Juhlitaan yhdessä Pohjolan päivää! Fira Nordens dag tillsammans med oss!

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Pohjolan päivää vietetään 23. maaliskuuta kaikissa Pohjoismaissa ja Ahvenanmaalla, Färsaarilla ja Grönlannissa Helsingin mukaan nimetyn sopimuksen allekirjoituspäivänä. 23.3.1962 allekirjoitettu Helsingin sopimus on pohjoismaisen yhteistyön perussopimus. Se määrittelee Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston tehtävät ja kokoonpanon sekä yleisesti pohjoismaisen yhteistyön pääalat ja toimintatavat.

Vuonna 2021 Pohjoismaiden ministerineuvosto täyttää 50 vuotta ja Suomi toimii ministerineuvoston puheenjohtajana.Tänä vuonna Pohjolan päivää vietetään tilanteesta johtuen useissa virtuaalisissa tapahtumissa. Päivä näkyy myös liputuksena, rakennuksien valaisuina ja julkisen liikenteen näkyvyyskampanjana. Helsingin kaupunki liputtaa pohjoismaisin lipuin kolmessa kohteessa: kaupungintalolla, Finlandia-talolla ja rautatientorilla. Myös Eduskuntatalon Pikkuparlamentti saa pohjoismaisen liputuksen. Valtioneuvoston linna valaistaan pohjoismaiden lippujen väreissä.

Julkisen liikenteen kampanja näkyy Helsingissä raitiovaunujen kyljessä sekä lisäksi digitaalisilla näytöillä ratikoissa ja metroissa. Tämän lisäksi kampanja näkyy myös Oulun, Kuopion, Tampereen ja Turun kaupunkikuvassa.Pohjolan päivän virtuaaliset tapahtumatPohjoismaisen yhteistyön ministeri Thomas Blomqvist puhuu päivän aikana viidessä eri tilaisuudessa.

Pohjoismainen kulttuuripiste (Norden i Fokus), sosiaali- ja terveysministeriö ja ulkoministeriön pohjoismaisen yhteistyön sihteeristö järjestävät verkkokäyttäytymiseen ja tasa-arvokysymyksiin pureutuvan virtuaalisen keskustelutilaisuuden klo 13-14:  Hur kan de nordiska länderna skapa trygghet på nätet

Ohjelma
Pohjoismainen näkökulma – Thomas Blomqvist, Suomen pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeriTemaattinen ja suomalainen näkökulma – Eva Biaudet, Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtajaVerkkoviha Pohjolassa ja Ruotsissa – Lisa Kaati, Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitoksen tutkimusjohtajaKeskusteluNina Sandberg, Pohjoismaiden neuvoston hyvinvointivaliokunnan norjalaisjäsen Hanna Onwen-Huma, Suomen sosiaali- ja terveysministeriön työ- ja tasa-arvo-osaston erityisasiantuntijaOpiskelijoiden näkökulma – Touko Niinimäki, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL)Tiivistelmä ja katsaus tulevaanAhvenanmaan tasa-arvoministeri Annika Hambrudd Moderaattorina on toimittaja Annika Damström Norden-​sihteeristön tapahtumasarjat Pohjolan päivänä

Pohjoismaiden ministerineuvosto täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Tätä juhlistetaan myös Pohjolan päivänä 23. maaliskuuta viiden teemakeskustelun merkeissä. Kööpenhaminan Norden-sihteeristö kokoaa yhteen sarjan tapahtumia, jotka striimataan vuorotellen eri pohjoismaisissa pääkaupungeissa.

Keskusteluissa pureudutaan Suomen puheenjohtajuuskaudella esillä oleviin ajankohtaisiin pohjoismaisiin kysymyksiin tasa-arvon, rajaesteiden, kiertotalouden, ilmaisunvapauden ja kulttuurin aloilla.

Kaikki viisi Pohjolan päivä -tapahtumaa.#Nordensdag #Norden2021

Sihteeristön Pohjolan päivän tapahtumia eri kielillä:
Norden Pohjolan päivä 
Norden Nordens dag 
Norden Nordic Day 

Muuta Pohjolan päivän ohjelmaaArcada, Folkhälsan, Högskolan på Åland och Prakticum: Hur klarar det nordiska välfärdssamhället coronakrisen?Pohjola-Norden järjestää Pohjoismaat, yhdessä – Norden, tillsammans webinaarin klo 16.00-17.30.  Pohjola-Nordenin verkkosivuilta löydät kaikki Pohjolan viikon tapahtumat.

 

Suomi: Yksityinen kopiointi vähentynyt

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Tutkimuksen mukaan yksityisen kopioinnin kokonaismäärä vuositasolla oli vuonna 2020 noin 258–276 miljoonaa tiedostoa laillisia yksityisiä kopioita. Vuoden 2019 tutkimuksessa vastaava arvio yksityisen kopioinnin määrästä oli 275–297 miljoonaa musiikki- ja videotiedostoja. Tietoa yksityisestä kopioinnista kerättiin Taloustutkimuksen toimesta edellisen kerran 2019. Tutkimuksessa oli vuonna 2020 mukana 15–79-vuotiaiden lisäksi myös 12–14-vuotiaat lapset.

Laillisen yksityisen kopioinnin piiriin kuuluvaa musiikkia kopioi 203 000 ja videoaineistoa yli 757 000 15–79-vuotiaista Suomessa asuvaa. Musiikki- ja videoaineiston kopioijia on kaiken kaikkiaan yli 900 000. Kopioijien määrä on laskenut viimeisten vuosien aikana. Vuonna 2014 yksityistä kopiointia tekeviä oli vielä lähes 1,6 miljoonaa.Vuoden 2020 tutkimuksessa tutkittiin myös 12–14-vuotiaiden lasten kopiointia. Heidän kopiointinsa mukaan laskettuna yksityisen kopioinnin kokonaismäärä on vuonna 2020 12–79-vuotiaiden keskuudessa 259–278 miljoonaa tiedostoa (vuonna 2016: 400–451 miljoonaa tiedostoa).

Eniten käytetyt musiikin tallennusalustat ovat matkapuhelin ja tietokone. Videomateriaalia tallennetaan eniten digiboksiin. Eniten musiikkia on tallennettu suoratoisto/streaming-palveluissa (offline-tallennus), internetissä ilmaiseksi tallennettavissa olevista tiedostoista (esim. artistien omat internet-sivut) sekä alkuperäisiltä CD-levyiltä. Näistä vain alkuperäisiltä CD-levyiltä tallennettu musiikki on mukana tutkimuksen yksityisen kopioinnin luvuissa. Videotallennukset ovat useimmiten TV-ohjelmien tallennuksia. Yli puolet musiikkia kopioineista olisi hankkinut kopioidun aineiston jotenkin muuten, jos kopiointimahdollisuutta ei olisi ollut. Lähes kolmannes musiikkia kopioineista olisi käyttänyt musiikin hankintaan maksullista lähdettä. Maksullista lähdettä käyttävien osuus on hieman alhaisempi kuin vuoden 2019 tutkimuksessa. Videotiedostoja kopioineista yli kolmannes olisi hankkinut kopioidun videoaineiston jotenkin muuten, jos kopiointimahdollisuutta ei olisi ollut. Maksullista lähdettä olisi käyttänyt vajaa viidennes. Videotiedostojen osalta osuudet ovat samalla tasolla kuin vuoden 2019 tutkimuksessa.

Kolme neljästä Suomessa asuvasta on tulostanut, tallentanut, valokopioinut tai skannannut graafista aineistoa yksityiseen käyttöön viimeisen vuoden aikana. Eniten käytetyt kopiointitavat ovat tulostus ja tallennus. Niissä ovat myös suurimmat kappalemäärät (sivumäärät). Valokopioitu tai skannattu aineisto on useimmiten viranomaislomake tai lasku/tiliote, tulostettu aineisto puolestaan valokuva, viranomaislomake, ruokaohje/resepti tai oppimateriaali. Tulostetun tai tallennetun graafisen aineiston julkaisija on ollut useimmin yksityinen henkilö (nettisivut tai blogi), jokin yritys (esim. Valio) tai julkishallinto. Arvio yksityisen kopioinnin hyvityksen piiriin kuuluvasta sivumäärästä on 535–613 miljoonaa sivua (pohjautuu Kopioston aineistolajiluokitukseen).

– – -Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää musiikki- ja videoaineiston osalta yksityisen kopioinnin kokonaismäärää Suomessa. Tutkimus tarjoaa yksityisen kopioinnin määrää koskevien arvioiden lisäksi myös laajan kuvan Suomessa asuvien viihde-elektroniikkalaitteiden käytöstä sekä kulutuskäyttäytymisestä musiikin ja videomateriaalin kulutuksen osalta. Tutkimuksessa selvitettiin myös musiikki- ja videomateriaalin kopioimisesta aiheutuvaa haittaa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin graafisen aineiston yksityistä kopiointia.

Yksityinen kopiointi 2020 -tutkimuksen päätulokset 
Kuva: Pexels
Lähde: Valtioneuvosto.fi

41,3 MILJOONAA euroa keränneestä Skeletonista tulee TransferWisen, Boltin ja Monesen jälkeen neljänneksi eniten sijoituksia houkutellut startup-yritys Virossa

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Superkondensaattoreita valmistava virolainen startup-yritys Skeleton Technologies kokosi sijoittajilta 41,3 miljoonaa euroa. Se on Boltin jälkeen tänä vuonna kooltaan toinen rahasijoitus virolaisiin startup-yrityksiin.

”Se oli yksi asia, jota korona ei tehnyt helpommaksi – vierailut olivat pois suljettuja ja kaikkea piti tehdä etäisyydeltä”, kuvasi vuonna 2009 perustetun uuden sukupolven energianvarastointilaitteiden ja -varastointijärjestelmien valmistajan Skeleton Technologies yksi perustajista ja hallintoneuvoston puheenjohtaja Oliver Ahlberg (34) sitä, miten päädyttiin tuoreelle 41,3 miljoonaan euroon yltäneelle rahoituskierrokselle, kertoo talouslehti Ärileht.

Yhdessä uuden rahan kanssa – joka lähes kaksinkertaistaa yritykseen tähän mennessä kootun rahasumman – on Skeleton toiminta-aikanaan koonnut sijoituksia yhteensä yli 93 miljoonaa euroa. Se nostaa sen Viron startup-yhteisön sijoitustaulukossa TransferWisen, Boltin ja Monesen jälkeen 3. marraskuun tilanteen mukaan neljännelle sijalle.

Yrityksen perustaja ja johtaja Taavi Madiberk ei suostunut sanomaan, ketkä konkreettisemmin sijoittivat yhtiöön rahaa. Hän selvitti lyhyesti, että kyseessä ovat johtavat eurooppalaiset teollisuus- ja teknologiasijoittajat, jotka johtivat muun muassa nollasta pörssiin hollantilaisen maksuyrityksen Adyen, kirjoittaa sanomalehti.

Luottotietoyhtiöstä Krediidiinfo selviää, että uusien sijoittajien kuva on kirjava. Muiden joukossa siellä on esimerkiksi Espanjassa rekisteröity Global Portfolio Investments S.L, ruotsalainen sijoitusrahasto Nidoco AB, Sveitsin kansalainen Karl Erik Bengt Wahlqvist, mutta myös Kuwaitin ja Hongkongin kansalaisia. Uusien sijoittajien ohella omaa sijoitustaan kasvattivat jo vanhat osakkaat, esimerkiksi Harju Elekter sekä Aivar ja Margus Linnamäe.

Madiberk lisäsi, että pääosa uusista sijoittajista tuli rahoitusneuvojan, sveitsiläisen pankkijätin UBS kautta. Yhtä strategista, muita huomattavasti suuremman palan haukannutta sijoittajaa ei ole, pikemminkin paljon pienempiä omistajia. Kiinnostus Skeletoniin sijoittamista kohtaan oli suurta, perustaja vahvisti, ja siksi sijoittajia ei tarvinnut etsiä kaukaa. Yhteensä virolainen startup-yritys on tähän mennessä koonnut 93 miljoonaa euroa.

Lähde: NordenBladet.ee

Suomalaisyrittäjälle kuuluva Viron kallein kartano on jo pitkään ilman kosijoita: Koronavirus on sekoittanut monien kiinnostuneiden suunnitelmat

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Vihterpalun kartanoa* 3,2 miljoonalla eurolla myyvä suomalaisyrittäjä Timo Lemberg kertoi kesällä suomalaiselle talouslehdelle, että luultavasti hänellä olisi ulkomaalaisena ja varsinkin kartanoa varten mahdotonta saada Viron valtiolta tukirahaa. ”En usko, että Suomen yritysvirasto Business Finlandkaan antaisi rahaa suomea kangerrellen puhuvalle virolaiselle. Niin nämä asiat yksinkertaisesti ovat, kansallisuudella on tällaisissa asioissa merkitystä”.

Timo Lemberg rikastui Suomessa 1990-luvun lopulla, kun möi kännykän kuoria maalanneen yrityksensä. Hän osti 20 vuotta sitten Virosta Vihterpalun kartanon ja kunnosti sen upeaksi kokonaisuudeksi, jossa on myös tenniskenttä ja helikopterin laskeutumispaikka. Nyt kartano on ollut myynnissä yhdeksän kuukautta. Kartanokokonaisuudesta kysytään 3,2 miljoonaa euroa ja sitä ympäröivien kiinteistöjen kanssa hinnaksi tulee yli 5 miljoonaa euroa.

Lemberg kertoi suomalaiselle talouslehdelle Kauppalehti, että kiinnostuneita on ollut kautta maailman – Hong Kongista, Intiasta, Kiinasta ja Amerikastakin. Koronavirus on kuitenkin sekoittanut monien kiinnostuneidenkin suunnitelmat.

62-vuotias Lemberg toteaa, että ikä on jo sellainen, että kartanonherraksi hänestä ei ole ja hän suunnitteleekin muuttoa takaisin kotikaupunkiinsa Saloon.

Hän toteaa, että monet kartanon kunnostajat ovat saaneet Virossa myös tukirahaa, mutta sanoo, että suomalaisten olisi sopimatonta mennä kysymään rahaa Viron valtiolta. ”Eikös olekin niin, että kun puhutaan kartanoista ja varsinkin ulkomaalaisille kuuluvista, niin tukirahahanat ovat pikemminkin kiinni”, Lemberg pohtii, mutta sanoo, että hän ei ole myöskään yrittänyt hakea tukea.
Kuluneiden 20 vuoden Virossa asumansa vuoden aikana hän on ollut maahan erittäin tyytyväinen. ”Minulla ei ole mitään valitettavaa. On sääli poistua täältä”, Lemberg totesi.

_______________________

Vihterpalun Kartano tarjoaa korkealaatuisia tapahtuma-, kokous- ja juhlapalveluita Harjumaalla Virossa, tunnin ajomatkan päässä Tallinnasta.

Vuonna 1586 Ruotsin kuningas Juhana III perusti Vihterpalun kartanon ja läänitti sen Berend von Gröningenille. Vuonna 1622 kuningas Kustaa II Adolf lahjoitti Padisen luostarin ja sitä ympäröivät maat Thomas Rammille. Thomas Ramm oli Riian kaupungin mahtihenkilö, joka rikkaana miehenä oli rahoittanut Kustaa II Adolfin sotaretkiä. Pari vuotta myöhemmin kuningas antoi Rammille aatelistittelin ja läänitti Vihterpalun kartanon nyt von Rammille.

Vihterpalun kartanon kulta-aikaa oli 1800-luku. 1816 von Rammien tytär Elisabeth von Ramm avioitui Gustav von Knorringin kanssa ja he aloittivat Vihterpalun uuden neoklassisen päärakennuksen rakentamisen vuonna 1820 nykyiseen asuunsa. Vihterpalun viimeinen von Ramm oli Sophie von Rosen. Vuonna 1919 omaisuuden valtiollistamisen yhteydessä takavarikoitiin myös Vihterpalun maat. Viimeiset von Rammit poistuivat Virosta 1939. Vuonna 2000 kartano päätyi suomalaisomistukseen ja mittava restaurointi saatiin päätökseen vuonna 2005.

Kuvat: Vihterpalu.ee
Lähde: NordenBladet.ee

Avointen maatilojen päivä 2020 saavutti KÄVIJÄENNÄTYKSEN – avoinna oli 281 maatilaa, joilla kävi yhteensä yli 213.000 henkeä

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Avoimilla maatiloilla kävi ennätysmäärä ihmisiä! Heinäkuun 18. ja 19. päivänä koko Virossa oli vierailijoille avoinna 281 maatilaa, joilla kävi yhteensä yli 213.000 henkeä. Kyseessä on tähän mennessä kuutena peräkkäisenä vuotena järjestettyjen avointen maatilojen päivän vierailijaennätys.

”Avointen maatilojen päivästä on muodostunut kesän huipputapahtuma, joka tuo maaseutuyrityksiin ja maatiloille vierailemaan tuhansia lapsiperheitä – kuvaannollisesti sanoen maaseutuilma tekee vapaaksi”, lausui maaseutuministeri Arvo Aller. ”Viikonloppu vahvisti COVID-kauteen liittyvän kasvavan kiinnostuksen maaseutuelämää kohtaan ja sen, että Virossa tuotettua ruokaa ja tuotettuja tavaroita arvostetaan. Avointen maatilojen päivästä on muodostunut positiivisen maaseutuelämän maineen suurin muokkaaja”.

NordenBladet vieraili tänä vuonna Avointen maatilojen päivän puitteissa Läänemaan maakunnassa Männan tilalla toimivalla Viron sienifarmilla (lue artikkeli ja katso kuvagalleria TÄSTÄ), Rõuden museossa ja Rõuden kyläntalossa (artikkelin ja valokuvat löydät TÄSTÄ) sekä Länsi-Viron Haeskassa sijaitsevalla Helina ja Margus Maripuun kauniilla Tänava-maatilalla (katso alempana olevaa galleriaa).


Tänavan maatilalla on suuri marja- ja omenatarha. Tilalla kasvatetaan vuohia, lampaita, skotlantilaista ylämaankarjaa, kanoja ja on myös pieni poni. Isäntäväki valmistaa lisäksi kukka- ja marjasiirappeja sekä marjasinappia. (Kuvat: 12x NordenBladet/ Helena-Reet Ennet)

Avauskuva: NordenBladet
Lähde: NordenBladet.ee

Lisää tästa aiheeta:
Viro: Avointen maatilojen päivään osallistuu tänä vuonna yli 280 maatilaa
NordenBladet – Viron kuudes valtakunnallinen avointen maatilojen päivä pidetään tänä vuonna sunnuntaina 19. heinäkuuta, jolloin koko maassa yhteensä 282 maatilaa ja maaseutuyritystä avaa vierailijoille porttinsa. Näistä kolmeneljännestä on avoinna myös lauantaina 18. heinäkuuta.

Männan tilalla Läänemaan maakunnassa toimiva Viron sienifarmi esitteli Avointen maatilojen päivänä osterivinokkaiden viljelyä + KUVAGALLERIA!

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Viron sienifarmi (Eesti Seenefarm, osoite: Männa talu, Üdruman kylä, Lääne-Nigulan kunta, 90720) perustettiin vuonna 2019. Tarkemmin sanottuna tarina alkoi jo vuonna 2018, kun farmin perustaja Tanel Heinsalu palasi puolisonsa Jaanela Poksin kanssa Guatemalasta ja pikkupojan ohessa jäi aikaa uuteen toimintaankin.

Maatila avasi porttinsa ensi kertaa myös kaikille kiinnostuneille. Avointen maatilojen päivänä (joka tänä vuonna oli 18. ja 19. heinäkuuta) Sienifarmilla järjestettiin kolme ekskursiota, joilla Tanel esitteli sienenviljelyn neljää eri vaihetta. Myös kotikahvila oli avoinna, samoin pikkuinen lasten alue. Tilalla myytiin paikallista tuotantoa ja oli mahdollisuus osallistua teesieni-juoman (kombutsan) valmistamisen työpajaan. Tunnelmaa loivat myös Dj Saṃsāra, Kaushalya ja Alex (Jagaspace). Päivä päätettiin kaakaolla ja tanssijuhlalla.

Osterivinokas (Pleurotus ostreatus) on vinokkaiden sieniheimoon kuuluva sieni.

Osterivinokas sisältää aminohappoja, vitamiineja, hyödyllisiä kivennäisaineita sekä hivenaineita. Rasvapitoisuus on alle 3 %, kaloripitoisuus 34 kcal/100 g. Osterivinokas on erittäin hyvä dieettielintarvike. Sienet sisältävät lisäksi polysakkarideja, joilla on syövän vastaista vaikutusta ja jotka hidastavat ikääntymistä.

Osterivinokkaiden viljely Euroopassa sai alkunsa Saksasta, jossa sienten täyttämiä, pehmenneitä ja vitamiineilla rikastettuja pahnoja käytettiin rehun lisukkeena. Ilmeni, että pahnapaaleissa kasvavat sienet ovat hyvin maukkaita myös ihmisten ravintona. Nykyisin osterivinokkaita viljellään lehtipuurungoissa ja -kannoissa metsässä ja kotipuutarhoissa. Sieniviljelmissä ne kasvavat sen sijaan sahanpuru- tai viljanolkipohjilla.

Osterivinokkaan itiöemiä ei tarvitse ryöpätä, erityisen maukkaita ne ovat paistettuina. Niitä voi käyttää kastikkeissa, munakkaissa jne. Sopivat myös marinoitaviksi ja suolattaviksi. Sienten jalat ovat lyhyet, mutta hieman puiset. Ne suositellaan kuivaamaan ja jauhamaan sienijauheeksi, jota voi käyttää keittojen ja kastikkeiden valmistukseen.

Hieman tietoa myös Üdruman kylästä:

Üdruma on kylä Läänemaan maakunnan Lääne-Nigulan kunnassa. Ennen Viron vuoden 2017 aluehallintoreformia kylä kuului Kullamaan kuntaan. Üdruman läpi kulkee Ristin–Virtsun–Kuivastun–Kuressaaren maantie. Kylä on ensi kertaa mainittu vuonna 1518 Hydenorme-nimisenä. 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla kylän nimenä oli Üdromaa. Üdrumassa toimii Üdruman kyläseura. Kylässä sijaitsevat Pikamaan lähteet (Jõeääre-ojan länsirannalla).

Lääne-Nigulan kunnan Üdruman kylä osoittautui myös vuonna 2019 vuoden kylän valinneen Kotiseutu Läänemaa -toimikunnan valitsemaksi maakunnan vuoden kyläksi. Toimikunnan johtaja Kaja Karlson sanoi, että Üdrumalla huomiota herätti kyläseuran monipuolinen toiminta – paikkakunnan kyläseura ja kylän puuhamies olivat tehneet kylän yhdistämiseksi aktiivista ja perusteellista työtä.

 

Kuvat: NordenBladet/ Helena-Reet Ennet
Lähde: NordenBladet.ee

Viro: Avointen maatilojen päivään osallistuu tänä vuonna yli 280 maatilaa

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Viron kuudes valtakunnallinen avointen maatilojen päivä pidetään tänä vuonna sunnuntaina 19. heinäkuuta, jolloin koko maassa yhteensä 282 maatilaa ja maaseutuyritystä avaa vierailijoille porttinsa. Näistä kolmeneljännestä on avoinna myös lauantaina 18. heinäkuuta.

”Loistava uutinen on se, että välillä olleesta poikkeustilasta huolimatta maatilapäivän valmistelut jatkuvat alun perin suunnitelluksi ajaksi ja tapahtumaan osallistuu suunnitteen saman verran maatiloja ja maaseutuyrityksiä kuin viime vuonna”, lausui maaseutuministeri Arvo Aller. ”Viime kuukaudet ovat olleet koronaviruksen vuoksi hankalat maaseutuyrittäjillekin ja monenlaiset rajoitukset ovat vaikuttaneet sekä tuotantoon että myyntiin. Avointen maatilojen päivä tarjoaa muun muassa hyvän mahdollisuuden tarjota suoraan omalla pihalla virolaista ruokaa ja tavaraa tuhansille perheille, jotka tuona viikonloppuna kiertävät Viron maaseutua löytämässä”.

Eniten maatiloja on tänä vuonna avoinna Harjumaalla (41) ja Pärnumaalla (37). Näitä seuraavat maatilojen määrissä seuraavat maakunnat: Tartonmaa (29), Saarenmaa (27), parikymmentä maatilaa on avoinna Lääne-Virumaalla, Viljandimaalla ja Võrumaalla. 220 maatilaa odottaa vieraita myös lauantaina 18. heinäkuuta, mutta kaikki tilat ovat avoinna sunnuntaina 19. heinäkuuta. Osallistujista 50 maatilaa ja maaseutuyritystä avaa ovensa ensimmäistä kertaa.

Avointen maatilojen päivän avajaistilaisuus tapahtuu tänä vuonna Viron perunapääkaupungissa Simunassa. Vieraita auttaa tänäkin vuonna maatiloille löytämään Navicup-sovelluksessa avautuva avointen maatilojen kartta.

Avointen maatilojen päivän kotisivu on osoitteessa www.avatudtalud.ee.

Avointen maatilojen päivän järjestävät maaseutuministeriö, maatalouden tutkimuskeskus, Viron maatalouskauppakamari ja Viron maanviljelijöiden keskusliitto. Avointen maatilojen päivän järjestämistä rahoitetaan Viron maaseutuelämän kehityssuunnitelmasta 2014–2020 ja Euroopan maaseutuelämän kehittämisen maatalousrahastosta.

Kuva: NordenBladet/Helena-Reet Ennet
Lähde: NordenBladet.ee

Islanti: Islannissa alkaa operoida uusi halpalentoyhtiö Play

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – WOW air nousee jälleen tuhkasta, mutta tällä kertaa lentoyhtiöllä on varma suunnitelma käynnistää liiketoiminta. Aamulla 5. marraskuuta pidetyssä lehdistötilausuudessa, josta kertoi Visir.is, selvitettiin mahdollisen muutoksen yksityiskohtia. Islannin uudella lentoyhtiöllä, jonka uusi nimi on PLAY, on suuria kunnianhimoisia tavoitteita.

Islannissa toiminut halpalentoyhtiö WOW Air lopetti toimintansa seitsemän kuukautta sitten. Nyt tätä tyhjiötä alkaa täyttää uusi kohtuuhintainen lentoyhtiö Play. Uuden toimitusjohtajan Arnar Már Magnussonin mukaan sopivat jopa 200 matkustajan A321 koneet alkuun polttoainetehokkuutensa ansiosta hyvin nykyisiin suunniteltuihin kohteisiin. Lentoyhtiö alkaa järjestää sekä matkustaja- että tavarakuljetuksia.

Kotisivullaan flyplay.com lentoyhtiö ilmoittaa, että se alkaa lentää Euroopan eri kaupunkeihin ja ensi keväästä suunnitellaan lentoja myös Pohjois-Amerikkaan. Mikäli kaikki suunnitelmat toteutuvat, yhtiö alkaa myydä lentolippuja jo ensi kuun lopussa.

Kuva: Play
Lähde: NordenBladet.com

VUODEN Poliisiksi 2019 on valittu vanhempi konstaapeli Vesa Jauhiainen Lounais-Suomen poliisilaitoksesta

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Vuoden Poliisiksi 2019 on valittu vanhempi konstaapeli Vesa Jauhiainen Lounais-Suomen poliisilaitoksesta. Jauhiainen on työskennellyt erilaisissa kenttätehtävissä lähes 40 vuotta. Tällä hetkellä hän toimii Turun pääpoliisiasemalla kenttävalvontaryhmässä, jonka pääkohderyhmänä ovat alle 18-vuotiaat nuoret.

Vuoden Poliisin valinnan teemana tänä vuonna on poliisitoiminnan perusta, valvonta-ja hälytystoiminta. Valvonta- ja hälytystehtävissä toimivat virkapukuiset poliisit ovat ensimmäisenä paikalla, kun jotakin tapahtuu.

Valvonnan ja kenttätoiminnan haastavatkin hälytystehtävät ovat Jauhiaiselle arkipäivää. Hän on mukana myös Jouha-toiminnassa (joukkojenhallinta), toiminut voimankäyttökouluttajana, moottoripyöräpoliisina sekä radikalisoitumiseen pureutuvassa Rad-työryhmässä. Lisäksi Jauhiainen pyrkii säännöllisesti vierailemaan Turun alueen vastaanottokeskuksissa, erityisesti nuorten ryhmäkodeissa.

Jauhiainen on tehnyt vuosia työtä myös Turun Varissuon omana aluepoliisina erityisesti nuorten parissa yhteistyössä eri viranomaisten, alueen asukkaiden ja kolmannen sektorin kanssa.

Kasvollista poliisia kaivataan lähiöissä

Valinnan perusteluiden mukaan Jauhiainen on toiminut vuosia esimerkillisesti valvonnan ja kenttätoiminnan poliisimiehenä. Hän on nuoremille kollegoilleen erinomainen esimerkki henkilöstä, joka eläkeiän täyttymisen jälkeenkin ansiokkaasti, aktiivisesti ja joka päivä työhönsä innokkaasti suhtautuvana poliisimiehenä jatkaa työrunsaansa.

Valitsijoiden mukaan hän on juuri sellainen poliisimies, jota kaivataan kasvollisesti paikalle nykyaikaisessa haastavassa ja moniulotteisessa yhteiskunnassa.

– Jauhiainen on ansiokkaasti rakentanut demokraattista ja yhdenvertaista kuvaa suomalaisesta yhteiskunnasta ja osoittanut toiminnallaan mm. monille ulkomaalaistaustaisille asukkaille, että Suomessa poliisi on rehellinen ja luotettava ja siten osaltaan vaikuttanut siihen, miten poliisiin Turun lähiöissä suhtaudutaan, valinnan perusteluissa todetaan.

Laiska opiskelemaan

Alalle hakeutumiseen vaikuttivat työn kiinnostavuus ja lyhyehkö opiskeluaika.

– En ole koskaan ollut mikään lukumies. Ollessani armeijassa äitini kertoi minulle, että nyt olisi poliisikouluun haku. Hän sitten keräsi kaikki tarvittavat paperit kasaan, ja sain laitettua hakemuksen poliisikouluun, Jauhiainen kertoo.

Poliisin ammatista on tullut Jauhiaiselle kutsumusammatti. 62-vuotias Jauhiainen olisi päässyt eläkkeelle jo neljä vuotta sitten, mutta innostus kantaa edelleen jatkamaan työssä

– Tämä on erittäin palkitsevaa työtä, jossa näkee työn tuloksen. Tällä työllä tosiaan on merkitystä, Jauhiainen sanoo viitaten erityisesti lähipoliisityöhön.

Soutuvalmentajasta ja partiolippukunnan johtajasta nuorisopoliisi

Poliisikoulun jälkeen Jauhiainen oli ”rivipoliisina” Turussa nelisen vuotta. Tämän jälkeen hänet houkuteltiin nuorisopoliisiksi, koska soutuvalmentajana ja partiolippukunnan johtajana hän oli ollut paljon nuorten kanssa tekemisissä.

Organisaatiouudistuksen myötä nuorisopoliisi lakkautettiin vuonna 1994, jolloin hän siirtyi tekemään perinteisiä hälytystehtäviä. Tehtävät nuorten parissa jatkui edelleen muiden tehtävien ohella.

Varissuon asukkaat eivät halua luopua omasta poliisistaan

Kun Turun Varissuota alettiin rakentaa, Turun poliisilaitoksen johto päätti sijoittaa sinne kaksi korttelipoliisia 70-luvun lopulla. Parhaimmillaan heitä oli kolme.

Virat lakkautettiin 2005, jolloin Varissuolta tuli poliisitalolle vaikutusvaltainen seurue – toimintaa ei saa keskeyttää. Painostus auttoi ja poliisilaitos päätti nimetä lähiöön oman aluepoliisin.

Tehtävä lankesi nuorison kanssa hyvin toimeentulevalle Jauhiaiselle. Tämä työ jatkuu edelleen, vaikka toimintaa oltiin joitakin vuosia sitten keventämässä. Taas alueen aktiiviset asukkaat ryhtyivät toimeen, kutsuivat päällystövastaavan Yhdyskuntatyöryhmän kuultavaksi ja kevennystoimista luovuttiin.

Hän onkin ollut virkauransa alusta lähtien poliisin ennalta estävän toiminnan puolestapuhuja.

– Poliisityön ydinajatus Varissuolla on poliisin kasvollisuus. Poliisi on se sama henkilö, jonka nuori kohtaa elämänsä eri vaiheissa. Hän on tuttu ja turvallinen. Nuoret tietävät, että minä tiedän. Salassa eivät asiat juurikaan pysy. Läheiskontrolli säilyy, Jauhiainen sanoo.

Tällä hetkellä Turussa on kolme aluepoliisia. Varissuon lisäksi palvelua saavat Perno-Pansio sekä Halinen. Tehtävään on palkattu määräaikaisesti kaksi poliisia, jotka aktiivisuudellaan ovat tehneet itsensä huomatuksi alueilla.

Aluepoliisi tekee tiivistä yhteistyötä

Jauhiaisen mukaan aluepoliisi tekee tiivistä yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa.

Varissuolla pohditaan alueen turvallisuuteen liittyviä asioita sekä luodaan kokonaiskuva huolta aiheuttavista nuorista ja lapsista säännöllisesti yhteisissä viranomaispalavereissa, joihin osallistuvat aluepoliisin lisäksi sosiaali-ja terveystoimi, nuorisotoimi, asumisneuvoja sekä Normaali- ja Varissuon koulun edustajat.

– Alueen isompi konklaavi on Varissuo-Lauste-Vaala -yhdyskuntatyöryhmän kokoukset, joissa ovat edustettuna edellisten lisäksi alueella toimivat yhdistykset, yritykset ja asukkaat, Jauhiainen kertoo.

Lisäksi Jauhiainen kiertelee alueen ostoskeskuksessa ja kouluissa jututtamassa nuoria. Myös opettajat ja nuorisotyöntekijät voivat ottaa suoraan yhteyttä Jauhiaiseen, jos heillä on huoli jonkun nuoren takia.

Varissuolla on noin 9 000 asukasta, joista noin puolet on ulkomaalaistaustaisia. Nuorissa ikäluokissa vieraskielisten osuus on 70 prosenttia. Tämä vaikuttaa Jauhiaisen työhön, koska varsinkin aikuisilla ulkomaalaistaustaisilla henkilöillä on hyvin erilaisia käsityksiä poliisista.

– Ulkomaalaistaustaiset nuoret arvostavat vanhempaa ihmistä, joten tässä työssä yli 60 vuoden iästä ja karusta ulkomuodosta on selvästi höytyä, Jauhiainen sanoo.

Erilaiset tilanteet haastavat poliisin ammattitaidon

Kenttätehtävissä toimiva poliisi joutuu yhä useammin haastaviin ja yllättäviin tilanteisiin. Väkivallan kohtaamisesta on tullut poliisilla arkipäivää.

– Poliisityössä ei saisi urautua. Tutusta asiakkaasta voi tulla turvallisuusriski, kun hänen mielensä on järkkynyt tai päihteiden käyttö saattaa aiheuttaa psykoosin kaltaisen tilan. Tällöin henkilö saattaa poiketa selkeästi aikaisemmasta käyttäytymisestään. Poliisin täytyy olla sopivasti valpas ja taktiikan ja voimankäytön opit pitää olla selkeästi mielessä arkijärkeä unohtamatta. Vastaantulevien tilanteiden erilaisuus haastaa poliisimiehen ammattitaidon, Vuoden Poliisi sanoo.

44. Vuoden Poliisi

Vuoden Poliisi valittiin nyt 44. kerran. Valinnan tekevät yhteistyössä Helsingin Nuorkauppakamari, Suomen Poliisijärjestöjen Liitto sekä Poliisihallitus. Valinta julkistettiin perjantaina 11.10.2019

Kuva: Suomen Poliisijärjestöjen Liiton/Katja Almgren

Itämeren alueella maanpinta kohoaa jatkuvasti – Virossa nousu on jo jättänyt tuhannet kiinteistöt ilman vesirajaa

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Viimeisin jääaika päättyi viimeistään 10.000 vuotta sitten. Tuolloin suli myös Viron alueen peittänyt laaja jääkerros, jonka jälkeen aiemmin valtavan painon alla vajonnut maanpinta alkoi kohota. Itämeren ympärillä maanpinta kohoaa jatkuvasti, mutta se ei ole kaikkialla samanlaista. Esimerkiksi Pohjanlahden pohjoisosassa maanpinta kohoaa yhdeksän millimetriä vuodessa. Luoteis-Viron maa on kohonnut viimeisimmän jääkauden lopusta alkaen ja nousu jatkuu jopa 3 millimetrin verran vuodessa.

Maan nousu on puolestaan aiheuttanut tilanteen, jossa aiemmin veteen rajoittuneet kiinteistöt eivät maarekisterin mukaan enää siihen rajoitukaan. Maavirasto suunnittelee muuttavansa tilannetta siten, että kiinteistöt rajoittuisivat jälleen veteen, kertoo Viron yleisradioyhtiö ERR.

”Ongelma on syntynyt siksi, että maarekisterissä kirjatut tiedot eivät muutu sellaisessa tilanteessa, jossa rantaviiva muuttuu luonnossa. Saarilla ja Länsi-Virossa maanpinta nousee, siksi maarekisterin karttaa tarkkailtaessa on tavallinen tilanne sellainen, jossa aiemmin rekisteröidyn kiinteistön ja rantaviivan väliin jää maakaistale. Voimassaolevan lainsäädännön mukaan maaomistus ulottuu kuitenkin vesirajaan saakka, kun kiinteistö on alun perin sinne ulottunut. Vaikka se ei rekisterissä näykään, maanomistus ulottuu silti vesirajaan”, sanoi maaviraston tiedottaja Karmen Kaukver.

Julkiseen vesistöön rajoittuu lähes 15.000 kiinteistöä.

”Tällä hetkellä ei ole olemassa lainsäädäntöä siitä, miten rantakiinteistöt virallisissa kartoissa saadaan rantaviivaan asti ulottuviksi muutetuiksi”, kertoi Kaukver.

”Maavirasto on ongelmasta tietoinen ja me toimimme aktiivisesti ratkaisujen etsinnän ja lainsäädännön valmistelun parissa. Olemme tällä hetkellä analysointivaiheessa. Koska kyseessä on omistusta koskeva aihe, otamme ratkaisujen haussa ehdottomasti mukaan myös yhteiskunnan laajemminkin. Tavoitteena on se, että tulevaisuudessa rekisterissä olevat maayksiköiden rajatiedot sidotaan rantaviivaan ja luonnollisen linjan muutos näkyy rekisterissä pääsääntöisesti automaattisesti”, hän lisäsi.

Lähde: NordenBladet.ee

1...345...18Sivu 4 / 18