perjantai, 4 huhtikuun, 2025

UUTISET, YHTEISKUNTA & LIIKETOIMINTA

Väestönlaskenta: Viidenneksellä Viron asukkaista on maisterin tutkinto

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Vuoden 2021 väestönlaskennan tiedot osoittavat, että korkeakoulutettujen henkilöiden osuus Virossa kasvaa ja peruskoulutettujen ihmisten osuus vähenee. Maisterin tutkinto on viidenneksellä Viron asukkaista ja poikkeuksellisen suurina korkeakoulutettujen henkilöiden keskittyminä nousevat esiin Tarton kaupunki ja Viimsin kunta.

Viron tilastoviraston johtava analyytikko Triinu Aug totesi, että verrattuna edelliseen väestönlaskentaan korkeakoulutettujen henkilöiden osuus on kasvanut ja peruskoulutettujen laskenut. Keskitason koulutuksen saaneiden ihmisten osuus on pysynyt samalla tasolla. ”43 prosentilla yli 15-vuotiaista Viron asukkaista korkeimpana koulutustasona on keskiasteen koulutus ja 37 prosentilla korkeakoulutus. Perus- tai matala koulutus on 20 % Viron asukkaista” Aug sanoi.

Iän mukaan tarkkailtuna korkeakoulutus on hankittu yleensä noin 25. ikävuoteen mennessä. Siitä alkaen korkeakoulutettujen ihmisten osuus väestöstä pysyy 40 prosentin paikkeilla 70-vuotiaiden ikäryhmään asti, josta korkeakoulutettujen ihmisten osuus alkaa laskea.

Väestön- ja asuintilalaskennan tiedoista ilmenee sekin, että 21,4 prosentilla Viron 25-65-vuotiaasta väestöstä on maisterin tutkinto. 17,4 prosentilla on keskiasteen ammattikoulutus ja suunnilleen yhtä suurella osuudella (17,2 %) yleinen keskiasteen koulutus.

Alempi korkeakoulututkinto on 13 prosentilla väestöstä ja ammattikoulutus keskiasteen koulutuksen pohjalta 10 prosentilla. Ikäryhmässä 25–64 vuotta noin suunnilleen yhtä paljon ihmisiä, joiden koulutus on rajoittunut alkeiskoulutukseen (1,1 %, 7.752 henkilöä) kuin niitä, joilla on tohtorin tutkinto (1 %, 6.805 henkilöä).

Eniten korkeakoulutettuja ihmisiä on kaupunkimaisilla alueilla, joilla 49 % ikäryhmästä 25–64 vuotta on korkeakoulutettuja. Pikkukaupungeissa korkeakoulutus on 47 % ja maaseutualueilla 30 % väestöstä.

Maakuntien vertailussa suurin korkeakoulutettujen 25-64-vuotiaiden keskittymä on odotusten mukaisesti Harjumaalla (jonka keskus on Tallinna) ja Tartonmaalla, 52,6 ja 46,1 prosenttia. Suhteellisesti vähiten korkeakoulutettuja on Järvamaalla (25,5 %) ja Jõgevamaalla (27 %).

Kuva: Pexels
Lähde: NordenBladet.ee

Suomi: Poliisi paljastaa yllättävän tiedon peltipoliiseista

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Poliisin liikennevalvontakamerat ovat päällä keskimäärin puolet ajasta, kertoo Helsingin liikennevalvontatoiminnon johtaja Dennis Pasterstein. Arvio koskee koko Suomea, Helsinginuutiset.fi kirjoittaa.

”Kameran pitäminen kokoajan päällä ei lisää juurikaan niiden vaikutusta. Uskottava valvonta riittää, jotta autoilija muuttaa käyttäytymistään. Autoilijat eivät tiedä onko kamera päällä vai ei. Jos kamera ei olisi ikinä päällä, niin uskottavuus varisisi pois. Kun näkee, että se silloin tällöin välähtää, niin herää ajatus, ettei täälläkään voi ajaa ylinopeutta ilman seuraamuksia.”

Suomessa liikennevalvontakameroita on yli 200. Poliisin resurssit eivät Pastersteinin riittäisi siihen, että kameroita pidettäisiin päällä jatkuvasti.

”Emme pystyisi siihen: kuvia tulisi liikaa käsiteltäväksi nykyisillä resursseilla. Kuvat myös happanisivat: ne täytyy saada 30 päivässä eteenpäin. Emme halua sellaista tilannetta, että tapaukset menevät vanhaksi. Otamme sen, minkä ehdimme käsitellä.”

Kuva: Pexels

Suomi: Suomelta lisätukea Ukrainalle

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Suomi tuomitsee jyrkästi Venäjän Ukrainassa aloittamat sotilaalliset toimet. Hallitus on 24. helmikuuta päättänyt ohjata Ukrainalle uutta lisätukea yhteensä 10 miljoonaa euroa.

’’Partnership Fund for Resilient Ukraine” -rahastoon ohjataan kehitysyhteistyövaroista 3,3 miljoonaa euroa ja Suomen kokonaistuki rahastolle nousee näin 4,3 miljoonaan euroon. Rahastoa rahoittavat Ruotsi, Sveitsi, Kanada, Iso-Britannia ja Yhdysvallat.

Rahastolla on tarkoitus tukea laajasti Ukrainan paikallishallinnon, kansalaisjärjestöjen, paikallisyhteisöjen ja yksityisen sektorin kestävyyttä sodan keskellä. Humanitaariseen apuun kanavoidaan 6,7 miljoonaa euroa lisärahoitusta, josta 3,7 miljoonaa YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n ja 3 miljoonaa Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ICRC:n kautta. Molemmilla järjestöillä on tärkeä rooli siviilien suojelussa. UNHCR ylläpitää myös hätäapu- ja suojatarvikevarastoja eri puolilla maata ja varautuu pakolaistilanteen muuttumiseen alueella. ICRC tukee ihmisten perustarpeita ja pyrkii vahvistamaan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden kunnioitusta ja toimeenpanoa vuoropuhelussa konfliktin osapuolten kanssa.

“Tilanne on vakava ja hyvin poikkeuksellinen. Suomen on tärkeä osoittaa solidaarisuutta Ukrainalle ja ukrainalaisille myös konkreettisin keinoin. Lisärahoituksen myötä Suomen apu Ukrainalle on alkuvuonna yhteensä 14 miljoonaa euroa”, toteaa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.

Suomi päätti jo 17. helmikuuta yhteensä 4 miljoonan euron kertaluonteisesta lisätuesta Ukrainalle maan vaikeutuneen tilanteen takia. Tästä 2,5 miljoonaa euroa on kehitysyhteistyömäärärahaa ja 1,5 miljoonaa euroa humanitaarista apua. Suomi on tukenut Ukrainaa vuosina 2014–2022 noin 85 miljoonalla eurolla.

Tukea on annettu hankkeiden, kansainvälisten järjestöjen toiminnan rahoituksen, humanitaarisen avun ja lähetettyjen asiantuntijoiden muodoissa. Suomi on antanut Ukrainalle tukea mm. kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun, miinanraivauksen ja siviilikriisinhallinnan kautta.

Kuva: Pexels
Lähde: Valtioneuvosto.fi

SÄHKÖ HINTA ylittää kaikki sietorajat – huomenna 1000 euroa megawattitunti, johon lisätään arvonlisävero, valmistevero ja verkkomaksut!

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Suomen ja Viron sähkön pörssihinnat ovat nousseet joulukuussa ennätyskorkeuksiin. Tänään, 6. joulukuuta, kello 17 ja 18 välillä hinta nousee 626 euroon megawattitunnilta (eli 62,606 eurosenttiin kWh:lta) ja huomenna tulee maksaa peräti 1000 euroa megawattitunnilta eli kilowattitunnilta tulee maksaa ilman arvonlisäveroa ja muita veroja (valmistevero + verkkomaksu) kokonainen euro.

Tiistain keskimääräinen pörssihinta on 469,03 euroa eli maanantaista hintaa 61,7 prosenttia kalliimpi.
Siinä missä virolaisen marraskuun sähkölasku oli viimevuotista lähes 70 % suurempi, niin joulukuun lasku uhkaa syödä melkein koko palkan.

Mistä niin suuri sähkönhinnan nousu johtuu?
– Sähkön kulutus on kylmien säiden vuoksi suurta. Ulkona paukkuu pakkanen ja kylmien säiden vuoksi sähkön kulutus on kasvanut.
– Hinnat tekee poikkeuksellisen kalliiksi suuri energian puute, joka pakottaa käynnistämään varavoimaloita. Koska edullista (halpaa) sähköä on vähän, käynnistetään reservivoimalat.

Sähköpörssin Nord Pool tietojen mukaan sähkö maksoi marraskuussa Viron hinta-alueella keskimäärin 116,78 euroa. Se on enemmän kuin lokakuun 105,61 euroa, mutta vähemmän kuin syyskuun 122,40 euroa.

Mistä tiedän, mihin kellonaikaan on edullisinta käyttää sähköä (pestä pyykkiä, paistaa uunipaistia, lämmittää sähköpatterilla jne.)?

Katso tämän päivän ja huomisen sähkönhinnat NordenBladetin sähkönhintojen live-taulukosta ja suunnittele sähkönkulutuksesi fiksusti.

NordenBladet.fi:stä voi seurata sähkön tuntihintaa online-ajassa. Sähkönhinnan lunttilapun löydät TÄSTÄ. Seuraamalla päivittäin sähkönhintaa voi hiukankin lievittää kustannuksia, joita sähkön käyttäminen väärään aikaan aiheuttaa.

Avoin kuva: Marraskuun sähkölasku oli viimevuotista lähes 70 % suurempi, niin joulukuun lasku uhkaa syödä melkein koko palkan. (Pexels)

Sähkömarkkinoiden HINTOJEN LUNTTILAPPU: NordenBladetin sovelluksella voi tästä lähtien SEURATA sähkön hintaa ajantasaisesti

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – NordenBladet julkaisi tänään 15. marraskuuta uuden sovelluksen, jolla sivustoillamme voi seurata sähkön hintaa joka päivä ajantasaisesti.

Sähkön hinta näytetään NordenBladet-sivustojen etusivulla ja läpi koko ympäristön sivun oikeassa reunassa olevassa taulukossa. Tarkan sähkön hinnan voi katsoa joka tasatunnista seuraavaan tasatuntiin. Vironkielisellä sivustolla (NordenBladet.ee) näette Viron sähkönhinnat, suomenkielisellä sivustolla (NordenBladet.fi) Suomessa voimassa olevat sähkönhinnat.

HINTALUNTTILAPPU* (Tuntispot-hinnat Sähköpörssissä):

🔴 Punainen – päivän korkeimmat hinnat
🟡 Keltainen – päivän keskihinta
🟢 Vihreä – päivän edullisin hinta

(taulukossa esitettyihin hintoihin lisätään arvonlisävero)

Viro ja Suomi kuuluvat Nord Pool Spot -sähkömarkkinoiden kaupankäyntialueeseen. Viron ja Suomen lisäksi NordPool käsittää Ruotsin, Norjan, Tanskan, Latvian ja Liettuan. Nord Pool Spotissa sähkön hinta määritetään erikseen joka tunniksi ja jokaiselle alueelle erikseen. Joka maassa on vähintään yksi hinta-alue, pinta-alaltaan suuremmissa valtioissa niitä voi olla useampia.

Sähkön markkinahinta lasketaan Nord Pool -sähköpörssissä jokaiseksi tunniksi erikseen. Jokaiseksi tunniksi järjestetään kaikki sähkön tuotantotarjoukset halvimmasta alkaen ja sähkön kysyntätarjoukset kalleimmasta alkaen. Näiden kahden linjan leikkauspisteessä muodostuu sähkön hinta.

Mitä on pörssisähkö ja miten hinta muodostuu?
Tällä sivustolla esitetty hintadata on Pohjoismaiden ja Baltian maiden sähköpörssissä Nordpoolissa määräytynyt sähkön spot hinta. Päivän jokaiselle tunnille määräytyy kaupankäynnissä aina oma hintansa. Hinnan määräytyminen Pohjoismaissa perustuu neljällä markkina-alueella (Suomi, Norja, Ruotsi, Tanska) tapahtuvaan energianlähteiden (vesivoima, ydinvoima sekä voimapolttoaineet kivihiili, öljy, maakaasu) tuotantoon ja niihin liittyvien päästöoikeuksien sääntelyyn (päästökauppa), sähkönkulutukseen sekä markkinapsykologiaan.

Milloin seuraavan päivän hinnat julkaistaan?
Katso kuinka paljon Suomen hinta-alueen tuntispot-sähkön hinta on nyt sähköpörssi Nord Poolissa. Voit myös etukäteen tarkistaa paljonko sähkö huomenna maksaa ja suunnitella sähkönkulutustasi sen mukaan. Huomisen päivän tuntispot-hinnat julkaistaan noin kello 14. Uudet hinnat päivittyvät tälle sivustolle pian sen jälkeen.

Mitkä tekijät vaikuttavat sähkön hintaan?
Hintaan vaikuttavia tekijöitä on lukuisia. Yleisin syy hinnan vaihteluun on vallitseva sää Suomessa, sekä maissa joista Suomeen ostetaan sähköä. Runsaat sateet etenkin Norjassa lisäävät vesivoiman kapasiteettia ja laskee hintaa. Kovat tuulet puolestaan lisäävät tuulivoimaloiden tuotantoa. Lisäksi hintaan vaikuttaa voimalaitosten, erityisesti ydinvoimaloiden huoltokatkot, mitkä aiheuttavat sähkön hintaan piikkejä. Viimeisimpänä hintaan vaikuttaa tietenkin kysyntä. Kylminä talvina sähkön hinta pysyy selvästi tavallista korkeammalla, kun lämmitykselle on suurempi tarve. Kesällä puolestaan sähkön hinta on tyypillisesti alempana, joskin voimalaitosten huoltoja suoritetaan usein kesäaikaan.
Voinko hyötyä sähkön hinnan vaihtelusta?

Sähkön käytön ajoittaminen edullisille tunneille voi merkittävästi alentaa sähkölaskua. Varsinkin jos käytössä on esimerkiksi sähkölämmitys. Jos kuitenkin haluaa käyttää sähköä milloin huvittaa, tai ei ole kiinnostunut seuraamaan hinnan vaihteluita, on parempi pysytellä kiinteähintaisessa sopimuksessa.

Milloin sähkö on edullisinta?
Sähkö on pääsääntöisesti edullisinta kun kysyntää on vähän, eli yöaikaan ja viikonloppuisin.

_____________________________________
HUOMIO!
* Verkkopalvelun taso riippuu verkkopalvelun tarjoajasta ja jokaisen kotikuluttajan sijainnista.  Hintalunttilappu on laadittu Nord Poolin tietojen perusteella auttamis- hintamarkkinoista katsauksen saamista yksinkertaistavassa tarkoituksessa – NordenBladet ei ota vastuuta teidän sähkönkulutuksestanne!

Tämä artikkeli käsittelee (tunnisteet): Tuntispot-hinnat Sähköpörssissä, sähkön hinta Suomessa, pörssisähkön hinta, pörssisähkö, sähköhinnat LIVE, tuntisähkö, energiamarkkinat, hinta ennuste,  sähkö, sähkön hinta nyt, sähkön hinta, pörssisähkö nyt, hintakehitys, ilmastonmuutos, sahkohinta,  sähkövertailu, NordPool, sähkönhinta tänään, sähkön hinta talvi 2023, sähkön hinta huomenna.
.

Viron puolustusvoimat vetää rajalle 130 kilometriä piikkilankaa

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Viron puolustusministeri Kalle Laanetin ohjeiden mukaisesti Viron rajalle sijoitetaan kaiken varalta asennusvalmiiksi 130 km piikkilankaa, jotta mahdolliseen hybridihyökkäykseen ollaan valmiina. ”Puolustusvoimilla on valmius panostaa tarvittaessa pioneeripataljoonakin piikkilankaesteen asentamiseen”, puolustusministeri Kalle Laanet sanoi.

”Valko-Venäjä jatkaa tahallista hybridihyökkäyksen eskaloimista Puolan ja Liettuan rajalla, jonka vuoksi otamme käyttöön tarvittavat keinot Viron valtionrajan puolustamiseksi. Ennakkoon valmiiksi sijoitettavan piikkilangan lisäksi olemme yhdessä poliisi- ja rajavartiolaitoksen (PPA) kanssa heti valmiit panostamaan rajan puolustamiseen myös suojeluskuntalaisten kanssa, jonka osalta PPA ja suojeluskunnat ovat jo aloittaneet neuvottelut”, ministeri Laanet lisäsi.

”Päivittäin olemme yhteydessä myös liittolaisten kanssa koordinoidaksemme toimintoja, mikäli tilanne sattuisi eskaloitumaan”, puolustusministeri Laanet sanoi, ja lisäsi, että ”hybridihyökkäyksen alusta alkaen olemme seuranneet tilannetta erittäin huolellisesti ja panostaneet tilanteen ratkaisemiseksi paitsi piikkilangan lähettämisellä myös miehittämättömien lentovälineiden miehistöjen ja viimeksi sotilaspoliisimiehistön lähettämisellä Liettuaan.”

Lähde: NordenBladet.ee

Viro: Hallitus muutti julkisten tilaisuuksien yleisömäärärajoitusta ja tehosterokotteen lupia

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Hallitus päätti muuttaa julkisten tilaisuuksien yleisömäärärajoitusta. Maanantaista alkaen on sisätiloissa sallittu järjestää tilaisuuksia, joissa on tuhat osallistujaa ja ulkona kahdentuhannen henkilön tilaisuuksia.

”Sinällään niin isoja tilaisuuksia nyt ei erityisemmin kulttuuriministeriön tietojen mukaan ole tapahtumassa. Tämän rajoituksen ajatus on siinä, että oikeastaan isoja tilaisuuksia ei ole tällä hetkellä järkevää järjestää. Vaikka tartunnoissa onkin laskusuuntaus, olemme hyvin lähellä rajaa”, sanoi pääministeri Kaja Kallas (reformipuolue) hallituksen lehdistötilaisuudessa.

Hallitus päätti myös sallia AstraZenecan ja Janssenin rokotteet saaneiden rokottautua tehostusrokotteilla jo viiden kuukauden kuluttua, sillä näiden rokotteiden suoja laskee nopeammin.

””Viron tietojen perusteella AstraZeneca-rokotteen ensimmäisen rokotekuurin saaneilla henkilöillä rokotteen teho tartuntaa vastaan laskee merkittävästi ennen kuudetta kuukautta, samalla kun sairaalaan joutumiselta molemmat rokotteet suojaavat edelleen hyvin. Janssenin rokotteella alettiin Virossa rokottaa huhtikuusta alkaen ja tehon laskutrendi on samanlainen kuin AstraZenecan rokotteella”, sanoi hallituksen COVID-19 -tiedeneuvoston jäsen Irja Lutsar.

Tehostusannos annetaan Virossa kaikille yli 18-vuotiaille. Tehostusannoksena käytetään Pfizer/BioNTechin rokotetta Comirnaty ja Modernan rokotetta Spikevax, riippumatta siitä, millaisella rokotteella ensimmäinen rokotekuuri on tehty. Spikevax-rokotteen tehosteannos on puolet ensimmäiseen rokottamiseen käytetystä annoksesta ja Comirnatyn osalta käytetään samanlaisia annoksia kuin ensimmäisessä rokotuksessa.

Kuva: Erik Peinar
Lähde: NordenBladet.ee

Suomi: Eurooppa-päivän verkkotapahtumassa puhuttavat EU-uramahdollisuudet ja EU:n tulevaisuus

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Eurooppa-päivän juhlinta laajenee tänä vuonna kolmipäiväiseksi verkkotapahtumaksi 7.–9. toukokuuta. Ranskan ulkoministerin Robert Schumanin 9.5. 1950 antamaa julistusta pidetään nykyisen Euroopan unionin alkuna. Tarkoituksena oli edistää hiili- ja terästuotannon yhdistämisen ja eurooppalaisen yhtenäisyyden avulla rauhaa ja hyvinvointia. EU:n jäsenmaiden johtajat sopivat Milanon huippukokouksessa vuonna 1985, että toukokuun 9. päivää juhlitaan Euroopan päivänä.

Tänä vuonna Eurooppa-päivän ohjelmaa järjestetään kolmena päivänä perjantaista sunnuntaihin 7.–9.5. Kaikkea ohjelmaa voi seurata Eurooppa-päivän verkkosivuilla.

Ulkoministeriön Eurooppatiedotus ja Eurooppanuoret järjestävät osana ohjelmaa EU-uramahdollisuuksiin keskittyvän keskustelun perjantaina 7.5. klo 13.00. Millaisia työmahdollisuuksia EU tarjoaa, ja miten EU-uralle voi hakea? Entä miksi on tärkeää, että suomalaisia toimii EU-tehtävissä myös tulevaisuudessa? Avauspuheenvuoron pitää Sitran yliasiamies, ex-komissaari Jyrki Katainen. Panelisteina ovat Iina Lietzén Euroopan ulkosuhdehallinnosta sekä Ville Majamaa ja Antti Karhunen Euroopan komissiosta. Keskustelun moderoi yksikönpäällikkö Anu Pulkkinen Eurooppatiedotuksesta.Viikonlopun ohjelmassa on muun muassa pohdintaa Euroopan tulevaisuudesta, Vuoden eurooppalaisen ja Vuoden nuoren eurooppalaisen valinta sekä koko perheen viihdeohjelmaa. Tervetuloa mukaan!

 

Juhlitaan yhdessä Pohjolan päivää! Fira Nordens dag tillsammans med oss!

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Pohjolan päivää vietetään 23. maaliskuuta kaikissa Pohjoismaissa ja Ahvenanmaalla, Färsaarilla ja Grönlannissa Helsingin mukaan nimetyn sopimuksen allekirjoituspäivänä. 23.3.1962 allekirjoitettu Helsingin sopimus on pohjoismaisen yhteistyön perussopimus. Se määrittelee Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston tehtävät ja kokoonpanon sekä yleisesti pohjoismaisen yhteistyön pääalat ja toimintatavat.

Vuonna 2021 Pohjoismaiden ministerineuvosto täyttää 50 vuotta ja Suomi toimii ministerineuvoston puheenjohtajana.Tänä vuonna Pohjolan päivää vietetään tilanteesta johtuen useissa virtuaalisissa tapahtumissa. Päivä näkyy myös liputuksena, rakennuksien valaisuina ja julkisen liikenteen näkyvyyskampanjana. Helsingin kaupunki liputtaa pohjoismaisin lipuin kolmessa kohteessa: kaupungintalolla, Finlandia-talolla ja rautatientorilla. Myös Eduskuntatalon Pikkuparlamentti saa pohjoismaisen liputuksen. Valtioneuvoston linna valaistaan pohjoismaiden lippujen väreissä.

Julkisen liikenteen kampanja näkyy Helsingissä raitiovaunujen kyljessä sekä lisäksi digitaalisilla näytöillä ratikoissa ja metroissa. Tämän lisäksi kampanja näkyy myös Oulun, Kuopion, Tampereen ja Turun kaupunkikuvassa.Pohjolan päivän virtuaaliset tapahtumatPohjoismaisen yhteistyön ministeri Thomas Blomqvist puhuu päivän aikana viidessä eri tilaisuudessa.

Pohjoismainen kulttuuripiste (Norden i Fokus), sosiaali- ja terveysministeriö ja ulkoministeriön pohjoismaisen yhteistyön sihteeristö järjestävät verkkokäyttäytymiseen ja tasa-arvokysymyksiin pureutuvan virtuaalisen keskustelutilaisuuden klo 13-14:  Hur kan de nordiska länderna skapa trygghet på nätet

Ohjelma
Pohjoismainen näkökulma – Thomas Blomqvist, Suomen pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeriTemaattinen ja suomalainen näkökulma – Eva Biaudet, Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtajaVerkkoviha Pohjolassa ja Ruotsissa – Lisa Kaati, Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitoksen tutkimusjohtajaKeskusteluNina Sandberg, Pohjoismaiden neuvoston hyvinvointivaliokunnan norjalaisjäsen Hanna Onwen-Huma, Suomen sosiaali- ja terveysministeriön työ- ja tasa-arvo-osaston erityisasiantuntijaOpiskelijoiden näkökulma – Touko Niinimäki, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL)Tiivistelmä ja katsaus tulevaanAhvenanmaan tasa-arvoministeri Annika Hambrudd Moderaattorina on toimittaja Annika Damström Norden-​sihteeristön tapahtumasarjat Pohjolan päivänä

Pohjoismaiden ministerineuvosto täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Tätä juhlistetaan myös Pohjolan päivänä 23. maaliskuuta viiden teemakeskustelun merkeissä. Kööpenhaminan Norden-sihteeristö kokoaa yhteen sarjan tapahtumia, jotka striimataan vuorotellen eri pohjoismaisissa pääkaupungeissa.

Keskusteluissa pureudutaan Suomen puheenjohtajuuskaudella esillä oleviin ajankohtaisiin pohjoismaisiin kysymyksiin tasa-arvon, rajaesteiden, kiertotalouden, ilmaisunvapauden ja kulttuurin aloilla.

Kaikki viisi Pohjolan päivä -tapahtumaa.#Nordensdag #Norden2021

Sihteeristön Pohjolan päivän tapahtumia eri kielillä:
Norden Pohjolan päivä 
Norden Nordens dag 
Norden Nordic Day 

Muuta Pohjolan päivän ohjelmaaArcada, Folkhälsan, Högskolan på Åland och Prakticum: Hur klarar det nordiska välfärdssamhället coronakrisen?Pohjola-Norden järjestää Pohjoismaat, yhdessä – Norden, tillsammans webinaarin klo 16.00-17.30.  Pohjola-Nordenin verkkosivuilta löydät kaikki Pohjolan viikon tapahtumat.

 

Suomi: Yksityinen kopiointi vähentynyt

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Tutkimuksen mukaan yksityisen kopioinnin kokonaismäärä vuositasolla oli vuonna 2020 noin 258–276 miljoonaa tiedostoa laillisia yksityisiä kopioita. Vuoden 2019 tutkimuksessa vastaava arvio yksityisen kopioinnin määrästä oli 275–297 miljoonaa musiikki- ja videotiedostoja. Tietoa yksityisestä kopioinnista kerättiin Taloustutkimuksen toimesta edellisen kerran 2019. Tutkimuksessa oli vuonna 2020 mukana 15–79-vuotiaiden lisäksi myös 12–14-vuotiaat lapset.

Laillisen yksityisen kopioinnin piiriin kuuluvaa musiikkia kopioi 203 000 ja videoaineistoa yli 757 000 15–79-vuotiaista Suomessa asuvaa. Musiikki- ja videoaineiston kopioijia on kaiken kaikkiaan yli 900 000. Kopioijien määrä on laskenut viimeisten vuosien aikana. Vuonna 2014 yksityistä kopiointia tekeviä oli vielä lähes 1,6 miljoonaa.Vuoden 2020 tutkimuksessa tutkittiin myös 12–14-vuotiaiden lasten kopiointia. Heidän kopiointinsa mukaan laskettuna yksityisen kopioinnin kokonaismäärä on vuonna 2020 12–79-vuotiaiden keskuudessa 259–278 miljoonaa tiedostoa (vuonna 2016: 400–451 miljoonaa tiedostoa).

Eniten käytetyt musiikin tallennusalustat ovat matkapuhelin ja tietokone. Videomateriaalia tallennetaan eniten digiboksiin. Eniten musiikkia on tallennettu suoratoisto/streaming-palveluissa (offline-tallennus), internetissä ilmaiseksi tallennettavissa olevista tiedostoista (esim. artistien omat internet-sivut) sekä alkuperäisiltä CD-levyiltä. Näistä vain alkuperäisiltä CD-levyiltä tallennettu musiikki on mukana tutkimuksen yksityisen kopioinnin luvuissa. Videotallennukset ovat useimmiten TV-ohjelmien tallennuksia. Yli puolet musiikkia kopioineista olisi hankkinut kopioidun aineiston jotenkin muuten, jos kopiointimahdollisuutta ei olisi ollut. Lähes kolmannes musiikkia kopioineista olisi käyttänyt musiikin hankintaan maksullista lähdettä. Maksullista lähdettä käyttävien osuus on hieman alhaisempi kuin vuoden 2019 tutkimuksessa. Videotiedostoja kopioineista yli kolmannes olisi hankkinut kopioidun videoaineiston jotenkin muuten, jos kopiointimahdollisuutta ei olisi ollut. Maksullista lähdettä olisi käyttänyt vajaa viidennes. Videotiedostojen osalta osuudet ovat samalla tasolla kuin vuoden 2019 tutkimuksessa.

Kolme neljästä Suomessa asuvasta on tulostanut, tallentanut, valokopioinut tai skannannut graafista aineistoa yksityiseen käyttöön viimeisen vuoden aikana. Eniten käytetyt kopiointitavat ovat tulostus ja tallennus. Niissä ovat myös suurimmat kappalemäärät (sivumäärät). Valokopioitu tai skannattu aineisto on useimmiten viranomaislomake tai lasku/tiliote, tulostettu aineisto puolestaan valokuva, viranomaislomake, ruokaohje/resepti tai oppimateriaali. Tulostetun tai tallennetun graafisen aineiston julkaisija on ollut useimmin yksityinen henkilö (nettisivut tai blogi), jokin yritys (esim. Valio) tai julkishallinto. Arvio yksityisen kopioinnin hyvityksen piiriin kuuluvasta sivumäärästä on 535–613 miljoonaa sivua (pohjautuu Kopioston aineistolajiluokitukseen).

– – -Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää musiikki- ja videoaineiston osalta yksityisen kopioinnin kokonaismäärää Suomessa. Tutkimus tarjoaa yksityisen kopioinnin määrää koskevien arvioiden lisäksi myös laajan kuvan Suomessa asuvien viihde-elektroniikkalaitteiden käytöstä sekä kulutuskäyttäytymisestä musiikin ja videomateriaalin kulutuksen osalta. Tutkimuksessa selvitettiin myös musiikki- ja videomateriaalin kopioimisesta aiheutuvaa haittaa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin graafisen aineiston yksityistä kopiointia.

Yksityinen kopiointi 2020 -tutkimuksen päätulokset 
Kuva: Pexels
Lähde: Valtioneuvosto.fi

1234...17Sivu 3 / 17