NordenBladet – EU:n raja- ja merivartiovirasto Frontexin (European Border and Coast Guard Agency) työntekijät auttoivat peittelemään sitä, että Kreikka torjui siirtolaisia takaisin Turkkiin, sanotaan EU:n petostentorjuntaviraston OLAF raportissa.

Selvityksessä tehtiin päätelmä, että työntekijöiden osallisuus siirtolaisten ja pakolaisten laittomassa pakolla tapahtuneessa takaisin lähettämisessä rikkoi näiden perusoikeuksia.

Kauan vaaditun 120-sivuisen raportin julkaisivat 13. lokakuuta sananvapautta tukevat mediajulkaisut – Saksan valtionportaali FragDenStaat, Der Spiegel ja tutkiva toimitus Lighthouse Reports.

Raportissa sanotaan, että Frontexin huippujohtajat ovat syyllisiä pakolla tapahtuneiden takaisin lähettämistapausten peittelyyn ja eivät auttaneet tapausten perusteellista tutkimista ja ovat näin estäneet Frontexia täyttämästä tärkeintä tehtäväänsä, joka on suojata ja edistää ihmisten perusoikeuksia.

Selvityksestä ilmenee myös, että Frontex toimitti EU:n instituutioille, mukaan lukien EU:n parlamentille ja Euroopan komission jäsenille vääriä tietoja.

”Se todistaa lopullisesti sen, mistä olemme vuosia puhuneet: Frontex on järjestelmällisesti ollut syyllistynyt ihmisoikeuksien rikkomuksiin ja pyrkimykseen peitellä tällaisia rikkomuksia Euroopan unionin rajoilla”, sanoo EU:n parlamentin jäsen Cornelia Ernst (60), joka vakuuttaa raportin aitoutta.

Alun valokuva: Cornelia Ernst (syntynyt 30. marraskuuta 1956) on saksalaispoliitikko ja Euroopan parlamentin jäsen Saksasta. Ernst valittiin vuonna 2009 Euroopan parlamenttiin, ennen sitä hän oli vuodesta 1998 lähtien Saksimaan parlamentin jäsen. Vuosina 2007–2009 hän oli Saksin vasemmistopuolueen piirin puheenjohtaja. 15. helmikuuta 2014 hänet valittiin vasemmistopuolueen Euroopan parlamentin ehdokkaiden ryhmässä 3. sijalle ja vuonna 2014 hänet valittiin Euroopan parlamenttiin uudelleen.

NordenBladet – Maanantaina lukion opettajien lakko laajenee. Nyt on lakossa jo yli 1400 opettajaa koko Norjassa.

”Emme missään tapauksessa ole vaatineet merkittävää hyppäystä palkkoihin, kuten joillekin on voinut jäädä vaikutelma. Lakkoilemme, koska koulun opettajat ovat kuudennen kerran saaneet työehtosopimuksessa huonomman palkkatason kuin muiden alojen työntekijät. Kun jotkut saavat enemmän, pitää toisten saada vähemmän. Mutta miksi opettajien pitäisi aina saada vähemmän?” kysyy sivistysliiton johtaja Steffen Handal.

Nyt lakkoilee opettajien ammattiyhdistyksen 1400 jäsentä. Maanantaista 29. elokuusta alkaen lakko vauhdittuu, kun 14 kunnassa ja kymmenellä maakunnan hallintoalueella tulee mukaan uusia lakkoilijoita.

Norjan tilastoviraston tietojen mukaan lähes viidenneksellä peruskoulun ja lukion opettajista ei ole vahvistettua opettajan pätevyyttä. Opettajakoulutukseen halukkaiden määrä on vähentynyt kolme vuotta peräkkäin. Monet koulunjohtajat ilmoittavat suurista ongelmista koulutettujen opettajien etsimisessä.

”Me emme halua tätä lakkoa, mutta nyt se oli välttämätön. Kouluhallitus näyttää unohtaneen, että palkkapolitiikka on koulupolitiikkaa. Jos haluatte värvätä päteviä opettajia, joilla on laaja koulutus ja koulukokemus, heille tulee olla kilpailukykyistä palkkaa. Eilisillä opettajien palkoilla ei luoda huomisen koulua”, Handal painottaa.

Lakkoja järjestetään 14 kunnassa: Arendal, Bergen, Bodø, Gjøvik, Harstad, Haugesund, Indre Østfold, Lillestrøm, Modum, Molde, Porsgrunn, Steinkjer, Stjørdal ja Tromsø sekä kymmenellä maakunnan hallintoalueella: Agder, Innlandet, Møre ja Romsdal, Nordland, Rogaland, Troms ja Finnmark, Trøndelag, Vestfold Telemark, Vestland ja Viken.

Kuva: Pexels

NordenBladet – Muinaismuistovirastossa on alkanut määräaikainen hakemuskierros, jossa voi 30. syyskuuta saakka esittää hakemuksia muistomerkkien kunnostamiseen vuonna 2023.

Muistomerkkien ja muinaismuistojen suojelualueella sijaitsevien rakennelmien restaurointiin, konservointiin tai huoltamiseen voi tukea hakea muistomerkin omistaja tai haltija. Vähimmäistukisumma on 200 euroa ja enimmäissumma rakennelmien osalta 100.000 euroa, muiden muistomerkkien osalta enintään 20.000 euroa. Tuen enimmäisosuus töiden kokonaishinnasta (ja avustuskelpoisista kustannuksista) saa olla hakijasta riippuen 50-90 %.

Hakemuksia voi esittää kulttuurimuistomerkkirekisterin (https://register.muinas.ee/) kautta ja hakemukseen tulee olla liitettynä vähintään kaksi voimassa ja verrattavissa olevaa hintatarjousta.

Tarkempaa tietoa saa muinaismuistoviraston kotisivulta (muinsuskaitseamet.ee).

Aloituskuva: Lossi-katu Viljandissa (NordenBladet)
Lähde: NordenBladet.ee

NordenBladet – Maalla Asumisen Päivän tarkoituksena on avata ovet puuhakkaille ja säteileville ihmisille ja auttaa heitä löytämään itselleen sopiva asuinpaikka maalla. Tänä vuonna kunnat odottavat teitä vierailulle ja esittelevät kävijöille lastentarhojaan, koulujaan, kyläntalojaan, terveys-, kulttuuri- ja urheilukeskuksiaan ja yrityksiään. Lisäksi tarjotaan tietoa vapaista asunnoista ja kerrotaan mahdollisuuksista luoda itse itselleen työpaikka.

Maalla Asumisen Päivän ohjelman luovat hankkeeseen osallistuvat kunnat yhdessä yhteisöjen kanssa kautta Viron. Ohjelmataulukko auttaa löytämään tietoa siitä, mitä voit löytää ja mistä. Ota perhe mukaan ja vakuutu siitä, että maalla todellakin eletään! Valintaa tehdessä voi tutustua niiden ihmisten tarinoihin, jotka ovat hiljattain muuttaneet kaupungista maalle. Juoksevia uutisia Maalla Asumisen Päivästä julkaisemme tässä. Jos kysyttävää on, ota yhteyttä Maalla Asumisen Päivän järjestäjiin.

Maalla Asumisen Päivän ohjelmaa järjestetään koko Virossa jo neljännen kerran. Toiminnot ja tapahtumat ovat pääosin keskittyneet paikkakuntien seurantaloihin ja kyläkeskuksiin, joihin odotetaan vierailijoita ja joissa ollaan valmiina tarjoamaan yhteistä toimintaa, makuelämyksiä ja inspiraatiota maalla asumiseen ja yrittäjyyteen.

Oman paikkakuntansa menestystarinoita vierailijoille esitellessä jokaisessa yhteisön jäsenessä kasvaa varmasti sellainen tunne, että maalla on hyvä asua ja kyseessä on oman paikkakunnan juhlapäivä!

Lähde: NordenBladet.ee

NordenBladet – Avattu on Tallinnan kaupungin ja tiede- ja liiketoimintakeskuksen Tehnopol yhteistyössä järjestettävä innovaatiokilpailu Tallinnovation, jonka tavoitteena on löytää viisaan kaupungin ratkaisuja, jotka muuttavat kaupungin palvelut ja ympäristön sekä asukkaiden että vierailijoiden kannalta mukavammiksi. Tänä vuonna viisaan kaupungin ratkaisuihin sijoitetaan ennätyksellisesti jopa 100.000 euroa.

Tallinnan apulaiskaupunginjohtajan Joosep Vimmin mukaan kilpailuun ovat odotettuja sekä täysin uudet ideat että myös jo käytössä olevien ratkaisujen toimivat vaihtoehdot. ”Fokuksessa ovat ennen kaikkea sellaiset ratkaisut, jotka perustuvat vihreään teknologiaan ja kierrätystalouteen, mutta myös erilaisten koulutusteknologioiden ja tietoihin perustuvan päätöstuen kehittäminen. Tallinnovation-kilpailu järjestetään jo kolmantena vuotena ja koska hyviä ideoita tarjoavia yrityksiä on hyvin paljon, päätimme tänä vuonna kaksinkertaistaa innovaatiorahaston kokonaissumman. Samoin nostimme yhden yrityksen enimmäistukimäärän kaksinkertaiseksi”, Vimm kertoi.

Innovaatiokilpailuun voivat osallistua Tallinnassa rekisteröidyt yritykset. Idean esittäneillä on mahdollisuus saada rahatukea, soveltaa omaa suunnitelmaansa, saada Tallinnan kaupungilta yhteyksiä, neuvoja ja resursseja sekä käyttää Tehnopolin mentorien verkoston tukea.

Kilpailusta voi lukea perusteellisemmin ja hakemukset esittää sivustolla: https://innovatsioonifond.tehnopol.ee/.

Lähde: NordenBladet Estonia

NordenBladet – Tallinnan kaupunki järjestää Tallinnan yrittäjyyspäivän puitteissa tänä syksynä jo 19. kerran yrittäjyyskilpailun nostaakseen esiin paikallisia yrittäjiä ja yrittäjyyden kehittäjiä.

28. syyskuuta pidettävässä juhlallisessa gaalatilaisuudessa tunnustetaan kaikkia Tallinnan yrityksiä ja julistetaan vuoden paras yrittäjyyttä tai matkailua suosiva kiinteistönkehityshanke, yritysten välinen yhteistyöhanke, aloittava yritys, matkailuteko, työpaikkojen luoja, ekouudistus ja tulevaisuuden ratkaisu. Seitsemän perusluokan lisäksi yhteistyössä Tallinnan teknisen yliopiston, Tallinnan yliopiston, Viron taideakatemian ja Viron ammattikorkeakoulusäätiön kanssa annetaan myös erikoispalkinnot vuoden parhaille soveltaville tieteellisille töille.

Kilpailuun odotetaan osallistumaan kaikkia Tallinnan yrityksiä, jotka ovat saavuttaneet vuoden aikana omalla alallaan jotain huomattavaa. Esimerkiksi tuoneet markkinoille kiehtovan tuotteen tai palvelun, luoneet toiminnallaan yhteiskunnalle lisäarvoa tai saaneet valmiiksi upean yhteistyöhankkeen. Oman ehdokkuuden voi esittää Tallinnan yrittäjyyspäivän kotisivulla (https://ettevotluspaev.tallinn.ee/) 10. syyskuuta asti.

Lähde: NordenBladet.ee