Reklaam

VIRO

HAE RAHOITUSTA Viron, Suomen, Ruotsin ja Latvian yhteistyöprojekteihin

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Keski-Itämeren ohjelman tavoitteena on rahoittaa laadukkaita projekteja Viron, Suomen, Ruotsin ja Latvian kumppanien kesken yhteisten haasteiden ratkaisemiseksi yhdessä. Vuosina 2021–2027 jaetaan 118 miljoonaa euroa yhteistyöhankkeille, jotka edistävät ympäristöä, yritystoimintaa, työmarkkinoita ja julkisia palveluita.

Keski-Itämeren ohjelman edellisessä vaiheessa (2014–2020) Euroopan aluekehitysrahasto tuki projekteja peräti 132 miljoonalla eurolla. Sillä ehdittiin myös tehdä varsin paljon – yhteensä toteutettiin 137 projektia.

Jos hakija haluaa saada ohjelmasta tukea, ensin tulee löytää itselle kansainvälinen kumppani, jonka kanssa hakemus laaditaan, esitetään ja sen jälkeen toteutetaan yhdessä. Tarvitaan vähintään kahden kumppanin yhteistyö kahdesta eri maasta. Kumppanien määrälle ei ole määritetty ylärajaa, mutta jokaisella kumppanilla pitää olla selkeä roolinsa. Lisäksi projektin pitää tuottaa selkeää kansainvälistä hyötyä.

Ohjelman edellisellä kaudella 137 projektista 109 liittyi jollakin tavoin Viroon. Se tarkoittaa, että virolaiset laitokset ovat hyvin paljon käyttäneet mahdollisuutta tehdä kansainvälistä yhteistyötä ja sen kautta parantaa paikallista elämää. Kumppanit voivat olla ennen kaikkea julkisen edun hyväksi toimivia laitoksia, sillä tarkoituksena on alueen yleinen kehitys. Keski-Itämeren ohjelma odottaa hakemuksia, jotka vastaavat tällaisia tavoitteita.

Viron valtion tukipalvelukeskuksessa (Riigi Tugiteenuste Keskus) on Keski-Itämeren ohjelman infopiste, josta saa vironkielistä lisätietoa ohjelmasta.

Keski-Itämeren ohjelman 2021–2027 toinen hakukierros alkaa 20. helmikuuta 2023 ja päättyy 10. maaliskuuta 2023.

Ohjelman ensisijaiset suunnat ovat:

Innovatiivinen yritystoiminnan kehittäminen
Tavoite 1. Enemmän viennin parissa toimivia pien- ja keskisuuria yrityksiä
Tavoite 2. Enemmän uusia kasvuyrityksiä

Parannettu ympäristön- ja luonnonvarojen käyttö
Tavoite 3. Yhteiset kierrätystalouden ratkaisut
Tavoite 4. Parempi meri- ja rannikkoympäristö
Tavoite 5. Vähemmän CO2-päästöjä

Osallistavammat työmarkkinat
Tavoite 6. Paremmat mahdollisuudet työmarkkinoilla
Paremmat julkiset palvelut
Tavoite 7. Paremmat julkiset palvelut ja ratkaisut kansalaisille

Lisää tietoa löydät Viron valtion tukipalvelukeskuksen sivustolta TÄSTÄ.

Kuva: Rtk.ee

Viro: 14.-20. marraskuuta vietetään taas Pohjolan kirjallisuuden päivää!

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Kirjallisuuden ystävät jo tietävät, että marraskuussa on syytä syventyä pohjoismaisten kirjoittajien teoksiin. Talvisen pimeään aikaan, 14.-20. marraskuuta, koko Pohjolassa ja Baltiassa luetaan samoja kirjoja – Grönlannista lännessä aina Baltiaan idässä. Viikko järjestetään vuosittain kahdella valitulla kirjalla ja kaikki valitut kirjat heijastavat konkreettista vuoden teemaa. Tänä vuonna kutsumme kaikki lukemaan aiheesta ”Pohjolan luonto”.

Kirjastot, seuraintalot, koulut, lastentarhat jne. ovat tervetulleet osallistumaan Pohjoismaiden kirjallisuuden viikkoon kirjautumalla tässä.

Meidän rakkautemme ja suhtautumisemme Pohjolan luontoon nivoutuu kulttuuriimme ja sillä on Pohjolan tarinoissa ja kirjallisuusperinteissä suuri rooli. Luonto ei pelkästään yhdistä meitä, vaan on myös merkki monipuolisuudesta ja rikkaudesta, jota voi löytää ns. kaukaisista ja pimeistä nurkistamme. Vielä hiljattain viruksen vuoksi suljetut rajat merkitsivät sitä, että emme saaneet enää matkustaa trooppisille saarille ja sen sijaan meidän tuli tutkia oman kotipaikkamme mahdollisuuksia. Pohjolassa oli mahdollista löytää tulivuoria lännestä, jäätiköitä pohjoisesta, keltaisia rapsipeltoja etelästä ja tuhansia järviä idästä. Ihmisen ja luonnon suhde on tämän vuoden ääneen luettaviksi tarkoitetuissa kirjoissa keskeinen aihe.

Kuvakirja ”Jos kohtaat karhun” on valmistunut suomenruotsalaisten kirjoittajien Malin Kivelän ja Linda Bondestamin sekä tanskalaisen Martin Glaz Serupin yhteistyönä. Kirja on asetettu ehdolle Pohjoismaiden ministerineuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuden palkinnonsaajaksi 2022. Kirjan sisältö heijastaa otsikkoa: mitä tehdä, jos kohtaat karhun? Teemaa lähestytään opettavasti, mutta ennen kaikkea kuitenkin parodian tapaan. Kirja käsittelee luontoa idyllisenä paikkana, johon ihmiset voivat mennä nopeasti kaupungista sienikoreineen. Samalla ei unohdeta käsitellä sitäkään kysymystä, miten villi luonto todellisuudessa on tai sen pitäisi olla.

Aikuiset voivat tänä vuonna nauttia ruotsalaisen kirjailijan Patrik Svenssonin kirjasta ”Ankeriaan testamentti”. Se on kirja tekijästään, hänen isästään ja siitä, miten ankerias lähensi heitä toisiinsa. Kirja siitä, miten ankeriaan ymmärrystä verrata ihmisen ymmärrykseen. Tarina alkuperästä, kohtalosta, elämän elämisestä ja väistämättömästä ja ohjaamattomasta kuolemasta.

Saa inspiraatiota idealuettelostamme

Vuoden 2022 juliste Nikolai Astrupin “Revebjeller”

Kirjojen esittelyt ja tekstit:

Suuret kiitokset, kustantamo Tänapäev ja kääntäjä Endla Lõhkivi, joiden ansiosta voi viroksi lukea teosta ”Ankeriaan testamentti”!

Suuret kiitokset, Kersti Liiva, jonka ansiosta pienille lukijoille on tullut viroksi teos ”Jos kohtaat karhun”!

Kuva: http://idekatalog.fnfnorden.org

Viro: GreenEST Summit’illa kerrotaan, montako planeettaa olemme jo käyttäneet loppuun, ja mitä nyt tulisi tehdä

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – 27. lokakuuta kello 12.00 järjestetään GreenEST Summitilla kierrätystalouden paneelikeskustelu. Paneelin yksi nimekkäimmistä osallistujista on Ruotsista kotoisin oleva Anders Wijkman, joka on Euroopan unionin ilmastoaloitteen EIT Climate-KIC hallituksen jäsen.

GreenESTillä pidettävä pohdinta lähtee siitä käsityksestä, että olemme tähän mennessä käyttäneet voimavaroja jo monen planeetan verran, jonka vuoksi meidän pitää löytää ratkaisuja siihen, miten tämä prosessi voidaan kääntää toiseen suuntaan. Tavoitteena on käynnistää uusia ajatuskuvioita, jotka asettavat etusijalle sekä ihmisten että planeetan hyvinvoinnin ja luovat suurille muutoksille alun.

Pohdinnan järjestäjän, Pohjoismaiden ministerineuvoston Viron edustuksen vihertalouden neuvonantajan Madis Tilgan mukaan innovaatio tulee asettaa oikeaan skaalaan: ”Olemme ylittäneet kotiplaneettamme elämän jatkumisen rajat kuudessa luokassa yhdeksästä. CO2 ei ole ainoa ja kriittisin tekijä, kuva on paljon laajempi. Meidän tulee löytää paikat, joissa meillä tarvitaan innovaatiota kaikkein kiireimmin. Toisin sanoen – mitä tulee tehdä heti, jotta seuraavat askeleet olisivat edes mahdollisia”.

Paneelin aikana pitää puheenvuoron Anders Wijkman, joka Climate-KIC:ssa toimintansa lisäksi on myös World Future Councilin, International Resource Instituten, Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian sekä Ruotsin kuninkaallisen maa- ja metsätalousakatemian jäsen ja kuuluu kansainvälisen aloitteen Earth4All muutettavan talouden komiteaan. Esitelmässään hän avaa planeetan sietorajan käsitettä ja esittelee Earth4All:n toimintoja, joiden tavoitteena on kehittää parempi talousjärjestelmä.

Paneelin muiden osallistujien joukossa on luomumuotiyrittäjä ja korubrändin KiRiVOO johtaja Ines Karu-Salo, ympäristöministeriön apulaiskansleri Kaupo Heinma, kestävän kaivostoiminnan asiantuntija ja Euroopan ilmastosopimuksen lähettiläs Irlannissa Tony Hand sekä ilmastoaloitteiden verkoston Haga Initiativen toimitusjohtaja Nina Ekelund. Pohdintaa johtaa Research and Degrowthin kansainvälisten suhteiden johtaja Maiko Mathiesen. Kierrätystalouden paneelin kokosivat Ympäristösijoituskeskus ja Pohjoismaiden ministerineuvoston edustus Virossa.

GreenEST Summit on alueen yksi suurimmista vihreän teknologian konferensseista, joka viettää vuonna 2022 jo viidettä syntymäpäiväänsä! Tapahtuman kohderyhmänä ovat julkisen ja yksityisen sektorin asiantuntijat, vihreän teknologian yrittäjät ja sijoittajat koko Euroopassa. Inspiroivien puhujien lisäksi pidetään mukaansa tempaavia paneelikeskusteluja.

GreenEST Summit 2022 järjestetään keskiviikkoja ja torstaina 26.–27. lokakuuta 2022 Tallinnan Kulttuurikattilassa.

Lisätietoa: https://www.greenestsummit.org/

Kuva: Pexels

Viro: Uutena valtiollisena juhla- ja liputuspäivänä halutaan alkaa viettää virolaisen kirjallisuuden päivää

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Viron parlamentin Riigikogun perustuslakilautakunta päätti tukea lakiesitystä, jonka mukaan Virossa aletaan viettää uutena valtakunnallisena juhla- ja liputuspäivänä virolaisen kirjallisuuden päivää, ja lähettää esitys parlamentin ensimmäiseen käsittelyyn.

Perustuslakilautakunnan puheenjohtajan Eduard Odinetsin mukaan virolaisen kirjallisuuden päivän valtakunnallinen viettäminen auttaa kiinnittämään huomiota viron kirjallisuuteen ja kirjailijoiden rooliin virolaisessa kulttuurissa ja yhteiskunnassa sekä innostamaan ihmisiä lukemaan virolaista kirjallisuutta enemmän.

”Äidinkielen päivää on Virossa vietetty valtakunnallisena juhlapäivänä jo yli 20 vuoden ajan, mutta nyt siis haluamme antaa kirjallisuudelle oman päivänsä, joka inspiroisi ihmisiä syventymään virolaisen kirjallisuuden lukemiseen ja tutkimiseen. Viron kielen ja kulttuurin säilyttäminen ja kehittäminen on myös perustuslain johdannon mukaan yksi tärkeimmistä tavoitteista”, hän sanoi.

Lakiesityksen mukaan uutta valtakunnallista juhla- ja liputuspäivää aletaan viettää kirjailija Anton Hansen Tammsaaren syntymäpäivänä 30. tammikuuta.

Perustuslakilautakunnan varapuheenjohtaja Jaak Valge toi istunnossa esiin sen, että Tammisaaren syntymäpäivän lisäksi 30. tammikuuta on myös Viron oppineiden seuran (Õpetatud Eesti Selts) perustamispäivä. Vuonna 1838 Tartossa perustetun seuran yksi päätehtävistä oli viron kansan kielen ja kirjallisuuden tutkiminen.

Valgen mukaan kirjallisuudella on muiden kulttuurin alojen suhteen suosituimmuusasema, sillä kirjallisuudessa piilee kulttuuri kaikkein laajemmassa merkityksessään. Virolaiset olivat yksi ensimmäisistä luku- ja kirjoitustaitoisista Euroopan kansoista. Kirjoitetun sanan avulla virolainen identiteetti muotoutui ja nykyisinkin meidän itsetietoisuutemme heijastuu ennen kaikkea kirjallisuudessa”, hän sanoi ja lisäsi, että lukeva ihminen on henkisesti kokonainen.

Toisena muutoksena vahvistetaan lakiesityksen mukaan liputuspäiviksi päivät, joina järjestetään valtakunnalliset laulujuhlat ja nuorten laulu- ja tanssijuhlat, jolla osoitetaan laulu- ja tanssijuhlaliikkeen valtakunnallinen laajuus ja merkitys, ilmaistaan kunnioitusta kaikille niille, jotka ovat 150 vuoden aikana vaalineet laulu- ja tanssijuhlaperinnettä, ja tunnustetaan niitä, jotka tätä perinnettä eteenpäin välittävät. Liputuspäivinä Viron lipun nostavat salkoihin valtion ja kuntien laitokset sekä julkisoikeudelliset oikeushenkilöt.

Perustuslakilautakunta haluaa lähettää hallituksen aloitteesta laaditun juhla- ja merkkipäivälain sekä Viron lippulain muuttamista koskevan lakiesityksen (635 SE) parlamentin käsittelyyn 8. marraskuuta ja esittää lakiesityksen ensimmäisen käsittelyn viemistä päätökseen.

Kuva: Pexels

Viro: Tallinnassa järjestettiin kansainvälisen kauppakeskuksen ITC:n konferenssi ja palkinnonjakotilaisuus ”Go Global Awards”

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Tallinnassa pidettiin kansainvälisen kauppakeskuksen ITC:n (International Trade Council) konferenssi ja palkintotilaisuus ”Go Global Awards”, joka kokosi satoja huippujohtajia maailman nykyaikaisimmista yrityksistä, vientiagentuureista, kansainvälisistä palveluntarjoajista, riskipääomayhtiöistä ja rahoituslaitoksista.

Radisson Collection -hotellista pidetyn kolmepäiväisen konferenssin avasi Viron presidentti Alar Karis. Seurasivat huippuasiantuntijoiden pitämät maailmantalouden trendejä ja eri maiden yritystoiminnan erikoispiirteitä käsittelevät luennot. ”Go Global Awards” päättyi gaalatilaisuuteen perjantai-iltana Lentosatamassa, jossa annettiin vuoden 2022 palkinnot.

ITC on vuodesta 1956 lähtien toiminut voittoa tavoittelematon kansainvälinen kauppakeskus, jonka verkostoon kuuluu 79 valtiollista vienti- ja sijoitusagentuuria ja yli 400 kauppakamaria. ITC järjestää palkintotilaisuuksia ”Go Global Awards” vuodesta 1989 lähtien ja niiden tavoitteena on antaa tunnustusta organisaatioille, jotka vaikuttavat myönteisesti maailmantalouteen innovaation, teknologioiden ja strategisen johtamisen keinoin.

Viro: Valtio tukee asuinkerrostalojen kunnostusta 84 miljoonalla eurolla

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Valtio varaa tulevana vuonna asuinrakennustalouden tukemiseen 84 miljoonaa euroa, jonka avulla parannetaan Viron asukkaiden asuinolosuhteita ja lisätään rakennusten energiatehokkuutta.

”Asuinrakennustalouden sijoitusten tukeminen on edelleen yksi prioriteeteistä ja kohonneet energiahinnat ovat nostaneet sen tarpeen erityisen terävästi esiin, sillä lämmityskustannukset vaativat ihmisten tuloista yhä suuremman osan. Rakennusten kunnostaminen ja yksi tärkeimmistä energiansäästön keinoista, jonka avulla on mahdollista vähentää rakennuksen energiankulutusta noin puolella ja siten laskevat myös lämmityslaskut, jonka vuoksi valtio auttaa omalta puoleltaan rakennusten omistajia ryhtymään näihin sijoituksiin”, kertoi talous- ja infrastruktuuriministeri Riina Sikkut.

Ensi vuonna maksetaan 75 miljoonaa euroa asuinkerrostalojen kunnostustukia, joka tulee lähinnä Euroopan unionin rakennerahastoista. Asuinkerrostalojen kokonaiskunnostuksella saavutetaan valtion tuella yleensä vähintään C-energiatehokkuusluokka ja rakennuksen sisäilmasto paranee huomattavasti.
Maaseudulla laadukkaiden asuintilojen saatavuuden parantamiseksi valtio tukee asuinkiinteistöjen (Virossa kerrostaloasunnot ovat kiinteistöjä) sijoituksia vuonna 2023 viidellä miljoonalla eurolla.

”Kaikkialla Virossa on erilaisia alueita, joilla asuintilojen kysyntä on suurta, mutta niitä ei ole yksinkertaisesti vuokramarkkinoilta saatavana. Tämän ongelman ratkaisemiseksi tarjoamme tukea, jonka avulla voi myös suurempien kaupunkien ulkopuolella luoda lisää noin sata vuokra-asuntoa.”

Köyhien suurperheiden asuinolosuhteiden parantamiseen valtio suuntaa ensi vuonna 3,3 miljoonaa euroa ja luhistumis- ja palovaarallisten rakennusten purkamiseen 0,7 miljoonaa euroa. Pienten asuinrakennusten kunnostukseen suunnitellaan aiempaa suurempaa vuosittaista tukimäärää, joka selviää lähikuukausina elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) sekä RePowerEU:n summien tarkemmassa jaossa.

Kunnostustoiminnan rahoittamisen ohessa on valtion fokuksessa uusien ratkaisujen markkinoille tuominen. Tämän vuoden alussa käynnistettiin talous- ja viestintäministeriön johdolla valtakunnallinen tiede- ja kehitysohjelma LIFE IP BuildEst, jonka tavoitteena on vahvistaa erilaisten rakennusalan osapuolten kykyä johtaa seuraavina vuosikymmeninä laajaa kunnostustoimintaa.

Viro: Baltian parlamentaarisen yleiskokouksen kirjallisuuspalkinnon sai Kai Aareleid

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Baltian parlamentaarisen yleiskokouksen palkinnon kirjallisuusluokassa sai virolainen kirjailija ja runoilija Kai Aareleid romaanistaan ”Vaikne ookean” (Tyyni valtameri).

Baltian parlamentaarisen yleiskokouksen Viron edustuston varapuheenjohtajan Sven Sesterin mukaan kyseessä on meidän alueemme romaani sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä sen toiminta tapahtuu Tallinnassa, Riiassa ja Pietarissa, samoin sen tulisi tarjota tuttuja muistoja niille Baltian asukkaille, joiden muisti ulottuu Baltian maiden itsenäisyyden palauttamisen aikoihin.

”Sen lisäksi, että kirja kertoo kolmen naisen rakkaustarinat ja kolmen kaupungin tarinan, se on myös tarina aikakauden salaisuuksista ja vaikenemisen ja valheiden rajojen tunnustelusta, siitä, ettei uskalla puhua. Kirja osoittaa, miten syvälle sananvapauden puuttumisen ja tabujen vaikutus voi ulottua. Teos ei kuitenkaan vaikuta masentavasti – Kai Aareleid on tuonut esiin näiden harmaiden aikojen kauneuden”, Sester lausui ja ilmaisi toivonsa siitä, että teos käännettäisiin pian myös latvian ja liettuan kielille.

Baltian parlamentaarisen yleiskokouksen taidepalkinnon sai liettualainen taidemaalari Šarunas Sauka ja tiedepalkinnon saivat latvialaiset historiantutkijat Gustavs Strenga, Andris Levāns, Renāte Berga ja Laura Kreigere-Liepiņa Riian jesuiittojen oppilaitoksen 1500- ja 1600-lukujen käsikirjoituksia käsittelevästä monografiastaan.

Viron ehdokas taidepalkinnon saajaksi oli Peeter Laurits huomattavasta työstään taiteilijana sekä projektistaan ”Biotoopia”. Tiedepalkinnon saajaksi ehdokkaina olivat Hilkka Hiiop ja Tiina-Mall Kreem projektistaan ”Christian Ackermann – Tallinnan Pheidias, ylväs ja lahjakas”.

Palkinto koostuu rahasummasta, todistuksesta ja veistoshahmosta, jotka annetaan vuosittain Baltian parlamentaarisen yleiskokouksen istuntokauden aikana. Tänä vuonna palkintoseremonia järjestetään 28. lokakuuta Riiassa.

Palkintoraatiin kuului taiteilijoita ja asiantuntijoita Liettuasta, Latviasta ja Virosta: Elīna Līce, Ilze Jansone, Andrejs Krasņikovs, Indrek Mesikepp, Kadi-Ell Tähiste, Linda Lainvoo, Eugenijus Ališanka, Ramutė Rachlevičiūtė ja Valdemaras Razumas.

Baltian parlamentaarinen yleiskokous antaa kirjallisuus-, taide- ja tiedepalkintoja vuodesta 1994 lähtien tavoitteenaan edistää näiden alojen kehitystä Baltian maissa.

Kuva: Kai Aarelaid (NordenBladet)

Viron vesille hakevat tuulipuistojen rakennuslupaa sekä virolaiset että ulkomaiset yritykset

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

Nordenbladet – Viron merialuesuunnitelman alueille on tuulipuistojen perustamiseen esitetty lähes 30 hakemusta. Päällekkäisten alueiden osalta valtiolla on suunnitelmissa järjestää huutokauppa, sillä joillakin alueilla on yhdelle alueelle jopa viisi kilpailevaa hakemusta, kertoo Viron yleisradioyhtiö Eesti Rahvusringhääling.

Eniten hakemuksia tuulipuistojen rakentamiseen on esitetty Riian lahdelle ja Saarenmaalle Sõrven niemen lähistölle, ilmoitti kuluttajansuoja- ja teknisen valvonnan viraston (TTJA) rakennusoikeustoimiston johtaja Liina Roosimägi. Jollekin alueelle on esitetty jopa viisi kilpailevaa tarjousta: esimerkiksi Riian lahdella on alue, jolle tuulipuiston haluavat rakentaa UAB ”Ignitis Renewables”, European Energia Estonia OÜ (kaksi hakemusta) ja Utilitas (kaksi hakemusta). Samoin on viiden hakemuksen alueita Sõrven niemen lähistöllä.

Huutokauppojen tarkka päivämäärä ei ole vielä tiedossa, mutta oletettavasti se on vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla.

Rakennuslupahakemuksia tuulipuistojen tai tuulivoimalan rakentamiseen ovat esittäneet sekä virolaiset että ulkomaiset yritykset. Luettelossa ovat esimerkiksi: Eesti Energia AS, Utilitas Wind OÜ, Sunly Wind OÜ, Ohaka Energia OÜ, Saare Wind Energy OÜ, Copenhagen Infrastructure Partners, RWE Renewables Estonia OÜ, Aker Offshore Wind Europe GmbH, European Energia Estonia OÜ ja UAB Ignitis Renewables.

Kuva: Viro (NordenBladet)
Lähde: NordenBladet.ee

Väestönlaskenta: Viidenneksellä Viron asukkaista on maisterin tutkinto

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Vuoden 2021 väestönlaskennan tiedot osoittavat, että korkeakoulutettujen henkilöiden osuus Virossa kasvaa ja peruskoulutettujen ihmisten osuus vähenee. Maisterin tutkinto on viidenneksellä Viron asukkaista ja poikkeuksellisen suurina korkeakoulutettujen henkilöiden keskittyminä nousevat esiin Tarton kaupunki ja Viimsin kunta.

Viron tilastoviraston johtava analyytikko Triinu Aug totesi, että verrattuna edelliseen väestönlaskentaan korkeakoulutettujen henkilöiden osuus on kasvanut ja peruskoulutettujen laskenut. Keskitason koulutuksen saaneiden ihmisten osuus on pysynyt samalla tasolla. ”43 prosentilla yli 15-vuotiaista Viron asukkaista korkeimpana koulutustasona on keskiasteen koulutus ja 37 prosentilla korkeakoulutus. Perus- tai matala koulutus on 20 % Viron asukkaista” Aug sanoi.

Iän mukaan tarkkailtuna korkeakoulutus on hankittu yleensä noin 25. ikävuoteen mennessä. Siitä alkaen korkeakoulutettujen ihmisten osuus väestöstä pysyy 40 prosentin paikkeilla 70-vuotiaiden ikäryhmään asti, josta korkeakoulutettujen ihmisten osuus alkaa laskea.

Väestön- ja asuintilalaskennan tiedoista ilmenee sekin, että 21,4 prosentilla Viron 25-65-vuotiaasta väestöstä on maisterin tutkinto. 17,4 prosentilla on keskiasteen ammattikoulutus ja suunnilleen yhtä suurella osuudella (17,2 %) yleinen keskiasteen koulutus.

Alempi korkeakoulututkinto on 13 prosentilla väestöstä ja ammattikoulutus keskiasteen koulutuksen pohjalta 10 prosentilla. Ikäryhmässä 25–64 vuotta noin suunnilleen yhtä paljon ihmisiä, joiden koulutus on rajoittunut alkeiskoulutukseen (1,1 %, 7.752 henkilöä) kuin niitä, joilla on tohtorin tutkinto (1 %, 6.805 henkilöä).

Eniten korkeakoulutettuja ihmisiä on kaupunkimaisilla alueilla, joilla 49 % ikäryhmästä 25–64 vuotta on korkeakoulutettuja. Pikkukaupungeissa korkeakoulutus on 47 % ja maaseutualueilla 30 % väestöstä.

Maakuntien vertailussa suurin korkeakoulutettujen 25-64-vuotiaiden keskittymä on odotusten mukaisesti Harjumaalla (jonka keskus on Tallinna) ja Tartonmaalla, 52,6 ja 46,1 prosenttia. Suhteellisesti vähiten korkeakoulutettuja on Järvamaalla (25,5 %) ja Jõgevamaalla (27 %).

Kuva: Pexels
Lähde: NordenBladet.ee

SUOMEN ja VIRON sähkönhintojen vertailu – Virossa hinta on 20 kertaa korkeampi!

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Virossa ovat sähkönhinnat olleet jo monta kuukautta erittäin korkealla. 7. joulukuuta 2021 oli ennätys ja sähkönhinta kohosi peräti 1.000 euroon megawattitunnilta eli kilowattituntista tuli ilman arvonlisäveroa ja muita maksuja (valmistevero + verkkomaksu) maksaa kokonainen euro. Joulukuun poikkeuksellisen korkeat sähkönhinnat heijastuvat myös tammikuussa saaduissa sähkölaskuissa, jotka olivat monilla suuremmat kuin kuukausipalkka.


Taulukko 1. Viron sähkönhinnat 6. ja 7. joulukuuta 2021

Vaikka Virossa voimassa oleva sähkön pörssihinta on huomenna 13. tammikuuta edullisempi kuin aiemmin (lähes koko päivä pysyy vihreällä hintavyöhykkeellä), hinnat ovat Suomen sähkönhintoihin verrattuna paikoin 20 kertaa korkeammat. Samalla kun Suomessa kuluttaja maksaa sähköstä 1-3 eurosenttiä kilowattitunnilta, tulee Virossa kilowattitunnilta maksaa jopa 21 eurosenttiä.


Taulukko 2. Suomen ja Viron sähkönhintavertailu. Huomiset (13. tammikuuta) sähkönhinnat Suomessa (vasemmassa palstassa) ja Viron sähkönhinnat oikealla.

Mitä tavallinen kodin omistaja voi tehdä parantaakseen vähänkään kalliin sähkönhinnan vuoksi aiheutunutta täpärää tilannetta?

1. Tarkkaile sähkönhintaa päivittäin – reaaliaikaiset tämän päivän ja huomisen sähkönhinnat löydät NordenBladetin sähkömarkkinoiden LIVE-hintalunttilapusta. Viron sähkönhinnat ovat sivustolla NordenBladet.ee ja Suomen päivittäiset sähkönhinnat sivustolla NordenBladet.fi.

Kaikki, joilla on solmittuna tuntiperusteiseen tariffiin perustuva sähköpaketti, sähkölaskun määrä riippuu kunakin tuntina kulutetusta sähkön määrästä ja kyseisenä tuntina voimassa olleesta pörssihinnasta. Siksi on erittäin tärkeää seurata päivittäin ja jokaisena tuntina voimassa olevia sähkönhintoja!

NordenBladetin tunnin tarkkuudella esittämä sähkön hintataulukko (sähkömarkkinoiden HINTALUNTTILAPPU) tarjoaa mahdollisuuden seurata sähkön hintaa helposti ja mukavasti ja suunnitella päivän eniten energiaa kuluttavat toimet edullisemman hinnan ajalle. Hintalunttilappu toimii kuin liikennevalot (punainen varoittaa kaikkein korkeimmista hinnoista ja vihreä näyttää edullisemman hintavyöhykkeen). Edulliseksi katsomme enintään 10 eurosentin hinnan kilowattitunnilta.

(Niiden, joilla on kiinteähintainen pörssipaketti, ei tarvitse olla huolissaan, sillä kilowattitunnin hinta on sovitun ajan kiinteä ja laskussa kilowattitunnin hinta on kaikkina kuukausina sama.)

2. Tiedä, kuinka paljon sinun kotanasi olevat sähkölaitteet (kodin tekniikka) kuluttavat sähköä.
Pitkän ja perusteellisen katsauksen kodin sähkökäyttöisten laitteiden energiankulutuksesta löydät TÄSTÄ. Kun tiedät, miten paljon sähköliesi, televisio, pesukone, tietokone ja muut kodin koneet energiaa kuluttavat, voit tässäkin tehdä sellaisia päätöksiä, jotka näkyvät sitten sähkölaskussasi myönteisesti.

3. Sähkökuluista voi säästää myös erilaisia kodin säästövinkkejä noudattamalla – aloittaen yksinkertaisesti ”valon sammuttamisesta” aina talon perusteelliseen lämpöeristämiseen asti. Erilaisia vinkkejä ja suosituksia säästeliäämmästä sähkönkulutuksesta löydät TÄSTÄ.

Lähde: NordenBladet.ee

123...6Sivu 1 / 6