NordenBladet — Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko vahvistaa suomalaisen kehitysyhteistyön pitkäjänteisyyttä periaatteiden, arvojen ja tavoitteiden näkökulmasta sekä terävöittää kehityspolitiikkaa. Johdonmukainen kehityspolitiikka on edellytys tulosten saavuttamiseksi.Valtioneuvosto hyväksyi 27. toukokuuta kehityspolitiikan ylivaalikautisen selonteon. Sen valmisteluun on osallistunut kaikkia eduskuntapuolueita edustava parlamentaarinen seurantaryhmä ja sitä laadittaessa on kuultu laajasti yhteiskunnan eri toimijoita. Työn tavoitteena on ollut muodostaa kehityspolitiikasta yhteinen kokonaisnäkemys, jota suomalainen yhteiskunta voi laajasti tukea.Selonteko vahvistaa kehityspolitiikan olevan erottamaton osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, joka tähtää turvallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistamiseen kansainvälisen yhteistyön keinoin. Kehityspolitiikalla Suomi edistää kestävää maailmanlaajuista köyhyyden vähentämistä ja perusoikeuksien toteutumista, sääntöpohjaista monenkeskistä järjestelmää sekä YK:ssa sovittuja kestävän kehityksen tavoitteita.”Suomi on saavuttanut kehitysyhteistyöllä hyviä tuloksia ja on Suomen etujen mukaista pitää kiinni tästä myönteisestä kehityssuunnasta. Ylivaalikautiset periaatteet varmistavat, että kehityspolitiikan suunta pysyy selkeänä – näin meillä on parhaat mahdollisuudet tehdä työstä mahdollisimman vaikuttavaa”, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari sanoo.Kehityspolitiikan tavoitteet nousevat Suomen vahvuuksista ja niitä edistetään yhteistyöllä
NordenBladet — Hallitus on antanut periaatepäätöksen hybridistrategian toimintasuunnitelman päivittämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö on päivittänyt toimintasuunnitelman toistaiseksi voimassa olevaksi. Päivitetyn toimintasuunnitelman tavoitteena on pitää epidemian kehitys Suomessa kurissa siihen asti, että rokotuskattavuus on riittävä ja epidemian uudelleen kiihtymisen riski on vähentynyt ratkaisevasti.Koronavirusrokotukset ovat edenneet hyvin ja tautitilanne on parantunut. Tartuntoja todetaan kuitenkin edelleen paljon eikä rokotuskattavuus ole niin suuri, että rajoituksista voitaisiin luopua kokonaan. Tilanne voi nopeastikin jälleen heiketä, jos ihmisten väliset kontaktit lisääntyvät merkittävästi ja tartunnat pääsevät leviämään väestössä vapaammin.Epidemiatilanne ja rokotusten eteneminen edellyttävät, että toimintasuunnitelmaa tarkistetaan kokonaisuutena kesän ja syksyn 2021 aikana. Ensimmäinen tarkistusajankohta on ennen juhannusta ja seuraava elokuussa. Sisätiloissa järjestettävien tilaisuuksien rajoituksia tarkastellaan erikseen jo kesäkuun alkupuolella.Toimenpiteiden tarvetta arvioidaan epidemiavaiheiden mukaisestiToimintasuunnitelmassa epidemian tilannekuva jaetaan edelleen kolmeen vaiheeseen: perustasoon, kiihtymisvaiheeseen ja leviämisvaiheeseen. Niiden avulla arvioidaan suositusten ja rajoitusten tarvetta ja kohdentamista ja niitä käytetään päätöksenteon tukena alueellisesti ja valtakunnallisesti myös rajoituksia purettaessa.Epidemiavaiheiden kriteereihin tehdään tarkennuksia. Ilmaantumisluvut lasketaan jatkossa vain 14 vuorokauden ajalta. Kriteereissä otetaan vahvemmin huomioon rokotusten eteneminen ja jäljitystoiminnan sujuvuus. Suunnitelma painottaa ulkotiloissa tapahtuvaa toimintaa ja lähikontaktien välttämistäSosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö antavat suositukset viranomaisille alueellisten rajoitusten sekä suositusten käytöstä ja soveltamisesta epidemian eri vaiheissa. Suositukset pohjaavat aiempiin suunnitelmiin, mutta niitä on yhtenäistetty ja selkeytetty sekä suunnattu vallitsevan tilanteen antamiin mahdollisuuksiin. Leviämisvaiheen alueilla on jatkossa mahdollista järjestää isojakin ulkotilaisuuksia turvaväliohjein ja eriyttämisjärjestelyillä. Sisätiloissa tilaisuuksien osallistujamäärä rajataan edelleen 10 henkilöön, mutta mahdollisuuksia lieventää tätä rajoitusta tarkastellaan heti kesäkuun alussa uudelleen. Korkean riskin tilojen käyttö voidaan keskeyttää pääasiassa vain sisätiloissa, ja nämä suositukset koskevat aikuisia. Kiihtymisvaiheen alueilla paino on lähikontaktien välttämisessä. Tilaisuuksiin sekä erilaisten tilojen käyttöön annetaan toisiaan vastaavat suositukset lähikontaktin välttämisvelvoitteista. Alueilla luovutaan toiminnan keskeytyksistä ja laajasta etäopetuksesta.Perustason alueilla korostuu jatkossa perushygienia ja riittävät etäisyydet. Lähikontaktin välttämisvelvoite poistuu eikä yleisötilaisuuksia rajoiteta erikseen, mutta riittävistä etäisyyksistä olisi huolehdittava. Koska merkittävä osa väestöstä on vielä vailla kattavaa rokotusten antamaa suojaa, rajoitustoimista on luovuttava ja yhteiskuntaa avattava hyvin harkiten. Kiihtymisvaiheen toimenpiteet voivat olla perusteltuja jo perustasolla, mikäli valtakunnallinen ja lähialueiden epidemiologinen tilanne on vaikeutuva. Leviämisvaiheen uhatessa on jatkossakin perusteltua ottaa viipymättä käyttöön kaikki tarpeelliset toimenpiteet.Sosiaali- ja terveysministeriö antaa alueille ohjauskirjeen päivitetyn toimintasuunnitelman mukaisista toimenpidesuosituksista.
NordenBladet — Hallitus on 27.5.2021 päättänyt vuoden 2021 kolmannessa lisätalousarviossaan rahoituksesta talven 2019-2020 porotaloudelle aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseen. Lisärahoitusta ohjataan myös elinkeinokalatalouden edistämiseen sekä Ruokaviraston tietojärjestelmähankkeille sekä koronatestauksesta aiheutuneisiin kuluihin. Lisäksi budjetoidaan maaseuturahaston vuoden 2021 elpymistoimien määrärahat ja valtuudet sekä selvitetään turvetuotantoalueiden jatkokehitysvaihtoehtoja ja edistetään joutoalueiden metsitystä. – Lisätalousarviolla tuetaan luonnonvaraelinkeinojen, kuten poro- ja kalatalouden sekä maaseudun elpymistä koronapandemiasta. Myös suosituksi osoittautuneeseen metsitystukeen osoitetaan lisää myöntövaltuutta. Tärkeä toimenpide on myös turvetuottajien tukeminen tuotantoalueiden jälkihoidon ja -käytön suunnittelussa, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.Porovahinkolain mukaisia korvauksia maksetaan ensimmäisen kerran tuhojen perusteella Talven 2019-2020 lumitilanne oli täysin poikkeuksellinen poronhoitoalueella verrattuna olosuhteisiin edellisten 10 vuoden aikana. Maa- ja metsätalousministeriön ja Luonnonvarakeskuksen tekemien selvitysten perusteella olosuhteet olivat sellaiset, että niiden perusteella voitiin esittää porovahinkolain mukaisia korvauksia. Valtioneuvosto totesi olosuhteiden olleen korvaukseen oikeuttavat. Lisätalousarviossa vahinkojen korvaamiseen varataan 6 miljoonaa euroa. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun porovahinkolain mukaisia korvauksia maksetaan tuhojen perusteella. Elinkeinokalatalouden elpymistä vauhditetaanElinkeinokalatalouden elpymistä koronavirusepidemiasta vauhditetaan mahdollistamalla vuoden 2020 toisessa lisätalousarviossa kalatalouden koronakriisitukeen osoitetun määrärahan käyttämisen myös elpymistoimenpiteisiin. Viime vuodelta siirtyneestä määrärahasta kohdennetaan noin 6 miljoonaa euroa Euroopan meri- ja kalatalousrahaston kautta kalatalouden yritysten kasvuhankkeisiin, jotka perustuvat uusiin innovatiivisiin ratkaisuihin sekä hyödyntämättömien resurssien ja raaka-aineiden käyttöön.Ruokaviraston koronatestauskuluja korvataanRuokaviraston toimintamenoja lisätään 1 144 000 eurolla sisältäen muun muassa koronavirustilanteen johdosta tehtyjen turkiseläinten testausten aiheuttamien lisäkulujen korvauksen ja määrärahan koronatestausta tukevien laboratoriopalveluiden laite- ja automaatio sekä datankäsittelyn tarpeisiin. Määrärahasta noin 600 000 euroa osoitetaan tietojärjestelmähankkeisiin. Huoneistotietojärjestelmän toiseen vaiheeseen rahoitustaMaanmittauslaitoksen toimintamenoja lisätään 999 000 eurolla. Lisärahoituksella varaudutaan osana EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelmaa maksamaan huoneistotietojärjestelmän toisen vaiheen menoja, millä osaltaan toteutetaan EU:n Suomelle antamia maakohtaisia suosituksia positiivisen luottotietorekisterin rakentamisesta. Turvetuotantoalueiden jatkokäyttöä selvitetään ja metsitystä edistetään Turvealan yrittäjiä tuetaan uuden liiketoiminnan kehittämisessä ja tähän liittyen MMM:lle osoitetaan turvetuotantoalueiden jatkokäyttövaihtoehtoja koskevan selvityksen ja tietopaketin laatimiseen 750 000 euron määräraha. Käytöstä poistuvien turvetuotantoalueiden sekä maataloustuotannon ulkopuolelle jääneiden peltojen ja muiden avointen alueiden metsitystä edistetään kohdistamalla joutoalueiden metsitykseen 900 000 euron lisämääräraha sekä lisäämällä metsitystuen myöntämisvaltuutta yhteensä 11 miljoonalla eurolla. Valtuuden lisäys mahdollistaa metsitystöiden käynnistämisen noin 4360 hehtaarin pinta-alalla.Paikallista maaseudun kehittämistä tuetaanAlueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen uudelleen budjetoidaan yhteensä runsaat 99 miljoonaa euroa vuosilta 2018, 2019 ja 2020 käyttämättä jääneitä varoja ohjelmakauden 2014 – 2020 täysimääräisen toimeenpanon varmistamiseksi.Maaseuturahaston vuoden 2021 elpymistoimien määrärahoja ja valtuuksia budjetoitiin Manner-Suomen osuus EU:n kokonaan rahoittamasta maaseuturahaston elpymisrahoituksesta on yhteensä 207,5 miljoonaa euroa, josta lisätalousarviossa budjetoitiin vuoden 2021 osuutena yhteensä noin 91,6 miljoonaa euroa. Lisäksi päätettiin yhtensä 56 miljoonan euron myöntövaltuuksien lisäyksestä, josta 25 miljoonaa euroa kohdistuu investointiavustuksiin, 20 miljoonaa euroa yritysrahoitukseen, 8 miljoonaa euroa laajakaistainvestointeihin sekä 3 miljoonaa euroa innovaatioihin- ja yhteistyötoimiin. Vuonna 2021 maaseuturahaston elpymisrahoitusta käytetään myös ympäristökorvausten ja luonnonmukaisen tuotannon tuen maksamiseen.
NordenBladet — Valtioneuvosto teki tänään periaatepäätöksen korruptionvastaisesta strategiasta ja sitä tukevasta toimenpideohjelmasta. Tavoitteena on torjua korruptiota nykyistä laaja-alaisemmin kaikilla julkishallinnon tasoilla. Avainasemassa on viranomaisten välisen yhteistyön tiivistäminen, korruption nykyistä parempi tunnistaminen ja päätöksenteon läpinäkyvyyden lisääminen.– Strategian tavoitteena on lyhyellä aikavälillä tehostaa korruption torjuntaa ja pitkällä aikavälillä rakentaa yhteiskuntaa, jossa korruptiolla ei ole menestymisen mahdollisuuksia, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.– Korruptionvastainen strategia vahvistaa eettisesti hyviä käytänteitä julkisessa hallinnossa ja yrityksissä. Strategialla ja toimenpideohjelmalla torjutaan korruptiota esimerkiksi julkisten hankintojen yhteydessä ja lisätään hankintojen avoimuutta. Strategialla on myös poliittisen päätöksenteon avoimuutta ja uskottavuutta parantava vaikutus, Henriksson arvioi.Toimenpiteitä toteutetaan laajassa yhteistyössäEnsimmäisen valtioneuvostotason korruptionvastaisen strategian tavoitteena on sitouttaa julkishallinto ja poliittiset toimijat torjumaan korruptiota tehokkaasti, edistää korruption tunnistamista ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä sekä parantaa viranomaisten mahdollisuuksia saattaa korruptiivisesti toimineita vastuuseen teoistaan. Lisäksi pyritään helpottamaan kansallisen korruptiotilannekuvan laatimista.Korruptionvastaisen strategian toteuttamista tukee toimenpideohjelma vuosille 2021–2023. Toimenpiteet koskevat muun muassa viranomaisten yhteistyön parantamista, korruptiotietoisuuden lisäämistä, korruptiotapausten paljastumista, lainsäädännön toimivuuden selvittämistä ja tutkimuksen edistämistä. Toimenpideohjelman täytäntöönpanolle ei ole osoitettu erillistä rahoitusta. Korruptiontorjunta tukee kestävää kehitystäKorruptionvastainen strategia tukee pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoa, kuten oikeusvaltion ja hyvän hallinnon vahvistamista sekä korruption ja lahjonnan vähentämistä.Strategiatyön taustalla ovat Suomelle osoitetut kansainväliset suositukset tehostaa korruption vastaista työtä. Strategian valmistelussa on hyödynnetty oikeusministeriön koordinoiman korruptionvastaisen yhteistyöverkoston aiempaa työtä.
NordenBladet — Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) päätti 27. toukokuuta 2021 jättää tutkimatta Suomea koskevan valituksen ilmeisen perusteettomana.Tapauksessa oli kyse perheestä, joka oli päätetty Dublin III -asetuksen nojalla käännyttää Italiaan. Valittajat hakivat Suomesta kansainvälistä suojelua vuonna 2018. Maahanmuuttovirasto oli jättänyt valittajien turvapaikkahakemuksen tutkimatta sillä perusteella, että Italian katsottiin olevan vastuussa heidän turvapaikkahakemuksensa käsittelystä. Perheelle ei myönnetty oleskelulupia Suomessa. Hallinto-oikeus hylkäsi valittajien tekemän valituksen. Korkein hallinto-oikeus ei myöntänyt asiassa valituslupaa.
NordenBladet — Tasavallan presidentti vapautti torstaina 27. toukokuuta pyynnöstä valtiotieteen maisteri, kansanedustaja Matti Vanhasen valtioneuvoston jäsenyydestä ja valtiovarainministerin tehtävästä. Samalla presidentti siirsi ja määräsi tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon valtiovarainministeriksi sekä nimitti lakimies, oikeustieteen maisteri, kansanedustaja Antti Kurvisen valtioneuvoston jäseneksi ja tiede- ja kulttuuriministeriksi.Presidentin esittelyn jälkeen pidetyssä valtioneuvoston yleisistunnossa päätettiin muutoksista ministereiden työnjakoon ja sijaisuuksiin sekä ministerivaliokuntien ja -työryhmien kokoonpanoihin. Ministeri Kurvinen vannoi myös virkavalan ja antoi tuomarinvakuutuksen.Saarikko jatkaa pääministerin sijaisena. Hän toimii ulko- ja turvallisuuspoliittisessa, EU- sekä talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa ja raha-asiainvaliokunnassa. Lisäksi hän on Suomen kestävän kasvun ministerityöryhmän puheenjohtaja sekä jäsen työllisyyden edistämisen ministerityöryhmässä ja sote-ministerityöryhmässä. Kurvinen on lapsi- ja nuorisopoliittisen ministerityöryhmän puheenjohtaja sekä jäsen osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden ministerityöryhmässä, oikeusvaltion kehittämisen ja sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmässä ja sosiaaliturvauudistuksen ministeriseurantaryhmässä.Samalla valtioneuvosto nimitti ministerien valtiosihteerit. Valtiotieteen lisensiaatti Maria Kaisa Aula jatkaa valtiovarainministerin valtiosihteerinä ja yhteiskuntatieteiden maisteri Tuomo Puumala tiede- ja kulttuuriministerin valtiosihteerinä. Keskustan ministeriryhmän valtiosihteerinä jatkaa valtiotieteiden maisteri Anna-Mari Vimpari.
NordenBladet — Hallituksen kolmas lisätalousarvioesitys siirtää puolustusministeriön hallinnonalan määrärahoja tuleville vuosille. Muutokset vähentävät vuoden 2021 määrärahoja yhteensä noin 287 miljoonalla eurolla ja kasvattavat vastaavasti vuosien 2022-2028 menokehyksiä.Käytännössä tämä johtuu puolustusmateriaalihankintojen aikataulumuutoksista. Hankintojen tilausvaltuuksien menoja myöhennetään vastaamaan aiempaa paremmin hankintojen maksuaikataulua. Pääosin tässä on kyse Laivue 2020 -hankkeen rahoituksesta, jonka painopiste on ollut hankkeen alkupuolella.Lisäksi kevään lisätalousarvioissa vakiintuneen käytännön mukaiset indeksi- ja valuuttakurssimenojen tarkistukset vähentävät määrärahoja yhteensä noin 14,5 miljoonalla eurolla.Lisätalousarvioesitys sisältää myös määrärahalisäyksiä, joista huomattavin on 7,1 miljoonan euron lisäys varusmiesten ruokarahakustannuksiin. Koronavirusepidemiasta johtuvia varusmiesten koulutus- ja lomajärjestelyjä varaudutaan jatkamaan vuoden 2021 loppuun saakka.
NordenBladet — Vuoden 2021 kolmannessa lisätalousarvioesityksessä vauhditetaan kasvua, aikaistetaan investointeja sekä vastataan koronaviruksen aiheuttamiin menotarpeisiin. Lisätalousarvio laittaa myös liikkeelle EU:n elpymisvälineen mukaiset uudistukset ja investoinnit.– Talouden ja investointien lupaavat näkymät eivät hälvennä sitä tosiasiaa, että aivan liian moni suomalainen yrittäjä sekä yrityksissä työskentelevä on joutunut kantamaan koronan vuoksi kohtuuttoman suurta taakkaa. Luottamus tulevaan on ollut ymmärrettävästi koetuksella. Tämän vuoksi teimme vuoden kolmannessa lisätalousarviossa tärkeitä päätöksiä kasvun, työllistävien yritysten ja suomalaisten työpaikkojen turvaamiseksi, kertoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.Kustannustuen neljännellä hakukierroksella tuetaan eniten koronasta kärsineitä alojaKustannustuen neljännen hakukierroksen valmistelut ovat käynnissä. Lisätalousarviossa varataan yhteensä 200 miljoonan euron lisärahoitus kustannustukeen. Kokonaisuudesta lähes 170 miljoonaa euroa on vuoden 2020 yksinyrittäjien tuesta käyttämättä jääneen määrärahan uudelleenbudjetointia kustannustukeen.Kustannustuen tavoitteena on auttaa yrityksiä selviämään koronan aiheuttamassa vaikeassa taloustilanteessa. Tuki on korvaus yrityksen vaikeasti sopeutettavista kiinteistä kustannuksista ja palkkamenoista, mutta sillä ei korvata liikevaihdon laskemista. Akkuarvoketjun tukemiseen lisäpanostuksiaTavoitteena on, että akkuala työllistää ja aikaan saa kasvua eri puolilla Suomea. Akkualan rahoitusta lisätään 40 miljoonalla eurolla Business Finlandin avustusmuotoisen rahoituksen kautta. Rahoituksella edistetään Suomen kansallisia tavoitteita tukevien akkualan pilotti- ja demonstraatiohankkeita sekä kiertotalouden ja kestävän vihreän kasvun tuotannollisia investointeja. Finnveran tappioriskeihin varaudutaanValtiontakuurahastoon esitetään siirrettäväksi 650 miljoonaa euroa. Tällä varaudutaan tilanteeseen, jossa valtiontakuurahastossa jäljellä olevat varat eivät riittäisi Finnveran vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta syntyvän tappiollisen erillistuloksen kattamiseen. Varautumisella vahvistetaan tuhansia ihmisiä työllistävän ja suuren määrän suomalaisia alihankintayrityksiä työllistävän meriteollisuuden toimintaedellytyksiä. Laivanrakennuksen innovaatiotukeen lisäysLaivanrakennuksen innovaatiotukeen esitetään 19,4 miljoonan euron lisäystä, joka mahdollistaa uusien hankkeiden tukemiseen ja innovaatiotuen enimmäismäärän nostamisen 10 miljoonasta eurosta 15 miljoonaan euroon.Turvealan yrittäjiä ja työntekijöitä tuetaan Lisätalousarvioesitys sisältää 60 miljoonan euron tukikokonaisuuden turvealan yrittäjien ja työntekijöiden tukemiseen. – Sovittu kokonaisuus turvealalle tarkoittaa, että mahdollisimman moni alalta toimeentulonsa saava voisi sopeutua nopeaan rakennemuutokseen oikeudenmukaisella tavalla, ministeri Lintilä korostaa.Rahoitus koostuu seuraavista osista:Turvetuotantokoneiden siirtoon tai romuttamiseen 20 miljoonan euron valtionavustus.Turveyrittäjien uuden, korvaavan liiketoiminnan tukemiseen ja avustamiseen 3 miljoonaa euroa.Alan yrittäjien ja työntekijöiden uudelleenkoulutukseen ja muihin työllistymistä edistäviintoimiin 1,5 miljoonaa euroa.Turveyrittäjille maksettaviin avustuksiin tai muuhun sopeutusrahaan 30,585 miljoonaa euroa.Metsitystukeen 4 miljoonaa euroa. Turvetuotantoalueiden jatkokäyttövaihtoehtoja koskevaan selvitykseen ja tietopakettiin 0,75 miljoonaa euroa. Tukitoimien resursointiin TE-toimistoissa ja ELY-keskuksissa yhteensä 0,165 miljoonaa euroa.Junaliikenteeseen tukeaKestävä matkailu 2030 -ohjelman mukaisesti liikenne- ja viestintäministeriö korottaa yöliikenteen palvelutasoa VR:n kanssa neuvoteltavassa enintään yhdeksänvuotisessa henkilöjunaliikenteen ostosopimuksessa. Lisätalousarvioesitykseen sisältyy 40 miljoonan euron hankintavaltuus uuden yöjunarungon vaunukalustohankintaan.Tukea rokotekehittämiseenTerveysalan kasvustrategian toimeenpanoa ja rokotekehittämistä tuetaan lisäämällä Business Finlandin avustusmuotoista rahoitusta tähän kokonaisuuteen 6 miljoonalla eurolla.Lisätalousarvioesitys annetiin eduskunnalle torstaina 27. toukokuuta ja se on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa budjetti.vm.fi
NordenBladet — Valtioneuvosto on 27.5.2021 päättänyt talven 2019-2020 vahinkojen täyttävän porotaloutta kohdanneiden vahinkojen korvaamisesta annetun lain (porovahinkolaki) mukaisen tuhon kriteerit. Vahinkojen korvaamiseen esitetään varattavaksi 6 miljoonaa euroa vuoden 2021 kolmanteen lisätalousarvioon. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun valtioneuvosto toteaa porovahinkolain mukaiseen korvaukseen oikeuttavan tuhon olemassaolon.– Porotaloudelle talvi 2019-2020 oli poikkeuksellisen ankara lumiolosuhteiltaan ja aiheutti paljon vahinkoja. Valtioneuvosto päätti nyt perusteellisen valmistelun jälkeen ensimmäistä kertaa soveltaa lakia poikkeuksellisten porovahinkojen korvaamisesta. Korvaukset eivät kata kaikkia menetyksiä, mutta auttavat poroelinkeinon harjoittajia pääsemään eteenpäin, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.Luonnonvarakeskuksen tekemän selityksen mukaan talvi 2019-2020 oli poronhoitoalueella täysin poikkeuksellinen verrattuna olosuhteisiin edellisten 10 vuoden aikana. Maastossa tehtyjen mittausten perusteella lunta oli ajankohtaan nähden neliömetrillä yli kaksinkertainen määrä painossa mitattuna sen syvyyden ja tiheyden ylittäessä selvästi tavanomaisen. Luonnonvarakeskuksen selvityksessä arvioitiin myös, että vasatuoton ja teurasmäärien voimakas putoaminen tulee vähentämään suuresti markkinoille tulevan poronlihan määriä. Selvitystä täydentävät teurastuottoa koskevat seurannat vahvistivat syysteurastusten 2020 teurasmäärien jääneen noin puoleen normaalista.Porovahinkolain tarkoituksena on auttaa porotalouden toimijoita selviytymään laajoista ja odottamattomista porotalouteen kohdistuneista vahingoista. Valtioneuvoston tehtäväksi on säädetty todeta olosuhteiden muuttuminen korvaukseen oikeuttavaksi tuhoksi. Lisäksi valtioneuvosto päättää korvauksen hakijan omavastuuosuudesta. Poikkeukselliset sää- ja luonnonolosuhteet, jotka merkittävällä tavalla estävät poroja käyttämästä tavanomaisia laitumiaan ja aiheuttavat huomattavaa lisäruokinnan tarvetta tai jotka muuten aiheuttavat porojen menehtymistä tai merkittävästi heikentävät porojen mahdollisuutta selviytyä luonnossa, ovat porovahinkolaissa tarkoitettuja tuhoja. Maa- ja metsätalousministeriön ja Luonnonvarakeskuksen tekemien selvitysten perusteella olosuhteet ovat talvikaudella 2019/2020 olleet sellaiset, että niiden perusteella tulee maksaa porovahinkolain mukaisia korvauksia.Ruokavirasto ilmoittaa erikseen haun avautumisesta. Lapin ELY-keskus vastaa korvaushakemusten käsittelemisestä ja korvauksia koskevista päätöksistä. Korvausten maksaminen edellyttää eduskunnan lisätalousarviokäsittelyn yhteydessä vahvistamaa määrärahaa.
