Mainos:



Virolainen kansankulttuuri: Laulu- ja tanssijuhlaperinne

Virolainen kansankulttuuri: Laulu- ja tanssijuhlaperinne

NordenBladet РViron ensimmäiset valtakunnalliset laulujuhlat järjestettiin vuonna 1869 Tartossa. Ensimmäisiin laulujuhliin osallistui 46 mieskuoroa ja viisi puhallinorkesteria, joissa oli yhteensä 878 laulajaa ja soittajaa. Valtakunnallisten tanssijuhlien alkuunpanijana pidetään vuonna 1934 pidettyjä I virolaisia tanssi- ja voimistelujuhlia, joihin osallistui 1500 kansantanssijaa.

Kansankulttuurin harrastajia on Viron yhteiskunnassa hyvin paljon ja heidän määränsä kasvaa siitä huolimatta, että väkiluku vähenee. Kansankulttuurin suosio takaa sen, että ikivanhat perinteet pysyvät elinvoimaisina myös nykyisin. Johdonmukaisen toiminnan ja perinteiden jatkajien ansiosta elinvoimaisina säilyvät niin kanteleensoitto, kuorolaulu kuin kansallispukujen käytön perinnekin. Ne ovat vain osa rikasta virolaista kansankulttuuria.

Laulu- ja tanssijuhlaperinne on Viron kansankulttuurin osana jatkuvasti kehittyvä prosessi. Viron, Latvian ja Liettuan laulu- ja tanssijuhlaperinne on merkitty UNESCO:n ihmiskunnan henkisen kulttuuriperinteen luetteloon. Laulu- ja tanssijuhlia järjestää Viron laulu- ja tanssijuhlasäätiö, jonka on perustanut kulttuuriministeriö.

Laulu- ja tanssijuhliin pyrkij√∂iden m√§√§r√§ tekee joka juhlien edell√§ enn√§tyksi√§. Halukkaita on kaikkialla maailmassa. Valtakunnallisia laulu- ja tanssijuhlia ja nuorten laulu- ja tanssijuhlia j√§rjestet√§√§n vuorotellen, kumpiakin viiden vuoden v√§lein. ¬†Vuonna 2017 j√§rjestettyjen nuorten laulu- ja tanssijuhlien tunnuksena oli ‚ÄĚMin√§ j√§√§n‚ÄĚ.

Tanssikentän perustaminen
Siinä missä laulujuhlia* on järjestetty vuosikymmenien ajan nimenomaan niille perustetulla Tallinnan laulukentällä, ei tanssijuhlilla ole tähän asti ollut pysyvää tapahtumapaikkaa. Yleensä ne on järjestetty Tallinnassa Kalevin stadionilla.

Kulttuuriministeriö kunnostaa yhteistyössä Tallinnan kaupungin kanssa Kalevin stadionia niin, että tanssijuhlia voisi järjestää sekä yleisölle että tanssijoille nykyaikaisessa ja turvallisessa ympäristössä.

Laulu- ja tanssijuhlatutkimus
Vuonna 2013 tehdyn laulu- ja tanssijuhlatutkimuksen mukaan 49 prosenttia Viron asukkaista on esiintynyt juhlissa itse v√§hint√§√§n kerran. 91 prosentilla on juhlista ep√§suora kokemus ‚Äď joko k√§ynyt paikalla tai katsonut televisiol√§hetyst√§. Laulu- ja tanssijuhlat ovat virolaisille t√§rke√§ tapa ilmaista identiteetti√§. Tutkimus osoitti laulu- ja tanssijuhliin liittyv√§n virolaisen kuorolaulu- ja kansantanssiperinteen merkityksen kansalliselle arvomaailmalle ja identiteetin s√§ilymiselle. Samalla tutkimuksen tulokset varoittivat siit√§, ett√§ perinteen jatkuvuuteen voidaan suhtautua itsest√§√§nselvyyten√§.

Laulu- ja tanssijuhlatutkimus (2013) (371.59 KB, PDF)
Tanssijuhlaprosessin tunnukset ja toimintamalli (2017)

________________________________________________________________________


Laulujuhlat “Mina j√§√§n” (Kuvat: NordenBladet/Helena-Reet Ennet)

* Laulujuhlat ovat musiikkijuhlat, joissa on suuri määrä esiintyjiä ja joissa esiintyvät laulukuorot ja orkesterit. Viron laulujuhlaperinne sai alkunsa 1800-luvun toisen puoliskon alussa vuonna 1869. Laulujuhlista on muodostunut kansan yhteenkuuluvuuden ilmaisija. Lähes puolentoista vuosisadan aikana järjestetyt yhteislaulutilaisuudet ovat merkittävästi vaikuttaneet musiikkikulttuurin kehitykseen. Viron, Latvian ja Liettuan laulu- ja tanssijuhlaperinne merkittiin vuonna 2003 UNESCO:n kokoamaan ihmiskunnan suullisen ja henkisen kulttuuriperinnön mestariteosten luetteloon.

Taustatarina
Hengelliset laulut ja laulukuorot
1700-luvun lopulla Viroon levineen herrnhutilaisuuden toiminnassa tärkeällä sijalla oli yhteislaulanta. Laulettiin hengellisiä lauluja, joista suurin osa oli kirjoitettu Saksassa. Tämä toi mukanaan aiemmasta poikkeavan laulutavan. Hengelliseen herätystoimintaan liittyi herrnhutilaisuuden taholta halveksunta ja viha vanhoja kalevalamittaisia kansanlauluja ja kansanomaisia tapoja kohtaan. Samaan aikaan virallinen luterilainen kirkko ja kyläkoulut opettivat puolestaan saksalaista esikuvaa seuraavaa moniäänistä kuorolaulua. Jo 1600-luvun loppuun mennessä oli ilmaantunut vähintään viisi vironkielistä koraalikirjaa, joita käytettiin kihlakunnankouluissa.

Ensimmäinen tieto neljä-äänisestä kuorolaulusta virolaisten keskuudessa on peräisin vuodelta 1818 Kanepin kihlakunnankoulusta. Vuonna 1822 Laiusella toimi aikaansa nähden hyvin edistysmielinen kihlakunnankoulu, johon otettiin myös tyttöjä. Tässä koulussa oli laulutunteja joka päivä ja vuodelta 1828 on peräisin tieto siellä toimineesta isommasta mieskuorosta. Kuorilaulun laajemmalle leviämiselle maaseutuväestön keskuudessa perusta luotiin koulussa ja kirkossa.

Saksalainen vaikutus
Kuorolaulu seuratoiminnan esikuvana otettiin baltiansaksalaisilta ja riikinsaksalaisilta, joiden keskuudessa moni√§√§nist√§ mieslaulua ja my√∂s sekakuorolaulua harrastava lauluseuraliike oli levinnyt. Baltiansaksalaiset lauluseurat (Liedertafel) olivat hyvin suosittuja ja aktiivisia. Yksi ensimm√§isist√§ saksalaisista lauluseuroista Virossa oli vuonna 1849 Tallinnassa perustettu Revaler Verein f√ľr M√§nnergesang. Ensimm√§iset saksalaiset laulujuhlat Baltiassa j√§rjestettiin jo vuonna 1836 Riiassa. Vuonna 1857 pidettiin samanlainen tilaisuus Tallinnassa. Johann Voldemar Jannsen kirjoitti lehdess√§√§n Perno Postimees, ett√§ Saksassa on jokaisessa kyl√§ss√§ lauluseura ja innosti virolaisia perustamaan samanlaisia seuroja. Vuonna 1858 Jannsen esitti esikuvaksi Sveitsin: “Z√ľrichin kaupungissa he lauloivat niin, ett√§ muurit t√§risiv√§t. Masennun, kun ajattelen, miten k√∂yhi√§ me laulun osalta olemme!”

Sveitsiss√§ j√§rjestettiin vuosina 1843‚Äď1912 22 valtakunnalliset laulujuhlat ja vuosina 1922‚Äď2015 13 valtakunnalliset laulujuhlat, joiden pitopaikka vaihteli. Viimeisimm√§t pidettiin vuonna 2015 Meiringenissa ja seuraavat on suunnitelmissa j√§rjest√§√§ vuonna 2022 Gossaussa. Laulajia vuoden 2015 laulujuhlissa oli 12.000.

Ensimm√§isi√§ saksalaisia valtakunnallisia laulujuhlia tuntuu olevan vaikea m√§√§ritt√§√§, sill√§ monia t√§m√§ntapaisia tilaisuuksia j√§rjestettiin ainakin vuodesta 1838 l√§htien. Deutscher S√§ngerbund j√§rjesti vuosina 1865‚Äď1912 kahdeksat valtakunnalliset laulujuhlat, Deutscher S√§ngerbund ja sen seuraaja Deutschen Chorverband vuosina 1924‚Äď2016 15 valtakunnalliset laulujuhlat, samoin eri paikoissa, niist√§ kaksi (1890 ja 1928) Wieniss√§. Viimeisimm√§t saksalaiset valtakunnalliset laulujuhlat pidettiin vuonna 2016 Stuttgardissa. Laulajia vuoden 2012 laulujuhlissa oli 20.000.

Kansallisromantiikka
Lauluseuraliike Saksassa ja Baltiassa edisti samalla myös Euroopassa levinneitä kansallisromanttisia aatteita. Kansallista heräämistä tapahtui kaikkialla. Alettiin kiinnittää enemmän huomiota kansalliseen yhteenkuuluvuuteen ja isänmaanrakkauteen. Saksalaisten kansallisen tietoisuuden nousu Baltiassa aiheutti puolestaan suurempaa eron tekemistä maakansaan (Undeutsch) ja tämän halveksuntaa. Vastapainona otettiin käyttöön käsite Viron kansa ja Jannsen ja muut aktiivisemmat henkilöt alkoivat perustaa samanlaisia lauluseuroja. Pian alettiin järjestää virolaisia laulujuhlia. Ensimmäiset virolaiset lauluseurat olivat vuonna 1863 perustettu Revalia ja vuonna 1865 perustetut Estonia ja Vanemuine.

Valtakunnalliset laulujuhlat
Ensimmäiset koko Viron laulujuhlat järjestettiin vuonna 1869 Tartossa. Kuudensista laulujuhlista alkaen tilaisuus on aina järjestetty Tallinnassa. Ensimmäiset seitsemät laulujuhlat pidettiin tsaarin Venäjän alaisuudessa. Maailmansotien välisenä aikana järjestettiin neljät laulujuhlat ja neuvostomiehityksen oloissa kymmenet juhlat. Valtakunnallisia laulujuhlia pidetään viiden vuoden välein.

Paikalliset laulujuhlat
Paikallisten kuorojen yhteislaulutilaisuuksia pidettiin jo ennen I valtakunnallisia laulujuhlia. Ensimm√§iset monen virolaisen kuoron yhdess√§ laulannat j√§rjestettiin vuosina 1855 ja 1857 P√Ķlvassa. Ensimm√§iset laajempaa huomiota saavuttaneet laulujuhlat pidettiin vuonna 1863 Ansek√ľlassa, ja niihin osallistui 500 laulajaa. Ennen valtakunnallisia laulujuhlia tiedet√§√§n laulujuhlia j√§rjestetyn lis√§ksi J√Ķhvissa, Simunassa, Virumaalla, Laiusella, Hiidenmaalla, P√§rnun kihlakunnassa ja Uulun kartanossa.

Laulujuhlatapaa vakiinnutettaessa maakunnalliset ja paikalliset laulujuhlat muuttuivat yhä yleisimmiksi. Niinpä VI ja VII valtakunnallisten laulujuhlien välillä pidettiin tiettävästi 23 laulupäivät eri paikoissa ja X ja XII juhlien välillä jo 104 laulupäivät.

Erikoislaulujuhlat
Vuonna 1956 j√§rjestettiin ensi kertaa Baltian maiden ylioppilaslaulujuhlat nimell√§ Gaudeamus. Vuodesta 1962 l√§htien pidet√§√§n viiden vuoden v√§lein nuorten laulujuhlia. Ennen maan uudelleen itsen√§istymist√§ pidettiin y√∂laulujuhlia. Vuonna 2000 j√§rjestettiin virolaissuomalaiset laulujuhlat. Vuonna 2008 pidettiin punklaulujuhlat ja Viron 90-vuotisp√§iviin liittyen y√∂laulujuhlat nimell√§ ‚ÄĚM√§rkamisaeg‚ÄĚ (suomeksi ‚ÄĚhuomaamisaika‚ÄĚ).

Ulkovirolaisten laulujuhlat
Ensimmäiset suuremmat virolaisten laulujuhlat pakolaisuudessa järjestettiin vuonna 1946 Saksassa Altenstadtissa ja 1947 Augsburgissa. Lisäksi niitä on pidetty Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa, Englannissa, Uudessa-Seelannissa sekä ESTO-päivien yhteydessä.

Kuvat: NordenBladet/ Helena-Reet Ennet
Lähde: NordenBladet.ee



Mainos:




High quality & nature friendly luxury cosmetics from Scandinavia - ElishevaShoshana.com

error:
Copyright © NordenBladet 2008-2021 All Rights Reserved.
Skandinaavisia / Pohjoismaisia uutisia ja tietoa suomeksi.
Scandinavian / Nordic news and info in Finnish.
Nordic News Service & Link Directory