NordenBladet – Kirjallisuuden ystävät jo tietävät, että marraskuussa on syytä syventyä pohjoismaisten kirjoittajien teoksiin. Talvisen pimeään aikaan, 14.-20. marraskuuta, koko Pohjolassa ja Baltiassa luetaan samoja kirjoja – Grönlannista lännessä aina Baltiaan idässä. Viikko järjestetään vuosittain kahdella valitulla kirjalla ja kaikki valitut kirjat heijastavat konkreettista vuoden teemaa. Tänä vuonna kutsumme kaikki lukemaan aiheesta ”Pohjolan luonto”.

Kirjastot, seuraintalot, koulut, lastentarhat jne. ovat tervetulleet osallistumaan Pohjoismaiden kirjallisuuden viikkoon kirjautumalla tässä.

Meidän rakkautemme ja suhtautumisemme Pohjolan luontoon nivoutuu kulttuuriimme ja sillä on Pohjolan tarinoissa ja kirjallisuusperinteissä suuri rooli. Luonto ei pelkästään yhdistä meitä, vaan on myös merkki monipuolisuudesta ja rikkaudesta, jota voi löytää ns. kaukaisista ja pimeistä nurkistamme. Vielä hiljattain viruksen vuoksi suljetut rajat merkitsivät sitä, että emme saaneet enää matkustaa trooppisille saarille ja sen sijaan meidän tuli tutkia oman kotipaikkamme mahdollisuuksia. Pohjolassa oli mahdollista löytää tulivuoria lännestä, jäätiköitä pohjoisesta, keltaisia rapsipeltoja etelästä ja tuhansia järviä idästä. Ihmisen ja luonnon suhde on tämän vuoden ääneen luettaviksi tarkoitetuissa kirjoissa keskeinen aihe.

Kuvakirja ”Jos kohtaat karhun” on valmistunut suomenruotsalaisten kirjoittajien Malin Kivelän ja Linda Bondestamin sekä tanskalaisen Martin Glaz Serupin yhteistyönä. Kirja on asetettu ehdolle Pohjoismaiden ministerineuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuden palkinnonsaajaksi 2022. Kirjan sisältö heijastaa otsikkoa: mitä tehdä, jos kohtaat karhun? Teemaa lähestytään opettavasti, mutta ennen kaikkea kuitenkin parodian tapaan. Kirja käsittelee luontoa idyllisenä paikkana, johon ihmiset voivat mennä nopeasti kaupungista sienikoreineen. Samalla ei unohdeta käsitellä sitäkään kysymystä, miten villi luonto todellisuudessa on tai sen pitäisi olla.

Aikuiset voivat tänä vuonna nauttia ruotsalaisen kirjailijan Patrik Svenssonin kirjasta ”Ankeriaan testamentti”. Se on kirja tekijästään, hänen isästään ja siitä, miten ankerias lähensi heitä toisiinsa. Kirja siitä, miten ankeriaan ymmärrystä verrata ihmisen ymmärrykseen. Tarina alkuperästä, kohtalosta, elämän elämisestä ja väistämättömästä ja ohjaamattomasta kuolemasta.

Saa inspiraatiota idealuettelostamme

Vuoden 2022 juliste Nikolai Astrupin “Revebjeller”

Kirjojen esittelyt ja tekstit:

Suuret kiitokset, kustantamo Tänapäev ja kääntäjä Endla Lõhkivi, joiden ansiosta voi viroksi lukea teosta ”Ankeriaan testamentti”!

Suuret kiitokset, Kersti Liiva, jonka ansiosta pienille lukijoille on tullut viroksi teos ”Jos kohtaat karhun”!

Kuva: http://idekatalog.fnfnorden.org

NordenBladet – Viron parlamentin Riigikogun perustuslakilautakunta päätti tukea lakiesitystä, jonka mukaan Virossa aletaan viettää uutena valtakunnallisena juhla- ja liputuspäivänä virolaisen kirjallisuuden päivää, ja lähettää esitys parlamentin ensimmäiseen käsittelyyn.

Perustuslakilautakunnan puheenjohtajan Eduard Odinetsin mukaan virolaisen kirjallisuuden päivän valtakunnallinen viettäminen auttaa kiinnittämään huomiota viron kirjallisuuteen ja kirjailijoiden rooliin virolaisessa kulttuurissa ja yhteiskunnassa sekä innostamaan ihmisiä lukemaan virolaista kirjallisuutta enemmän.

”Äidinkielen päivää on Virossa vietetty valtakunnallisena juhlapäivänä jo yli 20 vuoden ajan, mutta nyt siis haluamme antaa kirjallisuudelle oman päivänsä, joka inspiroisi ihmisiä syventymään virolaisen kirjallisuuden lukemiseen ja tutkimiseen. Viron kielen ja kulttuurin säilyttäminen ja kehittäminen on myös perustuslain johdannon mukaan yksi tärkeimmistä tavoitteista”, hän sanoi.

Lakiesityksen mukaan uutta valtakunnallista juhla- ja liputuspäivää aletaan viettää kirjailija Anton Hansen Tammsaaren syntymäpäivänä 30. tammikuuta.

Perustuslakilautakunnan varapuheenjohtaja Jaak Valge toi istunnossa esiin sen, että Tammisaaren syntymäpäivän lisäksi 30. tammikuuta on myös Viron oppineiden seuran (Õpetatud Eesti Selts) perustamispäivä. Vuonna 1838 Tartossa perustetun seuran yksi päätehtävistä oli viron kansan kielen ja kirjallisuuden tutkiminen.

Valgen mukaan kirjallisuudella on muiden kulttuurin alojen suhteen suosituimmuusasema, sillä kirjallisuudessa piilee kulttuuri kaikkein laajemmassa merkityksessään. Virolaiset olivat yksi ensimmäisistä luku- ja kirjoitustaitoisista Euroopan kansoista. Kirjoitetun sanan avulla virolainen identiteetti muotoutui ja nykyisinkin meidän itsetietoisuutemme heijastuu ennen kaikkea kirjallisuudessa”, hän sanoi ja lisäsi, että lukeva ihminen on henkisesti kokonainen.

Toisena muutoksena vahvistetaan lakiesityksen mukaan liputuspäiviksi päivät, joina järjestetään valtakunnalliset laulujuhlat ja nuorten laulu- ja tanssijuhlat, jolla osoitetaan laulu- ja tanssijuhlaliikkeen valtakunnallinen laajuus ja merkitys, ilmaistaan kunnioitusta kaikille niille, jotka ovat 150 vuoden aikana vaalineet laulu- ja tanssijuhlaperinnettä, ja tunnustetaan niitä, jotka tätä perinnettä eteenpäin välittävät. Liputuspäivinä Viron lipun nostavat salkoihin valtion ja kuntien laitokset sekä julkisoikeudelliset oikeushenkilöt.

Perustuslakilautakunta haluaa lähettää hallituksen aloitteesta laaditun juhla- ja merkkipäivälain sekä Viron lippulain muuttamista koskevan lakiesityksen (635 SE) parlamentin käsittelyyn 8. marraskuuta ja esittää lakiesityksen ensimmäisen käsittelyn viemistä päätökseen.

Kuva: Pexels

NordenBladet – Baltian parlamentaarisen yleiskokouksen palkinnon kirjallisuusluokassa sai virolainen kirjailija ja runoilija Kai Aareleid romaanistaan ”Vaikne ookean” (Tyyni valtameri).

Baltian parlamentaarisen yleiskokouksen Viron edustuston varapuheenjohtajan Sven Sesterin mukaan kyseessä on meidän alueemme romaani sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä sen toiminta tapahtuu Tallinnassa, Riiassa ja Pietarissa, samoin sen tulisi tarjota tuttuja muistoja niille Baltian asukkaille, joiden muisti ulottuu Baltian maiden itsenäisyyden palauttamisen aikoihin.

”Sen lisäksi, että kirja kertoo kolmen naisen rakkaustarinat ja kolmen kaupungin tarinan, se on myös tarina aikakauden salaisuuksista ja vaikenemisen ja valheiden rajojen tunnustelusta, siitä, ettei uskalla puhua. Kirja osoittaa, miten syvälle sananvapauden puuttumisen ja tabujen vaikutus voi ulottua. Teos ei kuitenkaan vaikuta masentavasti – Kai Aareleid on tuonut esiin näiden harmaiden aikojen kauneuden”, Sester lausui ja ilmaisi toivonsa siitä, että teos käännettäisiin pian myös latvian ja liettuan kielille.

Baltian parlamentaarisen yleiskokouksen taidepalkinnon sai liettualainen taidemaalari Šarunas Sauka ja tiedepalkinnon saivat latvialaiset historiantutkijat Gustavs Strenga, Andris Levāns, Renāte Berga ja Laura Kreigere-Liepiņa Riian jesuiittojen oppilaitoksen 1500- ja 1600-lukujen käsikirjoituksia käsittelevästä monografiastaan.

Viron ehdokas taidepalkinnon saajaksi oli Peeter Laurits huomattavasta työstään taiteilijana sekä projektistaan ”Biotoopia”. Tiedepalkinnon saajaksi ehdokkaina olivat Hilkka Hiiop ja Tiina-Mall Kreem projektistaan ”Christian Ackermann – Tallinnan Pheidias, ylväs ja lahjakas”.

Palkinto koostuu rahasummasta, todistuksesta ja veistoshahmosta, jotka annetaan vuosittain Baltian parlamentaarisen yleiskokouksen istuntokauden aikana. Tänä vuonna palkintoseremonia järjestetään 28. lokakuuta Riiassa.

Palkintoraatiin kuului taiteilijoita ja asiantuntijoita Liettuasta, Latviasta ja Virosta: Elīna Līce, Ilze Jansone, Andrejs Krasņikovs, Indrek Mesikepp, Kadi-Ell Tähiste, Linda Lainvoo, Eugenijus Ališanka, Ramutė Rachlevičiūtė ja Valdemaras Razumas.

Baltian parlamentaarinen yleiskokous antaa kirjallisuus-, taide- ja tiedepalkintoja vuodesta 1994 lähtien tavoitteenaan edistää näiden alojen kehitystä Baltian maissa.

Kuva: Kai Aarelaid (NordenBladet)