NordenBladet – Suomi ja Viro ovat tehneet sopimuksen automaattisesta tietojenvaihdosta. Sopimuksen mukaan maiden kaupparekisterit voivat hakea toistensa tietoja automaattisesti palveluväylän kautta.
Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) pääjohtaja Antti Riivari ja Viron oikeusministeriön pääsihteeri Tõnis Saar allekirjoittivat sopimuksen Helsingissä 26. helmikuuta 2019.
Käytännössä automaattinen tietojenvaihto tarkoittaa esimerkiksi, että Viron kaupparekisteri voi hakea tarvitsemansa tiedot suomalaisista osakeyhtiöistä Suomen kaupparekisteristä.
”Rajat ylittävä elinkeinotoiminta Viron ja Suomen välillä on vilkasta. Tänään allekirjoitettu sopimus on luonnollinen seuraus tästä ja luo pohjan kaupparekistereiden tiiviimmälle yhteistyölle. Kaupparekisteritiedon vaihto on myös asiakkaidemme etu”, PRH:n pääjohtaja Antti Riivari toteaa.
”Rajat ylittävän tietojenvaihdon avulla pystytään asukkaille tarjoamaan julkisia palveluita helpommin, nopeammin ja edullisemmin. Virossa on sähköinen asiointi niin tavallista, että Viro haluaa tehdä myös asioinnin naapurimaan kanssa helpommaksi”, selvittää Viron oikeusministeriön kansliapäällikkö Viljar Peep.
Sopimus on uusi askel Suomen ja Viron digitaalisessa kehitystyössä. Esimerkiksi veroviranomaiset Suomessa ja Virossa ovat jo aiemmin ryhtyneet vaihtamaan tietoja vastaavalla tavalla.
Automaattisesti vaihdettuja tietoja saavat käsitellä ne kaupparekisterin henkilöt, joiden tehtäviin käsittely kuuluu. Viranomaiset eivät välitä tietoja eteenpäin. Tiedot kulkevat kaupparekisterien välillä palveluväylää pitkin. Suomen palveluväylä perustuu Virossa kehitettyyn X-Road-ratkaisuun.
NordenBladet – Pohjoismaiden ministerineuvosto on myöntänyt 100 000 euron tuen vasta perustetulle Baltian kulttuurirahastolle. Uusi rahasto aloitti toimintansa vuodenvaihteessa.
Summa on kertaluonteinen, ja sen on määrä vahvistaa kulttuurirahastoa toiminnan käynnistysvaiheessa, tukea Baltian alueyhteistyötä sekä juhlistaa Baltian maiden 100-vuotista itsenäisyyttä.
Ajatuksena on, että vasta perustettu kulttuurirahasto käyttää rahat Pohjoismaissa toteutettaviin Baltian maiden yhteispanostuksiin. Baltian kulttuurirahaston oman arvioinnin mukaan tukisummalla voidaan rahoittaa jopa neljä suurta kulttuurihanketta Pohjoismaissa.
– Haluamme onnitella Viroa, Latviaa ja Liettuaa Baltian kulttuurirahaston perustamisesta. Rajat ylittävä kulttuuriyhteistyö on korvaamattoman tärkeää ihmisten välisten kontaktien luomisessa sekä tärkeä perusta eri kulttuurien väliselle yhteisymmärrykselle. Tästä on erinomaisena osoituksena Pohjoismaiden välinen laaja kulttuuriyhteistyö, sanoo Margot Wallström. Hän toimi pohjoismaisten yhteistyöministerien puheenjohtajana vuonna 2018, jolloin päätös kulttuurirahaston tukemisesta tehtiin.
Kolme Baltian maata ovat kulttuurirahastoa suunnitellessaan käyneet Pohjoismaiden kanssa vuoropuhelua, jossa on otettu oppia pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön toiminnasta. Balttien kanssa ovat tehneet yhteistyötä muun muassa Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismainen kulttuurirahasto.
Baltian kulttuurirahasto aloitti toimintansa 1. tammikuuta. Rahaston ensimmäinen puheenjohtajamaa on Viro. Puheenjohtajuus kiertää maalta toiselle.
NordenBladet – Muutaman vuoden kuluttua Pohjoismaiden ja Baltian maiden kansalaiset voivat hyödyntää kansallisia sähköisiä tunnistusjärjestelmiään täysimääräisesti työskennellessään tai opiskellessaan toisessa maassa tai muuttaessaan maiden välillä. Saumattomat digitaaliset ratkaisut ovat tärkeämpiä liikkuvuuden kannalta kuin vuoden 1952 uraauurtava pohjoismainen passiunioni.
Tekninen ratkaisu on testattu ja todettu toimivaksi. Palvelujen kytkentä on nyt käynnistymässä. Ruotsi, Norja ja Latvia ovat ensimmäisiä maita, joissa on mahdollista kirjautua maiden sähköisiin palveluihin virolaisella sähköisellä tunnistuksella. Norja on ensimmäisenä ottanut käyttöön tätä tunnistautumista hyödyntävän palvelun. Virolaiset opiskelijat voivat nyt kirjautua verkkosivustoon, jonka kautta haetaan opiskelijaksi Norjan yliopistoihin ja korkeakouluihin.
Tavoitteena on, että lähitulevaisuudessa näiden kahdeksan maan kansalaiset voivat käyttää kansallista verkkotunnistautumista lähes kaikissa yhteyksissä Pohjoismaissa ja Baltian maissa. Työ on edistynyt yllättävän nopeasti kuten digitaalisen hankkeen tuleekin. Pohjoismaiden ministerineuvosto sai vuonna 2018 tehtäväksi koordinoida näiden kahdeksan maan digitalisaatioalan yhteistyötä, ja pohjoismaisilla yhteistyöministereillä on selkeät odotukset tulevaisuuden suhteen.
Jatkotyö
Pohjoismaiden ja Baltian maiden sähköistä tunnistautumista koskevan yhteistyöhankkeen nimi on NOBID, ja työtä johtaa Norjan julkishallinnon digitalisoinnista vastaava virasto Difi (Direktoratet for offentlig forvaltning og IKT). Difin tavoitteena on kytkeä eri maiden sähköisen tunnistautumisen järjestelmät yhteen siten, että esimerkiksi Viron kansalaiset voivat kirjautua ruotsalaisiin palveluihin omalla sähköisellä tunnistuksellaan.
Tämä edellyttää yksittäisten maiden teknisten infrastruktuurien kytkemistä toisiinsa, minkä jälkeen maiden on sovittava siitä, mitä kansallisia sähköisiä tunnistusjärjestelmiä toisessa maassa voi käyttää. Tämän jälkeen tekniseen ratkaisuun voidaan kytkeä konkreettisia palveluita, mikä mahdollisesti edellyttää järjestelmien sopeuttamista kussakin maassa.
Rajat ylittävää palveluihin kirjautumista voidaan hyödyntää monella alalla, kuten yritysten rekisteröinnissä, todistusten vaihtamisessa maiden välillä, verotukseen liittyvissä asioissa ja terveyspalveluissa. Difin projektipäällikkö Tor Alvik on tyytyväinen työn etenemiseen, mutta toteaa varsinaisen urakan olevan vasta edessä.
– Teknistä ratkaisua ei ole vaikea toteuttaa, ja työ alkaa olla pitkälti valmis. Varsinainen haaste on saada kaikki kansalliset viranomaiset kytkettyä järjestelmään siten, että palvelut ovat kansalaisten saatavilla. Tehtävämme on toteuttaa poliittisia visioita. Sen vuoksi olemme täysin riippuvaisia poliittisesta tahdosta ja päättäväisyydestä, Alvik toteaa.
NOBID toteaa tavoitteena olevan, että kaikki julkishallinnon viranomaiset ovat mukana järjestelmässä vuoden 2020 loppuun mennessä. Vastuu tästä on kunkin maan hallituksella.
NordenBladet – Vapaa liikkuvuus on pohjoismaisen yhteistyön kulmakiviä. Nyt toiseen Pohjoismaahan muuttamisesta halutaan tehdä entistä helpompaa työntekijöille, yrittäjille, opiskelijoille ja muille. Tavoite ilmenee uudesta pohjoismaisen liikkuvuuden toimintasuunnitelmasta, jonka pohjoismaiset yhteistyöministerit hyväksyivät Reykjavikissa 7. helmikuuta. Kyseessä oli ministerien ensimmäinen kokous Pohjoismaiden ministerineuvoston Islannin puheenjohtajakaudella.
Hyväksytty toimintasuunnitelma koostuu toisaalta lisätuesta useille käytännön hankkeille ja ohjelmille, jotka tukevat yksityishenkilöiden liikkuvuutta. Toisaalta suunnitelmassa luetellaan toimia, joiden on määrä parantaa yritysten ja kansalaisten vapaan liikkuvuuden ja pohjoismaisen integraation edellytyksiä. Toimintasuunnitelma on laadittu vuosiksi 2019–2021.
– Pohjola on maailman integroitunein alue, mutta meilläkin on varaa parantaa nykytilannetta, sanoo Islannin yhteistyöministeri Sigurður Ingi Jóhannsson, joka johtaa yhteistyöministerien työtä vuonna 2019. Liikkuvuuden lisääntyminen vahvistaa myös pohjoismaista yhteenkuuluvuutta ja parantaa naapurikielten ymmärtämistä alueella, hän lisää.
Toimintasuunnitelma koskee Pohjoismaiden ministerineuvoston kaikkia politiikanaloja ja keskittyy digitalisaatioon, toisessa Pohjoismaassa suoritettujen tutkintojen tunnustamiseen sekä EU-lainsäädännön täytäntöönpanoon.
– Haluan erityisesti mainita, että pyrimme saamaan kuntoon infrastruktuurin, joka mahdollistaa kansallisen sähköisen henkilötunnuksen käytön kaikkialla Pohjolassa jo vuonna 2020, Sigurður Ingi Jóhannsson korostaa. Tämä on merkittävyydeltään passiunioniin verrattavissa oleva uudistus, hän toteaa.
Nuorten rajaton Pohjola
Monet toimintasuunnitelman käytännön hankkeista keskittyvät nuoriin. Suunnitelmaan sisältyy muun muassa lisätukea Nordic Master- ja Nordplus-opiskelijavaihto-ohjelmille, jotka jo nykyisin mahdollistavat noin 8 500 pohjoismaalaisen nuoren opiskelun toisessa Pohjoismaassa. Nuorten pääsyä muiden Pohjoismaiden työmarkkinoille on määrä helpottaa.
Toimintasuunnitelma korostaa varsinkin rajaesteneuvoston roolia työssä, jossa poistetaan pohjoismaista liikkuvuutta haittaavia käytännön ”rajaesteitä”.
Lisäksi halutaan parantaa tiedonsaantia alueen tarjoamista mahdollisuuksista. Ministerineuvoston Info Pohjola -neuvontapalvelu ja raja-alueiden omat neuvontapalvelut vastaavat vuosittain satojentuhansien pohjoismaalaisten kysymyksiin, jotka koskevat pohjoismaiseen naapurimaahan asettumista.
NordenBladet – Kuressaare (viroksi Kuresaar 1918–1933, Kuressaare 1933–1952 ja 1988– sekä Kingissepa 1952–1988, ennen saksaksi ja ruotsiksi Arensburg) on Saarenmaan kuntaan kuuluva kaupunki Virossa, Saarenmaan saaren etelärannikolla. Se on Saarenmaan maakunnan pääkaupunki ja Saarenmaan kunnan pääpaikka. Kaupunki sijaitsee Riianlahden rannalla. Kuressaaressa asuu noin kolmasosa koko Saarenmaan maakunnan asukkaista. Kaupungin virallinen nimi, saksalais-ruotsalainen Arensburg, muutettiin Viron itsenäistyttyä vuonna 1918 nimeksi Kuressaare, ja vuosina 1952–1988 kaupungin virallinen nimi oli Kingissepa Kuressaaressa syntyneen Viktor Kingisseppin mukaan.
Kuressaarelle palautettiin vuonna 1990 ensimmäisenä Viron kaupunkina itsehallinnollinen asema. Kaupungista on jälleen tullut kylpyläkaupunki, ja siellä on terveyshoitoloita ja hotelleja sekä huvivenesatama. Piispanlinnan vallihaudat sekä matalan ja lämpimän veden vuoksi Vauvarannaksi (Titerand) kutsuttu uimaranta on kunnostettu.
Vuoden 2017 kuntauudistuksessa Kuressaare menetti itsenäisen asemansa, kun siitä tuli koko saaren kattavan Saarenmaan kunnan osa.
Kuressaare syntyi piispanlinnan ympärille, joka nykyään on Kuressaaren merkittävin matkailunähtävyys. Ensimmäinen maininta nimellä Arensburg on vuodelta 1381. Linnan valli ja vallihauta rakennettiin 1300-luvulla. Viimeinen piispa myi linnansa ja koko Saarenmaan Tanskalle 1559. Kaupunginoikeudet se sai 1563, ja 1645 se siirtyi Ruotsin hallintaan. Uudenkaupungin rauhassa 1721 Venäjä sai kaupungin hallintaansa, ja 1700-luvulla siitä kehittyi suosittu lomakeskus. Viimeisenkin muodollisen sotilaallisen merkityksensä Piispanlinna menetti 1836, kun se poistettiin Venäjän keisarikunnan sotilaallisten linnoitusten luettelosta. Nykyään piispanlinna on museo- ja tapahtumatila, jossa järjestetään myös konsertteja. Puolustustornin ylimmässä kerroksessa on näköalatornina toimiva kesäkahvila.
1800-luvun loppupuolella linnoituksen ympärille rakennettiin puisto, jossa on lehmuksia, kastanjoita ja jalavia sekä punapyökkejä. Puistossa on 1800-luvulla rakennettu ja myöhemmin peruskorjattu seurahuone, jossa on kahvila, baari ja konserttisali, jonka edustalla kesäisin järjestetään konsertteja.
Puiston tieltä hävitettiin vanhan kirkon rauniot ja kirkon alle haudattujen vainajien muistoksi pystytettiin kalkkiliuskemuistomerkki, jossa on myös vanhoja hautakiviä. Muistomerkissä on Friedrich Schillerin lause Wirke Gutes, du nährest der Menscheit göttliche Pflanze (Hyvillä töillä ravitset ihmiskunnan pyhää taimea). Puiston vieressä on 1800-luvulla rakennetussa talossa toimii Linnakodanikumuseeum, aikakaudelle tyypillinen rakennus, joka toimii museona.
Vallimaa tänavilla on Johannes Aavikin kotimuseo. Johannes Aaviik oli kielitieteilijä, kun taas hänen veljenpoikansa Joosep Aavik musiikinopettaja, urkutaiteilija, kapellimestari ja säveltäjä.
Suur Tõllin ja Piretin patsas
Kuressaaressa on Tõllustella tai Tõllilla asuneen hiiden, Suur Tõllin, patsas. Kansanperinteen mukaan Suur Tõll asui Saarenmaalla ja hänen veljensä Leigar Hiidenmaalla.
Kuressaaren pääkatu on Lossi tänav, joka kulkee piispanlinnan puistolta keskustaan 1600-luvulla rakennetulle raatihuoneelle ja sen vierellä olevalla vaakahuoneelle, joka myös on rakennettu 1600-luvulla. Raatihuoneella toimii turistineuvontapaikka ja vaakahuoneen vieressä on tori, jolla myydään matkamuistoja. Torilla on myös kalatiski.
Tie jatkuu Kuivastu maanteena. Keskustassa on paljon kalkkiliuskekivestä rakennettuja rakennuksia 1700-luvun ja 1800-luvun tyyliin. Samasta kivestä on myös tehty kahden metrin korkuisia, tontteja rajaavia aitoja.
Kuressaareen ei ole maantieyhteyttä, mutta Virtsu–Kuivastu-laivayhteyden avulla saarelle on autoliikennettä.
Kuressaaren lentoasemalta on säännöllinen lentoliikenne Tallinnaan (9 viikoittaista lentoa vuonna 2014). Finnair lensi kesinä 2005–2006 Kuressaareen reittilentoja ja kesällä 2008 tilauslentoja. Viron ja Neuvostoliiton 1939 tukikohtasopimuksen perusteella Neuvostoliitto muutti Kuressaaren lentokentän sotilaslentoasemaksi, yhdeksi niistä sotilaslentoasemista, joilta se suoritti talvisodan aikana pommituksia Suomen valtioalueelle.
Liivinlahdella kolmen kilometrin päässä Kuressaaren kaupungista sijaitsee Roomassaaren satama, josta voi matkustaa kuuden kilometrin päähän Abrukan saarelle, jonka matkailunähtävyys on lehtometsä. Saarella on noin 40 asukasta, lomakoti ja leirintäalue.
Vuonna 1939 Saksa evakuoi Roomassaaren satamasta noin 500 baltiansaksalaisia matkustajalaiva Adlerilla. 1. heinäkuuta 1941 neuvostoliittolaiset karkoittivat 697 virolaista muualle Neuvostoliittoon maahan ennen kuin hyökkäävät saksalaiset ehtivät alueelle. Tästä karkoituksesta on satamassa muistomerkki, jonka teksti suomeksi käännettynä on Täältä alkoi 1. heinäkuuta 1941 tie kaukaiselle maalle. Syyskuussa 1944 neuvostoliittolaisten tehdessä paluutaan tuhannet virolaiset siviilit ja muualta tulleet siviilit pakenivat Roomassaaren satamasta lähteneissä aluksissa.
NordenBladet – Baltian uusiutuvan energian yrityksen Nelja Energia AS (4Energia) puhdas voitto laski tämän vuoden ensimmäisenä puolivuotiskautena vuosien vertailussa kolmanneksen verran eli 36,4 prosenttia 3,6 miljoonaan euroon. Samalla yrityksen liikevaihto kasvoi viime vuoden ensimmäisiin kuuteen kuukauteen verrattuna 10,3 prosenttia 36,7 miljoonaan euroon, yritys ilmoitti Oslon pörssille.
Käyttökate väheni 10,9 prosenttia 18,9 miljoonaan euroon ja voitto ennen veroja (EBIT) laski 22 prosenttia 10,1 miljoonaan euroon. Konserni tuotti kuudessa kuukaudessa tuulesta 313,8 gigawattituntia sähköä, joka on 14 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2017 ensimmäisenä puolivuotiskautena.
Virossa tuulipuistojen tuotanto väheni viime vuoteen verrattuna 21 prosenttia 131,3 gigawattituntiin, Liettuan tuulipuistot tuottivat puolessa vuodessa 182,6 gigawattituntia sähköä eli 9 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Keskimääräinen tuulen nopeus oli Virossa 6 metriä sekunnissa ja Liettuassa 5,9 metriä sekunnissa, viime vuonna Virossa 6,4 ja Liettuassa 5,9 metriä sekunnissa.
Eesti Energian tytäryhtiö Enefit Green AS (entinen: Eesti Energia Taastuvenergia Ettevõte) ilmoitti toukokuussa, että ostaa 289 miljoonalla eurolla 100 prosentin osuuden Nelja Energiassa, lisäksi Enefit Green ottaa itselleen Nelja Energian 204 miljoonan euron lainat. Sopimus voi aiheuttaa kaikkien Nelja Energian osakkeiden omistuksen siirtymisen ja odottaa kilpailuviraston hyväksyntää. Osana sopimusta Nelja Energia myi vähemmistöosakkuudet yrityksissä Marble Management OÜ ja Marble Invest OÜ.
Nelja Energia on Baltian suurin uusiutuvan energian tuottaja, jolle kuuluu Virossa ja Liettuassa 17 tuulipuistoa kokonaisteholtaan 287 megawattia. Lisäksi Nelja Energia avasi viime vuonna Latviassa toimivan 3,9 megawatin sähkö- ja 19,2 megawatin lämpöenergian yhteistuotantolaitoksen, ja 140.000 tonnisen vuosituotannon pellettitehtaan. Nelja Energialla on myös pienosakkuus kahdessa virolaisessa biokaasulaitoksessa. Viime vuonna Nelja Energia tuotti 804 gigawattituntia uusiutuvaa energiaa.
Nelja Energia AS:stä kuuluu ennen myyntisopimuksen loppuun saattamista Vardar Eurus AS:lle 77 prosenttia ja virolaisille sijoittajille 23 prosenttia. Vardar Eurus on Norjassa rekisteröity yritys, josta 90 prosenttia kuuluu norjalaiselle energiayritykselle Vardar AS ja 10 prosenttia Pohjoismaiden ympäristösijoitusrahastolle NEFCO (The Nordic Environment Finance Corporation). NEFCO on kansainvälinen sijoitusrahasto, joka sijoittaa ympäristöystävällisiin hankkeisiin. Rahaston omaisuuden määrä on 115 miljoonaa euroa.
OHMYGOSSIP – Soutu- ja melontaklubiin Tartu (SAK Tartu) kuuluva soutaja Hanna-Liisa Ennet (38) saavutti huhtikuun alussa maailmanennätyksen suorittamalla sisäsoudun ultramatkan 1000 km, jonka ovat Virossa tähän mennessä tehneet vain kaksi miesurheilijaa (Rait Merisaar ja Rainer Saad) tandem-soutuna, ollen siten tällä hetkellä Virossa ainoa nainen, joka on läpäissyt tuon ulipitkän matkan ja vieläpä yksinsoutuna – se tarkoittaa, että hän kulki koko 1000 km pituisen matkan yksin, ilman paria eli siis täysin ilman vaihtoja.
”Tärkein edellytys 1000 km läpäisyssä on tahto kulkea se matka. Kun motivaatio on löytynyt, tulee harjoitella soutulaitteessa istumista ja alkaa vain kerätä metrejä, jotta liikuntaelimistö sopeutuisi ja lihaskestävyys kehittyisi. On tärkeää soutaa oikeaa vauhtia ja jakaa rasitus sekä ajoituksen että lihasryhmien toiminnan kannalta mahdollisimman tasaisesti”, sanoo ultrasoutaja Hanna-Liisa Ennet NordenBladet.ee:lle.
”Tuhannen kilometrin soutu on ehdottomasti minun tähänastisen elämäni suurin elämys. Poikkeukselliseksi tämän kokemuksen tekee tietoisuus siitä, että maailmassa on varsin vähän niitä ”hulluja”, jota ovat päättäneet tällaiseen hankkeeseen ryhtyä ja myös pystyneet sen onnistuneesti suorittamaan. Miljoonan metrin yhteisö on pieni, mutta tosi upea! Tässä yhteydessä tulee ehdottomasti todeta, että innokas yksittäinen yrittäjä ei yleensä pääse pitkälle, ja onneksi minullakin oli mahtava tukijoukko, jota haluan sydämestäni kiittää tämän viikon ponnisteluista kanssani, avusta, ohjauksesta ja kannustamisesta”, Ennet lisää.
Kuka souti: Hanna-Liisa Ennet (38 v.), miljoona metriä yksinsoutuna Milloin souti: maanantai, 2. huhtikuuta 2018 klo 02.00 am – tiistai, 9. huhtikuuta 2018 klo 01.00 am Missä souti: Tarton kaupungin soutukeskus, SAK Tartu, Ranna tee 3, Tartto, Viro Millä souti:Concept2 -soutulaite, malli D, monitori pm5 Kuka valvoi: Rait Merisaar, SAK Tartu Mikä luokka: naiset 30-39 v., raskas painoluokka
Otteita Ennetin urheilupäiväkirjasta voitte lukea viroksi TÄSTÄ ja englanniksi TÄSTÄ
NordenBladet – Aikaisin aamulla 24. helmikuuta järjestettiin Tallinnan Toompealla Kuvernöörin puutarhassa Viron tasavallan 100-vuotispäivän lipunnostotilaisuus. Lippu nousi kansallishymnin saattamana kello 07.33.
Tilaisuudessa puhui parlamentin puhemies Eiki Nestor ja Tallinnan Reaalikoulun abiturientti Mathias Kübar. Tilaisuuden siunasi Viron luterilaisen kirkon arkkipiispa Urmas Viilma. Viron tasavallan itsenäisyysjulistuksen luki Viron musiikki- ja teatteriakatemian teatterikoulun neljännen kurssi opiskelija ja Voldemar Panson palkinnon saaja Priit Põldma.
Lipunnostotilaisuuteen oli kutsuttu Viron tasavallan nykyinen presidentti Kersti Kaljulaid, aiemmat presidentit Toomas Hendrik Ilves ja Arnold Rüütel, parlamentin ja hallituksen jäsenet, perustuslaillisten instituutioiden ja diplomaattisten edustustojen edustajat sekä Viron lipun seura.
Kuvernöörin puutarhaan olivat riviin järjestyneet suojeluskuntain (Kaitseliit), lottien (naiskodukaitse), sotilaspoikain (noorkotkad), pikkulottien (kodutütred), partiopoikain ja –tyttöjen, akateemisten järjestöjen, yhdistysten, ja koulujen lippuvartiot.
Viron mieslaulun seuran kuorojen ja poliisi- ja rajavartio-orkesterin esittäminä kaikuivat Enn Võrkin laulu Viron lippu (Eesti Lipp) Martin Lippun sanoin, Viktor Konstantin Oxfordin Jää vapaaksi, Viron meri (Jää vabaks, Eesti meri), Juhan Aavikin Suojaa, Jumala, Viroa (Hoia, Jumal, Eestit) Aleksander Leopold Raudkeppin sanoin sekä Kotimaa (Kodumaa), jonka on luonut Raimond Kull.
Juhlallista tilaisuutta seurasi Viron kansantanssi- ja kansanmusiikkiseuran kansantanssiesitys.
Kuvat: Viron tasavalta 100 vuotta – lipunnostotilaisuus Tallinnassa (Riigkogu fotoarhiiv/Erik Peinar)
Lähde: NordenBladet.ee
NordenBladet – Pohjoismaiden ministerineuvosto esittelee eri puolilla Viroa järjestettävillä tiedotuspäivillään erilaisia tukiohjelmia, joita neuvosto tarjoaa Pohjoismaiden kanssa tapahtuvaa yhteistyötä varten. Eilen 6. helmikuuta tiedotuspäivä järjestettiin Võrun kulttuuritalossa Kannel (Liiva-katu 13). NordenBladet esittää teille päivän yhteenvedon ja eksklusiivisen kuvagallerian tiedotuspäivästä.
Tiedotuspäivällä selvitettiin:
– millaisia ovat Pohjoismaiden ministerineuvoston tukiohjelmat julkiselle sektorille, yhdistyksille ja kulttuurialalle;
– mitkä ovat tuen hakemisen tärkeimmät ehdot;
– miten tukea haetaan;
– mikä Pohjoismaiden ministerineuvosto on ja mitä sen edustus tekee Virossa vuonna 2018?
Avajaispuheet pitivät Võrun kaupunginjohtaja Anti Allas ja Pohjoismaiden ministerineuvoston Viron edustuksen Tarton osaston johtaja Madis Kanarbik. Pohjoismaiden ministerineuvoston Viron edustuksen johtaja Christer Haglund puhui Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2018 toimintasuunnista.
Omista kokemuksistaan kertoi Võrun kaupungin kehitysneuvonantaja Tiina Hallimäe, Skypen välityksellä antoi lyhyen katsauksen kokemuksistaan Tarton kaupungin kulttuuriosaston nuorisopalvelun johtaja Piret Talur ja Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhdistysten ohjelmasta puhui myös MTÜ:n (eli suomeksi ry:n) Sann ja Süük johtaja Eda Veeroja.
Työpajoissa hyödyllisiä vinkkejä jakoivat Pohjoismaiden ministerineuvoston virkailijat Eha Vain (kulttuuri), Merle Kuusk (ry:t ja ministerineuvoston alaisten yksiköiden vierailu virkamiehille) ja Madis Kanarbik (julkishallinto).
OHMYGOSSIP – Solo Sokos Hotel Estoria on saavuttanut teemahuoneillaan (ks. TÄSTÄ) huomiota jo vuosia ja on ollut tähän saakka Viron ainoa muotoilun ja tarinoiden hotelli. Tallinnan viiden parhaan hotellin joukkoon valittu Solo Sokos Hotel Estoriassa on 93 hotellihuonetta, joista jokainen kertoo yhden kiinnostavan virolaisen menestystarinan. Monet eivät ilmeisesti tiedäkään, että Solo Sokos Hotel Estoria sijaitsee samaan ketjuun kuuluvan Viru-hotellin kanssa samassa osoitteessa (Viru väljak 4), NordenBladet kertoo.
Viru-hotelli avattiin Tallinnan ytimessä vuonna 1972 ja on pohjoisnaapurien keskuudessa Viron tunnetuin hotelli kautta aikojen. Tänä vuonna hotelli viettää 45-vuotispäiväänsä ja toimii nimellä Original Sokos Hotel Viru.
Nyt Viru-hotellikin yllättää kiinnostavilla teemahuoneillaan! Suomen juhlavuoteen liittyen hotelli toi satavuotiaan Suomen kiinnostavimmat tarinat vieraiden nähtäviksi ja avasi toukokuussa hotellin 18. kerrokseen yksitoista loistavat näköalat tarjoavaa Suomi-aiheista huonetta, joista jokainen kertoo kiehtovan tarinan Viron pohjoisnaapureista. Aiheita on diplomaateista urheiluun, matkailusta musiikkiin ja kulttuuriin sekä luonnosta sarjakuviin. Jokaiseen tarinaan kätkeytyy sydämellinen sidos Viroon (katso lähemmin Original Sokos Hotel Virun kotisivulta TÄSTÄ).
Evelin Org, miten ajatus teemahuoneista syntyi ja miten suuri menestys huoneet ovat olleet?
Ajatus syntyi yksinkertaisesta halusta lahjoittaa Suomelle niin tärkeän juhlan kunniaksi jotain merkittävää ja samalla hauskaa. Koko hankkeen annoimme ns. lahjana Suomen lähetystölle jo toukokuussa – Virun 45-vuotispäivänä.
Huoneet ovat saaneet erittäin paljon huomiota – on ollut sekä majoittujia että uteliaita katsojia. On hienoa nähdä, että nämä huoneet aiheuttavat ihmisissä niin paljon myönteisiä tuntemuksia. Se oli myös niiden alkuperäinen tavoite.
Onko jokin teemahuone, joka on muita suositumpi? Mikä on vieraiden suosikkihuone, miksi juuri se?
Kaikki huoneet ovat erittäin suosittuja, varsinkin joulun alla. Erittäin monet ovat löytäneet siitä ainutlaatuisen mahdollisuuden persoonallisen joululahjan antamiseen ja ystäviensä ja läheistensä yllättämiseen. Lahjoina suosituimpia ovat luultavasti olleet Suomen lähetystön, jääkiekon ja Fingerporin huoneen lahjakortit.
Vuoden lopussa on luultavasti suurin rooli ollut Suomen lähetystön huoneella. Tässä huoneessa on myös sauna, joka on varsinkin talvikuukausina hieno yllätys.
