Reklaam

VIRO

Virstanpylväs Pohjoismaiden ja Baltian maiden välisessä e-ID-yhteistyössä

NordenBladet – Muutaman vuoden kuluttua Pohjoismaiden ja Baltian maiden kansalaiset voivat hyödyntää kansallisia sähköisiä tunnistusjärjestelmiään täysimääräisesti työskennellessään tai opiskellessaan toisessa maassa tai muuttaessaan maiden välillä. Saumattomat digitaaliset ratkaisut ovat tärkeämpiä liikkuvuuden kannalta kuin vuoden 1952 uraauurtava pohjoismainen passiunioni.

Tekninen ratkaisu on testattu ja todettu toimivaksi. Palvelujen kytkentä on nyt käynnistymässä. Ruotsi, Norja ja Latvia ovat ensimmäisiä maita, joissa on mahdollista kirjautua maiden sähköisiin palveluihin virolaisella sähköisellä tunnistuksella. Norja on ensimmäisenä ottanut käyttöön tätä tunnistautumista hyödyntävän palvelun. Virolaiset opiskelijat voivat nyt kirjautua verkkosivustoon, jonka kautta haetaan opiskelijaksi Norjan yliopistoihin ja korkeakouluihin.

Tavoitteena on, että lähitulevaisuudessa näiden kahdeksan maan kansalaiset voivat käyttää kansallista verkkotunnistautumista lähes kaikissa yhteyksissä Pohjoismaissa ja Baltian maissa. Työ on edistynyt yllättävän nopeasti kuten digitaalisen hankkeen tuleekin. Pohjoismaiden ministerineuvosto sai vuonna 2018 tehtäväksi koordinoida näiden kahdeksan maan digitalisaatioalan yhteistyötä, ja pohjoismaisilla yhteistyöministereillä on selkeät odotukset tulevaisuuden suhteen.

Jatkotyö
Pohjoismaiden ja Baltian maiden sähköistä tunnistautumista koskevan yhteistyöhankkeen nimi on NOBID, ja työtä johtaa Norjan julkishallinnon digitalisoinnista vastaava virasto Difi (Direktoratet for offentlig forvaltning og IKT). Difin tavoitteena on kytkeä eri maiden sähköisen tunnistautumisen järjestelmät yhteen siten, että esimerkiksi Viron kansalaiset voivat kirjautua ruotsalaisiin palveluihin omalla sähköisellä tunnistuksellaan.

Tämä edellyttää yksittäisten maiden teknisten infrastruktuurien kytkemistä toisiinsa, minkä jälkeen maiden on sovittava siitä, mitä kansallisia sähköisiä tunnistusjärjestelmiä toisessa maassa voi käyttää. Tämän jälkeen tekniseen ratkaisuun voidaan kytkeä konkreettisia palveluita, mikä mahdollisesti edellyttää järjestelmien sopeuttamista kussakin maassa.

Rajat ylittävää palveluihin kirjautumista voidaan hyödyntää monella alalla, kuten yritysten rekisteröinnissä, todistusten vaihtamisessa maiden välillä, verotukseen liittyvissä asioissa ja terveyspalveluissa. Difin projektipäällikkö Tor Alvik on tyytyväinen työn etenemiseen, mutta toteaa varsinaisen urakan olevan vasta edessä.

– Teknistä ratkaisua ei ole vaikea toteuttaa, ja työ alkaa olla pitkälti valmis. Varsinainen haaste on saada kaikki kansalliset viranomaiset kytkettyä järjestelmään siten, että palvelut ovat kansalaisten saatavilla. Tehtävämme on toteuttaa poliittisia visioita. Sen vuoksi olemme täysin riippuvaisia poliittisesta tahdosta ja päättäväisyydestä, Alvik toteaa.

NOBID toteaa tavoitteena olevan, että kaikki julkishallinnon viranomaiset ovat mukana järjestelmässä vuoden 2020 loppuun mennessä. Vastuu tästä on kunkin maan hallituksella.

Lähde: Norden.org

Pohjoismaista liikkuvuutta edistetään entisestään. Sigurður Ingi Jóhannsson: Pyrimme saamaan kuntoon infrastruktuurin, joka mahdollistaa kansallisen sähköisen henkilötunnuksen käytön kaikkialla Pohjolassa jo vuonna 2020

NordenBladet – Vapaa liikkuvuus on pohjoismaisen yhteistyön kulmakiviä. Nyt toiseen Pohjoismaahan muuttamisesta halutaan tehdä entistä helpompaa työntekijöille, yrittäjille, opiskelijoille ja muille. Tavoite ilmenee uudesta pohjoismaisen liikkuvuuden toimintasuunnitelmasta, jonka pohjoismaiset yhteistyöministerit hyväksyivät Reykjavikissa 7. helmikuuta. Kyseessä oli ministerien ensimmäinen kokous Pohjoismaiden ministerineuvoston Islannin puheenjohtajakaudella.

Hyväksytty toimintasuunnitelma koostuu toisaalta lisätuesta useille käytännön hankkeille ja ohjelmille, jotka tukevat yksityishenkilöiden liikkuvuutta. Toisaalta suunnitelmassa luetellaan toimia, joiden on määrä parantaa yritysten ja kansalaisten vapaan liikkuvuuden ja pohjoismaisen integraation edellytyksiä. Toimintasuunnitelma on laadittu vuosiksi 2019–2021.

– Pohjola on maailman integroitunein alue, mutta meilläkin on varaa parantaa nykytilannetta, sanoo Islannin yhteistyöministeri Sigurður Ingi Jóhannsson, joka johtaa yhteistyöministerien työtä vuonna 2019. Liikkuvuuden lisääntyminen vahvistaa myös pohjoismaista yhteenkuuluvuutta ja parantaa naapurikielten ymmärtämistä alueella, hän lisää.

Toimintasuunnitelma koskee Pohjoismaiden ministerineuvoston kaikkia politiikanaloja ja keskittyy digitalisaatioon, toisessa Pohjoismaassa suoritettujen tutkintojen tunnustamiseen sekä EU-lainsäädännön täytäntöönpanoon.

– Haluan erityisesti mainita, että pyrimme saamaan kuntoon infrastruktuurin, joka mahdollistaa kansallisen sähköisen henkilötunnuksen käytön kaikkialla Pohjolassa jo vuonna 2020, Sigurður Ingi Jóhannsson korostaa. Tämä on merkittävyydeltään passiunioniin verrattavissa oleva uudistus, hän toteaa.

Nuorten rajaton Pohjola
Monet toimintasuunnitelman käytännön hankkeista keskittyvät nuoriin. Suunnitelmaan sisältyy muun muassa lisätukea Nordic Master- ja Nordplus-opiskelijavaihto-ohjelmille, jotka jo nykyisin mahdollistavat noin 8 500 pohjoismaalaisen nuoren opiskelun toisessa Pohjoismaassa. Nuorten pääsyä muiden Pohjoismaiden työmarkkinoille on määrä helpottaa.

Toimintasuunnitelma korostaa varsinkin rajaesteneuvoston roolia työssä, jossa poistetaan pohjoismaista liikkuvuutta haittaavia käytännön ”rajaesteitä”.

Lisäksi halutaan parantaa tiedonsaantia alueen tarjoamista mahdollisuuksista. Ministerineuvoston Info Pohjola -neuvontapalvelu ja raja-alueiden omat neuvontapalvelut vastaavat vuosittain satojentuhansien pohjoismaalaisten kysymyksiin, jotka koskevat pohjoismaiseen naapurimaahan asettumista.

Lähde: Norden.org

KUVAT Saarenmaan saarelta Virossa! Kuressaare (historialliset rakennukset kaupungin keskustassa, vanhakaupungin kaduilla …) 24.12.2018

NordenBladet – Kuressaare (viroksi Kuresaar 1918–1933, Kuressaare 1933–1952 ja 1988– sekä Kingissepa 1952–1988, ennen saksaksi ja ruotsiksi Arensburg) on Saarenmaan kuntaan kuuluva kaupunki Virossa, Saarenmaan saaren etelärannikolla. Se on Saarenmaan maakunnan pääkaupunki ja Saarenmaan kunnan pääpaikka. Kaupunki sijaitsee Riianlahden rannalla. Kuressaaressa asuu noin kolmasosa koko Saarenmaan maakunnan asukkaista. Kaupungin virallinen nimi, saksalais-ruotsalainen Arensburg, muutettiin Viron itsenäistyttyä vuonna 1918 nimeksi Kuressaare, ja vuosina 1952–1988 kaupungin virallinen nimi oli Kingissepa Kuressaaressa syntyneen Viktor Kingisseppin mukaan.

Kuressaarelle palautettiin vuonna 1990 ensimmäisenä Viron kaupunkina itsehallinnollinen asema. Kaupungista on jälleen tullut kylpyläkaupunki, ja siellä on terveyshoitoloita ja hotelleja sekä huvivenesatama. Piispanlinnan vallihaudat sekä matalan ja lämpimän veden vuoksi Vauvarannaksi (Titerand) kutsuttu uimaranta on kunnostettu.

Vuoden 2017 kuntauudistuksessa Kuressaare menetti itsenäisen asemansa, kun siitä tuli koko saaren kattavan Saarenmaan kunnan osa.

Kuressaare syntyi piispanlinnan ympärille, joka nykyään on Kuressaaren merkittävin matkailunähtävyys. Ensimmäinen maininta nimellä Arensburg on vuodelta 1381. Linnan valli ja vallihauta rakennettiin 1300-luvulla. Viimeinen piispa myi linnansa ja koko Saarenmaan Tanskalle 1559. Kaupunginoikeudet se sai 1563, ja 1645 se siirtyi Ruotsin hallintaan. Uudenkaupungin rauhassa 1721 Venäjä sai kaupungin hallintaansa, ja 1700-luvulla siitä kehittyi suosittu lomakeskus. Viimeisenkin muodollisen sotilaallisen merkityksensä Piispanlinna menetti 1836, kun se poistettiin Venäjän keisarikunnan sotilaallisten linnoitusten luettelosta. Nykyään piispanlinna on museo- ja tapahtumatila, jossa järjestetään myös konsertteja. Puolustustornin ylimmässä kerroksessa on näköalatornina toimiva kesäkahvila.

1800-luvun loppupuolella linnoituksen ympärille rakennettiin puisto, jossa on lehmuksia, kastanjoita ja jalavia sekä punapyökkejä. Puistossa on 1800-luvulla rakennettu ja myöhemmin peruskorjattu seurahuone, jossa on kahvila, baari ja konserttisali, jonka edustalla kesäisin järjestetään konsertteja.

Puiston tieltä hävitettiin vanhan kirkon rauniot ja kirkon alle haudattujen vainajien muistoksi pystytettiin kalkkiliuskemuistomerkki, jossa on myös vanhoja hautakiviä. Muistomerkissä on Friedrich Schillerin lause Wirke Gutes, du nährest der Menscheit göttliche Pflanze (Hyvillä töillä ravitset ihmiskunnan pyhää taimea). Puiston vieressä on 1800-luvulla rakennetussa talossa toimii Linnakodanikumuseeum, aikakaudelle tyypillinen rakennus, joka toimii museona.

Vallimaa tänavilla on Johannes Aavikin kotimuseo. Johannes Aaviik oli kielitieteilijä, kun taas hänen veljenpoikansa Joosep Aavik musiikinopettaja, urkutaiteilija, kapellimestari ja säveltäjä.
Suur Tõllin ja Piretin patsas

Kuressaaressa on Tõllustella tai Tõllilla asuneen hiiden, Suur Tõllin, patsas. Kansanperinteen mukaan Suur Tõll asui Saarenmaalla ja hänen veljensä Leigar Hiidenmaalla.

Kuressaaren pääkatu on Lossi tänav, joka kulkee piispanlinnan puistolta keskustaan 1600-luvulla rakennetulle raatihuoneelle ja sen vierellä olevalla vaakahuoneelle, joka myös on rakennettu 1600-luvulla. Raatihuoneella toimii turistineuvontapaikka ja vaakahuoneen vieressä on tori, jolla myydään matkamuistoja. Torilla on myös kalatiski.

Tie jatkuu Kuivastu maanteena. Keskustassa on paljon kalkkiliuskekivestä rakennettuja rakennuksia 1700-luvun ja 1800-luvun tyyliin. Samasta kivestä on myös tehty kahden metrin korkuisia, tontteja rajaavia aitoja.

Kuressaareen ei ole maantieyhteyttä, mutta Virtsu–Kuivastu-laivayhteyden avulla saarelle on autoliikennettä.

Kuressaaren lentoasemalta on säännöllinen lentoliikenne Tallinnaan (9 viikoittaista lentoa vuonna 2014). Finnair lensi kesinä 2005–2006 Kuressaareen reittilentoja ja kesällä 2008 tilauslentoja. Viron ja Neuvostoliiton 1939 tukikohtasopimuksen perusteella Neuvostoliitto muutti Kuressaaren lentokentän sotilaslentoasemaksi, yhdeksi niistä sotilaslentoasemista, joilta se suoritti talvisodan aikana pommituksia Suomen valtioalueelle.

Liivinlahdella kolmen kilometrin päässä Kuressaaren kaupungista sijaitsee Roomassaaren satama, josta voi matkustaa kuuden kilometrin päähän Abrukan saarelle, jonka matkailunähtävyys on lehtometsä. Saarella on noin 40 asukasta, lomakoti ja leirintäalue.

Vuonna 1939 Saksa evakuoi Roomassaaren satamasta noin 500 baltiansaksalaisia matkustajalaiva Adlerilla. 1. heinäkuuta 1941 neuvostoliittolaiset karkoittivat 697 virolaista muualle Neuvostoliittoon maahan ennen kuin hyökkäävät saksalaiset ehtivät alueelle. Tästä karkoituksesta on satamassa muistomerkki, jonka teksti suomeksi käännettynä on Täältä alkoi 1. heinäkuuta 1941 tie kaukaiselle maalle. Syyskuussa 1944 neuvostoliittolaisten tehdessä paluutaan tuhannet virolaiset siviilit ja muualta tulleet siviilit pakenivat Roomassaaren satamasta lähteneissä aluksissa.








 

Kuvat: NordenBladet/ Helena-Reet Ennet (24.dets.2018)

Baltian uusiutuvan energian yrityksen Nelja Energia AS puhdas voitto laski 3,6 miljoonaan euroon

NordenBladet – Baltian uusiutuvan energian yrityksen Nelja Energia AS (4Energia) puhdas voitto laski tämän vuoden ensimmäisenä puolivuotiskautena vuosien vertailussa kolmanneksen verran eli 36,4 prosenttia 3,6 miljoonaan euroon. Samalla yrityksen liikevaihto kasvoi viime vuoden ensimmäisiin kuuteen kuukauteen verrattuna 10,3 prosenttia 36,7 miljoonaan euroon, yritys ilmoitti Oslon pörssille.

Käyttökate väheni 10,9 prosenttia 18,9 miljoonaan euroon ja voitto ennen veroja (EBIT) laski 22 prosenttia 10,1 miljoonaan euroon. Konserni tuotti kuudessa kuukaudessa tuulesta 313,8 gigawattituntia sähköä, joka on 14 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2017 ensimmäisenä puolivuotiskautena.

Virossa tuulipuistojen tuotanto väheni viime vuoteen verrattuna 21 prosenttia 131,3 gigawattituntiin, Liettuan tuulipuistot tuottivat puolessa vuodessa 182,6 gigawattituntia sähköä eli 9 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Keskimääräinen tuulen nopeus oli Virossa 6 metriä sekunnissa ja Liettuassa 5,9 metriä sekunnissa, viime vuonna Virossa 6,4 ja Liettuassa 5,9 metriä sekunnissa.

Eesti Energian tytäryhtiö Enefit Green AS (entinen: Eesti Energia Taastuvenergia Ettevõte) ilmoitti toukokuussa, että ostaa 289 miljoonalla eurolla 100 prosentin osuuden Nelja Energiassa, lisäksi Enefit Green ottaa itselleen Nelja Energian 204 miljoonan euron lainat. Sopimus voi aiheuttaa kaikkien Nelja Energian osakkeiden omistuksen siirtymisen ja odottaa kilpailuviraston hyväksyntää. Osana sopimusta Nelja Energia myi vähemmistöosakkuudet yrityksissä Marble Management OÜ ja Marble Invest OÜ.

Nelja Energia on Baltian suurin uusiutuvan energian tuottaja, jolle kuuluu Virossa ja Liettuassa 17 tuulipuistoa kokonaisteholtaan 287 megawattia. Lisäksi Nelja Energia avasi viime vuonna Latviassa toimivan 3,9 megawatin sähkö- ja 19,2 megawatin lämpöenergian yhteistuotantolaitoksen, ja 140.000 tonnisen vuosituotannon pellettitehtaan. Nelja Energialla on myös pienosakkuus kahdessa virolaisessa biokaasulaitoksessa. Viime vuonna Nelja Energia tuotti 804 gigawattituntia uusiutuvaa energiaa.

Nelja Energia AS:stä kuuluu ennen myyntisopimuksen loppuun saattamista Vardar Eurus AS:lle 77 prosenttia ja virolaisille sijoittajille 23 prosenttia. Vardar Eurus on Norjassa rekisteröity yritys, josta 90 prosenttia kuuluu norjalaiselle energiayritykselle Vardar AS ja 10 prosenttia Pohjoismaiden ympäristösijoitusrahastolle NEFCO (The Nordic Environment Finance Corporation). NEFCO on kansainvälinen sijoitusrahasto, joka sijoittaa ympäristöystävällisiin hankkeisiin. Rahaston omaisuuden määrä on 115 miljoonaa euroa.

Lähde: NordenBladet.se

SAK Tartu -klubin urheilija Hanna-Liisa Ennet saavutti soululaitteella maailmanennätyksen – ultramatkallalla 1000 km yksinsoudussa

OHMYGOSSIP – Soutu- ja melontaklubiin Tartu (SAK Tartu) kuuluva soutaja Hanna-Liisa Ennet (38) saavutti huhtikuun alussa maailmanennätyksen suorittamalla sisäsoudun ultramatkan 1000 km, jonka ovat Virossa tähän mennessä tehneet vain kaksi miesurheilijaa (Rait Merisaar ja Rainer Saad) tandem-soutuna, ollen siten tällä hetkellä Virossa ainoa nainen, joka on läpäissyt tuon ulipitkän matkan ja vieläpä yksinsoutuna – se tarkoittaa, että hän kulki koko 1000 km pituisen matkan yksin, ilman paria eli siis täysin ilman vaihtoja.

”Tärkein edellytys 1000 km läpäisyssä on tahto kulkea se matka. Kun motivaatio on löytynyt, tulee harjoitella soutulaitteessa istumista ja alkaa vain kerätä metrejä, jotta liikuntaelimistö sopeutuisi ja lihaskestävyys kehittyisi. On tärkeää soutaa oikeaa vauhtia ja jakaa rasitus sekä ajoituksen että lihasryhmien toiminnan kannalta mahdollisimman tasaisesti”, sanoo ultrasoutaja Hanna-Liisa Ennet NordenBladet.ee:lle.

”Tuhannen kilometrin soutu on ehdottomasti minun tähänastisen elämäni suurin elämys. Poikkeukselliseksi tämän kokemuksen tekee tietoisuus siitä, että maailmassa on varsin vähän niitä ”hulluja”, jota ovat päättäneet tällaiseen hankkeeseen ryhtyä ja myös pystyneet sen onnistuneesti suorittamaan. Miljoonan metrin yhteisö on pieni, mutta tosi upea! Tässä yhteydessä tulee ehdottomasti todeta, että innokas yksittäinen yrittäjä ei yleensä pääse pitkälle, ja onneksi minullakin oli mahtava tukijoukko, jota haluan sydämestäni kiittää tämän viikon ponnisteluista kanssani, avusta, ohjauksesta ja kannustamisesta”, Ennet lisää.

Kuka souti: Hanna-Liisa Ennet (38 v.), miljoona metriä yksinsoutuna
Milloin souti: maanantai, 2. huhtikuuta 2018 klo 02.00 am – tiistai, 9. huhtikuuta 2018 klo 01.00 am
Missä souti: Tarton kaupungin soutukeskus, SAK Tartu, Ranna tee 3, Tartto, Viro
Millä souti: Concept2 -soutulaite, malli D, monitori pm5
Kuka valvoi: Rait Merisaar, SAK Tartu
Mikä luokka: naiset 30-39 v., raskas painoluokka

Otteita Ennetin urheilupäiväkirjasta voitte lukea viroksi TÄSTÄ ja englanniksi TÄSTÄ

Kuvat: Hanna-Liisa Ennet (yksityinen kokoelma)
Lähde: NordenBladet.ee

 

Samasta aiheesta:

Concept2 world records page

Hanna-Liisa Ennetin ajokaista (Concept2)

Hanna-Liisa Ennetin ajokaista (Instagram)

GALLERIA! Viron tasavalta 100 vuotta – lipunnostotilaisuus Tallinnassa

NordenBladet – Aikaisin aamulla 24. helmikuuta järjestettiin Tallinnan Toompealla Kuvernöörin puutarhassa Viron tasavallan 100-vuotispäivän lipunnostotilaisuus. Lippu nousi kansallishymnin saattamana kello 07.33.

Tilaisuudessa puhui parlamentin puhemies Eiki Nestor ja Tallinnan Reaalikoulun abiturientti Mathias Kübar. Tilaisuuden siunasi Viron luterilaisen kirkon arkkipiispa Urmas Viilma. Viron tasavallan itsenäisyysjulistuksen luki Viron musiikki- ja teatteriakatemian teatterikoulun neljännen kurssi opiskelija ja Voldemar Panson palkinnon saaja Priit Põldma.

Lipunnostotilaisuuteen oli kutsuttu Viron tasavallan nykyinen presidentti Kersti Kaljulaid, aiemmat presidentit Toomas Hendrik Ilves ja Arnold Rüütel, parlamentin ja hallituksen jäsenet, perustuslaillisten instituutioiden ja diplomaattisten edustustojen edustajat sekä Viron lipun seura.

Kuvernöörin puutarhaan olivat riviin järjestyneet suojeluskuntain (Kaitseliit), lottien (naiskodukaitse), sotilaspoikain (noorkotkad), pikkulottien (kodutütred), partiopoikain ja –tyttöjen, akateemisten järjestöjen, yhdistysten, ja koulujen lippuvartiot.

Viron mieslaulun seuran kuorojen ja poliisi- ja rajavartio-orkesterin esittäminä kaikuivat Enn Võrkin laulu Viron lippu (Eesti Lipp) Martin Lippun sanoin, Viktor Konstantin Oxfordin Jää vapaaksi, Viron meri (Jää vabaks, Eesti meri), Juhan Aavikin Suojaa, Jumala, Viroa (Hoia, Jumal, Eestit) Aleksander Leopold Raudkeppin sanoin sekä Kotimaa (Kodumaa), jonka on luonut Raimond Kull.

Juhlallista tilaisuutta seurasi Viron kansantanssi- ja kansanmusiikkiseuran kansantanssiesitys.






























































Kuvat: Viron tasavalta 100 vuotta – lipunnostotilaisuus Tallinnassa (Riigkogu fotoarhiiv/Erik Peinar)
Lähde: NordenBladet.ee

GALLERIA: Pohjoismaiden ministerineuvoston tiedotuspäivä Võrussa

NordenBladet – Pohjoismaiden ministerineuvosto esittelee eri puolilla Viroa järjestettävillä tiedotuspäivillään erilaisia tukiohjelmia, joita neuvosto tarjoaa Pohjoismaiden kanssa tapahtuvaa yhteistyötä varten. Eilen 6. helmikuuta tiedotuspäivä järjestettiin Võrun kulttuuritalossa Kannel (Liiva-katu 13). NordenBladet esittää teille päivän yhteenvedon ja eksklusiivisen kuvagallerian tiedotuspäivästä.

Tiedotuspäivällä selvitettiin:

– millaisia ovat Pohjoismaiden ministerineuvoston tukiohjelmat julkiselle sektorille, yhdistyksille ja kulttuurialalle;
– mitkä ovat tuen hakemisen tärkeimmät ehdot;
– miten tukea haetaan;
– mikä Pohjoismaiden ministerineuvosto on ja mitä sen edustus tekee Virossa vuonna 2018?

Avajaispuheet pitivät Võrun kaupunginjohtaja Anti Allas ja Pohjoismaiden ministerineuvoston Viron edustuksen Tarton osaston johtaja Madis Kanarbik. Pohjoismaiden ministerineuvoston Viron edustuksen johtaja Christer Haglund puhui Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2018 toimintasuunnista.

Omista kokemuksistaan kertoi Võrun kaupungin kehitysneuvonantaja Tiina Hallimäe, Skypen välityksellä antoi lyhyen katsauksen kokemuksistaan Tarton kaupungin kulttuuriosaston nuorisopalvelun johtaja Piret Talur ja Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhdistysten ohjelmasta puhui myös MTÜ:n (eli suomeksi ry:n) Sann ja Süük johtaja Eda Veeroja.

Työpajoissa hyödyllisiä vinkkejä jakoivat Pohjoismaiden ministerineuvoston virkailijat Eha Vain (kulttuuri), Merle Kuusk (ry:t ja ministerineuvoston alaisten yksiköiden vierailu virkamiehille) ja Madis Kanarbik (julkishallinto).

































Kuvat: NordenBladet/Helena-Reet Ennet
Lähde: NordenBladet.ee

Viru hotelli ”lunttasi” Solo Sokos Hotel Estorialta teemahuoneet! + Sokos Hotels Tallinnan myynti- ja markkinointijohtajan haastattelu

OHMYGOSSIP – Solo Sokos Hotel Estoria on saavuttanut teemahuoneillaan (ks. TÄSTÄ) huomiota jo vuosia ja on ollut tähän saakka Viron ainoa muotoilun ja tarinoiden hotelli. Tallinnan viiden parhaan hotellin joukkoon valittu Solo Sokos Hotel Estoriassa on 93 hotellihuonetta, joista jokainen kertoo yhden kiinnostavan virolaisen menestystarinan. Monet eivät ilmeisesti tiedäkään, että Solo Sokos Hotel Estoria sijaitsee samaan ketjuun kuuluvan Viru-hotellin kanssa samassa osoitteessa (Viru väljak 4), NordenBladet kertoo.

Viru-hotelli avattiin Tallinnan ytimessä vuonna 1972 ja on pohjoisnaapurien keskuudessa Viron tunnetuin hotelli kautta aikojen. Tänä vuonna hotelli viettää 45-vuotispäiväänsä ja toimii nimellä Original Sokos Hotel Viru.

Nyt Viru-hotellikin yllättää kiinnostavilla teemahuoneillaan! Suomen juhlavuoteen liittyen hotelli toi satavuotiaan Suomen kiinnostavimmat tarinat vieraiden nähtäviksi ja avasi toukokuussa hotellin 18. kerrokseen yksitoista loistavat näköalat tarjoavaa Suomi-aiheista huonetta, joista jokainen kertoo kiehtovan tarinan Viron pohjoisnaapureista. Aiheita on diplomaateista urheiluun, matkailusta musiikkiin ja kulttuuriin sekä luonnosta sarjakuviin. Jokaiseen tarinaan kätkeytyy sydämellinen sidos Viroon (katso lähemmin Original Sokos Hotel Virun kotisivulta TÄSTÄ).

Evelin Org, miten ajatus teemahuoneista syntyi ja miten suuri menestys huoneet ovat olleet?
Ajatus syntyi yksinkertaisesta halusta lahjoittaa Suomelle niin tärkeän juhlan kunniaksi jotain merkittävää ja samalla hauskaa. Koko hankkeen annoimme ns. lahjana Suomen lähetystölle jo toukokuussa – Virun 45-vuotispäivänä.

Huoneet ovat saaneet erittäin paljon huomiota – on ollut sekä majoittujia että uteliaita katsojia. On hienoa nähdä, että nämä huoneet aiheuttavat ihmisissä niin paljon myönteisiä tuntemuksia. Se oli myös niiden alkuperäinen tavoite.

Onko jokin teemahuone, joka on muita suositumpi? Mikä on vieraiden suosikkihuone, miksi juuri se?
Kaikki huoneet ovat erittäin suosittuja, varsinkin joulun alla. Erittäin monet ovat löytäneet siitä ainutlaatuisen mahdollisuuden persoonallisen joululahjan antamiseen ja ystäviensä ja läheistensä yllättämiseen. Lahjoina suosituimpia ovat luultavasti olleet Suomen lähetystön, jääkiekon ja Fingerporin huoneen lahjakortit.

Vuoden lopussa on luultavasti suurin rooli ollut Suomen lähetystön huoneella. Tässä huoneessa on myös sauna, joka on varsinkin talvikuukausina hieno yllätys.





Kuvat: Solo Sokos Hotel Estoria
Lähde: NordenBladet.ee

Avainsanat: majoitus, Evelin Org, Estoria, Original Sokos, Original Sokos Hotel Viru, Solo Sokos Hotel Estoria, Viru hotelli, viron hotellit, Viro, Tallinn, Tallinna viro hotellit keskusta, viron parhaat hotellit, viron spa-hotellit, viron vanhankaupungin hotellit, viron vanhakaupunki hotellit, viron hotellimatkat, viro hotelli alv, viro cassaforte hotel, viro casseforti hotel, viron parhaat hotellit, viron hotellit kartta, viron kylpylähotellit, viron korkein hotelli, viron vanhan kaupungin hotellit, viro linna hotelli, viro laiva+hotelli, nordic, viro hotelli, viro hotellipaketti, viro hotelli poreamme, viro hotelli passi, viro hotelli+risteily, risteily, viro romanttinen hotelli, viro hotel safe, viro hotelli tallinna, viro hotelli tarjous. Scandiavia, skandinavialaiset, Pohjoismaat, matkailu, matkailuelinkeino, matkailuauto, matkailuautot, matkailumessut, matkailu messut, matkailuala, matkailuauto vuokraus, matkailualan perustutkinto, matkailu avartaa, matkailuvaunu, matkailuvaunut, matkailuauto b kortti, matkailuvaunu b-kortti, matkailualan työpaikat, matkailu suomessa, matkailu uutiset, matkailu ala, matkailu suomi, matkailu elokuvat, matkailu työpaikat, caravan matkailu, matkailu ja ravitsemisala, matkailublogi, matkailu artikkeli, matkailu avartaa englanniksi, matkailu foorumi, cityshoppari matkailu, matkailu avoimet työpaikat, matkailu äkkilähdöt, älypää matkailu, äkäslompolo matkailu, matkailu ja majoitus, matkailu blogilista, matkailu diilit, matkailu englanniksi, matkailu elinkeinona, matkailu finland, matkailu helsinki. matkailu ilmastonmuutos, matkailu ja ravintola-alan tes palkka, matkailu ja palveluliiketoiminta, matkailu ja ravintola ala, matkailu ja terveys, tech-uutisia, tech news, tech uutisia, matkailu uutisia, matkailu kotimaassa, matkailu koulutus, matkailu keskustelu, matkailu kiinnostaa lapsiarkea enemmän, matkailu lehti, matkailu lasten kanssa, matkailulehdet, matkailu lainsäädäntö, matkailumainos, matkailumarkkinointi, matkailu nähtävyydet, matkailu opiskelu, matkailuohjelma, matkailu pohjanmaa, matkailu suomessa kesällä, influencer, influencers, vaikutusvalta, vaikuttajat. luettelo bloggaajista, top bloggaajia, kuuluisia bloggaajia, parhaat bloggaajat, tunnetuimpia bloggaajia, visit, bloggaajia Ruotsista, bloggaajia Suomesta, bloggaajia Tanskasta, bloggaajia Norjasta, bloggaajia Virosta, bloggaajia Islannista, bloggaajia Pohjoismaista, Mihin mennä, mitä tehdä, mitä nähdä, mitä vierailla, tiedot, tieto, informaatio, neuvonta, tiedotus, tiedotustoiminta, travel, matkailublogi, blogi, matkailubloggaaja, matkailutoimisto, kulttuuri, hotelliketjut, hotel, hotell, kunnollinen majoitus, korkealaatuista majoitusta, hyvä majoitus, huoneen lahjakortit.

Viro ja Suomi ovat köyhyystaulukossa samalla sijalla

NordenBladet – Uutistoimisto Bloomberg laatii vuosittain maailman valtioiden köyhyystaulukon, jossa tänä vuonna Viro, Suomi ja Belgia jakavat 25. sijaa. Viro savutti toissavuonna 47. sijan pisteillä 5,7, viime vuonna 40. sijan tuloksella 7,9 ja tänä vuonna Viro on noussut 65 maan joukossa 25. sijalle 9,7 pisteellä. Vaikka pisteet ovatkin muuttuneet vähän, Viron on kohonnut taulukossa paljon korkeammalle, joka on todellisuudessa huono osoittaja.

Köyhyystaulukon johtopaikoilla olivat Venezuela, Etelä-Afrikan tasavalta, Argentiina, Kreikka, Turkki, Espanja, Ukraina, Serbia, Brasilia ja Uruguay.

Kaikkein vähiten elämä köyhtyy Bloombergin tutkimuksen mukaan taulukon loppuosan maiden asukkailla. Taulukon viimeiset kolme ovat Thaimaa, Singapore ja Sveitsi, niitä ennen ovat Japani, Islanti, Taiwan, Tanska, Israel, Etelä-Korea ja Hongkong.

Meidän lähimaistamme Norja on sijalla 47. (pisteitä 7,3), Ruotsi 39. (8,3), Liettua 29. (9,5), Puola 28. (9,6), Suomi Viron ja Belgian kanssa 25. sijaa jakamassa (9,7) ja Latvia 18. sijalla (11).

Kuva: Helena-Reet Ennet

NordenBladet ja Viron yleisradio ERR olivat Suomi 100 -konsertin suurimmat uutisoijat ja sosiaalisessa mediassa levittäjät

NordenBladet – 10. kesäkuuta Tallinnassa järjestettiin Suomen 100-vuotispäivän kunniaksi suuri Suomen ja Viron päivä, joka huipentui illalla Tallinnan Vapauden aukiolla pidettyyn suureen Suomen itsenäistymispäivän konserttiin, jossa pitivät puheen sekä Viron että Suomen presidentit sekä Viron ja Suomen rakastetut artistit.

Viro-Suomi -konsertti, jota sosiaalimediassa levitettiin hashtagillä #Soome100kontsert, oli Suomi 100 -juhlavuoden päätapahtuma Virossa, ja sen järjesti Suomen Instituutti. Yleisön edessä olivat suomalaiset ja virolaiset pop- ja rockmuusikot, jotka esiintyivät sekä yhdessä että erikseen: Saara Aalto (FI), Tõnis Mägi (EE), Chalice (EE), Iiris (EE), Mari Kalkun (EE), Petri Laaksonen (FI), Lenna (EE), Paleface (FI), Jaan Pehk (EE), Jüri Pootsman (EE), Ronya (FI), Stig Rästa (EE), Scandinavian Music Group (FI), Villu Tamme (EE), Tuomo (FI), Ailu Valle (FI). Muusikoita säesti suomalainen taustabändi Räjähtävä Nyrkki ja illan juonsivat molemmilla puolilla lahtea tunnetut ja rakastetut näyttelijät Sanna Stellan ja Jan Uuspõld. Koko gallerian Suomen ja Viron päivästä näette NordenBladetin isosta galleriasta TÄSTÄ.

Maksuton konsertti oli musiikillinen sekoitus nostalgiaa ja uusia nuoria artisteja – suomalaisten ja virolaisten yhteisesiintymisiä ja naapurimaan laulujen tulkintoja. Suomi 100 -konsertin viralliset mediapartnerit olivat soome100.ee -sivuston mukaan Eesti Meedia ja The Baltic Guide, mutta perusteellisimman katsauksen lukijoille välittivät Viron yleisradioyhtiö ERR (televisio-/videolähetys kuvassa) sekä Nordic News Service – NordenBladet (tilaisuutta esittelevin gallerioin ja haastatteluin). Viimemainitut olivat myös tilaisuuden suurimmat välittäjät sosiaalisessa mediassa.

ERR:n videolähetyksen tilaisuudesta näette TÄSTÄ
Nordenbladetin gallerian tapahtumasta näette TÄSTÄ


Kuva: NordenBladet/Helena-Reet Ennet
Viroksi ilmestyneen artikkelin voi lukea tästä: ERR ja NordenBladet olid suurimad Soome100 kontserdi ülekandjad ja sotsiaalmeedias levitajad