lauantai, 12 huhtikuun, 2025

UUTISET, YHTEISKUNTA & LIIKETOIMINTA

Kolmetoistavuotias virolainen viulisti Estella Elisheva konserteistaan Japanissa: Nyt pitää alkaa itse kirjoittaa musiikkia

Tekijä
NordenBladet.fi
-

NordenBladet – Kolmetoistavuotias Tallinnan juutalaisen koulun oppilas, joka on opiskellut kuusi vuotta viulunsoittoa Sakun musiikkikoulussa, maistoi ensimmäisiä suurempia työnsä hedelmiä. Ikäluokassaan Luoteis-Viron parhaaksi viulunsoittajaksi valittu Estella Elisheva esiintyi kesäkuussa laulajana Israelissa ja elokuussa hän sai upouuden artistiviisumin antaakseen viulukonsertteja Japanissa. Aiemmin vain Virossa ja Skandinaviassa esiintyneelle nuorelle muusikolle se on iso hyppäys uraportailla, ja se innostaa harjoittelemaan vielä lisää ja harkitsemaan muusikon uraa.

”Jokainen saavutus innostaa harjoittelemaan ja ponnistelemaan lisää. Esiintymiset antavat suuren elämyksen ja paljon energiaa, uusia tuttavuuksia ja ajatuksia tulevaisuuden suunnitteluun. Mitä enemmän harjoittelen, sitä enemmän pidän musiikista, sillä taidot mahdollistavat jo kuulon mukaan musiikin soiton ja on aina vain helpompaa oppia uusia kappaleita. Ei nyt kovin paljon, mutta vähitellen olen alkanut kirjoittaa musiikkia myös itse”, Estella Elisheva kertoo NordenBladet.ee:lle.

”Minulla on suhteellisen helppoa – musiikkikoulussa on kolme-neljä kertaa viikossa parhaat opettajat paikalla tietojaan jakamassa, viulunsoiton opettajani Kaari Klesmentin ja solfedzo-opettajani Urmi Sinisaaren suhteen minulla on ollut erittäin hyvä tuuri, ja äiti järjestää, manageroi ja toimii median suuntaan. Äiti on suurin fanini – antaa tunnustusta ja innostaa joka päivä. Minun tehtäväni on vain harjoitella. Esiinnyn nyt sooloartistina ja orkesterin kanssa. Mutta esimerkiksi Japania varten kokosimme väliaikaisen yhtyeen viulu + kannel esitelläksemme siellä virolaista musiikkia. Tällä hetkellä minun repertuaarissani on varsin paljon perinnemusiikkia ja folklorea. Yhdessä kanteleensoittaja Sandra Serenan kanssa annamme Japanista palattuamme myös Virossa yhdessä pari konserttia – niistä tulee tosin suhteellisen pieniä konsertteja, pienille kuulijakunnille, mutta ohjelma on jo selvä ja miksipä ei esiinnyttäisi vielä yhdessä. Yksi esiintyminen on myös Viron presidentin tilaisuuden puitteissa.”

Japanissa annoit monta konserttia ja esiinnyit Viron Musiikin Päivällä. Miten konsertit menivät ja suunnitteletko tulevaisuudessakin Japanissa esiintymistä? ”Konsertit menivät erittäin hyvin. Viulu + kannel -esiintyminen oli vaihteluksi oikein kiehtovaa, sillä tavallisesti soitan yksin, flyygelin säestyksellä tai syntikan kanssa. Kannel lisää pohjoismaista mystiikkaa, sopii erittäin hyvin yhteen. Japani, jossa on 127 miljoonaa asukasta, on väkiluvultaan maailman kymmeneksi suurin maa, siellä on mahtavat markkinat ja japanilainen yleisö osaa arvostaa laadukasta musiikkia. Pohjoismainen ja meikäläinen kulttuuri on syvää, kiehtovaa ja mystistä – meidän musiikkiamme on upeaa esittää ja hyvä kuunnella. Se rauhoittaa ja antaa voimaa. Japanissa esiinnyt varmasti jatkossakin.”

Sanot sen nii varmana, kuin jotain olisi jo lyöty lukkoon? Miten 13-vuotiaalta sujuu tuo maapallon toisella puolella esiintyminen? ”Lukkoon ei ole lyöty vielä mitään, mutta konsertit tulevat silloin, kun ne suunnitellaan ja järjestetään. Minun äitini, joka on managerinani, hoitaa järjestelypuolen. Minulla on notaarissa laadittu lupa matkustaa yksin, puhun neljää kieltä (Estella Elisheva puhuu viron lisäksi sujuvasti myös englantia ja venäjää, ja on opiskellut seitsemän vuotta hepreaa – toim.), äiti solmii sopimukset agenttien kanssa, jotka puolestaan toimivat tilaisuuksien ja niiden promoamisen sekä ulkomailla paikallisen järjestelyn parissa. Japanissa tuli jo lentokentälle vastaan Japanin puolen järjestäjä – hotellit, päiväohjelma, workshopit ja esiintymiset ovat minuutilleen suunniteltuina. Olen tällä kertaa japanilaisen yrityksen Harmony Fields artistina ja Japanin Sakun kaupungin ja Viron Sakun kaupungin yhteishankkeen puitteissa.”

Millaiset ovat tulevaisuudensuunnitelmat artistina? ”En tällä hetkellä ajattele uraa kovin kauas. Harjoittelen mahdollisimman paljon, sillä olen ammattisoittajiin verrattuna vielä täysin vihreä ja nyt tulee alkaa kirjoittaa musiikkia itse. Haluan kehittää itseäni myös säveltäjänä ja antaa panokseni virolaiseen musiikkiin.”

Lisää tietoa nuoren viulistin Estella Elishevan puuhista löydätte hänen kotisivultaan: estellaelisheva.com ja kuvia Japanin matkalta voitte katsoa hänen Instagram-tililtään: @estella.elisheva

https://www.instagram.com/p/B1yR9Qchlgt/



Kuva: Shigekazu Yamada, Laura Linnaks, Sandra Sulin, Estella Elisheva, Aivar Surva ja Mari Jürjens. (Harmony Fields/ Kazuhiro Kamio)

Virolaisista muusikoista olivat Estella Elishevan ja Sandra Serena Sulinin lisäksi tällä kertaa Japanin kiertueella ja Viron Musiikin Päivällä mukana myös näyttelijä ja laulaja Mari Jürjens (entiseltä nimeltään Pokinen) sekä säveltäjä ja muusikko Aivar Surva. Aiemmin on Harmony Fieldsin välityksellä Japanissa käynyt useita muitakin virolaisia artisteja – esimerkiksi kansanmuusikko ja laulaja Mari Kalkun ja folk-yhtye Trad.Attack!

https://www.facebook.com/HarmonyFields.jp/photos/a.372728596152215/2430410340384020/?type=3&theater


Kuva: Estella Elisheva (NordenBladet/Helena-Reet Ennet)

Venäjä rakensi Suursaarelle suuren sotilashelikopterikentän

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Venäjä rakensi Viron ja Suomen väliin Suomenlahdelle Suursaarelle suuren sotilashelikopterikentän. Asiasta ilmoitti venäläinen tietotoimisto Tass. Helikopterikentällä on viisi laskeutumiskenttää, lennonjohtotorni, sääasema ja tankkiasema.

Lentokenttä rakennettiin sotaharjoitusten osana. Uusi lenkokenttä sopii kaikille sotilashelikoptereille, joita Venäjän läntinen sotilaspiiri käyttää. Lentokenttä otetaan pysyvään käyttöön.

Suursaari, venäjäksi Gogland, sijaitsee keskellä Suomenlahtea Suomen rannikolta lähes 40 kilometrin päässä. Suursaari luovutettiin Neuvostoliitolle talvisodassa vuonna 1939, valloitettiin takaisin jatkosodassa vuonna 1942, mutta luovutettiin uudelleen vuonna 1944 Moskovan välirauhaan liittyen.

______________________________________________

Suursaari (ven. Гогланд, Gogland; ruots. Hogland, aiemmin Högland; vir. Suursaar) on Suomenlahden itäosassa sijaitseva saari ja entinen Suomen kunta. Nykyään saari kuuluu Venäjälle, Leningradin alueen Jaaman piiriin. Suursaari on Suomenlahden ulkosaarista pinta-alaltaan suurin. Se sijaitsee noin 40 kilometriä etelään Manner-Suomesta ja 55 kilometriä pohjoiseen Virosta 27. pituuspiirin ja 60. leveyspiirin leikkauksen vieressä.

Maantiede
Suursaari, kuten muutkin Suomenlahden ulappasaaret, on jäänne noin 1700–1800 miljoonaa vuotta sitten syntyneestä Alppien kaltaisesta Svekofennidien poimuvuoristosta. Tämän vuoksi niiden kallioperä poikkeaa Viron ja Suomen rannikon kallioperästä.

Suursaari on noin 11 kilometriä pitkä ja 1,5–3 kilometriä leveä, kapeimmillaan pohjoispäässä, ja koostuu enimmäkseen karusta peruskalliosta. Saaren pinta-ala on noin 21 neliökilometriä, josta noin 14 hehtaaria on järviä. Saaressa on neljä vuorenhuippua, Pohjoiskorkia (113 metriä korkea), Mäkiinpäällys (126 m), Haukkavuori (142 m) ja Lounatkorkia (176 m), jotka näkyvät kauas merelle. Kallioperä idässä ja korkeammilla kukkuloilla on porfyyriä, lännessä gneissiä ja liusketta. Muualla kalliossa on leveitä, vaaleampia graniittivanoja. Kukkuloiden välisissä laaksoissa on moreenia ja useita pirunpeltoja eli suuria alueita pelkkää kiveä. Saaren itäosassa on muutamia hiekkarantoja.

Suursaaressa on 4 järveä ja 1 lampi. Liivalahdenjärvi on noin 400 metriä pitkä ja 75 metriä leveä, ja sen suurin syvyys on vain 1,5 metriä. Sen toinen lasku-uoma suuntautuu Liivalahteen. Veteljärvi on kooltaan 250 × 100 metriä ja sen suurin syvyys on 2,3 metriä. Sillä on yhteinen laskujoki Liivalahdenjärven kanssa Selkäapajanlahteen länsirannikolle. Maahellinlahteen laskeva Lounatjärvi on kooltaan 500 × 200 metriä, ja sen suurin syvyys on 13 metriä. Ruokolahdenjärvi on kooltaan 350 × 200 metriä, ja sen suurin syvyys on 5 metriä. Se laskee mereen Porkanrannassa Kiiskinkylän kohdalla. Lounatjärven koillispuolella on vielä pieni pyöreä Pahalampi.

Mäkiinpäällyksellä ja Majakallion itäpuolella on kaksi Struven ketjuun kuuluvaa kolmiomittauspistettä, Mäkiinpäällys (Мякипяллюс), 60°04′27″N, 26°58′11″E ja Gogland ”Z” (Гогланд Точка ”Z”) eli Suursaari Piste ”Z”, 60°05′07″N, 26°57′40″E . Ne ovat saaren pohjoisen ja eteläisen kolmioketjun solmukohtia ja kuuluvat Unescon maailmanperintökohteisiin.

Luonto
Suursaari on pääasiassa peruskalliota, jolla kasvaa harvakseltaan mäntyjä. Matalammissa osissa on taigatyyppistä havumetsää. Havumetsän lisäksi on alavammilla alueilla jonkin verran lehtipuita, etupäässä pihlajaa, tervaleppää ja raitaa, mutta saaren eteläpäässä myös koivuja ja yksittäisiä tuomia, haapoja sekä saarnia. Jotkut kasveista, kuten myrkkykatko, kuuluvat toiseen kasvillisuusvyöhykkeeseen, mutta ovat säilyneet ilmaston muututtua.

Maanisäkkäistä saarella on nykyisin vain pikkujyrsijöitä ja lepakoita. Todennäköisesti saarella on esiintynyt aiemmin myös kettuja ja jäniksiä, jotka pääsivät sinne helposti jäiden yli talvella. Talvimerenkulun lisääntyessä 1900-luvulla niiden vaellukset ovat kuitenkin vaikeutuneet. Merilintuja on saaren ympäristössä runsaasti ja joistakin paikallisista paikannimistä päätellen siellä on esiintynyt aiemmin useita suuria petolintulajeja. Lähistön matalilla saarilla on ollut suuria määriä harmaahylkeitä ja itämerennorppia.

Lähde: NordenBladet.ee

POLTTOAINEEN HINTATAULUKKO: Euroopan kallein diesel on Ruotsissa – Suomessa ja Virossa hinnat tasoittuvat

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Euroopan korkein dieselin hinta on Ruotsissa (1,50), Italiassa (1,48), Isossa-Britanniassa (1,47), Ranskassa (1,42) ja Belgiassa (1,42). Suomessa hinta on 1,37 euroa litralta ja Virossa 1,33 euroa litralta.

Euroopan halvin diesel on Bulgariassa (1,11), Liettuassa (1,14) ja Latviassa (1,18).

Bensiini 95:n hinta oli Virossa 15. heinäkuuta 1,36 euroa litralta. Euroopan kalleinta bensiini on Italiassa (1,60), Kreikassa (1,62), Tanskassa (1,66), Hollannissa (1,69) ja Suomessa (1,56).

Euroopan unionin halvinta bensiini on Bulgariassa (1,11), Romaniassa (1,18), Unkarissa (1,20) ja Puolassa (1,21).

Hintavoitto on suurin Latviasta ja Liettuasta dieseliä ostettaessa, sillä siellä hintaero on lähes 20 senttiä litralta. Bensiinin osalta hintaero on lähes 10 senttiä litralta. Se merkitsee keskikokoisen polttoainesäiliön osalta 10 ja 5 euron voittoa.

Polttoaineen hintojen osalta Eurooppa jakautuu selvästi kolmeen osaan: edullinen itä, keskihintainen Keski-Eurooppa ja kallis Länsi- ja Pohjois-Eurooppa. Välimerenmaista huomiota herättävät Kreikka ja Italia.

Euroopan komission katsaus perustuu jäsenmailta saatuihin tietoihin.

Dieselin hintakartta:

Bensiini:

Lähde: NordenBladet.ee

WHO:n juomataulukko: mikä kansa juo, missä, mitä ja miten paljon

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Oheisesta kartasta näkyy, mikä kansa juo, missä, mitä ja miten paljon. Virossa juodaan pääasiassa viinaa kuten Venäjällä, Valkovenäjällä ja Ukrainassa.

Sen sijaan muissa naapurimaissa Suomessa, Norjassa, Latviassa ja Liettuassa juodaan enimmäkseen olutta. Ruotsalaiset ja tanskalaiset suosivat viiniä.

Määrän puolesta Viro on 11,6 litrallaan keskimääräisten joukossa. Se on hieman enemmän kuin Suomessa ja Ruotsissa, mutta huomattavasti vähemmän kuin Latviassa, Liettuassa, Saksassa ja Ranskassa.

Kartassa on sinisellä merkitty viinanjuojat, keltaisella oluenjuojat ja punaisella viiniä juovat maat. Numerolla on osoitettu käytetty määrä vuodessa asukasta kohti puhtaana alkoholina mitattuna.

Lähde: NordenBladet.ee

Maa- ja metsätalousministeriön strategia 2030 valmistunut

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – MMM:n tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä vastuullinen bio- ja kiertotalous on keskeinen osa Suomen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin perustaa. Ministeriö haluaa olla uudistuvan ja kestävän ruoka- ja luonnonvaratalouden mahdollistaja sekä luotettavien tietovarantojen tuottaja.

Maa- ja metsätalousministeriön uuden strategian valmistelutyössä on huomioitu hallinnonalan keskeiset muutostekijät. Niitä ovat muun muassa ilmastonmuutos, luonnonvarojen käytön kestävyys sekä teknologian että globaalin talouden murros.

– Meille strategiassa ja sen toimeenpanossa kyse on uusiutuvan Suomen muutosprosessista, johon kuuluvat ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys, sanoo kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.

Maa- ja metsätalousministeriö on ensimmäisenä ministeriönä ottanut strategiatyössä huomioon YK:n kestävän kehityksen periaatteet.

– Maa- ja metsätalousministeriö on todellinen kestävän kehityksen ministeriö, olemme osaltamme ratkaisemassa Suomen ja koko ihmiskunnan tärkeimpiä kysymyksiä. Päätöksenteossa ja toiminnassa huomioimme aina ihmisen, ympäristön ja talouden, Husu-Kallio kertoo.

Husu-Kallio sanoo, että MMM toimii globaalissa ympäristössä, mutta työ ministeriössä ja sen hallinnonalalla koskettaa suoraan kaikkia suomalaisia heidän omassa elämässään.

MMM:n arjessa työn painopiste on edelleen maa- ja metsätaloudessa. Se pitää sisällään ihmisten, kasvien ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä laajasti veden, kalojen, riistan ja muiden uusiutuvien luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen.

Strategia sisältää neljä vaikuttavuustavoitetta, jotka koskettavat koko ministeriön hallinnonalaa.

Ministeriön tavoitteena on parantaa vastuullisen ja uudistuvan ruokajärjestelmän kilpailukykyä. Samalla uudistuva ja kestävä luonnonvaratalous lisää hyvinvointia koko Suomessa. Fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen uusiutuvilla energianlähteillä on olennainen osa tätä työtä.

Suomalainen yhteiskunta tarvitsee menestyvää ja hyvinvoivaa maaseutua. Monipuolinen yritystoiminta, monipaikkaisen työn luomat uudet mahdollisuudet sekä erilaiset verkostot luovat edellytyksiä maaseudun elinvoimaisuudelle. Ministeriö huolehtii myös siitä, että laaja-käyttöiset paikka-, kiinteistö- ja huoneistotiedot mahdollistavat uutta liiketoimintaa ja turvaavat omistusta.

Monet itsestään selvinä pidetyt asiat, kuten pohjoinen luonto, puhdas vesi ja turvallinen ruoka, ovat Suomelle suuri mahdollisuus pärjätä yhä epävarmemmaksi muuttuvassa maailmassa.

–  Uuden strategian innoittamina me maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla olemme mukana rakentamassa uusiutuvaa Suomea – uusiutumiskykyistä ja kestävää ruokajärjestelmää ja luonnonvarataloutta sekä innovatiivista paikkatietojärjestelmää.

Kuva: Pexels/Maurício Eugênio

Uusi Info Pohjola -palvelu tarjoaa lisää hyödyllistä tietoa Pohjoismaista

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Pohjoismaiden ministerineuvosto vahvistaa pohjoismaalaisille suunnattua neuvontapalveluaan. Info Pohjola on palvellut vuodenvaihteesta lähtien myös yksityishenkilöitä, jotka haluavat lisätietoa pohjoismaisista tuki- ja rahoitusmahdollisuuksista tai ovat kiinnostuneita yritystoiminnan harjoittamisesta muissa Pohjoismaissa.

Info Pohjola on uusi nimi ministerineuvoston aiemmalle Haloo Pohjola -neuvontapalvelulle, joka on jo vuosia auttanut kansalaisia Pohjolassa muuttamiseen, opiskeluun tai työskentelyyn liittyvissä kysymyksissä. Palvelu on ministerineuvoston tärkein kansalaistiedotuksen kanava, ja sillä on suosittu sivusto.

https://www.youtube.com/watch?v=bQIJN6HTo3s

Vuodenvaihteessa neuvontapalvelun nimi muuttui Info Pohjolaksi. Uudistuksella haluttiin selkeyttää palvelun luonnetta, ja samalla laajennettiin sen tehtäväkenttää. Nyt Info Pohjola neuvoo myös yksityishenkilöitä, jotka haluavat harjoittaa yritystoimintaa muissa Pohjoismaissa. Käytännössä kyse on siitä, että ihmisiä ohjataan ottamaan yhteyttä oikeaan tahoon. Lisäksi Info Pohjola antaa kansalaisille tietoa pohjoismaisista tuki- ja rahoitusmahdollisuuksista ja ylipäätään pohjoismaisesta yhteistyöstä.

– Olemme todenneet kansalaisten tiedontarpeen kasvaneen. Siksi on paikallaan, että Info Pohjolasta saa jatkossa myös yleistietoa pohjoismaisesta yhteistyöstä ja pohjoismaisista tukijärjestelmistä. Vapaa liikkuvuus hyödyttää kaikkia Pohjoismaita, ja pohjoismaisen yhteistyön on kaikin tavoin pyrittävä helpottamaan kansalaisten liikkuvuutta. Info Pohjolalla on tässä tärkeä rooli, sanoo Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Dagfinn Høybråten.

Omakielistä tietoa

Info Pohjola on osa Pohjoismaiden ministerineuvoston sivustoa norden.org. Palvelulla on lisäksi fyysiset toimistot kaikissa Pohjoismaissa sekä Ahvenanmaalla, Färsaarilla ja Grönlannissa. Neuvontaa annetaan kaikilla Pohjolan kielillä ja englanniksi.

Palvelu on ensisijaisesti verkkopohjainen, eli Info Pohjolaan otetaan yhteyttä sivustossa olevan lomakkeen avulla. Kussakin maassa on kuitenkin käytössä myös puhelinnumero, johon kiinnostuneet voivat soittaa.

Info Pohjola -neuvontapalvelu

Kuva: YouTube /Nordisk Samarbejde
Lähde: Norden.org

Oppilaille valmiuksia tulevaisuuden yhteiskuntaan + VIDEO!

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Millaisia taitoja tulevaisuuden yhteiskunnassa tarvitaan? Varmaa vastausta ei tiedä kukaan, mutta epävarmuutta voidaan oppia hallitsemaan ohjelmoinnillisella ajattelulla. Pohjoismaiden tavoitteena on nousta alan edelläkävijäksi, ja työ on hyvässä vauhdissa. Sen keihäänkärkenä on Nordic CRAFT -yhteistyömalli.

– Tämä on kivaa, ja samalla voi olla yhteydessä muunmaalaisiin nuoriin. Työ on hyvin opettavaista ja auttaa myös niitä, joita koulu tylsistyttää, kertoo Ruotsin Malmössä sijaitsevan Apelgårdskolanin oppilas Sanin.

Sanin osallistui Lontoossa tammikuussa järjestettyyn Nordic@Bett-konferenssiin, jossa myös Nordic CRAFT -yhteistyömalli esiteltiin. Hän on mukana kehittämässä tulevaisuustaitoja yhdessä 500 pohjoismaisen opettajan ja oppilaan kanssa. Nordic@Bett -tapahtumia on järjestetty jo vuosia, ja ne ovat keskittyneet innovatiiviseen opetukseen. Järjestelyistä on vastanneet Opetushallitus, Tanskan opetusministeriön alainen IT- ja oppimisvirasto, Ruotsin kouluvirasto sekä norjalainen Senter for IKT i utdanningen. Nordic@Bett antaa opetusalan ammattilaisille mahdollisuuden kohdata sekä vaihtaa tietoa ja kokemuksia siitä, miten yhteistyö-, innovaatio- ja tietotekniikkataitoja voidaan edistää peruskoulussa.

– Toivottavasti osallistujat saavat inspiraatiota uusiin käytännön yhteistyömahdollisuuksiin, jotka liittyvät innovointiin, ongelmanratkaisuun ja muihin tulevaisuustaitoihin. Keskiössä ovat tietotekniikkataidot sekä maa- ja oppiainerajojen ylittäminen, sanoo Pohjoismaiden ministerineuvoston Pernille Dalgaard-Duus.

Digitaalista yhteistyötä
Pohjoismaille on tärkeää kehittää koulua ja opetusta siten, että oppilaat, opiskelijat ja opettajat ovat motivoituneita ja saavat valmiuksia tulevaisuuden yhteiskunnassa toimimiseen. Lasten, nuorten ja aikuisten tulisi osana yleissivistystä oppia käyttämään mediaa ja tekniikkaa. Se ei kuitenkaan yksin riitä, vaan heidän tulisi lisäksi oppia ajattelemaan ja luomaan tekniikan avulla osana arkista ongelmanratkaisua. Digitaaliseen tekniikkaan on lisäksi tärkeää suhtautua sekä uteliaasti että kriittisesti.

Malmöläisen Apelgårdskolanin opettaja Jennie Ingelsson on sitä mieltä, että Nordic CRAFT -yhteistyö auttaa oppilaita omaksumaan tietoa uudella tavalla.

– Tulevaisuus on paljon yhteistyöpainotteisempi kuin oma kouluaikamme, jolloin kilpailu oli paljon keskeisempää. Nyt on asiat toisin ja pitää osata tehdä digitaalista yhteistyötä, Ingelsson kertoo.

Yhdessä entistä paremmiksi
Nordic CRAFT -yhteistyömalli on Pohjoismaiden väline alan edelläkävijyyden saavuttamiseen. Nyt järjestetyn Nordic@Bett-konferenssin keskiössä oli ohjelmoinnillinen ajattelu (computationel thinking). Nordic CRAFT -ohjausryhmän jäsen ja Opetushallituksen ruotsinkielisen koulutuksen ja varhaiskasvatuksen johtaja Gun Oker-Blom on vakuuttunut siitä, että Pohjoismaat ovat vahvimpia yhdessä.

– Nordic Craftin tavoitteena on tukea pohjoismaista yhteistyötä. Pohjoismaat ovat samankaltaisia, ja myös koulun ja yhteiskunnan digitalisaatioprosessi on samanlainen. Maakohtaisia prosesseja vertailemalla voidaan todeta, että prosessit ovat samoja, mutta ne etenevät vähän eri tahtiin suhteessa opetussuunnitelmatyöhön ja opetuksen digitalisaatiostrategioiden kehittämiseen. Tällä saralla voimme oppia toisiltamme ja tukea toisiamme, Gun Oker-Blom sanoo.

Kuva: Mitä osaamista meillä on tulevaisuuden yhteiskunnassa? Vastaus on, että kukaan ei tiedä varmasti, mutta voi myös oppia käsittelemään sitä. Sitä kutsutaan ”laskennalliseksi ajatteluksi”. Pohjoismaat ovat asettaneet tavoitteekseen tulla alan johtajaksi ja on menossa hyvin. Nordic CRAFT on keihäänkärki. (NordenBladet)
Lähde: Norden.org

Jaana Husu-Kallion MMM Blogi: Omavalvonta on paras renki, mutta isäntääkin tarvitaan

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio pohtii blogissaan elintarvikealain kokonaisuudistukseen liittyvää omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan suhdetta.

Lue blogi:

Vanhustenhoitoa koskevassa keskustelussa on pohdittu yritysten omavalvonnan ja työn tilaajan valvonnan suhdetta. Kirjoituksissa on viitattu myös muiden hallinnonalojen omavalvontavelvoitteisiin. Yksi näistä on elintarvikevalvonta.

Eduskunnassa juuri käsittelyssä olevan elintarvikelain kokonaisuudistuksen keskiössä on yritysten omavalvonta. Asia ei ole uusi, sillä käytännössä jokaisen yrityksen tuottaman, jalostaman tai myymän elintarvikkeen turvallisuuden ja laadun pohjana on jo pitkään ollut todennettu vastuu omasta työstä. Käytännössä se näkyy laatujärjestelmien mukaisena toimintana, näytteenottoina, tutkimuksina, mittauksina ja tulosten kirjaamisina. Viranomaisen tehtävänä on osaltaan varmistaa, että näin käytännössä myös tapahtuu.

Viranomaisvalvonnan perustana ovat riskit elintarvikkeen turvallisuudelle. Tuotteet ovat näiden riskien suhteen erilaisia ja niin ovat tuotannon eri vaiheetkin. Vuosikymmenten varrella olemme oppineet entistä enemmän näistä riskeistä ja siitä, mihin viranomaisvalvontaa tulee kohdentaa. Myös paikallistasolla kerrytetty kokemus eri yritysten sitoutuneisuudesta omavalvontaan on ensiarvoisen tärkeää. Kyse on yksinkertaisesti siitä, kuinka käytettävissä olevat viranomaisresurssit voidaan kohdentaa tehokkaasti sekä veronmaksajien että yritysten rahan että riskin suhteen.

Kun kaikki menee hyvin, keskustelu kääntyy kuitenkin usein siihen, että viranomaisvalvontaa on liikaa. Lainsäädäntö tai sen toimeenpano on liian byrokraattista ja maksaa liikaa. Ongelmatilanteissa taas keskustelu kääntyy päälaelleen eli helposti siihen, että kysytään mikseivät viranomaiset valvo riittävästi. Tästä on meillä Suomessakin monia esimerkkejä elintarvikkeista löytyneistä lasinsiruista rehutehtaan salmonellalöydöksiin. Oma lukunsa on EU:n sisämarkkinakauppa, jossa yritysten oma vastuu todellakin korostuu jokaisessa jäsenmaassa, kun tavarat liikkuvat vapaasti.

Suomessa on mielestäni hyvä, yhteinen näkemys työnjaosta koko elintarvikeketjun matkalta. Se näkyi myös lausunnoissa uutta elintarvikelakiehdotusta valmisteltaessa. Tämä ei kuitenkaan takaa sitä, että aivan kaikki yritykset toimisivat aina lainsäädännön velvoitteiden mukaisesti. Monissa kriisitilanteissa olenkin sanonut, että kyllä minä ottaisin paljon enemmän virkamiehiä valvontatehtäviin, mutta en usko, että tulemme saamaan rutkasti lisärahaa siihen. Hyvä osoitus tästä on sekin, että ainoa asia, josta elintarvikelain valmistelussa oli eri näkemyksiä, olivat valvontamaksut.

Käytännössä kyse on mielestäni kahdesta perusasiasta. Tärkein on omavalvonnan perustana oleva ammattitaito ja samalla vastuu omasta työstä. Olen viimeisten vuosien aikana kuullut varmaan tuhansia kertoja, että Suomessa pärjäämme vain laadulla emme määrällä. Jos yritys ei itse kanna vastuuta omasta työstään ja tuotteestaan, emme voisi puhua sanallakaan laadusta.

Hienoimpia hetkiä eri puolilla maailmaa suomalaisten elintarvikeyritysten kanssa kulkeneena ovat ne, kun näen, kuinka ylpeinä edustajat esittelevät omia tuotteitaan. Kunnioituksesta oman yrityksen työtä ja omia tuotteita kohtaan.

Toinen perusasioista on löytää oikea tasapaino yrityksen oman työn ja viranomaisvalvonnan kesken. Siihen tarvitaan kuvaamaani käytännön kokemusta ja ammattitaitoa molemmin puolin. Valvontaa ei kannata kohdentaa sinne, jossa asiat ovat aina olleet hyvin.

Keskinäinen luottamus on pohjana Suomessa mielestäni poikkeuksellisen hyvin toimivassa poikkeamatilanteiden hoidossa. Jos teknisen tai inhimillisen virheen vuoksi elintarvike on vedettävä pois markkinoilta, se tapahtuu välittömästi ja siitä kerrotaan avoimesti sekä viranomaisille heidän toimenpiteitään varten, että median välityksellä kuluttajille. Tällä avoimuuden ja yhdessä tekemisen tiellä on hyvä jatkaa.

Mahdollisuutta ylpeyteen omasta työstä tarvitsemme nykyistä enemmän muuallekin. Kyse ei ole vain vanhusten tai lastenhoidon ammattilaisten mahdollisuudesta siihen työnsä keskellä, jota me kaikki kansalaisina taatusti toivomme. Samaa tarvitsemme esimerkiksi rakennusalalle, jossa oman kokemukseni mukaan ehdottomasti paras lopputulos oli talonrakennusprojektissamme häneltä, joka sanoi työnsä päätteeksi: ”tästä tuli hyvä, koska minä sen tein”.

Kuva: Jaana Husu-Kallio (Sari Gustafsson/ MINISTRY OF AGRICULTURE AND FORESTRY)
Lähde: Jaana Husu-Kallion Blogi

Metsätieto ja sähköiset palvelut -hanke nykyaikaisti metsätiedon

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Metsätieto ja sähköiset palvelut -hanke on päättymässä. Kolmivuotisen kärkihankkeen myötä metsätiedon saralla siirryttiin uudelle aikakaudelle. Metsätiedon avautuminen ja sähköisten palvelujen digiloikka ovat muuttaneet metsätiedon käyttöä ja helpottaneet metsänomistajien elämää. Seuraavan inventointikierron myötä kehitystyön tuloksia tullaan viemään osaksi tulevaisuuden metsävaratiedon keruuta ja ajantasaistusta.

Hankkeen myötä metsätieto on aikaisempaa paremmin saatavilla

Hankkeeseen kuului kolme eri osa-aluetta: metsätiedon laadun parantaminen, liikkuvuuden
edistäminen sekä sähköisten palvelujen edistäminen. Tärkeä vaikuttaja kehittämisessä oli metsätietolain muutos HE 26/2018, joka mahdollisti metsätiedon avaamisen. Metsätietolain muutos tuli voimaan 1.3.2018 ja sen jälkeen avointa tietoa on ladattu 1,7 miljoonaa kertaa, yhteensä 3 500 gigabittiä. Metsätiedon avaaminen on mahdollistanut muun muassa uusien sähköisten palveluiden syntymisen ja toiminnan tehostamisen. Esimerkiksi sähköinen puukauppapaikka Kuutio.fi on uudistanut puukaupan ja muuttanut sen helpommaksi.

Hankkeen yksi osa-alue on ollut metsätiedon standardointi. Metsätiedon standardointi helpottaa eri toimijoiden välistä tiedonsiirtoa ja avointen aineistojen käyttöä, koska sen myötä sähköiset palvelut ovat yhteensopivia ja tietoja pystytään siirtämään entistä sujuvammin järjestelmästä toiseen. Tämä parantaa toiminnan tehokkuutta ja metsäsektorimme kansainvälistä kilpailukykyä.

Metsäkeskuksen kehittämä tiedonjakelu- ja asiointiportaali Metsään.fi on mahdollistanut sen, että metsänomistajat löytävät tarvitsemansa tiedot helposti yhdestä paikasta, ja voivat hoitaa asiansa itse sähköisesti. Palveluun on rekisteröitynyt jo 105 000 metsänomistajaa. Palvelua käyttää myös 650:n eri toimijan 3 000 käyttäjää. Palvelussa on metsätiedon lisäksi paljon muuta metsiin liittyvää tietoa, mm. luontotietoja, tietoa muinaismuistoista ja kaavoja. Tiedon myötä metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu helpottuu ja luontoarvot tulevat paremmin turvatuiksi.

Hankkeen aikana on tuotettu myös erilaisia tietotuotteita. Metsätalouden toimenpiteiden suunnittelussa ja puunkorjuussa hyödynnetään korjuukelpoisuuskarttoja. Valtakunnan metsien inventointi (VMI) -tiedon hyödyntämiseen on kehitetty verkkopalvelua, jossa asiakkaat voivat itse laskettaa metsävaratilastoja haluamalleen alueelle. Kaavoittajille on tuotettu tietoa kaavojen metsätalousvaikutuksista.

Tulevaisuuden maailma toimii erilaisilla digitaalisilla alustoilla. Metsätiedon hyödyntämisen tehostamiseksi pilotoitiin metsätiedon palvelualustaa, joka välittää ja jalostaa dataa sovelluksille. Yksityistietiedon kehittämisen yhteydessä päädyttiin myös palvelualusta -tyyppiseen ratkaisuun tiedonsaannin edistämiseksi. Palvelualustaratkaisut edellyttävät jatkokehitystä.

Kehittämistyön tulokset osaksi käytäntöä

Metsävaratiedon laadun parantamismahdollisuuksia on selvitetty laajalla tutkimustyöllä, jonka kärkihankeraha on mahdollistanut. Maastotyön osuuden vähentyessä erityisesti taimikkotiedon tuottamiseen tarvitaan uusia menetelmiä. Selvitysten keskiössä ovat olleet mallinnus ja eri kaukokartoitusmenetelmien tuottaman tiedon laatu sekä hyödynnettävyys. Satelliittikuvien muutostulkinta on osoittautunut toimivaksi menetelmäksi hakkuukohteiden havaitsemisessa. Menetelmä onkin otettu osaksi Suomen metsäkeskuksen suorittamaa metsälakien valvontaa. Hankkeen aikana on selvitetty myös erilaisten laserkeilausaineistojen soveltuvuutta metsävaratietojen tuotantoon. Tulokset ovat tuottaneet tietoa kansallisen laserkeilausohjelman valmisteluun.

Hanke on luonut pohjaa metsäkonetiedon hyödyntämiselle, esimerkiksi metsävaratiedon ajantasaistamisessa. Tulevaisuuden visioissa metsäkoneet voidaan nähdä tiedonkeruuyksiköinä. Hankkeen tulokset ovat osoittaneet, että hakkuukoneet voivat kerätä tietoa esimerkiksi kantavuudesta ja korjuujäljestä, sekä tuottaa tietoa puustotulkinnan apuaineistoksi.

– Digitalisaatio läpäisee myös metsäalan ja olen tyytyväinen, että Suomi on kärkihankkeen myötä kehityksen etujoukoissa. Saatavilla oleva metsätieto tarjoaa metsänomistajille entistä paremmat välineet suunnitella omaisuutensa hoitoa ja käyttöä. Tulevaisuutta voi olla täysin automaattinen, paikkatiedon pohjalta toimiva metsäkone tai mahdollisuus vierailla omassa metsässä virtuaalilaseilla, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.

Hankkeen hyväksi havaittuja tuloksia tullaan viemään osaksi käytäntöä, kun tänä vuonna alkaa 13. valtakunnan metsien inventointi ja Suomen metsäkeskus aloittaa vuonna 2020 seuraavan kierroksen metsävaratietojen keruussa ja ajantasaistuksessa.

Metsätiedon ekosysteemin toiminta ollut erittäin hedelmällistä

Hankkeessa oli mukana vaikuttava määrä toimijoita. Se tehtiin yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Itä-Suomen yliopiston, Helsingin yliopiston, VTT:n, Metsätehon, Arbonautin, Satellion, Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskuksen, Tampereen teknillisen yliopiston, Geologian tutkimuskeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen, Suomen Puukauppa Oy:n ja Tapion kanssa. Voidaankin puhua metsätiedon ekosysteemistä, jonka yhteistyö on ollut erittäin tuloksellista ja hedelmällistä.

– Hanke tehtiin yhteistyössä, eikä tähän työhön ja näihin tuloksiin olisi yksin pystytty. Toivottavasti tämä yhteistyö jatkuu myös tulevaisuudessa, maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Niina Riissanen toteaa.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
erityisasiantuntija Niina Riissanen, p. 029 516 2339, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Kuva: Metsätieto ja sähköiset palvelut (mmm.fi)

Tutkimus: Metsäkadon vähentäminen ja metsityksen lisääminen auttaisivat osaltaan Suomea saavuttamaan ilmastotavoitteensa

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Metsäkadon vähentäminen ja metsityksen lisääminen ovat tuoreen tutkimuksen mukaan maankäyttösektorin ilmastotavoitteiden näkökulmasta perusteltuja, vaikka metsien kokonaisnieluun verrattuna niiden vaikutukset ovatkin suhteellisen pieniä. Ilmaston kannalta hyödyllisintä olisi rajoittaa etenkin turvemailla sijaitsevien metsien metsäkatoa eli metsien raivaamista muun maankäytön tarpeisiin.

Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää kasvihuonepäästöjä vähentävien ja hiilinieluja vahvistavien toimenpiteiden käyttöönottoa kaikilla toimialoilla. Myös maankäyttösektorilla tarvitaan siksi lisätoimia, ja niitä edellyttää myös maankäyttösektorin tilinpitoa koskeva EU:n LULUCF-asetus.

Vaikka metsityksen, metsäkadon ehkäisyn ja maatalousmaiden ilmastotoimien vaikutukset päästöihin ja nieluihin ovatkin pieniä suhteessa metsien kokonaisnieluun, toimet ovat kuitenkin Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreen tutkimuksen mukaan perusteltuja. Metsäkadon vähentämisen ja metsityksen lisäämisen suhteellista merkitystä EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisessa lisää se, että näihin liittyvien toimien vaikutukset huomioidaan kauden 2021–2030 tilinpidossa täysimääräisinä, toisin kuin metsänielut.

Metsäkadon vähentäminen erityisesti turvemailla on laskelmien mukaan ilmaston kannalta pääsääntöisesti hyödyllisempää kuin peltojen metsittäminen. Metsitys voi olla kannattavaa erityisesti maan pohjoisosan paksuturpeisilla alueilla. Niillä metsityksen taloudellinen ilmastohyöty, laskettuna metsittämisen aikaansaaman päästövähennyksen vuotuisarvona, vastaa peltojen keskimääräistä tilastoitua vuokratasoa.

Tavoitteiden saavuttaminen vaatii tehokkaita ohjauskeinoja

Pitkäaikaisiin päästövähennyksiin pääseminen maankäyttösektorilla edellyttää tehokkaiden ja EU:n ohjelmakausien yli ulottuvien ohjauskeinojen käyttöönottoa. Metsien raivaamista esimerkiksi pelloiksi tai yhdyskuntarakentamisen käyttöön voitaisiin vähentää tehokkaasti maankäytön muutoksiin kohdistuvilla maksuilla. Tarvetta uusien peltoalojen raivaamiseen voitaisiin hillitä myös esimerkiksi kehittämällä uusia ratkaisuja karjatilojen tuottaman lannan ympäristövaikutusten hallintaan ja vähentämiseen sekä kannustamalla maatalousyrittäjiä yhteistyöhön jo olemassa olevien peltojen hyödyntämisessä ensisijaisesti kivennäismailla.

Metsitystä voitaisiin puolestaan edistää esimerkiksi metsitystuen avulla. Metsitystuen käyttöönotto olisi kuitenkin kytkettävä samanaikaisiin metsäkadon hillintätoimiin, jotta se ei kannustaisi metsitykseen yhtäällä mutta metsänraivaukseen toisaalla. Metsityksen kohteina voisivat olla esimerkiksi kasvukunnoltaan heikot ja ruuantuotannon kannalta merkityksettömät ja sijainniltaan syrjäiset pellot.

Jo nykyisinkin käytössä olevilla maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän toimenpiteillä voidaan pienentää maatalouden päästöjä. Merkittäviä vähennyksiä olisi mahdollista saavuttaa suuntaamalla lisätoimia nurmipeitteisen alan osuuden lisäämiseen turvemaapeltojen viljelyssä sekä säätösalaojittamalla niitä.

Luonnonvarakeskuksen toteuttama Maankäyttösektorin toimien mahdollisuudet ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi (MISA) -hanke oli osa valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (www.tietokayttoon.fi).

Raportti: Maankäyttösektorin toimien mahdollisuudet ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi

Policy Brief -katsaus

Kuva: NordenBladet
Lähde: mmm.fi

1...456...17Sivu 5 / 17