NordenBladet — Kesäkuussa webinaarina järjestettävän, kaikille avoimen susifoorumin teemana on susi ja monilajinen kannanhoito sekä erityisesti suden vuorovaikutus muiden lajien kanssa. Kaikki lajit, niin saaliseläimet kuin pedotkin, ovat luonnossa tiiviissä linkissä keskenään, joten eri lajeja on syytä tarkastella kokonaisuuksina myös suden kannanhoidossa.Suden kannanhoidossa sovitetaan yhteen monia erilaisia tavoitteita. Yhtäältä pyritään turvaamaan, että susi säilyy osana Suomen luontoa ja toisaalta vastaamaan susireviirialueilla elävien ihmisten tarpeisiin. Susifoorumissa kuullaan SusiLIFE-hankkeessa kehitettävästä kannanhoidon mallinnustyökalusta, joka auttaa riistahallintoa ennakoimaan susikannan muutoksia ja arvioimaan kannanhoidon toimenpiteiden vaikutuksia. Lisäksi alustuksissa kuullaan, miten suden ravinnonkäyttö vaihtelee eri elinympäristöissä saaliseläinten saatavuuden mukaan sekä ruotsalaisesta projektista, jossa karhulle, ahmalle, ilvekselle ja sudelle valmistellaan yhteinen kannanhoitosuunnitelma. Webinaarin puhujat edustavat riistahallintoa ja uusinta tutkimustietoa Suomesta ja Ruotsissa. Lisäksi kuullaan alueen puheenvuoro Varsinais-Suomesta. Kaikille avoimen webinaarin jälkeen järjestetään etänä alueellinen keskustelutilaisuus aiheesta Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueellisten riistaneuvostojen sekä muiden alueen sidosryhmien kanssa. – Monilajinen kannanhoito on aiheena tärkeä. Kestävä kannanhoito edellyttää, että kannanhoidon tavoitteita ja eri lajeja tarkastellaan entistä enemmän kokonaisuuksina, kuvailee susikannan hoitosuunnitelman seurantaryhmän puheenjohtaja ja erätalousneuvos Vesa Ruusila maa- ja metsätalousministeriöstä.Ilmoittaudu mukaan 14.6. mennessäKyseessä on verkkotapahtuma, johon voi ilmoittautua 14.6.2021 saakka Susifoorumin tapahtumasivulla. Ilmoittautumisen yhteydessä voi kirjata ennakkokysymyksiä webinaarin puhujille ja paikalla oleville asiantuntijoille. Kysymyksiä ja kommentteja voi esittää myös webinaarin aikana kirjallisesti tapahtumasovelluksen kautta.  Tilaisuuden järjestää maa- ja metsätalousministeriö yhteistyössä Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueellisten riistaneuvostojen kanssa. Susifoorumia on valmisteltu susikannan hoitosuunnitelman seurantaryhmässä, joka käsittelee myös webinaarin aikana yleisöltä tulleet kommentit ja kysymykset sekä alueellisten keskusteluiden annin. Susifoorumi on osa susikannan hoitosuunnitelman toimeenpanoa. Tilaisuuden ohjelma:11.15 Sisäänkirjautuminen webinaariin
11.30 Webinaari alkaa
Susifoorumin avaus, erätalousneuvos Vesa Ruusila, maa- ja metsätalousministeriö
11.45 Suden saalistus yhden saalislajin ympäristöistä useamman saalislajin ympäristöihin (Wolf predation from single prey species to multi-prey environments), tutkija Håkan Sand, SLU (englanniksi)
12.10 Suurpetojen kannanhoitosuunnitelmien päivitys Ruotsissa – yksi suunnitelma karhulle, sudelle, ahmalle ja ilvekselle (Revision process for the large carnivore management plan in Sweden – One plan for bear, wolf, wolverine, and lynx), projektijohtaja Sara Hommen, Naturvårdsverket (englanniksi)
12.30 Aikaa kysymyksille
13.00 Tauko
13.20 Saaliseläinkannat ja susien aiheuttamat vahingot, tutkimusprofessori Ilpo Kojola, Luonnonvarakeskus
13.40 Aikaa kysymyksille
13.50 SusiLIFEn mallinnustyökalu (MSE) ja sen kehittäminen, tutkija Inari Helle, Luonnonvarakeskus (vastaamassa kysymyksiin myös erikoistutkija Samu Mäntyniemi, Luke)
14.05 Hirvieläintiedon tarjonta, riistapäällikkö Jani Körhämö, Suomen riistakeskus Pohjois-Häme
14.15 Aikaa kysymyksille
14.25 Katsaus Varsinais-Suomen ja Satakunnan riistakeskus alueeseen, riistapäällikkö Mikko Toivola (Varsinais-Suomi) ja riistapäällikkö Antti Impola, Suomen riistakeskus Satakunta
14.35 Alueen puheenvuoro, Varsinais-Suomen suurpetoneuvottelukunnan puheenjohtaja, Juho Savo
14.45 Kysymykset & Loppukeskustelu
15.15 Webinaari päättyyTilaisuus on julkinen. Kutsua saa jakaa eteenpäin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaaliturvakomitea kokoontui maanantaina 24.5. työstämään kannanottoja sosiaaliturvan uudistamiseksi. Sosiaaliturvakomitean puheenjohtajisto on luonut kannanottojen rakenteesta luonnoksen, josta komitea kävi ensimmäisen lähetekeskustelun. Komitea keskusteli erityisesti siitä, mitkä kannanotot otetaan jatkotyöstettäväksi. Kannanotot tulevat muodostamaan rungon komitean välimietinnölle eli sosiaaliturvan uudistamisen tiekartalle. Kannanotot perustuvat komitean määrittelemiin sosiaaliturvan ongelmakokonaisuuksiin, joita komitean jaostot ovat konkretisoineet työssään.
Kannanottojen aiheet ja niiden jatkokäsittelySosiaaliturvan monimutkaisuusKomitean puheenjohtajisto on luonut monimutkaisuuden ongelmakokonaisuudesta kuusi kannanoton luonnosta. Komitea jatkaa niiden kaikkien valmistelua: 1.1 Etuuksia on paljon ja niissä jokaisessa on omat määräytymisperusteet
1.2 Tulokäsitteissä ja haku- ja maksuajankohdissa on (tarpeetonta) vaihtelua
1.3 Perhekäsitteessä ja läheissuhteiden huomioimisessa on vaihtelua
1.4 Toimeenpanon monimutkaisuus: Tieto ei kulje viranomaisten välillä
1.5 Toimeenpanon monimutkaisuus: Asiointipalvelut ovat hajanaisia
1.6 Tietovarantojen ja analytiikan hyödyntämisen kysymyksetAnsiotyön ja sosiaaliturvan yhteensovittaminenAnsiotyön ja sosiaaliturvan yhteensovittamisesta puheenjohtajisto nosti esiin viisi aihetta kannanottoja varten. Komitean kokouksessa todettiin, että kannanottoja voisi yhdistellä isommiksi, ilmiölähtöisiksi kokonaisuuksiksi. Muutoin työ jatkuu puheenjohtajiston aihe-ehdotusten mukaisesti.2.1 Työelämän muutos (ja osittaisen työskentelyn tukeminen)
2.2 Yrittäjyys ja sosiaaliturva
2.3 Sosiaaliturvajärjestelmän kannustinloukut
2.4 Opiskelu ja osaamisen kehittäminen
2.5 Työkyvyttömyyden perusteella maksettavat etuudet ja osittainen työskentelyViimesijainen turva, perusturva ja asuminen Komitea otti jatkokäsittelyyn puheenjohtajiston ehdottamat kolme kannanoton aihetta viimesijaisen turvan, perusturvan ja asumisen kokonaisuudesta. Komitean keskustelussa todettiin, että asumisen tukemisen uudistaminen olisi ajallisesti ensisijaisin.  
  
3.1 Toimeentulotuki perusturvan täydentäjänä
3.2 Toimeentulotuki perusturvan sijasta
3.3 Asumismenot ja niiden korvaaminen asumistuilla ja toimeentulotuellaPalvelujen ja etuuksien yhteensovittaminenKomitea päätti ottaa jatkokäsittelyyn myös kaikki kolme palvelujen ja etuuksien yhteensovittamisen kannanottoluonnosta. Keskustelussa kiinnitettiin huomiota tietopohjan vahvistamisen tarpeeseen. 
4.1 Palvelu- ja etuusjärjestelmien erot tarkoituksessa, tavoitteissa ja toimintalogiikassa 
4.2 Palveluihin osallistuminen ei ole etuudensaajille kannustavaa tai velvoittavaa 
4.3 Etuus- ja palvelupolun toimimattomuus yksilön kannalta. 
—
Lisäksi valmistellaan kannanotto syksyn kokoukseen opiskelun aikaisen toimeentulon ja osaamisen kehittämisestä.Horisontaaliset läpileikkaavat teematKomitean ja jaostojen työskentelyssä on lisäksi tullut esiin muutamia keskeisiä tietotarpeita, joista tehdään selvitystyötä kannanottoja läpileikkaavina teemoina. Näitä ovat: sosiaaliturvan rahoitus, työelämän murros sekä asumis- ja työperusteinen sosiaaliturva ja liikkuvuus. Komitea jatkaa keskustelua myös digitalisaation lisäämisestä läpileikkaavaksi teemaksi. Läpileikkaavia teemoja käsitellään komitean seuraavissa kokouksissa. Puheenjohtajisto ja jaostot jatkavat kannanottojen työstämistä komitean ohjauksessa. Puheenjohtajiston uusin luonnos kannanottojen rakenteesta julkaistaan komitean muun kokousmateriaalin tavoin kokoustiedotteen liitteenä.Tutustu luonnokseen (Puheenjohtajiston luonnos kannanottojen rakenteeksi, päivitetty 14.5.2021)
Sosiaaliturvan valinnat ja perusperiaatteetSosiaaliturvakomitea keskusteli kokouksessaan myös Valinnat ja perusperiaatteet –raporttiluonnoksesta. Raportin tavoitteena on nivoa yhteen sosiaaliturvan uudistamisen kannalta poikkileikkaavia perusvalintoja. Raportin kokoaa tutkimus- ja arviointijaosto. Jaosto kuvaa raportissa muun muassa neljä sosiaaliturvan keskeisintä perusperiaatetta:SyyperusteisuusNykyjärjestelmä on laajalti syyperusteinen. Yksinkertaisimmillaan syyperusteisuus voi tarkoittaa sosiaaliturvan myöntämistä vaikkapa iän perusteella, mutta sosiaaliturvassa on myös monimutkaisemmin määrittyvää syyperusteisuutta.VelvoittavuusVelvoittavuus on nykyjärjestelmässä keskeistä esimerkiksi työttömyysturvassa. Velvoittavuuden suhteen on keskeistä ratkaista muun muassa, mikä on velvoittavuuden yhteiskunnallinen tavoite, missä etuuksissa velvoittavuus on oleellista ja millaisia velvoitteita etuuksiin kannattaa lisätä. Velvoittavuudesta käytetään usein myös termiä ’vastikkeellisuus’.YksilökohtaisuusNykyjärjestelmä on laajalti yksilökohtainen. Jotkin etuudet ovat perhekohtaisia. Perhekäsitteessä tapahtuneet ja tapahtuvat muutokset haastavat uudistamaan tätä sosiaaliturvan perusperiaatetta. Sosiaaliturvan tasoSosiaaliturvassa etuuksien taso ja peruste vaihtelevat. Sosiaaliturvan tasoon liittyviä kysymyksiä ovat muun muassa kannustimien ja velvoitteiden vaikutus turvan tasoon, mahdollinen enimmäiskesto sekä se, millaista elintasoa eri etuuksien pitäisi turvata. Tasoon vaikuttaa myös julkisten menojen ja tulojen suhde. Lue raportin luonnos (julkaistu 10.5.)Sosiaaliturvakomitean työ syksyllä 2021Sosiaaliturvakomitea kokoontuu seuraavan kerran syyskuussa. Syksyn kokouspäivät ja alustavat aiheet ovat:Syyskuun kokous 6.9.• Sosiaaliturvajärjestelmän menojen ja rahoituksen kuvaus • Väestörakenteen muutos -selvitys (STN) • Jatkuva oppiminen ja opiskelun aikainen toimeentuloturva • Toimeentulotukityöryhmän työn esittely Lokakuun työpaja 4.10.• Kannanottojen työstäminenLokakuun kokous 11.10.• Perusturvan riittävyyden arviointi • Kannanottojen työstäminen Marraskuun työpaja 8.11.• Kannanottojen työstäminen • Välimietinnön rakenteen suunnittelu Marraskuun kokous 29.11.• Sosiaaliturvan asumisperusteisuus/työperusteisuus ja liikkuvuus • Työelämän murros • Kannanottojen työstäminenLiitteet: Puheenjohtajiston luonnos kannanottojen rakenteeksi 14.5.2021Työkokouksen esitysdiat

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen ulkoministeriön kehitysyhteistyötä Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa arvioinut evaluointi toteaa, että alueen kehityspolitiikka ja -yhteistyö ovat säilyneet johdonmukaisina ja tukeneet Suomen laajempaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa Euroopan lähialueilla. Samaan aikaan Suomi on tukenut maiden omien kehitystavoitteiden saavuttamista. Katunäkymää Tadzhikistanissa. Kuva: UlkoministeriöUM:n teettämässä, juuri julkaistussa ulkoisessa evaluoinnissa tarkasteltiin, missä määrin Suomi on vaikuttanut alueen kehitykseen viimeisen reilun vuosikymmenen aikana. Arvioinnissa tuotettiin ministeriölle tietoa myös siitä, miten se voisi kehittää toimintaansa ja saavuttaa tavoitteensa tulevaisuudessa entistäkin tehokkaammin. Evaluointi kohdistui ministeriön Itäosaston toimiin vuosia 2009–2021, jolloin Suomella on ollut hankkeita 11 Itä-Euroopan ja Keski-Aasian maassa. Arviointi tarkasteli erityisesti Suomen toimia Kirgisiassa, Tadzhikistanissa ja Ukrainassa. Evaluoinnin tuloksia esiteltiin julkisessa webinaarissa torstaina 27.5.2021.Avauspuheenvuorossaan alivaltiosihteeri Elina Kalkku totesi evaluoinnin olevan hyvin ajankohtainen.  ”Kehitysyhteistyö on keskeinen osa yhteistyötämme tällä alueella ja tukee ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa”, Kalkku totesi.Hän myös kertoi evaluoinnin osoittavan, kuinka kehityspolitiikka voidaan kytkeä osaksi tätä kokonaisuutta.Pitkän aikavälin vaikutuksia on syntynyt Suomen osaamisalueillaArviointi toteaa, että Suomen kehitysyhteistyö on osaltaan edistänyt positiivista muutosta kaikilla yhteistyön alueilla. Erityistä kiitosta evaluointi antaa pitkän aikavälin sitoutumisesta ja Suomen joustavasta ja pitkäjänteisestä otteesta. Tällä on vaikutettu myönteisesti esimerkiksi kalatalouden tervehdyttämiseen sekä parannettu meteorologian ja geologian osaamista Kirgisiassa. Ukrainassa Suomi on tukenut kansallisia reformeja. Opetussektorilla vaikutukset alkavat näkyä muuttuneena opetuskulttuurina ja asenteina. Etyj:n, Euroopan neuvoston ja kansalaisyhteiskunnan työn tukeminen on ollut tärkeää demokratian ja oikeusvaltioperiaatteiden edistämiseksi.Itäosaston apulaisosastopäällikkö Mikko Kivikoski totesi evaluoinnin esittelytilaisuudessa Itä-Euroopan ja Keski-Aasian kuuluvan sekä Suomen että koko Euroopan naapurustoon.”Vakauden ja muutoskestävyyden vahvistaminen on meidän kaikkien intressi”, jatkoi Kivikoski.Muita merkittäviä muutoksia nähtiin vammaisten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden oikeuksiin liittyvissä politiikkatoimissa, käytännöissä ja asenteissa. Vienninedistämis- ja lainantakaustoimia sisältäneillä hankkeilla syntyi Kirgisiaan ja Tadzhikistaniin noin 5 000 työpaikkaa, ja Tadzhikistanissa sijoitusympäristö koheni tuettujen kansallisten politiikkatoimien avulla. Suomen tähän yhteistyöhön kohdistuva rahoitusosuus on kuitenkin pienempi kuin muilla toimijoilla. Suomea pidetäänkin pienenä ja erikoistuneena yhteistyömaana.Tulosten kestävyydestä on hyviä esimerkkejä, vaikkakin sitä on vaikea arvioida. Vahva paikallinen omistajuus ja toimijoiden kapasiteetin vahvistaminen ovat edistäneet kestävyyttä. Haasteiksi tulosten kestävyydelle saattavat muodostua riippuvuus ulkoisesta rahoituksesta, yhteiskunnallisten muutosten hitaus ja muut ulkoiset maiden kehityskulkuihin vaikuttavat seikat.  Covid-19 haastaa toimintaaEvaluointi totesi, että nykyiset kehitysyhteistyön maastrategiat ovat edistyneet kohti tavoitteita. Covid-19-pandemia kuitenkin vaikeutti tulosten saavuttamista kaikissa maissa. Joitakin toimintoja on jouduttu perumaan tai lykkäämään, joitakin puolestaan siirretty verkkoon.Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien, kuten naisten ja lasten, vammaisten henkilöiden, paperittomien siirtolaisten, pakolaisten ja kodittomien pääsy tavoittaviin palveluihin, kuten oikeusapuun, on heikentynyt.Esittelytilaisuuden kommenttipuheenvuorossaan Marina Kitaigorodski Abilis-säätiöstä tunnisti evaluoinnin nostamat Covid-19 vaikutukset vammaisiin henkilöihin ja korosti vammaisten henkilöiden pitkäaikaisen tuen tärkeyttä.”Suomen tuen avulla vammaisten henkilöiden ääni on vahvistunut. He tuntevat oikeutensa ja heitä myös kuullaan.””Jatkossa on tärkeää huomioida vammaisten henkilöiden mielekäs osallistuminen, ei vain hyödynsaajina, vaan myös yhteistyön toteuttajina”, Kitaigorodski jatkoi. Hän myös kannusti ministeriötä kansalaisyhteiskunnan vahvempaan osallistamiseen.  Seurannan ja raportoinnin käytännöissä vielä kehitettävääArvioinnin mukaan Itäosaston kehitysyhteistyö on kehittynyt ajan mittaan, ja sitä on myös toimeenpantu onnistuneesti. Kiitosta saa myös maastrategioiden käyttöönotto, jonka ansiosta kehitysyhteistyöhön on saatu enemmän yhtenäisyyttä. Keskeiset teemat ovat mukailleet hyvin Suomen vahvuusalueita kuten ympäristöä, energiatehokkuutta ja koulutusta.Suomen kehitysyhteistyön kokonaisuuden todetaan olevan alueella johdonmukainen, joskin arvioinnissa esitetään enemmän yhteistyötä samalle sektorille kohdistuvien hankkeiden kanssa. Arviointi katsoo, että kauppapolitiikan tavoitteita olisi voinut kytkeä kehitysyhteistyöhön vahvemmin. Suunnitteluvaiheen hallinto on ollut vahvempaa, mutta strategista suunnittelua ehdotetaan avattavan tarkemmin. Seurannan ja raportoinnin käytännöissä on vielä kehitettävää niin, että oppivan organisaation toiminta mahdollistuisi paremmin.Evaluointiraportti ja siitä tehty tiivistelmä ovat luettavissa UM:n verkkosivuilta: https://um.fi/kehitysyhteistyon-evaluointiraportit-laajat

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat päivittäneet ohjeet lasten ja nuorten leiritoiminnan järjestämiseksi.Järjestelyissä on muistettava perusohjeet, joita noudattamalla ehkäistään koronavirustartuntojen leviämistä. On tärkeää muistaa, että leirille tullaan vain terveenä, hygieniasta huolehditaan, turhia kontakteja vältetään sekä toimintaa järjestetään pienryhmissä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n ministerikokous järjestetään virtuaalisesti 31.5–1.6.2021. Kokouksen aiheina ovat talouden elpyminen koronapandemiasta sekä OECD:n tulevaisuuden painopisteet.Samalla juhlistetaan väistyvän pääsihteerin Angel Gurrían 15 vuoden työtä järjestön johdossa sekä toivotetaan uusi pääsihteeri Mathias Cormann tervetulleeksi. Kokouksessa Suomea edustavat kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari ja elinkeinoministeri Mika Lintilä.Ministeri Lintilä osallistuu kokoukseen 31. toukokuuta. Silloin keskustelun aiheena on, mitä koronapandemiasta on opittu ja mitä jäsenmaat pitävät jälleenrakennuksen pääasioina. Lisäksi kokouspäivän agendalla on keskustelu kansainvälisen yhteistyön merkityksestä sekä yhteisistä arvoista, joita elpymisohjelmien toimeenpanossa noudatetaan.– Suomen uudistuminen edellyttää yritysten investointien vahvistamista ja niitä vivutetaan EU:n elpymisvälineen RRF:n avulla. Investoinnit tukevat talouden uudistamista sekä uudenlaista kasvua ja vientiä. On tärkeää ottaa huomioon sekä elpyminen lyhyellä aikavälillä että kasvu pitkällä aikavälillä, ministeri Lintilä sanoo.Järjestön tulevaisuuden painopisteet esillä kokouksessaMinisteri Skinnari osallistuu OECD:n kokoukseen 1. kesäkuuta. Silloin käydään ensimmäinen keskustelu uuden pääsihteeri Cormannin johdolla jäsenmaiden tavoitteista ja painopisteistä OECD:ssa, ja kuinka yhteiset arvot voivat ohjata tätä työtä.– OECD:n vahvuus on sen tuottaman tiedon faktapohjaisuus, puolueettomuus ja korkea laatu. On tärkeää, että OECD kykenee jatkossakin tarjoamaan luotettavaa ajankohtaista tutkimusta ja suosituksia jäsenmaiden hyödynnettäväksi sekä tukemaan avoimien markkinatalouksien kasvua ja kilpailukykyä. Ilmastonmuutoksen hidastamisen, vihreä kasvun ja digitaalisuuden tulee olla lähivuosien työn keskiössä, ministeri Skinnari toteaa.Ministerikokous on OECD:n korkeimman tason foorumi, johon osallistuu valtiovarain-, talous- ja ulkomaankauppaministereitä organisaation jäsen- ja kumppanimaista. Ministerikokouksen toinen, järjestön uudistettavaan visioon ja 60-vuotisjuhlallisuuksiin keskittyvä osa järjestetään syksyllä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n ministerikokous järjestetään virtuaalisesti 31.5–1.6.2021. Kokouksen aiheina ovat talouden elpyminen koronapandemiasta sekä OECD:n tulevaisuuden painopisteet.Samalla juhlistetaan väistyvän pääsihteerin Angel Gurrían 15 vuoden työtä järjestön johdossa sekä toivotetaan uusi pääsihteeri Mathias Cormann tervetulleeksi. Kokouksessa Suomea edustavat kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari ja elinkeinoministeri Mika Lintilä.Ministeri Lintilä osallistuu kokoukseen 31. toukokuuta. Silloin keskustelun aiheena on, mitä koronapandemiasta on opittu ja mitä jäsenmaat pitävät jälleenrakennuksen pääasioina. Lisäksi kokouspäivän agendalla on keskustelu kansainvälisen yhteistyön merkityksestä sekä yhteisistä arvoista, joita elpymisohjelmien toimeenpanossa noudatetaan. – Suomen uudistuminen edellyttää yritysten investointien vahvistamista ja niitä vivutetaan EU:n elpymisvälineen RRF:n avulla. Investoinnit tukevat talouden uudistamista sekä uudenlaista kasvua ja vientiä. On tärkeää ottaa huomioon sekä elpyminen lyhyellä aikavälillä että kasvu pitkällä aikavälillä, ministeri Lintilä sanoo.Järjestön tulevaisuuden painopisteet esillä kokouksessaMinisteri Skinnari osallistuu OECD:n kokoukseen 1. kesäkuuta. Silloin käydään ensimmäinen keskustelu uuden pääsihteeri Cormannin johdolla jäsenmaiden tavoitteista ja painopisteistä OECD:ssa, ja kuinka yhteiset arvot voivat ohjata tätä työtä.– OECD:n vahvuus on sen tuottaman tiedon faktapohjaisuus, puolueettomuus ja korkea laatu. On tärkeää, että OECD kykenee jatkossakin tarjoamaan luotettavaa ajankohtaista tutkimusta ja suosituksia jäsenmaiden hyödynnettäväksi sekä tukemaan avoimien markkinatalouksien kasvua ja kilpailukykyä. Ilmastonmuutoksen hidastamisen, vihreä kasvun ja digitaalisuuden tulee olla lähivuosien työn keskiössä, ministeri Skinnari toteaa.Ministerikokous on OECD:n korkeimman tason foorumi, johon osallistuu valtiovarain-, talous- ja ulkomaankauppaministereitä organisaation jäsen- ja kumppanimaista. Ministerikokouksen toinen, järjestön uudistettavaan visioon ja 60-vuotisjuhlallisuuksiin keskittyvä osa järjestetään syksyllä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Esitysluonnoksessa ehdotetaan perhevapaiden muuttamista niin, että äideillä ja isillä olisi jatkossa yhtä paljon kiintiöityjä kuukausia. Lisäksi perhevapaat sisältäisivät vapaasti valittavan vanhempainvapaajakson. Molemmille vanhemmille maksettaisiin korotettua ansio-osaa nykyistä äitien osuutta vastaavasti. Kotihoidontuki jatkuisi nykymuotoisena.Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa on kuvattu lakiesityksen vaikutukset varsin kattavasti. Määrällisiä vaikutusarvioita esitetään runsaasti ja vaikutuksia on myös havainnollistettu havainnollisin esimerkein. Esitysluonnoksen vaikutusarvioihin liittyvien laskelmien taustaoletuksia pitäisi kuitenkin vielä avata enemmän. Myös vaikutusarvioihin sisältyvää epävarmuutta tulisi kuvata tarkemmin. Yrityksille kohdistuvia vaikutuksia tulisi vielä tarkentaa pienten, keskisuurten ja suurten yritysten näkökulmasta, mutta myös eri ikäisten yritysten kannalta. Vanhempainvapaan pitäminen rasittaa erityisesti pieniä ja nuoria yrityksiä. Arviointineuvosto katsoo, että merkittävimpiä yhteiskunnallisia vaikutuksia tulisi vielä tarkentaa. Esimerkiksi tasa-arvovaikutuksista ja vaikutuksista maahanmuuttajataustaisten naisten työllisyysasteeseen tulisi esittää myös määrällisiä arvioita.Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos vastaa pääosin säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että hallituksen esitystä täydennetään neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.   

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi 27. toukokuuta kehityspolitiikan ylivaalikautisen selonteon. Selonteon tavoitteena on ollut muodostaa kehityspolitiikasta yhteinen kokonaisnäkemys, jota suomalainen yhteiskunta voi laajasti tukea. Selonteko vahvistaa kehityspolitiikan olevan erottamaton osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, joka tähtää turvallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistamiseen kansainvälisen yhteistyön keinoin.Selonteon valmisteluun on osallistunut kaikkia eduskuntapuolueita edustava parlamentaarinen seurantaryhmä. Sitä laadittaessa on kuultu Kehityspoliittista toimikuntaa sekä yhteiskunnan eri toimialojen edustajia, joilla on myös ollut mahdollisuus kommentoida selontekoa.Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko -julkaisu valtioneuvoston julkaisuarkistossaTiedote: Kehityspolitiikan selonteko edistää Suomen kehitysyhteistyön pitkäjänteisyyttä ja johdonmukaisuuttaSuomi vahvistaa kehittyvien maiden valmiuksia huolehtia omasta hyvinvoinnistaanKehityspolitiikalla Suomi edistää maailmanlaajuista köyhyyden vähentämistä ja perusoikeuksien toteutumista, sääntöpohjaista monenkeskistä järjestelmää sekä YK:ssa sovittuja kestävän kehityksen tavoitteita.Suomen kehitysyhteistyön tavoitteena on kehittyvien maiden oman yhteiskunnan, kuten talouden perustan vahvistaminen. Keskeistä on, että jokainen maa pystyy ajan myötä rahoittamaan oman kehityksensä ja hyvinvointinsa, erityisesti keräämällä riittävän määrän veroja.Työn perustana ovat kehittyvien maiden omistajuus ja kansalliset suunnitelmat. Niiden on kuitenkin oltava Suomen ja kansainvälisesti sovittujen kehitystavoitteiden ja arvojen suuntaisia.Myös Suomi on historiansa aikana saanut kehityksensä tueksi resursseja ja osaamista ulkomailta, ja suomalaisia on lähtenyt maasta hakeakseen turvaa tai parempaa toimeentuloa ulkomailta.Suomen kehitysyhteistyön painopisteet perustuvat vahvuuksiinSuomi on saavuttanut johdonmukaisella ja pitkäjänteisellä kehitysyhteistyöllä hyviä tuloksia. On Suomen etujen mukaista pitää kiinni tästä myönteisestä kehityssuunnasta ja vahvistaa sitä.Suomi tavoittelee kehityspolitiikalla sellaisia järjestelmätason muutoksia, joilla varmistetaan paitsi kehitysyhteistyön tuloksellisuus, myös pitkän aikavälin vaikutukset. Siksi Suomi keskittyy kehityspolitiikassaan vahvuusalueisiin, joissa juuri Suomella on hyvät mahdollisuudet tukea kestävää kehitystä.Suomen kehityspolitiikan päätavoitealueet ovatnaisten ja tyttöjen oikeudetkoulutuskestävä talous ja ihmisarvoinen työrauhanomaiset, demokraattiset yhteiskunnatilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus sekä luonnonvarojen kestävä hallinta ja käyttö.Lisäksi Suomi antaa humanitaarista apua akuuteista kriiseistä kärsivien ihmisten auttamiseksi.Suomi edistää kehityspolitiikassaan läpileikkaavina tavoitteina sukupuolten tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, ilmastokestävää ja vähäpäästöistä kehitystä sekä ympäristön suojelua painottaen luonnon monimuotoisuuden turvaamista. Parempi maailma rakennetaan yhdessäSuomen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö nojautuvat suomalaisten julkisen sektorin toimijoiden, kansalaisyhteiskunnan, yksityisen sektorin sekä tutkimus- ja koulutuslaitosten aktiiviseen osallistumiseen ja niiden välisiin vahvoihin kumppanuuksiin.On tärkeää, että suomalainen yhteiskunta on laajasti mukana kehityspolitiikassa: kestävä kehitys on eri toimijoiden tekemän työn ja monen yhteistyömuodon summa. Yhteistyöllä saadaan aikaan ihmisten hyvinvointiin ja yhteiskuntien kehitykseen myönteisesti vaikuttavia tuloksia tehokkaasti ja kestävästi.Suomi edistää kehityspoliittisia tavoit­teitaan sekä toimiessaan suoraan kah­denvälisten kumppanimaiden kanssa, että toimiessaan kehittyvien maiden tu­kena yhdessä monenkeskisten kansain­välisten instituutioiden ja kansainvälis­ten kansalaisjärjestöjen kanssa. Keinoina ovat vaikuttamistyö, suomalainen osaa­minen sekä kehitysrahoitus – ja usein niiden yhdistelmä.Suomen kehitysyhteistyörahoitusta lisätään asteittainSuomi on sitoutunut YK:ssa tavoitteeseen käyttää 0,7 prosenttia bruttokansantulosta (BKTL) kehitysyhteistyöhön sekä 0,2 prosenttia BKTL:stä tukena vähiten kehittyneille maille. Vuoden 2019 hallitusohjelma edellyttää aikataulutetun tiekartan laatimista YK-tavoitteen saavuttamiseksi. Suomen kehitysyhteistyörahoitusta lisätään asteittain ja suunnitelmallisesti useamman vaalikauden aikana. Tavoitevuodeksi 0,7 prosentin tason saavuttamisessa asetetaan vuosi 2030. Vähiten kehittyneitä maita koskeva 0,2 prosentin tavoite pyritään saavuttamaan mahdollisimman pian.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n sosiaalisten oikeuksien pilarin 20 periaatetta viitoittavat EU-tason toimia kohti vahvempaa sosiaalista Eurooppaa. Pilarin periaatteen 12 mukaisesti sosiaalisen suojelun saatavuutta toimeenpannaan vuonna 2019 julkaistulla EU:n neuvoston suosituksella. Suosituksessa jäsenmaita kehotetaan turvaamaan riittävä sosiaalisen suojelun kattavuus työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille. EU:ssa käytetään termiä sosiaalinen suojelu, ja se kattaa sekä sosiaaliturvan että sosiaalipalvelut. Suomi on valmistellut työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien sosiaalisen suojelun saatavuudesta EU:n neuvoston suosituksen mukaisen kansallisen suunnitelman. Suunnitelma sisältää kansallisella tasolla tehtävät toimenpiteet. EU:n suositus koskee työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien järjestelmiin pääsyä, etuusoikeuksien kerryttämistä ja etuuksien hyödyntämistä. Suosituksen suositetaan varmistamaan virallinen kattavuus, tosiasiallinen kattavuus, riittävyys sekä avoimuus. Etuuksien osalta suositus koskee työttömyysetuuksia, sairaus- ja terveydenhuoltoetuuksia, äitiys- ja isyysetuuksia, työkyvyttömyysetuuksia, vanhuus- ja perhe-eläkkeitä sekä työtapaturma- ja ammattitautietuuksia.Suosituksen seurantakehikon mukaan Suomi täyttää suosituksen tavoitteet jo nykyisellä lainsäädännöllä. Suomen kansallinen suunnitelma käsittelee pääasiassa sosiaaliturvan kehittämisen hankkeita: sosiaaliturvauudistusta ja yrittäjien eläkevakuutuksen kehittämistä. Myös koronapandemian takia tehtyjä väliaikaisia muutoksia on käsitelty suunnitelmassa.Kansallinen suunnitelma on tehty laajaa sidosryhmäyhteistyötä hyödyntäen. Päävastuu suunnitelman valmistelusta on ollut sosiaali- ja terveysministeriöllä, joka on vastannut sen keskeisimmistä linjauksista. Sosiaali- ja terveysministeriön sisäisen valmisteluprosessin lisäksi kansallisen suunnitelman keskeisistä linjauksista on käyty keskustelua Eläketurvakeskuksen ja Kansaneläkelaitoksen kanssa. Tietototuotannon osalta luonnosteluun on osallistunut Tapaturmavakuutuskeskus. Myös työmarkkinaosapuolet sekä muut keskeiset sidosryhmät ovat saaneet mahdollisuuden osallistua kansallisen suunnitelman valmisteluun.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tutkimuksen mukaan tehokkain tapa toteuttaa erillinen kaivosvero olisi verottaa kaivostoiminnan voittoja. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja KPMG:n tutkimuksen tavoitteena oli löytää veroinstrumentti, joka takaisi yhteiskunnalle kohtuullisen tuoton uusiutumattomien luonnonvarojen hyödyntämisestä. Kaivosveroa tarkasteltiin taloustieteen, vero-oikeuden ja ympäristösääntelyn näkökulmasta.Voittoja verottamalla korvaus luonnonvarojen käytöstäTutkimusryhmä vertaili eri veromallien etuja ja haittoja taloustieteellisen tutkimuskirjallisuuden ja simulointimallin avulla. Vertailun perusteella kaivosyhtiöiden voittoja verottavat rentti- ja voittoverot mahdollistavat verotuoton keräämisen tehokkaasti vääristämättä yritysten taloudellista toimintaa.”Rentti- ja voittoveroilla on vähäinen vaikutus yritysten investointeihin, louhintaan ja toiminnan jatkamiseen. Rojaltit muuttaisivat kaivoksen toiminnan useammin kannattamattomaksi. Voittojen verottaminen on talouden kannalta parempi vaihtoehto”, toteaa johtava tutkija Seppo Kari (VATT).Voittoverojen tuotto on heikosti ennakoitavissa. Ongelmaa voidaan lieventää yhdistämistä voittovero mineraalin arvoon pohjautuva rojaltiin, joka tuottaisi verotuloja tasaisemmin kaivostoiminnan alkuvaiheesta asti.Kuntien verotusoikeus ei saa tutkijoilta kannatusta. Suomen valtion-osuusjärjestelmään sisältyvän verotulojen tasausjärjestelmän vuoksi verotulojen ohjaaminen kaivoskunnille hyödyttäisi niitä vain marginaalisesti.Muut kaivostoiminnan ohjauskeinotTutkimuksen lähtökohtana on, että kaivosveron tarkoitus on tuottaa yhteiskunnalle korvaus uusiutumattoman luonnonvaran hyödyntämisestä. Ympäristöhaittojen vähentäminen tulisi toteuttaa kaivosveron sijasta muilla ympäristöpolitiikan instrumenteilla, kuten toimivalla ympäristösääntelyllä ja valvonnalla. Samoin kaivostoiminnan sähköveroluokan nosto ei ole vaihtoehto erilliselle kaivosverolle vaan erikseen harkittava toimenpide.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi