NordenBladet — Suomen huoltovarmuusjärjestelmä on 28.5.2021 julkaistun arvion mukaan aikaansaava, joustava ja ketterä, mutta toimintaympäristön muutosten vuoksi sääntelyä, rakenteita ja prosesseja on syytä uudistaa. Arviointityön tueksi tehdyn sidosryhmäkyselyn mukaan huoltovarmuustyössä mukana olevat toimijat näkevät järjestelmän toimivan erittäin hyvin.Huoltovarmuuskeskuksen toiminnan arvioinnin toteuttanut Vaasan yliopiston, Laurea-ammattikorkeakoulun, Maanpuolustuskorkeakoulun ja Poliisiammattikorkeakoulun muodostama konsortio luovutti tänään raporttinsa työ- ja elinkeinoministeriölle.Arviossa peräänkuulutetaan nykyistä laaja-alaisempaa näkökulmaa huoltovarmuuteen. Arvion mukaan koronakriisin kokemukset ovat vahvistaneet sen, mitä alati kasvanut globaali keskinäisriippuvuus on antanut koko 2000-luvun ajan odottaa: varautumista ei voida tehdä enää kapeiden, toisistaan erillään olevien sektoreiden tai toimialojen näkökulmasta.– Arviointimme mukaan huoltovarmuusjärjestelmä on ollut aikaansaava ja operatiivisesti tehokas, mutta järjestelmää on silti syytä uudistaa. Tämä tarve johtuu pitkälti toimintaympäristömuutoksista, toteaa arviointiryhmän vetäjä, tutkimusjohtaja Petri Uusikylä Vaasan yliopistosta.  Työssä arvioitiin Huoltovarmuuskeskuksen ja laajemmin huoltovarmuusorganisaation toimintaa, johtamisjärjestelmää ja tulosohjausta sekä huoltovarmuuden toiminnan vaikuttavuutta ja kansainvälistä ulottuvuutta. Raportti kiinnittää erityistä huomiota huoltovarmuusorganisaation ohjaukseen ja johtamisjärjestelmään sekä huoltovarmuusrahaston toimintaan. Arvion mukaan ohjaus- ja johtamisjärjestelmät näyttäytyvät jossain määrin jäsentymättömänä niin huoltovarmuuden tavoitepäätösten, Huoltovarmuuskeskuksen tulosohjauksen kuin HVK:n hallituksen ohjausroolin osalta. Arviointiraportti sisältää kahdeksan kehittämissuositusta. Ne koskevat mm. huoltovarmuustoiminnan ja Huoltovarmuuskeskuksen ohjausta ja sen toimintaprosesseja, poolitoimintaa, valtioneuvostotason koordinaatiota, huoltovarmuusrahastoa sekä huoltovarmuusorganisaation kehittämistä. Raportissa hahmotellaan myös vaihtoehtoisia tapoja organisoida huoltovarmuustoiminta. Näiden tarkoituksena on tarjota tausta-ajatuksia huoltovarmuusjärjestelmän kehittämisen pohdinnoille.– Arviointiryhmä on käsitellyt suomalaisen huoltovarmuustoiminnan kehittämistä varsin kattavasti. Ministeriö tutkii huolellisesti sille esitettyjä arvioita ja suosituksia, jotka antavat hyvän pohjan ainutlaatuisen järjestelmämme uudistamiseksi entistäkin vahvemmaksi, toteaa ylijohtaja Antti Neimala työ- ja elinkeinoministeriöstä. Huoltovarmuustoiminnan kehittämiseen liittyen Neimala huomauttaa, että on syytä tyytyväisyydellä noteerata Huoltovarmuuskeskuksen juuri uudistettu strategia ja käynnistetty laaja kehittämisohjelma.– Jotkut arvioinnin suosituksista ovat luonteeltaan selvästi vaalikaudet ylittäviä. Näidenkin suositusten osalta jatkotyöt käynnistetään heti, ja ne sovitetaan yhteen muiden sellaisten hankkeiden kanssa, joilla on vaikutusta huoltovarmuuden toimintaympäristöön. TEM linjaa syksyllä kattavasti laajempaa valmistelua edellyttävät toimenpiteet, joihin eri selvitysten ja suositusten johdosta ryhdytään, Neimala kertoo.– Osa suosituksista voidaan toteuttaa hyvinkin nopeasti – esimerkiksi suositus valtioneuvoston eri toimijoiden yhteistyön kehittämisestä. Poikkihallinnollista yhteistyötä on tehty toki aiemminkin, mutta yhteistyö on nyt tarkoitus virallistaa perustamalla pikaisella aikataululla ministeriöiden välinen huoltovarmuuden yhteistyöryhmä. Sen toiminta tehostaisi valtioneuvoston yhteistä varautumista, huoltovarmuuden kehittämistä ja varautumistoimien yhteensovittamista. Ryhmä voisi mm. edistää ja arvioida valtioneuvoston huoltovarmuuden tavoitepäätöksen toteuttamista ja tukea sen päivitystyötä sekä pohjustaa käynnistettävää huoltovarmuuden lainsäädännön uudistamista, Neimala arvioi. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n maatalousministerit ja Euroopan parlamentti eivät löytäneet vielä ratkaisua yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistuksesta toukokuun maatalous- ja kalastusneuvoston yhteydessä. Neuvottelut jatkuvat instituutioiden välillä kesäkuussa. Maatalousministerit kokoontuivat neuvotteluihin Brysselissä 26.-28.5.2021. Suomea kokouksessa edusti maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Varhaiseen perjantaiaamuun 28 toukokuuta kestäneissä neuvotteluissa keskusteltiin erityisesti CAP:n ympäristö- ja ilmastotoimista eli ns. vihreästä arkkitehtuurista, tukien nykyistä paremmasta kohdentamisesta ja CAP:n ns. sosiaalisesta ehdollisuudesta. Näistä kokonaisuuksista ei päästy sopuun, sillä Euroopan parlamentti ei ollut valmis hyväksymään neuvoston neuvottelutarjousta. 
 
– Tavoittelimme ratkaisua, joka takaa Euroopan viljelijöille vakaan näkymän, vahvistaa elinkeinon kannattavuutta ja vastaa ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin alueelliset erot ja erityispiirteet huomioiden. Olen turhautunut, että parlamentin puolelta ei tultu aidosti vastaan neuvottelukysymyksissä, ministeri Leppä tiivisti yön tunnelmia. 
 
Seuraavan kerran ministerit kokoontuvat epäviralliseen ministerikokoukseen Lissaboniin kesäkuun puolessa välissä. Kesäkuun lopussa maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontuu Luxemburgissa ja ratkaisua yritetään löytää uudelleen. Puheenjohtajavaltio Portugalilla on edelleen tavoitteena löytää sopu kaudellaan eli kesäkuun loppuun mennessä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansallisen metsästrategian vahvuutena on ollut ja on laaja osallistaminen ja sidosryhmäyhteistyö. Nuorten näkemysten ja kommenttien kuuleminen edistää entisestään strategian toimeenpanon moniäänisyyttä, kirjoittaa MMM:n metsä-ja bioenergian erityisasiantuntija Jaakko Nippala.Maa- ja metsätalousministeriössä käynnistettiin viime vuonna uusi ”Nuorten osallisuus metsästrategiassa” -hanke, jota ovat toteuttaneet 4H-liitto ja Partiolaiset. Hankkeessa on laadittu nuorten osallisuutta edistävä rastimalli hyödynnettäväksi nuorille suunnatuilla metsäpäivillä, ja sen lisäksi järjestettiin Nuorten metsäneuvosto. Nämä ovat konkreettisia tapoja kuulla nuorten ajatuksia.Lue koko blogi 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle hallituksen esitysluonnoksen oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös kuraattori- ja psykologipalveluiden sitovista henkilöstömitoituksista ja samalla kuraattorin kelpoisuusehtoa koskevaa säännöstä täsmennettäisiin.Esityksellä vahvistetaan opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluita kouluissa ja oppilaitoksissa. Tavoitteena on varmistaa, että oppilaat ja opiskelijat saavat oppilashuollon ennaltaehkäisevää tukea sekä varhaista apua yksilöllisten tarpeiden mukaisesti ja nopeasti, silloin kun tukea tarvitaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työministeri Tuula Haatainen on ollut ministerinä 2 000 päivää perjantaina 28. toukokuuta. Haatainen aloitti ministeriuransa Jäätteenmäen hallituksessa opetusministerinä huhtikuussa 2003 ja jatkoi samassa tehtävässä Vanhasen hallituksessa. Syyskuussa 2005 Haatainen siirtyi sosiaali- ja terveysministeriksi ja toimi tehtävässä huhtikuuhun 2007. Työministeriksi hän siirtyi 1. varapuhemiehen tehtävästä Sanna Marinin hallituksen aloitettua toimintansa 10.12.2019 lähtien.Nykyisten ministerien ministeripäivät 28.5.2021 (Ministeritietojärjestelmä)Ministeri | MinisteripäivätHaavisto, Pekka Olavi | 2 532
Kiuru, Krista Katriina | 2 161
Henriksson, Anna-Maja Kristina | 2 161
Haatainen, Tuula Irmeli | 2 000
Lintilä, Mika Tapani | 1 612
Leppä, Jari Juhani | 1 485
Saarikko, Annika Virpi Irene | 1 057
Paatero, Sirpa Hannele | 969
Tuppurainen, Tytti Johanna | 723
Skinnari, Ville Tapio | 723
Marin, Sanna Mirella | 723
Harakka, Timo Olavi | 723
Kaikkonen, Antti Samuli | 723
Mikkonen, Krista Johanna | 723
Ohisalo, Maria Karoliina | 723
Pekonen, Aino-Kaisa Ilona | 723
Blomqvist, Thomas Jörn Ingmar | 723
Saramo, Jussi Antero | 163
Kurvinen, Antti Ilmari Vilhelm | 2Hallitukset ja ministerit vuodesta 1917

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallituksen kolmannessa lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan yhteensä 111 miljoonan euron panostusta lapsille ja nuorille koronasta aiheutuneiden haitallisten vaikutusten lieventämiseksi.Lisärahoitusta oppimisvajeen paikkaamiseenKoronakriisin aiheuttamaa oppimisvajetta paikataan varhais- ja esiopetuksessa, peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa 65 miljoonan euron panostuksella. Rahoitus mahdollistaa mm. koronakriisin aiheuttaman oppimisvelan korjaamista lapsen tai nuoren yksilöllisen tilanteen huomioivan opetuksen avulla ja esimerkiksi koronakriisin aikana tavoittamattomatta jääneiden opiskelijoiden tavoittamista. ”Korona on vahingoittanut lasten ja nuorten oppimisen mahdollisuuksia sekä hyvinvointia kouriintuntuvalla ja mitattavalla tavalla. Me teemme kaiken voitavan, jotta kriisi ei jättäisi pysyvää varjoa Suomen lasten ja nuorten elämään. Näin toimii hyvinvointivaltio ja oppimisvelan paikkaaminen on paitsi välttämätön, myös kannattava investointi”, sanoo opetusministeri Jussi Saramo. Esi- ja perusopetukseen sekä varhaiskasvatukseen ehdotetaan 40 miljoonaa euroa, lukiokoulutukseen 15 miljoonaa euroa sekä vapaaseen sivistystyöhön ja ammatilliseen koulutukseen kumpaankin 5 miljoonaa euroa. Lisäksi korkeakoulujen rahoitukseen ehdotetaan 4 miljoonaa euroa. Rahoituksella pyritään tasoittamaan koronavirustilanteesta johtuvia vaikutuksia, kuten oppimisvajeen kasvua sekä opiskelijoiden hyvinvoinnin heikentymistä. ”Korona-ajan pitkittynyt etäopetusaika näkyy korkeakouluopiskelijoiden oppimisessa ja hyvinvoinnissa. Liian moni opiskelija on jäänyt yksin. Jatkamme Suomen jokaisessa yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa käynnistettyjä hyvinvointihankkeita. Tavoitteena on, että tavoitamme jokaisen tukea tarvitsevan opiskelijan”, tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen kertoo. Panostusta perheiden toipumiseen ja ennaltaehkäisevään toimintaan  Koronaepidemialla on ollut merkittäviä vaikutuksia lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin sekä heidän palvelujensa toteutumiseen. Tuen tarpeet ovat kasvaneet. Perheiden elintavat ovat heikentyneet ja stressi, yksinäisyys sekä mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Ongelmat näkyvät myös päihteiden käytössä. Vaikka vähentyneen matkustajatuonnin myötä alkoholin kokonaiskulutus laski vuonna 2020, on riskikäyttäjien kulutus kasvanut epidemian aikana. Tämä lisää osaltaan palveluiden kysyntää. Kasvaneeseen palvelutarpeeseen vastataan lisätalousarviossa panostamalla päihdepalveluiden saatavuuden parantamiseen 23 miljoonaa euroa ja mielenterveyspalveluiden parantamiseen 16 miljoonaa euroa.  ”Lisätalousarviossa tehdyt panostukset päihde- ja mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen auttavat siinä, että koronan jättämä jälki ei jää pysyväksi”, linjaa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.  Myös poliisin ennalta ehkäisevän toiminnan kokonaisuuteen ehdotetaan 3 miljoonaa euroa. 
 
”Erityisesti jo valmiiksi vaikeassa asemassa olevat lapset ja nuoret ovat joutuneet kantamaan raskaan taakan koronarajoitusten seurauksista. Nuorten pahoinvoinnin ennaltaehkäisy on hyvin tärkeä osa poliisien tekemää työtä. Näinä poikkeuksellisina aikoina kohtaamisten varmistaminen turvallisten aikuisten kanssa on erityisen tärkeää, kun sen tarve herää. Olen erittäin iloinen siitä, että pystymme kohdentamaan työhön lisää rahoitusta”, toteaa sisäministeri Maria Ohisalo. 
Nuorille tukea työllistymiseen, koulutukseen ja terveyshaasteisiin Koronakriisi nosti nuorisotyöttömyyttä merkittävästi. Samalla nuorten psykososiaalisen tuen tarve kasvoi, mutta palvelut tavoittivat entistä vähemmän erityisesti haasteellisessa asemassa olevia nuoria. ”Nuorisotyöttömyys on kääntynyt laskuun, mutta on yhä hyvin korkealla. Pelkkä työmarkkinatilanteen elpyminen ja rajoitusten purkaminen eivät riitä nuorisotyöttömyyden purkamiseen, jos ongelmat ehtivät kasautua. Juuri nyt meidän tulee huolehtia nuorten hyvinvoinnista ja osaamisesta. Tässä Ohjaamot ovat keskiössä”, työministeri Tuula Haatainen sanoo. Hallitus on vahvistanut läpi hallituskauden Ohjaamo-toimintaa. Nuoret saavat Ohjaamoista tukea esimerkiksi työllistymiseen, koulutukseen ja terveyteen liittyviin haasteisiin. Syksyn 2020 budjettiriihessä hallitus päätti kuntien kannustinmallista, jolla vahvistetaan sosiaali- ja terveys- sekä koulutusosaamista Ohjaamoissa. Rahoitusta on varattu yhteensä 13 miljoonaa euroa vuosille 2021–2024. Lisätalousarviossa kohdennettiin rahaa kannustinmallin tekniseen toteutukseen. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö on päivittänyt lähiruokaohjelman ja vuoteen 2025 ulottuvat lähiruokasektorin kehittämisen tavoitteet. Päivitys pohjautuu ulkopuolisen arvioinnin kehittämisehdotuksiin, ja ohjelmaa on ajantasaistettu kokonaisuudessaan. Arviointi ei kuitenkaan esittänyt isoja muutostarpeita ohjelman tavoitteisiin, visioon tai tavoitetiloihin.Ohjelman tavoitteet ovat: monipuolistaa lähiruuan tuotantoa ja lisätä sitä kysyntää vastaavaksi, mahdollistaa uusien myynti- ja jakelukanavien kehittymistä sekä nostaa lähiruuan jalostusastetta, parantaa pienimuotoisen elintarvikejalostuksen ja myynnin mahdollisuuksia lainsäädännön, neuvonnan ja tutkimuksen keinoin, kasvattaa lähiruuan osuutta julkisista hankinnoista parantamalla hankintaosaamista, laadullisia kriteereitä ja hankintavaatimuksia, tiivistää lähiruokasektorilla toimivien yhteistyötä ja lisätä ruuan ja ruokaketjun toimijoiden arvostusta ja näkyvyyttä.– Lähiruokasektoria on kehitetty pitkään, ja systemaattinen työ alkaa näkyä. Nyt olemme tilanteessa, jossa lähiruokaa on yhä helpompi saada erilaisista myyntikanavista. Lähiruokasektorin kehittämistä on kuitenkin jatkettava, ja siihen on sitouduttava myös valtiovallan taholta pitkäjänteisesti, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Lähiruokaohjelman luonnoksesta pyydettiin kommentteja sidosryhmiltä joulu-tammikuussa, ja vastaukset on soveltuvin osin otettu huomioon päivitetyssä ohjelmassa. Lähiruokaohjelma löytyy osoitteesta mmm.fi/lahiruoka.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää lisätalousarviossa poliisille 3 miljoonan euron lisärahoitusta ennaltaehkäisevään toimintaan. Ennalta estävän toiminnan keskeinen kohderyhmä ovat lapset ja nuoret.”Lapset ja nuoret ovat joutuneet kantamaan kohtuuttoman suuren taakan koronarajoitusten seurauksista. Erityisesti jo valmiiksi vaikeassa asemassa olevat lapset ovat kärsineet paljon. Osa nuorista voi erittäin pahoin ja purkaa tätä jopa rikollisin keinoin. Meidän pitää pystyä tukemaan näitä nuoria nyt ja toisaalta taas ennaltaehkäisemään nuorten pahoinvointia. Tässä poliisilla on myös iso rooli ja olen erittäin iloinen siitä, että pystymme kohdentamaan poliisin ennalta estävään työhön lisää rahoitusta,” toteaa sisäministeri Maria Ohisalo.Poliisille esitetään myös muita määrärahoja lisätalousarviossa. Poliisin rikosteknisen laboratorion kustannukset ovat nousseet ja poliisille esitetään 1,8 miljoonan euron lisäystä laboratorion toimintaan. Lisäksi poliisille esitetään koronapandemian aiheuttamiin aineiden, tavaroiden ja palveluiden hankintakustannuksiin 0,823 miljoonaa euroa. Sisäministeriölle määrärahaa toiseen ulkovartiolaivaanSisäministeriön hallinnonalalle esitetään 120 miljoonan euron lisäystä Rajavartiolaitoksen toisen ulkovartiolaivan hankintaan. Hallitus sopi lisäyksestä kevään kehysriihessä. Rajavartiolaitoksella on nyt määrärahat kahden uuden ulkovartiolaivan hankintaan, joilla korvataan kolme vanhaa laivaa.“Rajavartiolaitoksen vanhentuneiden ulkovartiolaivojen korvaaminen on välttämätön hankinta, jonka aloittamista ei voitu enää lykätä. Ulkovartiolaivat ovat tärkeä osa Suomen rajavalvontaa, meripelastusta ja ympäristövahinkojen torjuntaa merialueella. Hyvä, että rahoitus saadaan nyt vahvistettua,” sanoo sisäministeri Ohisalo.Sisärajavalvonnan aiheuttamat kustannukset korvataanKoronapandemiasta aiheutuu hallinnonalalle edelleen lisämenoja. Rajavartiolaitos on jatkanut rajavalvontaa sisärajoilla koko alkuvuoden 2021. Sisärajavalvonta on toteutettava samalla henkilöstöllä, joka normaalisti vastaa vain ulkorajan valvonnasta. Tästä syystä valvonnan toteuttaminen ulko- ja sisärajoilla edellyttää, että henkilöstön työpanosta lisätään huomattavasti. Tämä toteutetaan ylitöinä ja muilla työnantajan käytössä olevilla keinoilla. Sisärajavalvontaan esitetään 5,88 miljoonan euron lisäystä.Hätäkeskuspäivystäjiä koulutetaan lisääPelastusopistolle esitetään 0,955 miljoonan euron lisäys ylimääräisen hätäkeskuspäivystäjäkurssin järjestämiseen hätäkeskuspäivystäjämäärän akuutin tarpeen helpottamiseksi. 1,5 vuotta kestävä 24 aloituspaikan hätäkeskuspäivystäjäkurssi käynnistyy Kuopiossa ensi syksynä.Poliisille ja Maahanmuuttovirastolle esitetään EU-elpymisvälineeseen liittyviä lisäyksiä. Lisäksi näille virastoille esitetään määrärahaa tietojärjestelmien EU-yhteentoimivuuden (Interoperability) vaatimiin muutoksiin.Vuoden 2021 kolmas lisätalousarvioesitys annettiin eduskunnalle torstaina 27. toukokuuta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi