NordenBladet – Itä-Virumaan maakunnassa sijaitsevan kryptorahan louhinnan parissa toimivan yrityksen Nordcoin Mining johtaja Hermes Brambat sanoo, että yrityksen kulutus on suunnilleen 1,5 MW ja siihen verrattavissa olevia yrityksiä voi Virossa olla kymmenen. Vertailuksi koko Viron huippukulutus kylmänä talvikuukautena on noin 1500 MW, eli kryptolouhinta muodostaa siitä yhteensä yhden prosentin.
Kriitikot sanovat, että siten kuluva sähkö menee kokonaisuudessaan hukkaan, mutta Brambat sitä ei hyväksy.
”Ehkä joissakin maissa kuten esimerkiksi Kazakstanissa verkko on ylikuormitettu ja se alkoi aiheuttaa ihmisten päivittäiselle elämälle todellisia ongelmia, koska he eivät enää saaneet energiaa kotiinsa. Ongelmana näissä maissa on laiton louhinta ja koko paikallinen asioiden hoitaminen. Täällä louhinta on enemmän fani- ja marginaaliaihe. Pääosa kryptorahan louhijoista muuttaa sellaisiin maihin kuten Ukraina, Georgia ja Venäjä. Virossa ei kannata sen vuoksi etsiä energiakriisiä”, Brambat sanoi.
Louhiminen on tarpeellista, jotta kryptoraha toimisi – vaikkapa virtuaalisten kolikoiden turvalliseksi vaihtamiseen. Silti kriitikot sanovat, että siten kulutettu energia menee hukkaan.
Brambat lisäsi, että huoli ei ole suuressa kulutuksessa, vaan saastuttavassa tuotannossa. Bitcoin on tunnetuin kryptovaluutta, mutta virtuaalivaluuttoja on muitakin. Energiankulutuksen säästämiseksi osa kryptovaluutoista perustuu ”proof of stake” eli panoksen todistamismekanismiin.
NordenBladet – Eesti Energia ja brittiläinen uusiutuvan energian kehittäjään Octopus Energy -konserniin kuuluva Octopus Renewables solmivat viisivuotisen sähköenergian ostosopimuksen (PPA) kokonaismäärältään 1,4 TWh, joka ostetaan Suomessa sijaitsevasta tuulipuistosta.
Sopimus on niin suuri, että se kattaisi vuodessa 425.000 virolaisen kotitalouden sähköntarpeen. Sopimus on siten yksi suurimmista PPA-sopimuksista, jota Baltiassa on solmittu, kertoi Eesti Energia keskiviikkona lehdistötiedotteessaan.
Länsi-Suomessa sijaitseva tuulipuisto aloittaa toimintansa vuonna 2022 ja alkaa tuottaa vuodessa 280 gigawattituntia (GWh) puhdasta sähköä.
NordenBladet – Suomen ja Viron sähkön pörssihinnat ovat nousseet joulukuussa ennätyskorkeuksiin. Tänään, 6. joulukuuta, kello 17 ja 18 välillä hinta nousee 626 euroon megawattitunnilta (eli 62,606 eurosenttiin kWh:lta) ja huomenna tulee maksaa peräti 1000 euroa megawattitunnilta eli kilowattitunnilta tulee maksaa ilman arvonlisäveroa ja muita veroja (valmistevero + verkkomaksu) kokonainen euro.
Tiistain keskimääräinen pörssihinta on 469,03 euroa eli maanantaista hintaa 61,7 prosenttia kalliimpi.
Siinä missä virolaisen marraskuun sähkölasku oli viimevuotista lähes 70 % suurempi, niin joulukuun lasku uhkaa syödä melkein koko palkan.
Mistä niin suuri sähkönhinnan nousu johtuu?
– Sähkön kulutus on kylmien säiden vuoksi suurta. Ulkona paukkuu pakkanen ja kylmien säiden vuoksi sähkön kulutus on kasvanut.
– Hinnat tekee poikkeuksellisen kalliiksi suuri energian puute, joka pakottaa käynnistämään varavoimaloita. Koska edullista (halpaa) sähköä on vähän, käynnistetään reservivoimalat.
Sähköpörssin Nord Pool tietojen mukaan sähkö maksoi marraskuussa Viron hinta-alueella keskimäärin 116,78 euroa. Se on enemmän kuin lokakuun 105,61 euroa, mutta vähemmän kuin syyskuun 122,40 euroa.
Mistä tiedän, mihin kellonaikaan on edullisinta käyttää sähköä (pestä pyykkiä, paistaa uunipaistia, lämmittää sähköpatterilla jne.)?
Katso tämän päivän ja huomisen sähkönhinnat NordenBladetin sähkönhintojen live-taulukosta ja suunnittele sähkönkulutuksesi fiksusti.
NordenBladet.fi:stä voi seurata sähkön tuntihintaa online-ajassa. Sähkönhinnan lunttilapun löydät TÄSTÄ. Seuraamalla päivittäin sähkönhintaa voi hiukankin lievittää kustannuksia, joita sähkön käyttäminen väärään aikaan aiheuttaa.
Avoin kuva: Marraskuun sähkölasku oli viimevuotista lähes 70 % suurempi, niin joulukuun lasku uhkaa syödä melkein koko palkan. (Pexels)
NordenBladet – Viron puolustusministeri Kalle Laanetin ohjeiden mukaisesti Viron rajalle sijoitetaan kaiken varalta asennusvalmiiksi 130 km piikkilankaa, jotta mahdolliseen hybridihyökkäykseen ollaan valmiina. ”Puolustusvoimilla on valmius panostaa tarvittaessa pioneeripataljoonakin piikkilankaesteen asentamiseen”, puolustusministeri Kalle Laanet sanoi.
”Valko-Venäjä jatkaa tahallista hybridihyökkäyksen eskaloimista Puolan ja Liettuan rajalla, jonka vuoksi otamme käyttöön tarvittavat keinot Viron valtionrajan puolustamiseksi. Ennakkoon valmiiksi sijoitettavan piikkilangan lisäksi olemme yhdessä poliisi- ja rajavartiolaitoksen (PPA) kanssa heti valmiit panostamaan rajan puolustamiseen myös suojeluskuntalaisten kanssa, jonka osalta PPA ja suojeluskunnat ovat jo aloittaneet neuvottelut”, ministeri Laanet lisäsi.
”Päivittäin olemme yhteydessä myös liittolaisten kanssa koordinoidaksemme toimintoja, mikäli tilanne sattuisi eskaloitumaan”, puolustusministeri Laanet sanoi, ja lisäsi, että ”hybridihyökkäyksen alusta alkaen olemme seuranneet tilannetta erittäin huolellisesti ja panostaneet tilanteen ratkaisemiseksi paitsi piikkilangan lähettämisellä myös miehittämättömien lentovälineiden miehistöjen ja viimeksi sotilaspoliisimiehistön lähettämisellä Liettuaan.”
NordenBladet – Viron kirjailijaliiton mustakattoisessa salissa julistettiin keskiviikkona Viron teatteritoimiston (Eesti Teatri Agentuur) vuoden 2021 näytelmäkilpailun voittajat. Viron teatteritoimiston vuoden 2021 näytelmäkilpailuun lähetettiin 47 näytelmää. Raatiin kuulueet kääntäjä Varja Arola, ohjaaja Elise Metsanurk, kirjallisuusalan johtaja Ene Paaver, tekijä-ohjaaja Tiit Palu, näyttelijä Jaak Prints, dramaturgi Priit Põldma ja taiteilija ja elokuvaohjaaja Hardi Volmer päättivät nostaa niistä esiin viisi.
Raati valitsi ensimmäisen ja kaksi muuta palkintoa, ja kaksi näytelmää nostettiin esiin ansiokkaina:
I palkinto (3750 euroa): Katariina Libe ”Võrsed” (versot)
II palkinto (1875 euroa): Mart Aas ”Kaksindus” (kaksinaisuus) ja Kadri Lepp ”Koju” (kotiin)
Ansiokkaat (625 euroa): Heneliis Notton ”Emesis” ja Liis Sein ”Kutse” (kutsu)
Pääpalkinnon voitti Katariina Liben (entiseltä nimeltään Ratasepp) voimakas psykologinen draama ”Versot”, joka antaa terävän ja tuoreen lähisuhteiden ja lasten saamisen herkän teeman käsittelyn lisäksi jokaiselle näytelmän hahmolle mahdollisuuden omaan näkökulmaan.
NordenBladet – Hallitus päätti muuttaa julkisten tilaisuuksien yleisömäärärajoitusta. Maanantaista alkaen on sisätiloissa sallittu järjestää tilaisuuksia, joissa on tuhat osallistujaa ja ulkona kahdentuhannen henkilön tilaisuuksia.
”Sinällään niin isoja tilaisuuksia nyt ei erityisemmin kulttuuriministeriön tietojen mukaan ole tapahtumassa. Tämän rajoituksen ajatus on siinä, että oikeastaan isoja tilaisuuksia ei ole tällä hetkellä järkevää järjestää. Vaikka tartunnoissa onkin laskusuuntaus, olemme hyvin lähellä rajaa”, sanoi pääministeri Kaja Kallas (reformipuolue) hallituksen lehdistötilaisuudessa.
Hallitus päätti myös sallia AstraZenecan ja Janssenin rokotteet saaneiden rokottautua tehostusrokotteilla jo viiden kuukauden kuluttua, sillä näiden rokotteiden suoja laskee nopeammin.
””Viron tietojen perusteella AstraZeneca-rokotteen ensimmäisen rokotekuurin saaneilla henkilöillä rokotteen teho tartuntaa vastaan laskee merkittävästi ennen kuudetta kuukautta, samalla kun sairaalaan joutumiselta molemmat rokotteet suojaavat edelleen hyvin. Janssenin rokotteella alettiin Virossa rokottaa huhtikuusta alkaen ja tehon laskutrendi on samanlainen kuin AstraZenecan rokotteella”, sanoi hallituksen COVID-19 -tiedeneuvoston jäsen Irja Lutsar.
Tehostusannos annetaan Virossa kaikille yli 18-vuotiaille. Tehostusannoksena käytetään Pfizer/BioNTechin rokotetta Comirnaty ja Modernan rokotetta Spikevax, riippumatta siitä, millaisella rokotteella ensimmäinen rokotekuuri on tehty. Spikevax-rokotteen tehosteannos on puolet ensimmäiseen rokottamiseen käytetystä annoksesta ja Comirnatyn osalta käytetään samanlaisia annoksia kuin ensimmäisessä rokotuksessa.
NordenBladet – Superkondensaattoreita valmistava virolainen startup-yritys Skeleton Technologies kokosi sijoittajilta 41,3 miljoonaa euroa. Se on Boltin jälkeen tänä vuonna kooltaan toinen rahasijoitus virolaisiin startup-yrityksiin.
”Se oli yksi asia, jota korona ei tehnyt helpommaksi – vierailut olivat pois suljettuja ja kaikkea piti tehdä etäisyydeltä”, kuvasi vuonna 2009 perustetun uuden sukupolven energianvarastointilaitteiden ja -varastointijärjestelmien valmistajan Skeleton Technologies yksi perustajista ja hallintoneuvoston puheenjohtaja Oliver Ahlberg (34) sitä, miten päädyttiin tuoreelle 41,3 miljoonaan euroon yltäneelle rahoituskierrokselle, kertoo talouslehti Ärileht.
Yhdessä uuden rahan kanssa – joka lähes kaksinkertaistaa yritykseen tähän mennessä kootun rahasumman – on Skeleton toiminta-aikanaan koonnut sijoituksia yhteensä yli 93 miljoonaa euroa. Se nostaa sen Viron startup-yhteisön sijoitustaulukossa TransferWisen, Boltin ja Monesen jälkeen 3. marraskuun tilanteen mukaan neljännelle sijalle.
Yrityksen perustaja ja johtaja Taavi Madiberk ei suostunut sanomaan, ketkä konkreettisemmin sijoittivat yhtiöön rahaa. Hän selvitti lyhyesti, että kyseessä ovat johtavat eurooppalaiset teollisuus- ja teknologiasijoittajat, jotka johtivat muun muassa nollasta pörssiin hollantilaisen maksuyrityksen Adyen, kirjoittaa sanomalehti.
Luottotietoyhtiöstä Krediidiinfo selviää, että uusien sijoittajien kuva on kirjava. Muiden joukossa siellä on esimerkiksi Espanjassa rekisteröity Global Portfolio Investments S.L, ruotsalainen sijoitusrahasto Nidoco AB, Sveitsin kansalainen Karl Erik Bengt Wahlqvist, mutta myös Kuwaitin ja Hongkongin kansalaisia. Uusien sijoittajien ohella omaa sijoitustaan kasvattivat jo vanhat osakkaat, esimerkiksi Harju Elekter sekä Aivar ja Margus Linnamäe.
Madiberk lisäsi, että pääosa uusista sijoittajista tuli rahoitusneuvojan, sveitsiläisen pankkijätin UBS kautta. Yhtä strategista, muita huomattavasti suuremman palan haukannutta sijoittajaa ei ole, pikemminkin paljon pienempiä omistajia. Kiinnostus Skeletoniin sijoittamista kohtaan oli suurta, perustaja vahvisti, ja siksi sijoittajia ei tarvinnut etsiä kaukaa. Yhteensä virolainen startup-yritys on tähän mennessä koonnut 93 miljoonaa euroa.
NordenBladet – Vihterpalun kartanoa* 3,2 miljoonalla eurolla myyvä suomalaisyrittäjä Timo Lemberg kertoi kesällä suomalaiselle talouslehdelle, että luultavasti hänellä olisi ulkomaalaisena ja varsinkin kartanoa varten mahdotonta saada Viron valtiolta tukirahaa. ”En usko, että Suomen yritysvirasto Business Finlandkaan antaisi rahaa suomea kangerrellen puhuvalle virolaiselle. Niin nämä asiat yksinkertaisesti ovat, kansallisuudella on tällaisissa asioissa merkitystä”.
Timo Lemberg rikastui Suomessa 1990-luvun lopulla, kun möi kännykän kuoria maalanneen yrityksensä. Hän osti 20 vuotta sitten Virosta Vihterpalun kartanon ja kunnosti sen upeaksi kokonaisuudeksi, jossa on myös tenniskenttä ja helikopterin laskeutumispaikka. Nyt kartano on ollut myynnissä yhdeksän kuukautta. Kartanokokonaisuudesta kysytään 3,2 miljoonaa euroa ja sitä ympäröivien kiinteistöjen kanssa hinnaksi tulee yli 5 miljoonaa euroa.
Lemberg kertoi suomalaiselle talouslehdelle Kauppalehti, että kiinnostuneita on ollut kautta maailman – Hong Kongista, Intiasta, Kiinasta ja Amerikastakin. Koronavirus on kuitenkin sekoittanut monien kiinnostuneidenkin suunnitelmat.
62-vuotias Lemberg toteaa, että ikä on jo sellainen, että kartanonherraksi hänestä ei ole ja hän suunnitteleekin muuttoa takaisin kotikaupunkiinsa Saloon.
Hän toteaa, että monet kartanon kunnostajat ovat saaneet Virossa myös tukirahaa, mutta sanoo, että suomalaisten olisi sopimatonta mennä kysymään rahaa Viron valtiolta. ”Eikös olekin niin, että kun puhutaan kartanoista ja varsinkin ulkomaalaisille kuuluvista, niin tukirahahanat ovat pikemminkin kiinni”, Lemberg pohtii, mutta sanoo, että hän ei ole myöskään yrittänyt hakea tukea.
Kuluneiden 20 vuoden Virossa asumansa vuoden aikana hän on ollut maahan erittäin tyytyväinen. ”Minulla ei ole mitään valitettavaa. On sääli poistua täältä”, Lemberg totesi.
_______________________
Vihterpalun Kartano tarjoaa korkealaatuisia tapahtuma-, kokous- ja juhlapalveluita Harjumaalla Virossa, tunnin ajomatkan päässä Tallinnasta.
Vuonna 1586 Ruotsin kuningas Juhana III perusti Vihterpalun kartanon ja läänitti sen Berend von Gröningenille. Vuonna 1622 kuningas Kustaa II Adolf lahjoitti Padisen luostarin ja sitä ympäröivät maat Thomas Rammille. Thomas Ramm oli Riian kaupungin mahtihenkilö, joka rikkaana miehenä oli rahoittanut Kustaa II Adolfin sotaretkiä. Pari vuotta myöhemmin kuningas antoi Rammille aatelistittelin ja läänitti Vihterpalun kartanon nyt von Rammille.
Vihterpalun kartanon kulta-aikaa oli 1800-luku. 1816 von Rammien tytär Elisabeth von Ramm avioitui Gustav von Knorringin kanssa ja he aloittivat Vihterpalun uuden neoklassisen päärakennuksen rakentamisen vuonna 1820 nykyiseen asuunsa. Vihterpalun viimeinen von Ramm oli Sophie von Rosen. Vuonna 1919 omaisuuden valtiollistamisen yhteydessä takavarikoitiin myös Vihterpalun maat. Viimeiset von Rammit poistuivat Virosta 1939. Vuonna 2000 kartano päätyi suomalaisomistukseen ja mittava restaurointi saatiin päätökseen vuonna 2005.
NordenBladet – Danske Bank saa noin 10.000 asiakkaalle väärien tietojen antamisesta 9 miljoonan Tanskan kruunun eli 1,1 miljoonan euron sakot. Pankki hyväksyy päätöksen, kertoo Berlinske. Pankki suositteli ja möi asiakkailleen Flexinvest Fri -nimistä sijoituskanavaa, vaikkakin pankki oli jo vuonna 2017 tehnyt laskelmia ja tiesi, että sijoituksen tuotto on ollut negatiivinen jo viisi vuotta. Asiakkaita tästä ei informoitu.
”On tärkeää, että asiakkaat voivat olla varmoja siitä, että saavat tanskalaispankeilta asianmukaisia neuvoja. Tällaiset tapaukset ovat erittäin vakavia, sillä ne horjuttavat asiakkaiden luottamusta rahoitusjärjestelmää kohtaan”, syyttäjänvirasto totesi.
NordenBladet – Näyttelyideakilpailun ”Oma näyttely” yleisöäänestyksessä eniten ääniä keräsi idea ”Meidän kodin noitakeittiö”, joka tuo katsojien eteen palasen virolaista maatilakeittiötä ja kiehtovia puuhia, joita viihtyisässä keittiössä pitkän pöydän ääressä tehdään. Voittonäyttely avataan Viron kansallismuseon osallistumissalissa vuoden 2021 syksyllä.
Näyttelyidean luojat ovat äiti kaksine tyttärineen: Helena-Reet Ennet, Estella Elisheva (14) ja Ivanka Shoshana (12). ”Olen erittäin kiitollinen kaikille, jotka uskoivat meidän ideaamme. Nuorin tyttäreni on vammainen lapsi. Halusin, että meillä olisi yhdessä ns. ”oma projekti”. Nyt meidän perheessämme ovatkin muodostuneet perinteeksi yhteiset käsityöpuuhat – saven muotoilu ja uunissa polttaminen, akryyliväreillä taiteileminen, rohdoskasvien sidonta ja kuivattaminen uunin kupeessa sekä luonnonkosmetiikan valmistaminen. Yhdessä tekeminen on kivaa ja tarjoaa sielulle niin paljon! Nyt meillä on vieläkin enemmän syytä ja intoa puuhata kodin noitakeittiössä”, voittoidean keksijä Helena-Reet Ennet kertoi.
”Oma näyttely 2020” -kilpailuun esitettiin 13 ideaa. Peukkujen pitäjiä riitti näille kaikille, mutta voittajan etumatka muihin nähden oli selvä. ”Nykyisenä kiireisenä aikana on kiehtovaa, että näyttelyidea haluaa tuoda esiin perheen yhteiset puuhat. Osallistumissalin tarkoituskin on näyttää arkielämää ja innostunutta ja aitoa omaa luovaa toimintaa”, sanoi Viron kansallismuseon näyttelyiden johtaja Kristjan Raba, ja lisäsi, että näyttelyissä käydään yhä enemmän juuri perheen kanssa.
Viron kansallismuseon osallistumissali on tarkoitettu näyttelyille, joiden takana ovat ihmiset, jota eivät jokapäiväisesti toimi museotyön tai näyttelyiden järjestämisen parissa, mutta joilla on kiinnostuksen kohde, jokin tärkeä teema tai idea, jota haluavat esitellä muillekin. Näyttelyideakilpailun Viron kansallismuseo järjesti nyt jo kuudentena vuotena.
