Suomi: Suomelta lisätukea Ukrainalle
NordenBladet — Suomi tuomitsee jyrkästi Venäjän Ukrainassa aloittamat sotilaalliset toimet. Hallitus on 24. helmikuuta päättänyt ohjata Ukrainalle uutta lisätukea yhteensä 10 miljoonaa euroa.
’’Partnership Fund for Resilient Ukraine” -rahastoon ohjataan kehitysyhteistyövaroista 3,3 miljoonaa euroa ja Suomen kokonaistuki rahastolle nousee näin 4,3 miljoonaan euroon. Rahastoa rahoittavat Ruotsi, Sveitsi, Kanada, Iso-Britannia ja Yhdysvallat.
Rahastolla on tarkoitus tukea laajasti Ukrainan paikallishallinnon, kansalaisjärjestöjen, paikallisyhteisöjen ja yksityisen sektorin kestävyyttä sodan keskellä. Humanitaariseen apuun kanavoidaan 6,7 miljoonaa euroa lisärahoitusta, josta 3,7 miljoonaa YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n ja 3 miljoonaa Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ICRC:n kautta. Molemmilla järjestöillä on tärkeä rooli siviilien suojelussa. UNHCR ylläpitää myös hätäapu- ja suojatarvikevarastoja eri puolilla maata ja varautuu pakolaistilanteen muuttumiseen alueella. ICRC tukee ihmisten perustarpeita ja pyrkii vahvistamaan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden kunnioitusta ja toimeenpanoa vuoropuhelussa konfliktin osapuolten kanssa.
“Tilanne on vakava ja hyvin poikkeuksellinen. Suomen on tärkeä osoittaa solidaarisuutta Ukrainalle ja ukrainalaisille myös konkreettisin keinoin. Lisärahoituksen myötä Suomen apu Ukrainalle on alkuvuonna yhteensä 14 miljoonaa euroa”, toteaa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.
Suomi päätti jo 17. helmikuuta yhteensä 4 miljoonan euron kertaluonteisesta lisätuesta Ukrainalle maan vaikeutuneen tilanteen takia. Tästä 2,5 miljoonaa euroa on kehitysyhteistyömäärärahaa ja 1,5 miljoonaa euroa humanitaarista apua. Suomi on tukenut Ukrainaa vuosina 2014–2022 noin 85 miljoonalla eurolla.
Tukea on annettu hankkeiden, kansainvälisten järjestöjen toiminnan rahoituksen, humanitaarisen avun ja lähetettyjen asiantuntijoiden muodoissa. Suomi on antanut Ukrainalle tukea mm. kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun, miinanraivauksen ja siviilikriisinhallinnan kautta.
Kuva: Pexels
Lähde: Valtioneuvosto.fi