NordenBladet – Avattu on Tallinnan kaupungin ja tiede- ja liiketoimintakeskuksen Tehnopol yhteistyössä järjestettävä innovaatiokilpailu Tallinnovation, jonka tavoitteena on löytää viisaan kaupungin ratkaisuja, jotka muuttavat kaupungin palvelut ja ympäristön sekä asukkaiden että vierailijoiden kannalta mukavammiksi. Tänä vuonna viisaan kaupungin ratkaisuihin sijoitetaan ennätyksellisesti jopa 100.000 euroa.
Tallinnan apulaiskaupunginjohtajan Joosep Vimmin mukaan kilpailuun ovat odotettuja sekä täysin uudet ideat että myös jo käytössä olevien ratkaisujen toimivat vaihtoehdot. ”Fokuksessa ovat ennen kaikkea sellaiset ratkaisut, jotka perustuvat vihreään teknologiaan ja kierrätystalouteen, mutta myös erilaisten koulutusteknologioiden ja tietoihin perustuvan päätöstuen kehittäminen. Tallinnovation-kilpailu järjestetään jo kolmantena vuotena ja koska hyviä ideoita tarjoavia yrityksiä on hyvin paljon, päätimme tänä vuonna kaksinkertaistaa innovaatiorahaston kokonaissumman. Samoin nostimme yhden yrityksen enimmäistukimäärän kaksinkertaiseksi”, Vimm kertoi.
Innovaatiokilpailuun voivat osallistua Tallinnassa rekisteröidyt yritykset. Idean esittäneillä on mahdollisuus saada rahatukea, soveltaa omaa suunnitelmaansa, saada Tallinnan kaupungilta yhteyksiä, neuvoja ja resursseja sekä käyttää Tehnopolin mentorien verkoston tukea.
NordenBladet – Tallinnan kaupunki järjestää Tallinnan yrittäjyyspäivän puitteissa tänä syksynä jo 19. kerran yrittäjyyskilpailun nostaakseen esiin paikallisia yrittäjiä ja yrittäjyyden kehittäjiä.
28. syyskuuta pidettävässä juhlallisessa gaalatilaisuudessa tunnustetaan kaikkia Tallinnan yrityksiä ja julistetaan vuoden paras yrittäjyyttä tai matkailua suosiva kiinteistönkehityshanke, yritysten välinen yhteistyöhanke, aloittava yritys, matkailuteko, työpaikkojen luoja, ekouudistus ja tulevaisuuden ratkaisu. Seitsemän perusluokan lisäksi yhteistyössä Tallinnan teknisen yliopiston, Tallinnan yliopiston, Viron taideakatemian ja Viron ammattikorkeakoulusäätiön kanssa annetaan myös erikoispalkinnot vuoden parhaille soveltaville tieteellisille töille.
Kilpailuun odotetaan osallistumaan kaikkia Tallinnan yrityksiä, jotka ovat saavuttaneet vuoden aikana omalla alallaan jotain huomattavaa. Esimerkiksi tuoneet markkinoille kiehtovan tuotteen tai palvelun, luoneet toiminnallaan yhteiskunnalle lisäarvoa tai saaneet valmiiksi upean yhteistyöhankkeen. Oman ehdokkuuden voi esittää Tallinnan yrittäjyyspäivän kotisivulla (https://ettevotluspaev.tallinn.ee/) 10. syyskuuta asti.
NordenBladet – Vuoden 2021 väestönlaskennan tiedot osoittavat, että korkeakoulutettujen henkilöiden osuus Virossa kasvaa ja peruskoulutettujen ihmisten osuus vähenee. Maisterin tutkinto on viidenneksellä Viron asukkaista ja poikkeuksellisen suurina korkeakoulutettujen henkilöiden keskittyminä nousevat esiin Tarton kaupunki ja Viimsin kunta.
Viron tilastoviraston johtava analyytikko Triinu Aug totesi, että verrattuna edelliseen väestönlaskentaan korkeakoulutettujen henkilöiden osuus on kasvanut ja peruskoulutettujen laskenut. Keskitason koulutuksen saaneiden ihmisten osuus on pysynyt samalla tasolla. ”43 prosentilla yli 15-vuotiaista Viron asukkaista korkeimpana koulutustasona on keskiasteen koulutus ja 37 prosentilla korkeakoulutus. Perus- tai matala koulutus on 20 % Viron asukkaista” Aug sanoi.
Iän mukaan tarkkailtuna korkeakoulutus on hankittu yleensä noin 25. ikävuoteen mennessä. Siitä alkaen korkeakoulutettujen ihmisten osuus väestöstä pysyy 40 prosentin paikkeilla 70-vuotiaiden ikäryhmään asti, josta korkeakoulutettujen ihmisten osuus alkaa laskea.
Väestön- ja asuintilalaskennan tiedoista ilmenee sekin, että 21,4 prosentilla Viron 25-65-vuotiaasta väestöstä on maisterin tutkinto. 17,4 prosentilla on keskiasteen ammattikoulutus ja suunnilleen yhtä suurella osuudella (17,2 %) yleinen keskiasteen koulutus.
Alempi korkeakoulututkinto on 13 prosentilla väestöstä ja ammattikoulutus keskiasteen koulutuksen pohjalta 10 prosentilla. Ikäryhmässä 25–64 vuotta noin suunnilleen yhtä paljon ihmisiä, joiden koulutus on rajoittunut alkeiskoulutukseen (1,1 %, 7.752 henkilöä) kuin niitä, joilla on tohtorin tutkinto (1 %, 6.805 henkilöä).
Eniten korkeakoulutettuja ihmisiä on kaupunkimaisilla alueilla, joilla 49 % ikäryhmästä 25–64 vuotta on korkeakoulutettuja. Pikkukaupungeissa korkeakoulutus on 47 % ja maaseutualueilla 30 % väestöstä.
Maakuntien vertailussa suurin korkeakoulutettujen 25-64-vuotiaiden keskittymä on odotusten mukaisesti Harjumaalla (jonka keskus on Tallinna) ja Tartonmaalla, 52,6 ja 46,1 prosenttia. Suhteellisesti vähiten korkeakoulutettuja on Järvamaalla (25,5 %) ja Jõgevamaalla (27 %).
NordenBladet – Poliisin liikennevalvontakamerat ovat päällä keskimäärin puolet ajasta, kertoo Helsingin liikennevalvontatoiminnon johtaja Dennis Pasterstein. Arvio koskee koko Suomea, Helsinginuutiset.fi kirjoittaa.
”Kameran pitäminen kokoajan päällä ei lisää juurikaan niiden vaikutusta. Uskottava valvonta riittää, jotta autoilija muuttaa käyttäytymistään. Autoilijat eivät tiedä onko kamera päällä vai ei. Jos kamera ei olisi ikinä päällä, niin uskottavuus varisisi pois. Kun näkee, että se silloin tällöin välähtää, niin herää ajatus, ettei täälläkään voi ajaa ylinopeutta ilman seuraamuksia.”
Suomessa liikennevalvontakameroita on yli 200. Poliisin resurssit eivät Pastersteinin riittäisi siihen, että kameroita pidettäisiin päällä jatkuvasti.
”Emme pystyisi siihen: kuvia tulisi liikaa käsiteltäväksi nykyisillä resursseilla. Kuvat myös happanisivat: ne täytyy saada 30 päivässä eteenpäin. Emme halua sellaista tilannetta, että tapaukset menevät vanhaksi. Otamme sen, minkä ehdimme käsitellä.”
NordenBladet —Suomi tuomitsee jyrkästi Venäjän Ukrainassa aloittamat sotilaalliset toimet. Hallitus on 24. helmikuuta päättänyt ohjata Ukrainalle uutta lisätukea yhteensä 10 miljoonaa euroa.
’’Partnership Fund for Resilient Ukraine” -rahastoon ohjataan kehitysyhteistyövaroista 3,3 miljoonaa euroa ja Suomen kokonaistuki rahastolle nousee näin 4,3 miljoonaan euroon. Rahastoa rahoittavat Ruotsi, Sveitsi, Kanada, Iso-Britannia ja Yhdysvallat.
Rahastolla on tarkoitus tukea laajasti Ukrainan paikallishallinnon, kansalaisjärjestöjen, paikallisyhteisöjen ja yksityisen sektorin kestävyyttä sodan keskellä. Humanitaariseen apuun kanavoidaan 6,7 miljoonaa euroa lisärahoitusta, josta 3,7 miljoonaa YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n ja 3 miljoonaa Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ICRC:n kautta. Molemmilla järjestöillä on tärkeä rooli siviilien suojelussa. UNHCR ylläpitää myös hätäapu- ja suojatarvikevarastoja eri puolilla maata ja varautuu pakolaistilanteen muuttumiseen alueella. ICRC tukee ihmisten perustarpeita ja pyrkii vahvistamaan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden kunnioitusta ja toimeenpanoa vuoropuhelussa konfliktin osapuolten kanssa.
“Tilanne on vakava ja hyvin poikkeuksellinen. Suomen on tärkeä osoittaa solidaarisuutta Ukrainalle ja ukrainalaisille myös konkreettisin keinoin. Lisärahoituksen myötä Suomen apu Ukrainalle on alkuvuonna yhteensä 14 miljoonaa euroa”, toteaa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.
Suomi päätti jo 17. helmikuuta yhteensä 4 miljoonan euron kertaluonteisesta lisätuesta Ukrainalle maan vaikeutuneen tilanteen takia. Tästä 2,5 miljoonaa euroa on kehitysyhteistyömäärärahaa ja 1,5 miljoonaa euroa humanitaarista apua. Suomi on tukenut Ukrainaa vuosina 2014–2022 noin 85 miljoonalla eurolla.
Tukea on annettu hankkeiden, kansainvälisten järjestöjen toiminnan rahoituksen, humanitaarisen avun ja lähetettyjen asiantuntijoiden muodoissa. Suomi on antanut Ukrainalle tukea mm. kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun, miinanraivauksen ja siviilikriisinhallinnan kautta.
NordenBladet – Suomen ja Viron sähkön pörssihinnat ovat nousseet joulukuussa ennätyskorkeuksiin. Tänään, 6. joulukuuta, kello 17 ja 18 välillä hinta nousee 626 euroon megawattitunnilta (eli 62,606 eurosenttiin kWh:lta) ja huomenna tulee maksaa peräti 1000 euroa megawattitunnilta eli kilowattitunnilta tulee maksaa ilman arvonlisäveroa ja muita veroja (valmistevero + verkkomaksu) kokonainen euro.
Tiistain keskimääräinen pörssihinta on 469,03 euroa eli maanantaista hintaa 61,7 prosenttia kalliimpi.
Siinä missä virolaisen marraskuun sähkölasku oli viimevuotista lähes 70 % suurempi, niin joulukuun lasku uhkaa syödä melkein koko palkan.
Mistä niin suuri sähkönhinnan nousu johtuu?
– Sähkön kulutus on kylmien säiden vuoksi suurta. Ulkona paukkuu pakkanen ja kylmien säiden vuoksi sähkön kulutus on kasvanut.
– Hinnat tekee poikkeuksellisen kalliiksi suuri energian puute, joka pakottaa käynnistämään varavoimaloita. Koska edullista (halpaa) sähköä on vähän, käynnistetään reservivoimalat.
Sähköpörssin Nord Pool tietojen mukaan sähkö maksoi marraskuussa Viron hinta-alueella keskimäärin 116,78 euroa. Se on enemmän kuin lokakuun 105,61 euroa, mutta vähemmän kuin syyskuun 122,40 euroa.
Mistä tiedän, mihin kellonaikaan on edullisinta käyttää sähköä (pestä pyykkiä, paistaa uunipaistia, lämmittää sähköpatterilla jne.)?
Katso tämän päivän ja huomisen sähkönhinnat NordenBladetin sähkönhintojen live-taulukosta ja suunnittele sähkönkulutuksesi fiksusti.
NordenBladet.fi:stä voi seurata sähkön tuntihintaa online-ajassa. Sähkönhinnan lunttilapun löydät TÄSTÄ. Seuraamalla päivittäin sähkönhintaa voi hiukankin lievittää kustannuksia, joita sähkön käyttäminen väärään aikaan aiheuttaa.
Avoin kuva: Marraskuun sähkölasku oli viimevuotista lähes 70 % suurempi, niin joulukuun lasku uhkaa syödä melkein koko palkan. (Pexels)
NordenBladet – NordenBladet julkaisi tänään 15. marraskuuta uuden sovelluksen, jolla sivustoillamme voi seurata sähkön hintaa joka päivä ajantasaisesti.
Sähkön hinta näytetään NordenBladet-sivustojen etusivulla ja läpi koko ympäristön sivun oikeassa reunassa olevassa taulukossa. Tarkan sähkön hinnan voi katsoa joka tasatunnista seuraavaan tasatuntiin. Vironkielisellä sivustolla (NordenBladet.ee) näette Viron sähkönhinnat, suomenkielisellä sivustolla (NordenBladet.fi) Suomessa voimassa olevat sähkönhinnat.
🔴 Punainen – päivän korkeimmat hinnat
🟡 Keltainen – päivän keskihinta
🟢 Vihreä – päivän edullisin hinta
(taulukossa esitettyihin hintoihin lisätään arvonlisävero)
Viro ja Suomi kuuluvat Nord Pool Spot -sähkömarkkinoiden kaupankäyntialueeseen. Viron ja Suomen lisäksi NordPool käsittää Ruotsin, Norjan, Tanskan, Latvian ja Liettuan. Nord Pool Spotissa sähkön hinta määritetään erikseen joka tunniksi ja jokaiselle alueelle erikseen. Joka maassa on vähintään yksi hinta-alue, pinta-alaltaan suuremmissa valtioissa niitä voi olla useampia.
Sähkön markkinahinta lasketaan Nord Pool -sähköpörssissä jokaiseksi tunniksi erikseen. Jokaiseksi tunniksi järjestetään kaikki sähkön tuotantotarjoukset halvimmasta alkaen ja sähkön kysyntätarjoukset kalleimmasta alkaen. Näiden kahden linjan leikkauspisteessä muodostuu sähkön hinta.
Mitä on pörssisähkö ja miten hinta muodostuu? Tällä sivustolla esitetty hintadata on Pohjoismaiden ja Baltian maiden sähköpörssissä Nordpoolissa määräytynyt sähkön spot hinta. Päivän jokaiselle tunnille määräytyy kaupankäynnissä aina oma hintansa. Hinnan määräytyminen Pohjoismaissa perustuu neljällä markkina-alueella (Suomi, Norja, Ruotsi, Tanska) tapahtuvaan energianlähteiden (vesivoima, ydinvoima sekä voimapolttoaineet kivihiili, öljy, maakaasu) tuotantoon ja niihin liittyvien päästöoikeuksien sääntelyyn (päästökauppa), sähkönkulutukseen sekä markkinapsykologiaan.
Milloin seuraavan päivän hinnat julkaistaan?
Katso kuinka paljon Suomen hinta-alueen tuntispot-sähkön hinta on nyt sähköpörssi Nord Poolissa. Voit myös etukäteen tarkistaa paljonko sähkö huomenna maksaa ja suunnitella sähkönkulutustasi sen mukaan. Huomisen päivän tuntispot-hinnat julkaistaan noin kello 14. Uudet hinnat päivittyvät tälle sivustolle pian sen jälkeen.
Mitkä tekijät vaikuttavat sähkön hintaan? Hintaan vaikuttavia tekijöitä on lukuisia. Yleisin syy hinnan vaihteluun on vallitseva sää Suomessa, sekä maissa joista Suomeen ostetaan sähköä. Runsaat sateet etenkin Norjassa lisäävät vesivoiman kapasiteettia ja laskee hintaa. Kovat tuulet puolestaan lisäävät tuulivoimaloiden tuotantoa. Lisäksi hintaan vaikuttaa voimalaitosten, erityisesti ydinvoimaloiden huoltokatkot, mitkä aiheuttavat sähkön hintaan piikkejä. Viimeisimpänä hintaan vaikuttaa tietenkin kysyntä. Kylminä talvina sähkön hinta pysyy selvästi tavallista korkeammalla, kun lämmitykselle on suurempi tarve. Kesällä puolestaan sähkön hinta on tyypillisesti alempana, joskin voimalaitosten huoltoja suoritetaan usein kesäaikaan.
Voinko hyötyä sähkön hinnan vaihtelusta?
Sähkön käytön ajoittaminen edullisille tunneille voi merkittävästi alentaa sähkölaskua. Varsinkin jos käytössä on esimerkiksi sähkölämmitys. Jos kuitenkin haluaa käyttää sähköä milloin huvittaa, tai ei ole kiinnostunut seuraamaan hinnan vaihteluita, on parempi pysytellä kiinteähintaisessa sopimuksessa.
Milloin sähkö on edullisinta? Sähkö on pääsääntöisesti edullisinta kun kysyntää on vähän, eli yöaikaan ja viikonloppuisin.
_____________________________________ HUOMIO! * Verkkopalvelun taso riippuu verkkopalvelun tarjoajasta ja jokaisen kotikuluttajan sijainnista. Hintalunttilappu on laadittu Nord Poolin tietojen perusteella auttamis- hintamarkkinoista katsauksen saamista yksinkertaistavassa tarkoituksessa – NordenBladet ei ota vastuuta teidän sähkönkulutuksestanne!
Tämä artikkeli käsittelee (tunnisteet): Tuntispot-hinnat Sähköpörssissä, sähkön hinta Suomessa, pörssisähkön hinta, pörssisähkö, sähköhinnat LIVE, tuntisähkö, energiamarkkinat, hinta ennuste, sähkö, sähkön hinta nyt, sähkön hinta, pörssisähkö nyt, hintakehitys, ilmastonmuutos, sahkohinta, sähkövertailu, NordPool, sähkönhinta tänään, sähkön hinta talvi 2023, sähkön hinta huomenna.
.
NordenBladet – Viron puolustusministeri Kalle Laanetin ohjeiden mukaisesti Viron rajalle sijoitetaan kaiken varalta asennusvalmiiksi 130 km piikkilankaa, jotta mahdolliseen hybridihyökkäykseen ollaan valmiina. ”Puolustusvoimilla on valmius panostaa tarvittaessa pioneeripataljoonakin piikkilankaesteen asentamiseen”, puolustusministeri Kalle Laanet sanoi.
”Valko-Venäjä jatkaa tahallista hybridihyökkäyksen eskaloimista Puolan ja Liettuan rajalla, jonka vuoksi otamme käyttöön tarvittavat keinot Viron valtionrajan puolustamiseksi. Ennakkoon valmiiksi sijoitettavan piikkilangan lisäksi olemme yhdessä poliisi- ja rajavartiolaitoksen (PPA) kanssa heti valmiit panostamaan rajan puolustamiseen myös suojeluskuntalaisten kanssa, jonka osalta PPA ja suojeluskunnat ovat jo aloittaneet neuvottelut”, ministeri Laanet lisäsi.
”Päivittäin olemme yhteydessä myös liittolaisten kanssa koordinoidaksemme toimintoja, mikäli tilanne sattuisi eskaloitumaan”, puolustusministeri Laanet sanoi, ja lisäsi, että ”hybridihyökkäyksen alusta alkaen olemme seuranneet tilannetta erittäin huolellisesti ja panostaneet tilanteen ratkaisemiseksi paitsi piikkilangan lähettämisellä myös miehittämättömien lentovälineiden miehistöjen ja viimeksi sotilaspoliisimiehistön lähettämisellä Liettuaan.”
NordenBladet – Hallitus päätti muuttaa julkisten tilaisuuksien yleisömäärärajoitusta. Maanantaista alkaen on sisätiloissa sallittu järjestää tilaisuuksia, joissa on tuhat osallistujaa ja ulkona kahdentuhannen henkilön tilaisuuksia.
”Sinällään niin isoja tilaisuuksia nyt ei erityisemmin kulttuuriministeriön tietojen mukaan ole tapahtumassa. Tämän rajoituksen ajatus on siinä, että oikeastaan isoja tilaisuuksia ei ole tällä hetkellä järkevää järjestää. Vaikka tartunnoissa onkin laskusuuntaus, olemme hyvin lähellä rajaa”, sanoi pääministeri Kaja Kallas (reformipuolue) hallituksen lehdistötilaisuudessa.
Hallitus päätti myös sallia AstraZenecan ja Janssenin rokotteet saaneiden rokottautua tehostusrokotteilla jo viiden kuukauden kuluttua, sillä näiden rokotteiden suoja laskee nopeammin.
””Viron tietojen perusteella AstraZeneca-rokotteen ensimmäisen rokotekuurin saaneilla henkilöillä rokotteen teho tartuntaa vastaan laskee merkittävästi ennen kuudetta kuukautta, samalla kun sairaalaan joutumiselta molemmat rokotteet suojaavat edelleen hyvin. Janssenin rokotteella alettiin Virossa rokottaa huhtikuusta alkaen ja tehon laskutrendi on samanlainen kuin AstraZenecan rokotteella”, sanoi hallituksen COVID-19 -tiedeneuvoston jäsen Irja Lutsar.
Tehostusannos annetaan Virossa kaikille yli 18-vuotiaille. Tehostusannoksena käytetään Pfizer/BioNTechin rokotetta Comirnaty ja Modernan rokotetta Spikevax, riippumatta siitä, millaisella rokotteella ensimmäinen rokotekuuri on tehty. Spikevax-rokotteen tehosteannos on puolet ensimmäiseen rokottamiseen käytetystä annoksesta ja Comirnatyn osalta käytetään samanlaisia annoksia kuin ensimmäisessä rokotuksessa.
NordenBladet — Eurooppa-päivän juhlinta laajenee tänä vuonna kolmipäiväiseksi verkkotapahtumaksi 7.–9. toukokuuta. Ranskan ulkoministerin Robert Schumanin 9.5. 1950 antamaa julistusta pidetään nykyisen Euroopan unionin alkuna. Tarkoituksena oli edistää hiili- ja terästuotannon yhdistämisen ja eurooppalaisen yhtenäisyyden avulla rauhaa ja hyvinvointia. EU:n jäsenmaiden johtajat sopivat Milanon huippukokouksessa vuonna 1985, että toukokuun 9. päivää juhlitaan Euroopan päivänä.
Tänä vuonna Eurooppa-päivän ohjelmaa järjestetään kolmena päivänä perjantaista sunnuntaihin 7.–9.5. Kaikkea ohjelmaa voi seurata Eurooppa-päivän verkkosivuilla.
Ulkoministeriön Eurooppatiedotus ja Eurooppanuoret järjestävät osana ohjelmaa EU-uramahdollisuuksiin keskittyvän keskustelun perjantaina 7.5. klo 13.00. Millaisia työmahdollisuuksia EU tarjoaa, ja miten EU-uralle voi hakea? Entä miksi on tärkeää, että suomalaisia toimii EU-tehtävissä myös tulevaisuudessa? Avauspuheenvuoron pitää Sitran yliasiamies, ex-komissaari Jyrki Katainen. Panelisteina ovat Iina Lietzén Euroopan ulkosuhdehallinnosta sekä Ville Majamaa ja Antti Karhunen Euroopan komissiosta. Keskustelun moderoi yksikönpäällikkö Anu Pulkkinen Eurooppatiedotuksesta.Viikonlopun ohjelmassa on muun muassa pohdintaa Euroopan tulevaisuudesta, Vuoden eurooppalaisen ja Vuoden nuoren eurooppalaisen valinta sekä koko perheen viihdeohjelmaa. Tervetuloa mukaan!
