssit voimakkaan paineen alla
Tukholman pörssin yleisindeksi OMXS laski avauksessa 1,6 prosenttia. Suurin osa OMXS30-pääindeksiin kuuluvista yhtiöistä on miinuksella.
Suurimmat laskut on havaittu teollisuus- ja kaivossektorilla:
Myös Helsinki OMX on laskenut samansuuntaisesti Tukholman kanssa.
Vaikutukset muihin alueen pörsseihin
Epävarmuus ei rajoitu pelkästään Ruotsiin, vaan on levinnyt koko Skandinaviaan ja Baltiaan, missä sijoittajat ovat ryhtyneet vähentämään riskejään.
Pörssi
Markkinareaktio ja tärkeimmät vaikuttavat tekijät
Suomi (Helsinki)
Helsinki OMX on laskenut Tukholman tavoin noin 1,4 %. Erityisen haavoittuvia ovat vientivetoiset konepajateollisuuden yritykset.
Norja (Oslo)
Naapurimaista poiketen Oslon pörssi on pysynyt vakaampana korkean öljyn hinnan ansiosta, sillä energiasektori muodostaa suuren osan markkinasta ja pehmentää yleistä laskua.
Tanska (Kööpenhamina)
OMXC25-indeksi on laskenut noin 1,2 %. Sijoittajat seuraavat huolestuneina logistiikka- ja lääketeollisuussektorin reaktioita globaaliin epävarmuuteen.
Viro (Tallinna)
Nasdaq Tallinnan pörssi aloitti päivän maltillisessa laskussa (noin 0,8 %). Baltian markkinoilla vallitsee odottava tunnelma erityisesti energia- ja pankkisektorin osakkeiden osalta.
Analyytikoiden mukaan markkinoiden huomio on siirtynyt talousindikaattoreista geopoliittisiin kysymyksiin. Yhdysvaltain presidentin varoitukset tulevista iskuista ovat lisänneet volatiliteettia, ja kunnes tilanne selkiytyy, Skandinavian ja Baltian pörssien arvioidaan pysyvän voimakkaan paineen alla. Erityisen kriittisenä pidetään polttoainehintojen vaikutusta kuljetussektoriin ja koko alueen yleiseen inflaatioon.
Kuvituskuva: Tukholman ja Helsingin pörssit voimakkaan paineen alla (NordenBladet).
NordenBladet – Suomalainen makeis- ja elintarvikevalmistaja Fazer valmistautuu osakkeidensa julkiseen listautumisantiin (IPO) lähivuosina. Toimitusjohtaja Christoph Vitzthumin mukaan tavoitteena on listata yhtiö pörssiin ennen vuotta 2029.
Historiallisesti Fazerilla on jo kokemusta pörssistä – yhtiö kuului vuosien ajan Cloetta-konserniin ja oli siten noteerattuna Tukholman pörssissä. Nyt yhtiö on valmis palaamaan julkisen kaupankäynnin kohteeksi jälleen itsenäisenä toimijana.
Kansainvälisen laajentumisen kunnianhimo
Bloombergille antamassaan haastattelussa Christoph Vitzthum totesi, että pörssiin listautuminen on strateginen askel yhtiön kasvusuunnitelmien tukemiseksi. Fazer ei enää rajoitu pelkästään Pohjoismaiden markkinoihin, vaan suuntaa katseensa entistä määrätietoisemmin kansainvälisille markkinoille.
Laajentumissuunnitelmien painopisteet ovat հատկապես seuraavat:
Pohjoismaisen aseman vahvistaminen
Tulo ja kasvu Puolan markkinoilla
Markkinaosuuden kasvattaminen Tšekissä
Pitkä historia ja taloudellinen kyvykkyys
Vuonna 1891 perustettu Fazer on yksi Pohjoismaiden suurimmista ja tunnetuimmista elintarviketeollisuuden yrityksistä. Yli sadan vuoden kokemus on kasvattanut konsernista merkittävän markkinatoimijan.
Pörssiin listautuminen tarjoaa Fazerille tarvittavaa pääomaa ja joustavuutta toteuttaa seuraava vaihe yhtiön pitkässä kehitystarinassa, siirtyen paikallisesta menestystarinasta entistä globaalimmaksi toimijaksi.
NordenBladet – Ruotsin keskuspankin (Riksbanken) johtaja Erik Thedéen kiinnittää huomiota pankkien toiminnassa ilmenevään ristiriitaan: samalla kun asuntolainojen korot nousevat nopeasti, talletusten korot ovat jääneet jälkeen. Keskuspankin johtaja kehottaa pankkeja toimimaan oikeudenmukaisesti – jos lainat kallistuvat, myös tallettajien on saatava rahoilleen parempaa tuottoa, kirjoittaa Aftonbladet.
Thedéenin mukaan on odotettavaa, että pankit nostavat myös asuntolainojen korkoja, sillä niiden oma markkinaehtoinen rahoitus on kallistunut. Keskuspankin johtaja esitti kysymyksen, miksi säästö- ja käyttötilien korkoja ei nosteta samaan tahtiin, vaikka niidenkin pitäisi korreloida vahvasti markkinakorkojen kanssa.
Välittömästi Thedéenin kritiikin jälkeen suurpankki SEB ilmoitti nostavansa määräaikaistalletusten korkoa 0,15 prosenttiyksikköä (eli saman verran kuin sen vaihtuvakorkoinen asuntolainakorko nousi).
Thedéen varoitti myös, että Lähi-idän kireä tilanne ja korkea öljyn hinta lisäävät inflaatiopaineita (erityisesti polttoainehintojen kautta). Tämä voi pakottaa keskuspankin kiristämään rahapolitiikkaa.
Vaikka keskuspankin virallinen ennuste vielä kaksi viikkoa sitten ennakoi koronnostoa vasta vuoden 2027 lopussa, markkinoiden odotukset ovat muuttuneet dramaattisesti. Nykyinen markkinahinnoittelu viittaa mahdollisuuteen, että Ruotsin ohjauskorkoa voidaan nostaa jopa kolme kertaa jo kuluvan vuoden aikana.
Raaka-aine- ja joukkovelkakirjamarkkinoiden suuresta volatiliteetista huolimatta keskuspankin johtaja ei näe tällä hetkellä välitöntä uhkaa Ruotsin rahoitusjärjestelmälle.
NordenBladet – Viime viikolla Tanskassa otettiin lennon aikana kiinni lentoyhtiö SAS:n lentoemäntä, joka oli käyttänyt alkoholia. Kyseessä on jo toinen vastaava lentoyhtiön henkilökuntaan liittyvä tapaus viimeisen kuukauden aikana.
Helmikuun lopussa sattui samankaltainen tapaus Tukholman Arlandan lentoasemalla, jossa lentoemäntä antoi positiivisen alkoholipuhalluskokeen. Viimeisin tapaus sattui viime viikolla Tanskassa tapahtuneen lennon aikana, minkä jälkeen poliisi puuttui tilanteeseen.
Lentoyhtiö SAS on vahvistanut olevansa tietoinen tapahtuneesta, mutta ei halua kommentoida yksityiskohtia henkilöstöä koskevien menettelyjen vuoksi. Asiaa tutkii edelleen poliisi.
”SAS:ssa työaikana on voimassa täydellinen nollatoleranssi alkoholin ja huumausaineiden suhteen. Suhtaudumme tapahtuneeseen erittäin vakavasti”, SAS:n viestintäpäällikkö Alexandra Lindgren Kaoukji sanoi sähköpostitse Aftonbladetille.
Ilmailusääntöjen mukaan humalassa työskentely on vakava rikkomus, joka vaarantaa lentoturvallisuuden ja johtaa välittömään työtehtävistä poistamiseen sekä rikosoikeudellisiin toimenpiteisiin.
Yleiskatsaus lentoyhtiö SAS:iin
SAS (Scandinavian Airlines) on Tanskan, Norjan ja Ruotsin yhteinen kansallinen lentoyhtiö, joka perustettiin vuonna 1946. Se on yksi Skandinavian suurimmista ja tunnetuimmista lentoyhtiöistä, ja sen tärkeimmät lentoasemat sijaitsevat Kööpenhaminassa, Tukholmassa ja Oslossa.
Verkosto: Tarjoaa laajan reittiverkoston Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa.
Allianssi: SAS oli yksi Star Alliancen perustajajäsenistä, mutta siirtyi vuonna 2024 SkyTeam-allianssiin.
Painopiste: Yhtiö tunnetaan täsmällisyydestään ja korkeatasoisesta palvelustaan, mutta se on viime vuosina käynyt läpi laajoja taloudellisia rakennejärjestelyjä parantaakseen kilpailukykyään maailmanmarkkinoilla.
Pääkuva: Humalainen SAS:n työntekijä otettiin kiinni – jo toinen tapaus kuukauden sisällä. Karikatyyri (NordenBladet)
NordenBladet – Sodasta ja kansainvälisistä pakotteista huolimatta Venäjän miljardöörien määrä ja varallisuuden taso ovat nousseet jo neljättä vuotta peräkkäin. Tuore Forbes Russia -lista vahvistaa, että maan talouden selkäranka nojaa edelleen Arktiksen luonnonvaroihin. Arktis on strateginen alue, jossa tuotetut raaka-aineet (teräs, nikkeli, kaasu, öljy) takaavat maan rikkaimmille vakaata varallisuuden kasvua myös vaikeassa geopoliittisessa tilanteessa.
Listan kärjessä ovat teollisuusmagnaatit:
Aleksei Mordašov (37 miljardia dollaria): Severstalin osaomistaja on ensimmäinen venäläinen miljardööri, jonka varallisuus ylitti 30 miljardin rajan. Hänen liiketoimintansa perustuu merkittävästi Kuolan niemimaalla sijaitsevaan Olkonin kaivokseen.
Severstal on listattu pääasiassa Moskovan pörssissä (MOEX). Ennen vuotta 2022 Severstal oli erittäin suosittu myös Lontoon pörssissä (GDR-osakkeet), mutta pakotteiden voimaantulon jälkeen sen listaus länsimarkkinoilla peruttiin. Nykyään yhtiön osakkeilla käydään aktiivisesti kauppaa Venäjällä, missä kotimaiset sijoittajat pitävät hintaa yllä, koska yhtiö on edelleen erittäin kannattava.
Vladimir Potanin (29,7 miljardia dollaria):Norilsk Nickelin johtaja, jonka omaisuus kasvoi 5,5 miljardilla dollarilla vuodessa.Vaikka hänen yrityksensä ovat arktisen alueen suurimpia saastuttajia, hän on onnistunut siirtämään osan tuotannostaan Kiinaan kiertääkseen pakotteita.
Norilsk Nickel eli Nornickel on listattu Moskovan pörssissä. Kyseessä on yksi maailman suurimmista nikkelin ja palladiumin tuottajista. Severstalin tavoin myös sen osakkeiden kaupankäynti länsipörsseissä (Lontoo, New York) lopetettiin. Se on kuitenkin edelleen yksi Venäjän osakemarkkinoiden “valaista”, jonka kehitys riippuu suoraan maailmanmarkkinoiden metallihinnoista.
Vagit Alekperov (29,5 miljardia dollaria): Lukoilin perustaja, jonka hallinnoimat öljykentät sijaitsevat Nenetsian autonomisessa piirissä ja Komin tasavallassa.
Lukoil on listattu Moskovan pörssissä. Lukoil on Venäjän suurin yksityisomisteinen öljy-yhtiö. Historiallisesti se on ollut yksi läpinäkyvimmistä ja länsimaisten sijoittajien eniten arvostamista venäläisistä osakkeista. Vaikka Alekperov itse vetäytyi virallisesti johtajan paikalta pakotteiden pelossa, hän kontrolloi yhtiötä edelleen suurimpana omistajana.
Leonid Mihelson (28,3 miljardia dollaria): Novatekin suurosakas. Hänen yhtiönsä johtaa Arktiksen nesteytetyn maakaasun (LNG) hankkeita huolimatta Yhdysvaltain pakotteista, jotka ovat kohdistuneet Murmanskin lähellä sijaitsevaan laitokseen.
Myös Novatek on listattu Moskovan pörssissä. Se on Venäjän suurin riippumaton kaasuntuottaja. Koska Novatek on suuntautunut nesteytetyn maakaasun (LNG) vientiin Aasiaan, se on säilyttänyt sijoittajien silmissä arvonsa նաև pakotteiden oloissa.
Arktisten luonnonvarojen rooli ja pakotteet
Kärkikvartetin lisäksi alueeseen ovat tiiviisti sidoksissa Gennadi Timtšenko ja Andrei Melnitšenko. Jälkimmäisen omistama EuroChem operoi Kovdorin kaivosta Kuolan niemimaalla. Vaikka useimmat mainituista oligarkeista ovat länsimaiden pakotelistalla, heidän yrityksillään on edelleen tärkeä rooli Venäjän taloudessa.
Miten rahaa kertyy lisää, vaikka pakotteet ovat voimassa?
Pakotteet eivät ole ”muuri”, vaan pikemminkin ”seula”. Miljardöörit rikastuvat pääasiassa seuraavista syistä:
Raaka-aineiden hinta ja kysyntä: Maailma tarvitsee edelleen nikkeliä, kuparia, terästä ja kaasua. Vaikka Eurooppa ostaa vähemmän, Kiina, Intia ja Turkki ovat kasvattaneet ostojaan huomattavasti. Koska Arktiksen luonnonvarat ovat valtavat, myynti tuottaa edelleen miljardeja, vaikka Aasian markkinoille jouduttaisiin myymään alennuksella.
”Varjolaivasto” ja uudet reitit: Venäjä on luonut niin sanotun varjolaivaston (vanhoja tankkereita ja rahtialuksia, joiden omistajat on piilotettu peiteyhtiöiden taakse), joka toimii länsimaisten vakuutus- ja pankkijärjestelmien ulkopuolella.
Sisäinen uudelleenjako: Venäjän valtio tukee ”uskollisia” oligarkkejaan myöntämällä heille edullisia valtiontilauksia ja verohelpotuksia sekä sallimalla heidän ottaa haltuunsa Venäjältä poistuneiden länsiyritysten omaisuutta.
Valtiollinen strategia: Putin on julistanut Venäjän arktisen sektorin kehittämisen kansalliseksi painopisteeksi. Tämä tarkoittaa, etteivät oligarkit ole siellä pelkästään liikemiehiä, vaan myös valtiollisen politiikan toteuttajia. Heille myönnetään erityislupia ja maa-alueita, koska valtio tarvitsee sieltä saatavaa valuuttatuloa.
Käytännössä olematon ympäristövalvonta: Siinä missä länsimaissa ympäristöjärjestöt ja tuomioistuimet pysäyttäisivät saastuttavan kaivoksen nopeasti, Venäjällä riippumatonta ympäristöseurantaa ei käytännössä ole. Paikallista lainsäädäntöä on muokattu suuryritysten eduksi.
Eksklusiivisuus: Arktiksella kaivostoimintaa eivät voi harjoittaa kaikki. Siellä toimivat միայն ne, joilla on Kremlin hyväksyntä ja riittävästi pääomaa rakentaa keskelle ikiroutaa kaupunkeja, satamia ja tehtaita tyhjästä. Arktis on Venäjälle strateginen tukialue. Koska alue on fyysisesti kaukana ja olosuhteiltaan ankara, länsimaiden on erittäin vaikea valvoa tai estää siellä tapahtuvaa toimintaa.
Miten Venäjän ero Barentsin euroarktisesta neuvostosta 18. syyskuuta 2023 vaikutti oligarkkeihin?
Diplomaattisesti kyse on eristäytymisestä, mutta taloudellisesti tämä on antanut oligarkeille ”vapaat kädet”. Ero Barentsin neuvostosta symboloi ”rautaesiripun” paluuta pohjoisille alueille.
1. Ympäristövalvonnan katoaminen Yksi Barents-yhteistyön päätavoitteista oli ekologinen turvallisuus ja ”kuumien pisteiden” (suurten saastuttajien) poistaminen. Sellaiset miehet kuin Vladimir Potanin (Norilsk Nickel), jonka tehtaat kuuluvat maailman suurimpiin saastuttajiin, eivät enää joudu huolehtimaan kansainvälisestä valvonnasta tai rajat ylittävästä ympäristöpaineesta. Tämä tarkoittaa vähemmän investointeja kalliisiin puhdistuslaitteistoihin ja suurempia lyhyen aikavälin voittoja.
2. Teknologinen ja logistinen eristyneisyys Yhteistyöneuvosto edisti rajat ylittävää infrastruktuuria ja teknologianvaihtoa. Tämä on oligarkeille pikemminkin haitallista. Leonid Mihelsonin (Novatek) LNG-hankkeet olivat riippuvaisia länsimaisesta teknologiasta. Koska yhteistyö on katkennut, oligarkkien on käytettävä miljardeja länsimaisten laitteiden korvaamiseen kiinalaisilla tai yritettävä kopioida niitä itse. Tämä hidastaa uusien hankkeiden käynnistämistä.
3. Arktiksen ”haltuunotto” Koska kansainväliset järjestöt (BEAC, Arktinen neuvosto) eivät enää toimi Venäjän arktisella alueella, siellä harjoitettava taloudellinen toiminta on muuttunut täysin läpinäkymättömäksi. Tämä vahvistaa edellä mainittujen neljän oligarkin asemaa. He eivät enää kilpaile länsimaisten yritysten kanssa, sillä nämä ovat poistuneet alueelta, vaan jakavat Arktiksen luonnonvarat keskenään ja Kremlin kanssa. Valtio on antanut heille strategisen toimintavapauden toimia tavalla, joka olisi ollut mahdotonta kansainvälisen valvonnan alaisena.
4. Sosiaalinen ulottuvuus ja alkuperäiskansat Barentsin neuvosto suojeli myös alkuperäiskansojen (esimerkiksi saamelaisten ja nenetsien) oikeuksia. Oligarkkien kaivostoiminta laajenee nyt helpommin uusille alueille, koska Venäjän osalta on suljettu se kansainvälinen foorumi, jossa alkuperäiskansat saattoivat tuoda esiin huoliaan ja harjoittaa painostusta.
Tilastollinen katsaus Venäjän rikkaimpiin ihmisiin:
Venäjällä on yhteensä 155 miljardööriä, joiden yhteenlaskettu varallisuus on 695,5 miljardia dollaria.
Naisten osuus on edelleen alhainen: listalla on vain viisi naista.
Tatjana Kim – verkkokauppa-alusta Wildberriesin perustaja; Venäjän rikkain nainen, jonka omaisuus on useita miljardeja dollareita.
Jelena Baturina – Inteco-yhtiön perustaja; hän oli pitkään Venäjän rikkain nainen.
Ljudmila Kogan – Uralsib-pankin osakkeenomistaja.
Jekaterina Fedun – Lukoil-öljy-yhtiöön liittyvä osakkeenomistaja.
Tatjana Volodina – L’Etoile- ja Podruzhka-kosmetiikkaketjujen omistaja.
