Virolainen kansankulttuuri: Laulu- ja tanssijuhlaperinne
NordenBladet – Viron ensimmäiset valtakunnalliset laulujuhlat järjestettiin vuonna 1869 Tartossa. Ensimmäisiin laulujuhliin osallistui 46 mieskuoroa ja viisi puhallinorkesteria, joissa oli yhteensä 878 laulajaa ja soittajaa. Valtakunnallisten tanssijuhlien alkuunpanijana pidetään vuonna 1934 pidettyjä I virolaisia tanssi- ja voimistelujuhlia, joihin osallistui 1500 kansantanssijaa.
Kansankulttuurin harrastajia on Viron yhteiskunnassa hyvin paljon ja heidän määränsä kasvaa siitä huolimatta, että väkiluku vähenee. Kansankulttuurin suosio takaa sen, että ikivanhat perinteet pysyvät elinvoimaisina myös nykyisin. Johdonmukaisen toiminnan ja perinteiden jatkajien ansiosta elinvoimaisina säilyvät niin kanteleensoitto, kuorolaulu kuin kansallispukujen käytön perinnekin. Ne ovat vain osa rikasta virolaista kansankulttuuria.
Laulu- ja tanssijuhlaperinne on Viron kansankulttuurin osana jatkuvasti kehittyvä prosessi. Viron, Latvian ja Liettuan laulu- ja tanssijuhlaperinne on merkitty UNESCO:n ihmiskunnan henkisen kulttuuriperinteen luetteloon. Laulu- ja tanssijuhlia järjestää Viron laulu- ja tanssijuhlasäätiö, jonka on perustanut kulttuuriministeriö.
Laulu- ja tanssijuhliin pyrkijöiden määrä tekee joka juhlien edellä ennätyksiä. Halukkaita on kaikkialla maailmassa. Valtakunnallisia laulu- ja tanssijuhlia ja nuorten laulu- ja tanssijuhlia järjestetään vuorotellen, kumpiakin viiden vuoden välein. Vuonna 2017 järjestettyjen nuorten laulu- ja tanssijuhlien tunnuksena oli ”Minä jään”.
Tanssikentän perustaminen
Siinä missä laulujuhlia* on järjestetty vuosikymmenien ajan nimenomaan niille perustetulla Tallinnan laulukentällä, ei tanssijuhlilla ole tähän asti ollut pysyvää tapahtumapaikkaa. Yleensä ne on järjestetty Tallinnassa Kalevin stadionilla.
Kulttuuriministeriö kunnostaa yhteistyössä Tallinnan kaupungin kanssa Kalevin stadionia niin, että tanssijuhlia voisi järjestää sekä yleisölle että tanssijoille nykyaikaisessa ja turvallisessa ympäristössä.
Laulu- ja tanssijuhlatutkimus
Vuonna 2013 tehdyn laulu- ja tanssijuhlatutkimuksen mukaan 49 prosenttia Viron asukkaista on esiintynyt juhlissa itse vähintään kerran. 91 prosentilla on juhlista epäsuora kokemus – joko käynyt paikalla tai katsonut televisiolähetystä. Laulu- ja tanssijuhlat ovat virolaisille tärkeä tapa ilmaista identiteettiä. Tutkimus osoitti laulu- ja tanssijuhliin liittyvän virolaisen kuorolaulu- ja kansantanssiperinteen merkityksen kansalliselle arvomaailmalle ja identiteetin säilymiselle. Samalla tutkimuksen tulokset varoittivat siitä, että perinteen jatkuvuuteen voidaan suhtautua itsestäänselvyytenä.
– Laulu- ja tanssijuhlatutkimus (2013) (371.59 KB, PDF)
– Tanssijuhlaprosessin tunnukset ja toimintamalli (2017)
________________________________________________________________________
Laulujuhlat ”Mina jään” (Kuvat: NordenBladet/Helena-Reet Ennet)
* Laulujuhlat ovat musiikkijuhlat, joissa on suuri määrä esiintyjiä ja joissa esiintyvät laulukuorot ja orkesterit. Viron laulujuhlaperinne sai alkunsa 1800-luvun toisen puoliskon alussa vuonna 1869. Laulujuhlista on muodostunut kansan yhteenkuuluvuuden ilmaisija. Lähes puolentoista vuosisadan aikana järjestetyt yhteislaulutilaisuudet ovat merkittävästi vaikuttaneet musiikkikulttuurin kehitykseen. Viron, Latvian ja Liettuan laulu- ja tanssijuhlaperinne merkittiin vuonna 2003 UNESCO:n kokoamaan ihmiskunnan suullisen ja henkisen kulttuuriperinnön mestariteosten luetteloon.
Taustatarina
Hengelliset laulut ja laulukuorot
1700-luvun lopulla Viroon levineen herrnhutilaisuuden toiminnassa tärkeällä sijalla oli yhteislaulanta. Laulettiin hengellisiä lauluja, joista suurin osa oli kirjoitettu Saksassa. Tämä toi mukanaan aiemmasta poikkeavan laulutavan. Hengelliseen herätystoimintaan liittyi herrnhutilaisuuden taholta halveksunta ja viha vanhoja kalevalamittaisia kansanlauluja ja kansanomaisia tapoja kohtaan. Samaan aikaan virallinen luterilainen kirkko ja kyläkoulut opettivat puolestaan saksalaista esikuvaa seuraavaa moniäänistä kuorolaulua. Jo 1600-luvun loppuun mennessä oli ilmaantunut vähintään viisi vironkielistä koraalikirjaa, joita käytettiin kihlakunnankouluissa.
Ensimmäinen tieto neljä-äänisestä kuorolaulusta virolaisten keskuudessa on peräisin vuodelta 1818 Kanepin kihlakunnankoulusta. Vuonna 1822 Laiusella toimi aikaansa nähden hyvin edistysmielinen kihlakunnankoulu, johon otettiin myös tyttöjä. Tässä koulussa oli laulutunteja joka päivä ja vuodelta 1828 on peräisin tieto siellä toimineesta isommasta mieskuorosta. Kuorilaulun laajemmalle leviämiselle maaseutuväestön keskuudessa perusta luotiin koulussa ja kirkossa.
Saksalainen vaikutus
Kuorolaulu seuratoiminnan esikuvana otettiin baltiansaksalaisilta ja riikinsaksalaisilta, joiden keskuudessa moniäänistä mieslaulua ja myös sekakuorolaulua harrastava lauluseuraliike oli levinnyt. Baltiansaksalaiset lauluseurat (Liedertafel) olivat hyvin suosittuja ja aktiivisia. Yksi ensimmäisistä saksalaisista lauluseuroista Virossa oli vuonna 1849 Tallinnassa perustettu Revaler Verein für Männergesang. Ensimmäiset saksalaiset laulujuhlat Baltiassa järjestettiin jo vuonna 1836 Riiassa. Vuonna 1857 pidettiin samanlainen tilaisuus Tallinnassa. Johann Voldemar Jannsen kirjoitti lehdessään Perno Postimees, että Saksassa on jokaisessa kylässä lauluseura ja innosti virolaisia perustamaan samanlaisia seuroja. Vuonna 1858 Jannsen esitti esikuvaksi Sveitsin: ”Zürichin kaupungissa he lauloivat niin, että muurit tärisivät. Masennun, kun ajattelen, miten köyhiä me laulun osalta olemme!”
Sveitsissä järjestettiin vuosina 1843–1912 22 valtakunnalliset laulujuhlat ja vuosina 1922–2015 13 valtakunnalliset laulujuhlat, joiden pitopaikka vaihteli. Viimeisimmät pidettiin vuonna 2015 Meiringenissa ja seuraavat on suunnitelmissa järjestää vuonna 2022 Gossaussa. Laulajia vuoden 2015 laulujuhlissa oli 12.000.
Ensimmäisiä saksalaisia valtakunnallisia laulujuhlia tuntuu olevan vaikea määrittää, sillä monia tämäntapaisia tilaisuuksia järjestettiin ainakin vuodesta 1838 lähtien. Deutscher Sängerbund järjesti vuosina 1865–1912 kahdeksat valtakunnalliset laulujuhlat, Deutscher Sängerbund ja sen seuraaja Deutschen Chorverband vuosina 1924–2016 15 valtakunnalliset laulujuhlat, samoin eri paikoissa, niistä kaksi (1890 ja 1928) Wienissä. Viimeisimmät saksalaiset valtakunnalliset laulujuhlat pidettiin vuonna 2016 Stuttgardissa. Laulajia vuoden 2012 laulujuhlissa oli 20.000.
Kansallisromantiikka
Lauluseuraliike Saksassa ja Baltiassa edisti samalla myös Euroopassa levinneitä kansallisromanttisia aatteita. Kansallista heräämistä tapahtui kaikkialla. Alettiin kiinnittää enemmän huomiota kansalliseen yhteenkuuluvuuteen ja isänmaanrakkauteen. Saksalaisten kansallisen tietoisuuden nousu Baltiassa aiheutti puolestaan suurempaa eron tekemistä maakansaan (Undeutsch) ja tämän halveksuntaa. Vastapainona otettiin käyttöön käsite Viron kansa ja Jannsen ja muut aktiivisemmat henkilöt alkoivat perustaa samanlaisia lauluseuroja. Pian alettiin järjestää virolaisia laulujuhlia. Ensimmäiset virolaiset lauluseurat olivat vuonna 1863 perustettu Revalia ja vuonna 1865 perustetut Estonia ja Vanemuine.
Valtakunnalliset laulujuhlat
Ensimmäiset koko Viron laulujuhlat järjestettiin vuonna 1869 Tartossa. Kuudensista laulujuhlista alkaen tilaisuus on aina järjestetty Tallinnassa. Ensimmäiset seitsemät laulujuhlat pidettiin tsaarin Venäjän alaisuudessa. Maailmansotien välisenä aikana järjestettiin neljät laulujuhlat ja neuvostomiehityksen oloissa kymmenet juhlat. Valtakunnallisia laulujuhlia pidetään viiden vuoden välein.
Paikalliset laulujuhlat
Paikallisten kuorojen yhteislaulutilaisuuksia pidettiin jo ennen I valtakunnallisia laulujuhlia. Ensimmäiset monen virolaisen kuoron yhdessä laulannat järjestettiin vuosina 1855 ja 1857 Põlvassa. Ensimmäiset laajempaa huomiota saavuttaneet laulujuhlat pidettiin vuonna 1863 Ansekülassa, ja niihin osallistui 500 laulajaa. Ennen valtakunnallisia laulujuhlia tiedetään laulujuhlia järjestetyn lisäksi Jõhvissa, Simunassa, Virumaalla, Laiusella, Hiidenmaalla, Pärnun kihlakunnassa ja Uulun kartanossa.
Laulujuhlatapaa vakiinnutettaessa maakunnalliset ja paikalliset laulujuhlat muuttuivat yhä yleisimmiksi. Niinpä VI ja VII valtakunnallisten laulujuhlien välillä pidettiin tiettävästi 23 laulupäivät eri paikoissa ja X ja XII juhlien välillä jo 104 laulupäivät.
Erikoislaulujuhlat
Vuonna 1956 järjestettiin ensi kertaa Baltian maiden ylioppilaslaulujuhlat nimellä Gaudeamus. Vuodesta 1962 lähtien pidetään viiden vuoden välein nuorten laulujuhlia. Ennen maan uudelleen itsenäistymistä pidettiin yölaulujuhlia. Vuonna 2000 järjestettiin virolaissuomalaiset laulujuhlat. Vuonna 2008 pidettiin punklaulujuhlat ja Viron 90-vuotispäiviin liittyen yölaulujuhlat nimellä ”Märkamisaeg” (suomeksi ”huomaamisaika”).
Ulkovirolaisten laulujuhlat
Ensimmäiset suuremmat virolaisten laulujuhlat pakolaisuudessa järjestettiin vuonna 1946 Saksassa Altenstadtissa ja 1947 Augsburgissa. Lisäksi niitä on pidetty Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa, Englannissa, Uudessa-Seelannissa sekä ESTO-päivien yhteydessä.
Kuvat: NordenBladet/ Helena-Reet Ennet
Lähde: NordenBladet.ee
