NordenBladet – Ott Tänakin jättävän Toyotan, Ilta-Sanomat kertoo. Rallin MM-sarjan mestaruuden viikonloppuna varmistanut virolainen jatkaa uraansa Hyundailla, vahvistaa Ilta-Sanomat lähteisiinsä vedoten.
Lehden tietojen mukaan sopimus allekirjoitettiin jo viikkoja sitten. Tänak ei ollut tyytyväinen auton luotettavuuteen tai Toyota-tallin johtamiseen ja sai Hyundailta paremman tarjouksen.
Tänakin lähtö on paha takaisku Toyotalle, joka suunnitteli miehestä tähtikuskia myös tulevalle sesongille.
Kris Meeken ja Kalle Rovanperän uskotaan ajavan ensi kaudella japanilaistallin riveissä. Kolmannen kuskin paikalle on nyt huhuiltu Sebastien Ogieria, jolla on tosin jo sopimus Citroenin kanssa.
OHMYGOSSIP – 12. lokakuuta muodin syksyn käynnisti Tarton Kaubamajassa etnokuvioinen ”Muodinjulistaja 2019” ja avattiin Viron taideakatemian muodin opiskelijoiden tuotantoa esittelevä näyttely ”Viron oma sininen”. Valokuvanäyttely liittää nykyaikaisissa oloissa yhdeksi kokonaisuudeksi muodin, luonnon ja kulttuuriperinnön. Viron Eesti 100-vuotisjuhliksi valmistunut näyttely oli viime vuonna avoinna Pärnun museossa.
”Olen aidosti iloinen siitä, että muodin opiskelijoiden erittäin pitkän ja perusteellisen projektin tuloksena valmistunut näyttely saapuu Tarttoon”, sanoi taideakatemian muotiosaston johtaja Piret Puppart. ”Näyttelyn ytimessä oleva sininen väri kuvaa meidän kansallisuuttamme, arvojamme ja kulttuurihistoriaamme poikkeuksellisen hyvin – hieman kylmä ja pohjoismainen, hieman syvä ja vaikeneva, ensi silmäyksellä tavoittamaton ja etäinen.”
Näyttely perustuu Viron kansallispukujen perinteisiin aiheisiin tulkiten tekijöiden näkemystä virolaisuudesta, Viron muotikulttuurin kehityksestä ja yhteyksistä luontoon. Valokuvissa esitellyt vaatekokoelmat värjättiin ja muotoiltiin Viron oman sinisen sävyissä, joka saavutettiin Viron luonnossa esiintyvillä sinistä väriä antavilla kasveilla.
Näyttely kokoaa muodin, luonnon ja kulttuuriperinnön – monitahoinen näyttely luo avoimen dialogin näyttelyn ja näyttelyssä kävijän, luonnon, taiteen ja kansankulttuurin sekä ihmisen välillä.
Valokuvanäyttely ”Viron oma sininen” on Tarton tavaratalon III kerroksessa avoinna 12. lokakuusta 6. marraskuuta asti. Näyttelyssä voi käydä maksutta.
Taiteellinen johtaja ja idean luoja: Piret Puppart Konsultti: Liisa-Maria-Anette Samm Taiteilijat: Edvard Hiietam, Külli-Triin Laanet, Karita Kärmet, Hannes Rüütel, Kreet Kärner, Nele Kurvits, Andreas Kübar, Eliise Saar ja Kadi Adrikorn Valokuvaaja: Virge Viertek Stilistiikka: Gerly Tinn Meikki ja hiukset: Mammu Mallit: Hanna Brita Kähari (AL Model Management) ja Alan (Sage Management) Kuraattori: Aleksandra Ehte
NordenBladet – Viron tutkimusvirasto allekirjoitti sopimuksen tutkimuskonsortion kanssa, joka alkaa etsiä mahdollisuuksia julkisten palvelujen kehittämiseksi koneoppimisen ja tekoälyn tuella. Kyseessä on RITA-ohjelmasta rahoitettava tutkimus ”Tekoälyn käyttömahdollisuudet e-hallinnossa”, jonka toteuttavat kahden vuoden kuluessa yhdessä Tarton yliopisto, Tallinnan yliopisto, Cybernetica AS sekä Ohjelmistoteknologian kehityskeskus STACC. Tutkimustuloksia alkavat e-valtion kehittämisessä käyttää Talous- ja viestintäministeriö sekä valtionkanslia.
Viron julkinen sektori on keskimääristä pienempi, mutta sen työkuorma on suuri, sillä valtion ja kuntien tarjoamien palveluiden tulee olla samanarvoisia. Tällä hetkellä palvelujen tarjoaminen ei ole Virossa optimaalisesti järjestetty. Palvelujen laadun parantamiseksi virkailijoiden määrää kasvattamatta yksi mahdollisuus on soveltaa tekoälyn mahdollisuuksia.
Valtion tietojohtajan Ott Velsbergin mukaan tekoälyä on jo käytetty julkisella sektorilla yksinkertaisempien prosessien automatisoinnissa. Se on auttanut kohottamaan palveluiden laatua ja vähentämään byrokratiaa. Taustalla toimivan valtion saavuttamiseksi tulee kuitenkin muuttaa myös hankalampia prosesseja. ”Seuraavana askeleena näemmekin tarpeen tutkia tekoälyä perusteellisesti ja soveltaa sitä myös hankalammissa päätösprosesseissa. Tämä tutkimus on hyvä lähtökohta e-valtion kehityksen uudelle tasolle viemiselle – taustalla toimivaksi, tapahtumapohjaiseksi ja tietoperusteisista päätöksistä lähteväksi. Tekoälyn soveltaminen mahdollistaisi esimerkiksi potilaiden kutsumisen lääkärin vastaanotolle ennaltaehkäisevästi ja siten terveydenhuollon laadun parantamisen”, selvitti Velsberg.
Tutkimuksen tuloksia on odotettavissa vuoden 2021 lopulla. Tutkimuksen talousarvio on 805.212 euroa, joka tulee RITA-ohjelman kautta Euroopan aluekehitysrahastosta ja Viron valtion budjetista. RITA-ohjelman tarkoituksena on auttaa valtiota kehittymään sovellustutkimusten viisaaksi tilaajaksi ja tutkimustulosten käyttäjäksi.
NordenBladet – Viimeisin jääaika päättyi viimeistään 10.000 vuotta sitten. Tuolloin suli myös Viron alueen peittänyt laaja jääkerros, jonka jälkeen aiemmin valtavan painon alla vajonnut maanpinta alkoi kohota. Itämeren ympärillä maanpinta kohoaa jatkuvasti, mutta se ei ole kaikkialla samanlaista. Esimerkiksi Pohjanlahden pohjoisosassa maanpinta kohoaa yhdeksän millimetriä vuodessa. Luoteis-Viron maa on kohonnut viimeisimmän jääkauden lopusta alkaen ja nousu jatkuu jopa 3 millimetrin verran vuodessa.
Maan nousu on puolestaan aiheuttanut tilanteen, jossa aiemmin veteen rajoittuneet kiinteistöt eivät maarekisterin mukaan enää siihen rajoitukaan. Maavirasto suunnittelee muuttavansa tilannetta siten, että kiinteistöt rajoittuisivat jälleen veteen, kertoo Viron yleisradioyhtiö ERR.
”Ongelma on syntynyt siksi, että maarekisterissä kirjatut tiedot eivät muutu sellaisessa tilanteessa, jossa rantaviiva muuttuu luonnossa. Saarilla ja Länsi-Virossa maanpinta nousee, siksi maarekisterin karttaa tarkkailtaessa on tavallinen tilanne sellainen, jossa aiemmin rekisteröidyn kiinteistön ja rantaviivan väliin jää maakaistale. Voimassaolevan lainsäädännön mukaan maaomistus ulottuu kuitenkin vesirajaan saakka, kun kiinteistö on alun perin sinne ulottunut. Vaikka se ei rekisterissä näykään, maanomistus ulottuu silti vesirajaan”, sanoi maaviraston tiedottaja Karmen Kaukver.
Julkiseen vesistöön rajoittuu lähes 15.000 kiinteistöä.
”Tällä hetkellä ei ole olemassa lainsäädäntöä siitä, miten rantakiinteistöt virallisissa kartoissa saadaan rantaviivaan asti ulottuviksi muutetuiksi”, kertoi Kaukver.
”Maavirasto on ongelmasta tietoinen ja me toimimme aktiivisesti ratkaisujen etsinnän ja lainsäädännön valmistelun parissa. Olemme tällä hetkellä analysointivaiheessa. Koska kyseessä on omistusta koskeva aihe, otamme ratkaisujen haussa ehdottomasti mukaan myös yhteiskunnan laajemminkin. Tavoitteena on se, että tulevaisuudessa rekisterissä olevat maayksiköiden rajatiedot sidotaan rantaviivaan ja luonnollisen linjan muutos näkyy rekisterissä pääsääntöisesti automaattisesti”, hän lisäsi.
NordenBladet – E-Viron neuvosto sai viime istunnolla katsauksen itseohjaavien ajoneuvojen tämän hetken tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä. Neuvonpidossa päädyttiin toteamukseen, että itseohjaavien ajoneuvojen testaaminen Viron julkisilla teillä on jo laillistettu ja toimii, mutta laajemmaksi oikeudelliseksi soveltamiseksi täytyy vielä odottaa vastaavan lain voimaantuloa.
Valtionkanslian yhteyteen on luodun ja tekoälyn asiantuntijoista koostuvan ryhmän kehitettävänä olevan ns. nn paralain pääasiallinen tehtävä on mahdollistaa tekoälyn käyttäminen erilaisilla aloilla, mutta joka samanaikaisesti tekoälyn ohessa suojaisi myös ihmistä.
”Viron teillä on tosin lailla säädelty itseohjaavien autojen testaus, mutta asia muuttuu hankalaksi silloin, kun yritämme sovittaa yhteen lainsäädännön ja itseohjaavan auton kuljettajan ja viedä nämä yhdessä kaupunkiliikenteeseen”, sanoi E-Viron neuvoston työtä johtanut pääministeri Jüri Ratas.
Hän lisäsi, että tekoälyn jatkuvan kehityksen ja sen meidän arkielämäämme tunkeutumisen myötä syntyy tarve luoda lailliset puitteet, jotka toisaalta säätelisivät tekoälyn käyttöä, toisaalta taa suojaisivat myös ihmistä. ”Voimassaolevan lain mukaan toiminnastaan liikenteessä vastaa ajoneuvon kuljettaja”, Ratas kuvaa ja lisää, että säätelemättä on vastuu itseohjaavan auton tekemistä päätöksistä.
Talous- ja viestintäministeriö ryhtyy lähiaikoina valmistelemaan uutta liikenteen kehitysohjelmaa, johon liitetään myös itseohjaavien autojen aihepiiri. Ns. paralain, johon itseohjaavia ajoneuvoja koskevat säännöt on myös lisätty, oikeusministeriö esittää ensi vuoden puolivälissä.
Kuva: itseohjaavien autojen esittely 14. lokakuuta TalTechin kampuksella (Viron parlamentti) Lähde: NordenBladet.ee
NordenBladet – Viron taideteollisuus- ja muotoilumuseossa on avoinna näyttely ”Ilmapäevikud” (sääpäiväkirjat), joka antaa kävijöille katsauksen Islannin, Grönlannin ja Färsaarten nykymuodista. Näyttely on avoinna 5. tammikuuta 2020 saakka.
Näyttelyn keskipisteessä on kymmenen taiteilijan tuotantoa, joka nousee paikallisista perinteistä ja on saanut inspiraatiota Pohjoismaiden ainutlaatuisesta maastosta ja ankarista ilmasto-olosuhteista. ”Ilmapäevikud” on valmistunut yhteistyössä taiteilija- ja kuraattoriduo Sarah Cooperin ja Nina Gorferin kanssa, jotka matkustivat kahden vuoden ajan Islannissa, Grönlannissa ja Färsaarilla. Heidän tavoitteensa oli tutkia saariympäristön, kulttuuri-identiteetin ja perinteiden vaikutusta paikallisten taiteilijoiden ja muotoilijoiden tuotantoon.
Näyttely itse irtautuu tavanomaisesta muodin maailmasta ja sen sijaan keskitytään luovuuteen ja siihen vaikuttaviin tekijöihin – kulttuuri-identiteettiin, perinteisiin, luovuuteen, maisemaan, säähän ja myös Pohjoismaisen uudenlaisiin paikallisiin resursseihin perustauvan kestävän muodin luomiseen.
Göteborgissa ja Berliinissä asuvat ja työskentelevät Sarah Cooper ja Nina Gorfer aloittivat käsitteellisen valokuva-yhteisprojektin vuonna 2006 ja ovat siitä lähtien järjestäneet kansainvälisiä näyttelyitä ja julkaisseet useita kirjoja.
Viron taideteollisuus- ja muotoilumuseon näyttelyyn osallistuu kymmenen taiteilijaa: Barbara I Gongini, Guðrun & Guðrun (Färsääret), Bibi Chemnitz, Nikolaj Kristensen, Najannguaq Lennert (Grönlanti) sekä STEiNUNN/Steinunn Sigurðardóttir, JÖR/Guðmundur Jörundsson, Kría, Mundi, Shoplifter alias Hrafnhildur Arnardóttir (Islanti).
NordenBladet – Sakun musiikkikoulussa viulusoittoa opiskeleva Tallinnan juutalaisen koulun kuudennen luokan tyttö Estella Elisheva (12) antaa Japanissa kaksi viulukonserttia.
Useita kertoja Viron parhaaksi nuoreksi soittajaksi valittu Estella Elisheva matkustaa Japaniin elokuussa.
”Viron edustaminen Japanissa on minulle suuri kunnia”, tyttö kertoi NordenBladet.ee:lle ja sanoi, että repertuaariin valitaan yhdessä opettajien kanssa virolaisten säveltäjien teoksia. Erityisesti Japanin matkaa varten kootaan kahden tytön folklore-yhtye. Estella Elisheva (viulu) ja Sandra Sulin (kannel). Matkan rahoittaa Japanin paikallinen kunta.
NordenBladet – Tämänvuotisessa Tallinn Music Weekin (TMW) ohjelmistossa Suomi näkyy niin musiikissa kuin konferenssiohjelmistossa. Tunnetuin suomalaisesiintyjä on Pelle Miljoona United. Suomalaisen kulttuurin menestystarinoita Oodia ja Amos Rexiä esitellään puolestaan konferenssissa, jonka teemana on ”Taide on talouden moottori”.
TMW järjestetään maaliskuun viimeisellä viikolla (25.-31.3) jo 11. kertaa. Se on kasvanut pienestä kaupunkimusiikkifestivaalista kansainvälisesti tunnetuksi Pohjoismaiden ja Baltian suurimmaksi tulevaisuuden musiikin, taiteen ja kulttuuriteollisuuden talvifestivaaliksi. Artisteja tulee noin 170 yhteensä 28 maasta, heistä 14 Suomesta. Tapahtumapaikkoina toimivat tänä vuonna Telliskiven alue, Viron taideakatemian EKA:n uusi päärakennus sekä Noblessnerin satama-alue.
Tere perestroika!
TMW:n yhteydessä suomalainen levy-yhtiö Stupido viettää 30-vuotisjuhlaansa Tallinnassa. Stupido toi Viron vapauden tuulet ja punkin Suomeen. Levy-yhtiön ensimmäinen sinkku oli 1989 julkaistu J.M.K.E:n ja Villu Tammen ”Tere perestroika”. Stupidon 30-vuotisjuhlilla 28.3. samalle lavalle astuvat kaksi punkin legendaa Pelle Miljoona United ja J.M.K.E. Iltaa juontaa helsinkiläinen DJ Njassa.
”Yksi viestejämme on: voimme nyt tehdä muille samaa, mitä Suomi teki hyväksemme 30 vuotta sitten”, toteaa TMW:n perustaja Helen Sildna.
Sildna viittaa siihen, että nyt TMW tarjoaa esiintymismahdollisuuksia venäläisille yhtyeille. TMW on ottanut aktiivisen roolin venäjänkielisen eurooppalaisen tukijana. Syksyllä järjestetään toista kertaa Narvassa Station Narva –festivaali.
Taide talouden moottorina
Konferenssiosuuden teemana on taide talouden moottorina. Hanasaaren kulttuurikeskuksen johtaja Gunvor Kronman kertoo Helsingin strategiasta rakentaa osaamista kulttuurille. Paikalla ovat myös uusien menestyskohteiden Amos Rexin ja Oodin edustajat. Keskustelua moderoi Tampere-talon johtaja Pauliina Ahokas.
NordenBladet – Suomi ja Viro ovat tehneet sopimuksen automaattisesta tietojenvaihdosta. Sopimuksen mukaan maiden kaupparekisterit voivat hakea toistensa tietoja automaattisesti palveluväylän kautta.
Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) pääjohtaja Antti Riivari ja Viron oikeusministeriön pääsihteeri Tõnis Saar allekirjoittivat sopimuksen Helsingissä 26. helmikuuta 2019.
Käytännössä automaattinen tietojenvaihto tarkoittaa esimerkiksi, että Viron kaupparekisteri voi hakea tarvitsemansa tiedot suomalaisista osakeyhtiöistä Suomen kaupparekisteristä.
”Rajat ylittävä elinkeinotoiminta Viron ja Suomen välillä on vilkasta. Tänään allekirjoitettu sopimus on luonnollinen seuraus tästä ja luo pohjan kaupparekistereiden tiiviimmälle yhteistyölle. Kaupparekisteritiedon vaihto on myös asiakkaidemme etu”, PRH:n pääjohtaja Antti Riivari toteaa.
”Rajat ylittävän tietojenvaihdon avulla pystytään asukkaille tarjoamaan julkisia palveluita helpommin, nopeammin ja edullisemmin. Virossa on sähköinen asiointi niin tavallista, että Viro haluaa tehdä myös asioinnin naapurimaan kanssa helpommaksi”, selvittää Viron oikeusministeriön kansliapäällikkö Viljar Peep.
Sopimus on uusi askel Suomen ja Viron digitaalisessa kehitystyössä. Esimerkiksi veroviranomaiset Suomessa ja Virossa ovat jo aiemmin ryhtyneet vaihtamaan tietoja vastaavalla tavalla.
Automaattisesti vaihdettuja tietoja saavat käsitellä ne kaupparekisterin henkilöt, joiden tehtäviin käsittely kuuluu. Viranomaiset eivät välitä tietoja eteenpäin. Tiedot kulkevat kaupparekisterien välillä palveluväylää pitkin. Suomen palveluväylä perustuu Virossa kehitettyyn X-Road-ratkaisuun.
NordenBladet – Pohjoismaiden ministerineuvosto on myöntänyt 100 000 euron tuen vasta perustetulle Baltian kulttuurirahastolle. Uusi rahasto aloitti toimintansa vuodenvaihteessa.
Summa on kertaluonteinen, ja sen on määrä vahvistaa kulttuurirahastoa toiminnan käynnistysvaiheessa, tukea Baltian alueyhteistyötä sekä juhlistaa Baltian maiden 100-vuotista itsenäisyyttä.
Ajatuksena on, että vasta perustettu kulttuurirahasto käyttää rahat Pohjoismaissa toteutettaviin Baltian maiden yhteispanostuksiin. Baltian kulttuurirahaston oman arvioinnin mukaan tukisummalla voidaan rahoittaa jopa neljä suurta kulttuurihanketta Pohjoismaissa.
– Haluamme onnitella Viroa, Latviaa ja Liettuaa Baltian kulttuurirahaston perustamisesta. Rajat ylittävä kulttuuriyhteistyö on korvaamattoman tärkeää ihmisten välisten kontaktien luomisessa sekä tärkeä perusta eri kulttuurien väliselle yhteisymmärrykselle. Tästä on erinomaisena osoituksena Pohjoismaiden välinen laaja kulttuuriyhteistyö, sanoo Margot Wallström. Hän toimi pohjoismaisten yhteistyöministerien puheenjohtajana vuonna 2018, jolloin päätös kulttuurirahaston tukemisesta tehtiin.
Kolme Baltian maata ovat kulttuurirahastoa suunnitellessaan käyneet Pohjoismaiden kanssa vuoropuhelua, jossa on otettu oppia pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön toiminnasta. Balttien kanssa ovat tehneet yhteistyötä muun muassa Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismainen kulttuurirahasto.
Baltian kulttuurirahasto aloitti toimintansa 1. tammikuuta. Rahaston ensimmäinen puheenjohtajamaa on Viro. Puheenjohtajuus kiertää maalta toiselle.
