NordenBladet – E-Viron neuvosto sai viime istunnolla katsauksen itseohjaavien ajoneuvojen tämän hetken tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä. Neuvonpidossa päädyttiin toteamukseen, että itseohjaavien ajoneuvojen testaaminen Viron julkisilla teillä on jo laillistettu ja toimii, mutta laajemmaksi oikeudelliseksi soveltamiseksi täytyy vielä odottaa vastaavan lain voimaantuloa.
Valtionkanslian yhteyteen on luodun ja tekoälyn asiantuntijoista koostuvan ryhmän kehitettävänä olevan ns. nn paralain pääasiallinen tehtävä on mahdollistaa tekoälyn käyttäminen erilaisilla aloilla, mutta joka samanaikaisesti tekoälyn ohessa suojaisi myös ihmistä.
”Viron teillä on tosin lailla säädelty itseohjaavien autojen testaus, mutta asia muuttuu hankalaksi silloin, kun yritämme sovittaa yhteen lainsäädännön ja itseohjaavan auton kuljettajan ja viedä nämä yhdessä kaupunkiliikenteeseen”, sanoi E-Viron neuvoston työtä johtanut pääministeri Jüri Ratas.
Hän lisäsi, että tekoälyn jatkuvan kehityksen ja sen meidän arkielämäämme tunkeutumisen myötä syntyy tarve luoda lailliset puitteet, jotka toisaalta säätelisivät tekoälyn käyttöä, toisaalta taa suojaisivat myös ihmistä. ”Voimassaolevan lain mukaan toiminnastaan liikenteessä vastaa ajoneuvon kuljettaja”, Ratas kuvaa ja lisää, että säätelemättä on vastuu itseohjaavan auton tekemistä päätöksistä.
Talous- ja viestintäministeriö ryhtyy lähiaikoina valmistelemaan uutta liikenteen kehitysohjelmaa, johon liitetään myös itseohjaavien autojen aihepiiri. Ns. paralain, johon itseohjaavia ajoneuvoja koskevat säännöt on myös lisätty, oikeusministeriö esittää ensi vuoden puolivälissä.
Kuva: itseohjaavien autojen esittely 14. lokakuuta TalTechin kampuksella (Viron parlamentti) Lähde: NordenBladet.ee
NordenBladet – 27.–31. lokakuuta 2019 kokoontuvat Pohjoismaiden kansanedustajat, Pohjoismaiden neuvoston jäsenet, useat ministerit ja pääministerit, mielipidevaikuttajat ja media Pohjoismaiden ministerineuvoston 71. istuntoon eli huipputapaamiseen. Tukholmassa Ruotsin parlamentissa (Sveriges riksdag i Stockholm, Riksgatan 1) pidettävä usean päivän huipputapaaminen on Pohjoismaiden suurin poliittinen tapahtuma. Tämänkertaisen huipputapaamisen ohjelmassa on ilmasto, kestävä kehitys ja nuorten osallistuminen yhteiskunnassa.
Pohjoismaiden neuvoston lehdistökonferenssi järjestetään 29. lokakuuta kello 10.30-10.50 parlamenttirakennuksen tilassa RÖ4-43. Pohjoismaiden neuvoston viestintäneuvonantajat ovat tilassa RV3-16. Huipputapaamisen hashtagit sosiaalisessa mediassa ovat #nrsession, #nrpriser ja #nrpol. Toimittajat saavat ilmoittautua 24. lokakuuta asti lehdistökortin perusteella tässä: https://acc.norden.org/sv/
Vuosittain Pohjoismaiden neuvosto jakaa myös viisi palkintoa, jotka ovat kirjallisuuspalkinto, elokuvapalkinto, musiikkipalkinto, ympäristöpalkinto sekä lasten- ja nuortenkirjallisuuden palkinto. Kirjallisuuspalkinto on viidestä palkinnosta vanhin. Se annettiin ensimmäisen kerran vuonna 1962 ja sitä seurasivat musiikkipalkinto (1965), ympäristöpalkinto (1995), elokuvapalkinto (2002) ja lasten- ja nuorisokirjallisuuspalkinto (2013). Tämänvuotinen juhlallinen palkintogaala järjestetään tiistai-iltama 29. lokakuuta Tukholman konserttitalossa (Stockholms konserthus, Hötorget 8). Palkintoseremonian jälkeen Ruotsin hallitus järjestää valituille vieraille vastaanoton.
Pohjoismaiden neuvoston Ruotsissa pidettävään istuntoon liittyen järjestää hänen majesteettinsa Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa kuninkaanlinnaan kutsutuille vieraille lounaan. Kutsutut vieraat kuljetetaan busseilla parlamenttirakennuksesta kuninkaanlinnaan (29. lokak. 11.50–13.45 Kungliga Slottet, 10770 Stockholm).
Ruotsi on Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaa vuonna 2019.
Vuoden 2019 huipputapaamisen ohjelma (71st Session of the Nordic Council in Stockholm):
Sunnuntaina 27. lokakuuta
Nuorten Pohjoismaiden neuvoston (Ungdomens Nordiska råd) istunto 2019. Pohjoismaiden neuvoston palkintoehdokkaat kutsutaan parlamenttirakennuksessa järjestettävään erikoistilaisuuteen.
Maanantaina 28. lokakuuta kello 17.15-18.15 Pohjoismaiden neuvosto kutsuu vapaiden yhdistysten ja kansalaisyhteiskunnan edustajia kyselykokoukseen, jossa voi Pohjoismaiden poliitikoille voi esittää kysymyksiä digitalisoinnista ja digitaalitaidoista, pohditaan demokratian ehtoja nuorten näkökulmasta. Esittelypuheen pitää Pohjoismaiden neuvoston presidentti Hans Wallmark, loppusanat esittää Pohjoismaiden neuvoston varapresidentti Gunilla Carlsson.
Samana päivänä on lisäksi seuraavat tapaamiset: Pohjoismaiden vihreiden vasemmistolaisten puolueryhmä (Nordisk grön vänster) kokous, Sosiaalidemokraattisen ryhmän (Den socialdemokratiska gruppen) kokous, Pohjoismaiden vapaus (Nordisk frihet) järjestää puoluerynmän kokouksen, Keskustaryhmän (Mittengruppen) kokous, Konservatiivien ryhmän (Konservativa gruppen) kokous, Tarkastuskomitean (Kontrollkommitté) kokous.
Pohjoismaiden neuvoston Tukholmassa järjestettävään 71. istuntoon liittyen parlamentin puhemies ja Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtaja kutsuvat Ruotsin delegaation lounaalle juhlistamaan ja tunnustamaan demokratian merkitystä meidän pohjoismaisille hyvinvointivaltioillemme.
Tiistaina 29. lokakuuta
14.00-17.30 parlamenttisalissa Pohjoismaiden neuvoston 71. istunto, jota seuraa Pohjoismaiden pääministerien huipputapaaminen. Pohdiskelua aiheesta: Miten Pohjoismaiden sosiaalista mallia voidaan kehittää ja edistää kestäviä muutoksia?
Samoin tiistaina järjestetään Ruotsin jalkapalloliiton ja Pohjoismaiden neuvostossa toimivien komiteoiden tapaaminen, jossa pohditaan naisten jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen järjestämistä vuonna 2027. Pohjoismaiden talouskasvun ja kehityksen komitean tapaaminen ja paljon muuta.
19.30-21.00 Tukholman konserttitalossa annetaan Pohjoismaiden neuvoston palkinnot.
21.00-22.30 Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2019 palkintojenjaon jälkeen Tukholman konserttitalossa Ruotsin hallitus järjestää Pohjoismaiden neuvoston 71. istunnon kanssa valituille vieraille vastaanoton.
Keskiviikkona 30. lokakuuta
Hallituksen tapaaminen Färsaarten, Grönlannin ja Ahvenanmaan pääministerien ja hallitusten johtajien kanssa. Täysistunto ja Pohjoismaiden kulttuuriministerien neuvoston tapaaminen, Pohjoismaiden ympäristö- ja ilmastoministerien neuvoston tapaaminen, Rajaesteiden neuvoston kokoontuminen, Pohjoismaiden säästävän komitean ja Pohjoismaiden ympäristöministerien neuvoston välinen neuvottelu, johdon tapaaminen liittoneuvoston ja parlamentin kanssa.
Torstaina 31. lokakuuta
Täysistunto ja paneelikeskustelu aiheesta #metoo Pohjoismaiden kulttuurisektorissa.
Koko huippukokouksen ohjelman näet TÄSTÄ (ruotsiksi) ja TÄSTÄ (englanniksi).
________________________________________
Pohjoismaiden neuvosto (tanskaksi ja norjaksi Nordisk Råd, suomeksi Pohjoismaiden neuvosto, islanniksi Norðurlandaráð, ruotsiksi Nordiska Rådet) on Pohjoismaiden parlamenttien yhteistyöelin. Sen jäsenmaat ovat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska sekä autonomiset alueet Färsaaret (Tanska), Grönlanti (Tanska) ja Ahvenanmaa (Suomi). Pohjoismaiden neuvoston tavoite on ylläpitää ja kehittää Pohjoismaiden yhteistyötä oikeus-, kulttuuri-, kuljetus-, ympäristö-, sosiaali- ja talousaloilla. Yhteistyön puitteet on määritetty Helsingin sopimuksella. Neuvostoon kuuluu parlamenttien edustajia, jotka valitaan joka vuosi uudelleen. Hallitukset ovat Pohjoismaiden neuvoston edessä tilivelvolliset.
Pohjoismaiden neuvoston elimet ovat:
– yleiskokous, johon kuuluvat kaikki neuvoston jäsenet – puheenjohtajisto, johon kuuluu presidentti (presidenttiys kiertää maiden kesken) ja Pohjoismaiden neuvoston säännöissä määritelty määrä jäseniä – viisi pysyvää komiteaa
Jokaisella maalla Islantia lukuun ottamatta on Pohjoismaiden neuvostossa yhteensä (yhdessä autonomisten alueiden kanssa) 20 paikkaa, Islannilla 7 paikkaa. Yhteensä Pohjoismaiden neuvostossa on 87 jäsentä, jotka jäsenmaiden ja autonomisten alueiden parlamentit valitsevat.
Pohjoismaiden neuvoston päämaja on Kööpenhaminassa. Työkielet ovat tanska, norja ja ruotsi.
NordenBladet – Kolmetoistavuotias Tallinnan juutalaisen koulun oppilas, joka on opiskellut kuusi vuotta viulunsoittoa Sakun musiikkikoulussa, maistoi ensimmäisiä suurempia työnsä hedelmiä. Ikäluokassaan Luoteis-Viron parhaaksi viulunsoittajaksi valittu Estella Elisheva esiintyi kesäkuussa laulajana Israelissa ja elokuussa hän sai upouuden artistiviisumin antaakseen viulukonsertteja Japanissa. Aiemmin vain Virossa ja Skandinaviassa esiintyneelle nuorelle muusikolle se on iso hyppäys uraportailla, ja se innostaa harjoittelemaan vielä lisää ja harkitsemaan muusikon uraa.
”Jokainen saavutus innostaa harjoittelemaan ja ponnistelemaan lisää. Esiintymiset antavat suuren elämyksen ja paljon energiaa, uusia tuttavuuksia ja ajatuksia tulevaisuuden suunnitteluun. Mitä enemmän harjoittelen, sitä enemmän pidän musiikista, sillä taidot mahdollistavat jo kuulon mukaan musiikin soiton ja on aina vain helpompaa oppia uusia kappaleita. Ei nyt kovin paljon, mutta vähitellen olen alkanut kirjoittaa musiikkia myös itse”, Estella Elisheva kertoo NordenBladet.ee:lle.
”Minulla on suhteellisen helppoa – musiikkikoulussa on kolme-neljä kertaa viikossa parhaat opettajat paikalla tietojaan jakamassa, viulunsoiton opettajani Kaari Klesmentin ja solfedzo-opettajani Urmi Sinisaaren suhteen minulla on ollut erittäin hyvä tuuri, ja äiti järjestää, manageroi ja toimii median suuntaan. Äiti on suurin fanini – antaa tunnustusta ja innostaa joka päivä. Minun tehtäväni on vain harjoitella. Esiinnyn nyt sooloartistina ja orkesterin kanssa. Mutta esimerkiksi Japania varten kokosimme väliaikaisen yhtyeen viulu + kannel esitelläksemme siellä virolaista musiikkia. Tällä hetkellä minun repertuaarissani on varsin paljon perinnemusiikkia ja folklorea. Yhdessä kanteleensoittaja Sandra Serenan kanssa annamme Japanista palattuamme myös Virossa yhdessä pari konserttia – niistä tulee tosin suhteellisen pieniä konsertteja, pienille kuulijakunnille, mutta ohjelma on jo selvä ja miksipä ei esiinnyttäisi vielä yhdessä. Yksi esiintyminen on myös Viron presidentin tilaisuuden puitteissa.”
Japanissa annoit monta konserttia ja esiinnyit Viron Musiikin Päivällä. Miten konsertit menivät ja suunnitteletko tulevaisuudessakin Japanissa esiintymistä? ”Konsertit menivät erittäin hyvin. Viulu + kannel -esiintyminen oli vaihteluksi oikein kiehtovaa, sillä tavallisesti soitan yksin, flyygelin säestyksellä tai syntikan kanssa. Kannel lisää pohjoismaista mystiikkaa, sopii erittäin hyvin yhteen. Japani, jossa on 127 miljoonaa asukasta, on väkiluvultaan maailman kymmeneksi suurin maa, siellä on mahtavat markkinat ja japanilainen yleisö osaa arvostaa laadukasta musiikkia. Pohjoismainen ja meikäläinen kulttuuri on syvää, kiehtovaa ja mystistä – meidän musiikkiamme on upeaa esittää ja hyvä kuunnella. Se rauhoittaa ja antaa voimaa. Japanissa esiinnyt varmasti jatkossakin.”
Sanot sen nii varmana, kuin jotain olisi jo lyöty lukkoon? Miten 13-vuotiaalta sujuu tuo maapallon toisella puolella esiintyminen? ”Lukkoon ei ole lyöty vielä mitään, mutta konsertit tulevat silloin, kun ne suunnitellaan ja järjestetään. Minun äitini, joka on managerinani, hoitaa järjestelypuolen. Minulla on notaarissa laadittu lupa matkustaa yksin, puhun neljää kieltä (Estella Elisheva puhuu viron lisäksi sujuvasti myös englantia ja venäjää, ja on opiskellut seitsemän vuotta hepreaa – toim.), äiti solmii sopimukset agenttien kanssa, jotka puolestaan toimivat tilaisuuksien ja niiden promoamisen sekä ulkomailla paikallisen järjestelyn parissa. Japanissa tuli jo lentokentälle vastaan Japanin puolen järjestäjä – hotellit, päiväohjelma, workshopit ja esiintymiset ovat minuutilleen suunniteltuina. Olen tällä kertaa japanilaisen yrityksen Harmony Fields artistina ja Japanin Sakun kaupungin ja Viron Sakun kaupungin yhteishankkeen puitteissa.”
Millaiset ovat tulevaisuudensuunnitelmat artistina? ”En tällä hetkellä ajattele uraa kovin kauas. Harjoittelen mahdollisimman paljon, sillä olen ammattisoittajiin verrattuna vielä täysin vihreä ja nyt tulee alkaa kirjoittaa musiikkia itse. Haluan kehittää itseäni myös säveltäjänä ja antaa panokseni virolaiseen musiikkiin.”
Lisää tietoa nuoren viulistin Estella Elishevan puuhista löydätte hänen kotisivultaan: estellaelisheva.com ja kuvia Japanin matkalta voitte katsoa hänen Instagram-tililtään: @estella.elisheva
Kuva:Shigekazu Yamada, Laura Linnaks, Sandra Sulin, Estella Elisheva, Aivar Surva ja Mari Jürjens. (Harmony Fields/ Kazuhiro Kamio)
Virolaisista muusikoista olivat Estella Elishevan ja Sandra Serena Sulinin lisäksi tällä kertaa Japanin kiertueella ja Viron Musiikin Päivällä mukana myös näyttelijä ja laulaja Mari Jürjens (entiseltä nimeltään Pokinen) sekä säveltäjä ja muusikko Aivar Surva. Aiemmin on Harmony Fieldsin välityksellä Japanissa käynyt useita muitakin virolaisia artisteja – esimerkiksi kansanmuusikko ja laulaja Mari Kalkun ja folk-yhtye Trad.Attack!
NordenBladet – Venäjä rakensi Viron ja Suomen väliin Suomenlahdelle Suursaarelle suuren sotilashelikopterikentän. Asiasta ilmoitti venäläinen tietotoimisto Tass. Helikopterikentällä on viisi laskeutumiskenttää, lennonjohtotorni, sääasema ja tankkiasema.
Lentokenttä rakennettiin sotaharjoitusten osana. Uusi lenkokenttä sopii kaikille sotilashelikoptereille, joita Venäjän läntinen sotilaspiiri käyttää. Lentokenttä otetaan pysyvään käyttöön.
Suursaari, venäjäksi Gogland, sijaitsee keskellä Suomenlahtea Suomen rannikolta lähes 40 kilometrin päässä. Suursaari luovutettiin Neuvostoliitolle talvisodassa vuonna 1939, valloitettiin takaisin jatkosodassa vuonna 1942, mutta luovutettiin uudelleen vuonna 1944 Moskovan välirauhaan liittyen.
______________________________________________
Suursaari (ven. Гогланд, Gogland; ruots. Hogland, aiemmin Högland; vir. Suursaar) on Suomenlahden itäosassa sijaitseva saari ja entinen Suomen kunta. Nykyään saari kuuluu Venäjälle, Leningradin alueen Jaaman piiriin. Suursaari on Suomenlahden ulkosaarista pinta-alaltaan suurin. Se sijaitsee noin 40 kilometriä etelään Manner-Suomesta ja 55 kilometriä pohjoiseen Virosta 27. pituuspiirin ja 60. leveyspiirin leikkauksen vieressä.
Maantiede Suursaari, kuten muutkin Suomenlahden ulappasaaret, on jäänne noin 1700–1800 miljoonaa vuotta sitten syntyneestä Alppien kaltaisesta Svekofennidien poimuvuoristosta. Tämän vuoksi niiden kallioperä poikkeaa Viron ja Suomen rannikon kallioperästä.
Suursaari on noin 11 kilometriä pitkä ja 1,5–3 kilometriä leveä, kapeimmillaan pohjoispäässä, ja koostuu enimmäkseen karusta peruskalliosta. Saaren pinta-ala on noin 21 neliökilometriä, josta noin 14 hehtaaria on järviä. Saaressa on neljä vuorenhuippua, Pohjoiskorkia (113 metriä korkea), Mäkiinpäällys (126 m), Haukkavuori (142 m) ja Lounatkorkia (176 m), jotka näkyvät kauas merelle. Kallioperä idässä ja korkeammilla kukkuloilla on porfyyriä, lännessä gneissiä ja liusketta. Muualla kalliossa on leveitä, vaaleampia graniittivanoja. Kukkuloiden välisissä laaksoissa on moreenia ja useita pirunpeltoja eli suuria alueita pelkkää kiveä. Saaren itäosassa on muutamia hiekkarantoja.
Suursaaressa on 4 järveä ja 1 lampi. Liivalahdenjärvi on noin 400 metriä pitkä ja 75 metriä leveä, ja sen suurin syvyys on vain 1,5 metriä. Sen toinen lasku-uoma suuntautuu Liivalahteen. Veteljärvi on kooltaan 250 × 100 metriä ja sen suurin syvyys on 2,3 metriä. Sillä on yhteinen laskujoki Liivalahdenjärven kanssa Selkäapajanlahteen länsirannikolle. Maahellinlahteen laskeva Lounatjärvi on kooltaan 500 × 200 metriä, ja sen suurin syvyys on 13 metriä. Ruokolahdenjärvi on kooltaan 350 × 200 metriä, ja sen suurin syvyys on 5 metriä. Se laskee mereen Porkanrannassa Kiiskinkylän kohdalla. Lounatjärven koillispuolella on vielä pieni pyöreä Pahalampi.
Mäkiinpäällyksellä ja Majakallion itäpuolella on kaksi Struven ketjuun kuuluvaa kolmiomittauspistettä, Mäkiinpäällys (Мякипяллюс), 60°04′27″N, 26°58′11″E ja Gogland ”Z” (Гогланд Точка ”Z”) eli Suursaari Piste ”Z”, 60°05′07″N, 26°57′40″E . Ne ovat saaren pohjoisen ja eteläisen kolmioketjun solmukohtia ja kuuluvat Unescon maailmanperintökohteisiin.
Luonto Suursaari on pääasiassa peruskalliota, jolla kasvaa harvakseltaan mäntyjä. Matalammissa osissa on taigatyyppistä havumetsää. Havumetsän lisäksi on alavammilla alueilla jonkin verran lehtipuita, etupäässä pihlajaa, tervaleppää ja raitaa, mutta saaren eteläpäässä myös koivuja ja yksittäisiä tuomia, haapoja sekä saarnia. Jotkut kasveista, kuten myrkkykatko, kuuluvat toiseen kasvillisuusvyöhykkeeseen, mutta ovat säilyneet ilmaston muututtua.
Maanisäkkäistä saarella on nykyisin vain pikkujyrsijöitä ja lepakoita. Todennäköisesti saarella on esiintynyt aiemmin myös kettuja ja jäniksiä, jotka pääsivät sinne helposti jäiden yli talvella. Talvimerenkulun lisääntyessä 1900-luvulla niiden vaellukset ovat kuitenkin vaikeutuneet. Merilintuja on saaren ympäristössä runsaasti ja joistakin paikallisista paikannimistä päätellen siellä on esiintynyt aiemmin useita suuria petolintulajeja. Lähistön matalilla saarilla on ollut suuria määriä harmaahylkeitä ja itämerennorppia.
NordenBladet – Euroopan korkein dieselin hinta on Ruotsissa (1,50), Italiassa (1,48), Isossa-Britanniassa (1,47), Ranskassa (1,42) ja Belgiassa (1,42). Suomessa hinta on 1,37 euroa litralta ja Virossa 1,33 euroa litralta.
Euroopan halvin diesel on Bulgariassa (1,11), Liettuassa (1,14) ja Latviassa (1,18).
Bensiini 95:n hinta oli Virossa 15. heinäkuuta 1,36 euroa litralta. Euroopan kalleinta bensiini on Italiassa (1,60), Kreikassa (1,62), Tanskassa (1,66), Hollannissa (1,69) ja Suomessa (1,56).
Euroopan unionin halvinta bensiini on Bulgariassa (1,11), Romaniassa (1,18), Unkarissa (1,20) ja Puolassa (1,21).
Hintavoitto on suurin Latviasta ja Liettuasta dieseliä ostettaessa, sillä siellä hintaero on lähes 20 senttiä litralta. Bensiinin osalta hintaero on lähes 10 senttiä litralta. Se merkitsee keskikokoisen polttoainesäiliön osalta 10 ja 5 euron voittoa.
Polttoaineen hintojen osalta Eurooppa jakautuu selvästi kolmeen osaan: edullinen itä, keskihintainen Keski-Eurooppa ja kallis Länsi- ja Pohjois-Eurooppa. Välimerenmaista huomiota herättävät Kreikka ja Italia.
Euroopan komission katsaus perustuu jäsenmailta saatuihin tietoihin.
NordenBladet – Oheisesta kartasta näkyy, mikä kansa juo, missä, mitä ja miten paljon. Virossa juodaan pääasiassa viinaa kuten Venäjällä, Valkovenäjällä ja Ukrainassa.
Sen sijaan muissa naapurimaissa Suomessa, Norjassa, Latviassa ja Liettuassa juodaan enimmäkseen olutta. Ruotsalaiset ja tanskalaiset suosivat viiniä.
Määrän puolesta Viro on 11,6 litrallaan keskimääräisten joukossa. Se on hieman enemmän kuin Suomessa ja Ruotsissa, mutta huomattavasti vähemmän kuin Latviassa, Liettuassa, Saksassa ja Ranskassa.
Kartassa on sinisellä merkitty viinanjuojat, keltaisella oluenjuojat ja punaisella viiniä juovat maat. Numerolla on osoitettu käytetty määrä vuodessa asukasta kohti puhtaana alkoholina mitattuna.
NordenBladet – MMM:n tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä vastuullinen bio- ja kiertotalous on keskeinen osa Suomen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin perustaa. Ministeriö haluaa olla uudistuvan ja kestävän ruoka- ja luonnonvaratalouden mahdollistaja sekä luotettavien tietovarantojen tuottaja.
Maa- ja metsätalousministeriön uuden strategian valmistelutyössä on huomioitu hallinnonalan keskeiset muutostekijät. Niitä ovat muun muassa ilmastonmuutos, luonnonvarojen käytön kestävyys sekä teknologian että globaalin talouden murros.
– Meille strategiassa ja sen toimeenpanossa kyse on uusiutuvan Suomen muutosprosessista, johon kuuluvat ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys, sanoo kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.
Maa- ja metsätalousministeriö on ensimmäisenä ministeriönä ottanut strategiatyössä huomioon YK:n kestävän kehityksen periaatteet.
– Maa- ja metsätalousministeriö on todellinen kestävän kehityksen ministeriö, olemme osaltamme ratkaisemassa Suomen ja koko ihmiskunnan tärkeimpiä kysymyksiä. Päätöksenteossa ja toiminnassa huomioimme aina ihmisen, ympäristön ja talouden, Husu-Kallio kertoo.
Husu-Kallio sanoo, että MMM toimii globaalissa ympäristössä, mutta työ ministeriössä ja sen hallinnonalalla koskettaa suoraan kaikkia suomalaisia heidän omassa elämässään.
MMM:n arjessa työn painopiste on edelleen maa- ja metsätaloudessa. Se pitää sisällään ihmisten, kasvien ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä laajasti veden, kalojen, riistan ja muiden uusiutuvien luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen.
Strategia sisältää neljä vaikuttavuustavoitetta, jotka koskettavat koko ministeriön hallinnonalaa.
Ministeriön tavoitteena on parantaa vastuullisen ja uudistuvan ruokajärjestelmän kilpailukykyä. Samalla uudistuva ja kestävä luonnonvaratalous lisää hyvinvointia koko Suomessa. Fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen uusiutuvilla energianlähteillä on olennainen osa tätä työtä.
Suomalainen yhteiskunta tarvitsee menestyvää ja hyvinvoivaa maaseutua. Monipuolinen yritystoiminta, monipaikkaisen työn luomat uudet mahdollisuudet sekä erilaiset verkostot luovat edellytyksiä maaseudun elinvoimaisuudelle. Ministeriö huolehtii myös siitä, että laaja-käyttöiset paikka-, kiinteistö- ja huoneistotiedot mahdollistavat uutta liiketoimintaa ja turvaavat omistusta.
Monet itsestään selvinä pidetyt asiat, kuten pohjoinen luonto, puhdas vesi ja turvallinen ruoka, ovat Suomelle suuri mahdollisuus pärjätä yhä epävarmemmaksi muuttuvassa maailmassa.
– Uuden strategian innoittamina me maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla olemme mukana rakentamassa uusiutuvaa Suomea – uusiutumiskykyistä ja kestävää ruokajärjestelmää ja luonnonvarataloutta sekä innovatiivista paikkatietojärjestelmää.
NordenBladet – Pohjoismaiden ministerineuvosto vahvistaa pohjoismaalaisille suunnattua neuvontapalveluaan. Info Pohjola on palvellut vuodenvaihteesta lähtien myös yksityishenkilöitä, jotka haluavat lisätietoa pohjoismaisista tuki- ja rahoitusmahdollisuuksista tai ovat kiinnostuneita yritystoiminnan harjoittamisesta muissa Pohjoismaissa.
Info Pohjola on uusi nimi ministerineuvoston aiemmalle Haloo Pohjola -neuvontapalvelulle, joka on jo vuosia auttanut kansalaisia Pohjolassa muuttamiseen, opiskeluun tai työskentelyyn liittyvissä kysymyksissä. Palvelu on ministerineuvoston tärkein kansalaistiedotuksen kanava, ja sillä on suosittu sivusto.
Vuodenvaihteessa neuvontapalvelun nimi muuttui Info Pohjolaksi. Uudistuksella haluttiin selkeyttää palvelun luonnetta, ja samalla laajennettiin sen tehtäväkenttää. Nyt Info Pohjola neuvoo myös yksityishenkilöitä, jotka haluavat harjoittaa yritystoimintaa muissa Pohjoismaissa. Käytännössä kyse on siitä, että ihmisiä ohjataan ottamaan yhteyttä oikeaan tahoon. Lisäksi Info Pohjola antaa kansalaisille tietoa pohjoismaisista tuki- ja rahoitusmahdollisuuksista ja ylipäätään pohjoismaisesta yhteistyöstä.
– Olemme todenneet kansalaisten tiedontarpeen kasvaneen. Siksi on paikallaan, että Info Pohjolasta saa jatkossa myös yleistietoa pohjoismaisesta yhteistyöstä ja pohjoismaisista tukijärjestelmistä. Vapaa liikkuvuus hyödyttää kaikkia Pohjoismaita, ja pohjoismaisen yhteistyön on kaikin tavoin pyrittävä helpottamaan kansalaisten liikkuvuutta. Info Pohjolalla on tässä tärkeä rooli, sanoo Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Dagfinn Høybråten.
Omakielistä tietoa
Info Pohjola on osa Pohjoismaiden ministerineuvoston sivustoa norden.org. Palvelulla on lisäksi fyysiset toimistot kaikissa Pohjoismaissa sekä Ahvenanmaalla, Färsaarilla ja Grönlannissa. Neuvontaa annetaan kaikilla Pohjolan kielillä ja englanniksi.
Palvelu on ensisijaisesti verkkopohjainen, eli Info Pohjolaan otetaan yhteyttä sivustossa olevan lomakkeen avulla. Kussakin maassa on kuitenkin käytössä myös puhelinnumero, johon kiinnostuneet voivat soittaa.
NordenBladet – Millaisia taitoja tulevaisuuden yhteiskunnassa tarvitaan? Varmaa vastausta ei tiedä kukaan, mutta epävarmuutta voidaan oppia hallitsemaan ohjelmoinnillisella ajattelulla. Pohjoismaiden tavoitteena on nousta alan edelläkävijäksi, ja työ on hyvässä vauhdissa. Sen keihäänkärkenä on Nordic CRAFT -yhteistyömalli.
– Tämä on kivaa, ja samalla voi olla yhteydessä muunmaalaisiin nuoriin. Työ on hyvin opettavaista ja auttaa myös niitä, joita koulu tylsistyttää, kertoo Ruotsin Malmössä sijaitsevan Apelgårdskolanin oppilas Sanin.
Sanin osallistui Lontoossa tammikuussa järjestettyyn Nordic@Bett-konferenssiin, jossa myös Nordic CRAFT -yhteistyömalli esiteltiin. Hän on mukana kehittämässä tulevaisuustaitoja yhdessä 500 pohjoismaisen opettajan ja oppilaan kanssa. Nordic@Bett -tapahtumia on järjestetty jo vuosia, ja ne ovat keskittyneet innovatiiviseen opetukseen. Järjestelyistä on vastanneet Opetushallitus, Tanskan opetusministeriön alainen IT- ja oppimisvirasto, Ruotsin kouluvirasto sekä norjalainen Senter for IKT i utdanningen. Nordic@Bett antaa opetusalan ammattilaisille mahdollisuuden kohdata sekä vaihtaa tietoa ja kokemuksia siitä, miten yhteistyö-, innovaatio- ja tietotekniikkataitoja voidaan edistää peruskoulussa.
– Toivottavasti osallistujat saavat inspiraatiota uusiin käytännön yhteistyömahdollisuuksiin, jotka liittyvät innovointiin, ongelmanratkaisuun ja muihin tulevaisuustaitoihin. Keskiössä ovat tietotekniikkataidot sekä maa- ja oppiainerajojen ylittäminen, sanoo Pohjoismaiden ministerineuvoston Pernille Dalgaard-Duus.
Digitaalista yhteistyötä
Pohjoismaille on tärkeää kehittää koulua ja opetusta siten, että oppilaat, opiskelijat ja opettajat ovat motivoituneita ja saavat valmiuksia tulevaisuuden yhteiskunnassa toimimiseen. Lasten, nuorten ja aikuisten tulisi osana yleissivistystä oppia käyttämään mediaa ja tekniikkaa. Se ei kuitenkaan yksin riitä, vaan heidän tulisi lisäksi oppia ajattelemaan ja luomaan tekniikan avulla osana arkista ongelmanratkaisua. Digitaaliseen tekniikkaan on lisäksi tärkeää suhtautua sekä uteliaasti että kriittisesti.
Malmöläisen Apelgårdskolanin opettaja Jennie Ingelsson on sitä mieltä, että Nordic CRAFT -yhteistyö auttaa oppilaita omaksumaan tietoa uudella tavalla.
– Tulevaisuus on paljon yhteistyöpainotteisempi kuin oma kouluaikamme, jolloin kilpailu oli paljon keskeisempää. Nyt on asiat toisin ja pitää osata tehdä digitaalista yhteistyötä, Ingelsson kertoo.
Yhdessä entistä paremmiksi
Nordic CRAFT -yhteistyömalli on Pohjoismaiden väline alan edelläkävijyyden saavuttamiseen. Nyt järjestetyn Nordic@Bett-konferenssin keskiössä oli ohjelmoinnillinen ajattelu (computationel thinking). Nordic CRAFT -ohjausryhmän jäsen ja Opetushallituksen ruotsinkielisen koulutuksen ja varhaiskasvatuksen johtaja Gun Oker-Blom on vakuuttunut siitä, että Pohjoismaat ovat vahvimpia yhdessä.
– Nordic Craftin tavoitteena on tukea pohjoismaista yhteistyötä. Pohjoismaat ovat samankaltaisia, ja myös koulun ja yhteiskunnan digitalisaatioprosessi on samanlainen. Maakohtaisia prosesseja vertailemalla voidaan todeta, että prosessit ovat samoja, mutta ne etenevät vähän eri tahtiin suhteessa opetussuunnitelmatyöhön ja opetuksen digitalisaatiostrategioiden kehittämiseen. Tällä saralla voimme oppia toisiltamme ja tukea toisiamme, Gun Oker-Blom sanoo.
Kuva: Mitä osaamista meillä on tulevaisuuden yhteiskunnassa?Vastaus on, että kukaan ei tiedä varmasti, mutta voi myös oppia käsittelemään sitä.Sitä kutsutaan ”laskennalliseksi ajatteluksi”.Pohjoismaat ovat asettaneet tavoitteekseen tulla alan johtajaksi ja on menossa hyvin.Nordic CRAFT on keihäänkärki. (NordenBladet) Lähde: Norden.org
NordenBladet — Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio pohtii blogissaan elintarvikealain kokonaisuudistukseen liittyvää omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan suhdetta.
Lue blogi:
Vanhustenhoitoa koskevassa keskustelussa on pohdittu yritysten omavalvonnan ja työn tilaajan valvonnan suhdetta. Kirjoituksissa on viitattu myös muiden hallinnonalojen omavalvontavelvoitteisiin. Yksi näistä on elintarvikevalvonta.
Eduskunnassa juuri käsittelyssä olevan elintarvikelain kokonaisuudistuksen keskiössä on yritysten omavalvonta. Asia ei ole uusi, sillä käytännössä jokaisen yrityksen tuottaman, jalostaman tai myymän elintarvikkeen turvallisuuden ja laadun pohjana on jo pitkään ollut todennettu vastuu omasta työstä. Käytännössä se näkyy laatujärjestelmien mukaisena toimintana, näytteenottoina, tutkimuksina, mittauksina ja tulosten kirjaamisina. Viranomaisen tehtävänä on osaltaan varmistaa, että näin käytännössä myös tapahtuu.
Viranomaisvalvonnan perustana ovat riskit elintarvikkeen turvallisuudelle. Tuotteet ovat näiden riskien suhteen erilaisia ja niin ovat tuotannon eri vaiheetkin. Vuosikymmenten varrella olemme oppineet entistä enemmän näistä riskeistä ja siitä, mihin viranomaisvalvontaa tulee kohdentaa. Myös paikallistasolla kerrytetty kokemus eri yritysten sitoutuneisuudesta omavalvontaan on ensiarvoisen tärkeää. Kyse on yksinkertaisesti siitä, kuinka käytettävissä olevat viranomaisresurssit voidaan kohdentaa tehokkaasti sekä veronmaksajien että yritysten rahan että riskin suhteen.
Kun kaikki menee hyvin, keskustelu kääntyy kuitenkin usein siihen, että viranomaisvalvontaa on liikaa. Lainsäädäntö tai sen toimeenpano on liian byrokraattista ja maksaa liikaa. Ongelmatilanteissa taas keskustelu kääntyy päälaelleen eli helposti siihen, että kysytään mikseivät viranomaiset valvo riittävästi. Tästä on meillä Suomessakin monia esimerkkejä elintarvikkeista löytyneistä lasinsiruista rehutehtaan salmonellalöydöksiin. Oma lukunsa on EU:n sisämarkkinakauppa, jossa yritysten oma vastuu todellakin korostuu jokaisessa jäsenmaassa, kun tavarat liikkuvat vapaasti.
Suomessa on mielestäni hyvä, yhteinen näkemys työnjaosta koko elintarvikeketjun matkalta. Se näkyi myös lausunnoissa uutta elintarvikelakiehdotusta valmisteltaessa. Tämä ei kuitenkaan takaa sitä, että aivan kaikki yritykset toimisivat aina lainsäädännön velvoitteiden mukaisesti. Monissa kriisitilanteissa olenkin sanonut, että kyllä minä ottaisin paljon enemmän virkamiehiä valvontatehtäviin, mutta en usko, että tulemme saamaan rutkasti lisärahaa siihen. Hyvä osoitus tästä on sekin, että ainoa asia, josta elintarvikelain valmistelussa oli eri näkemyksiä, olivat valvontamaksut.
Käytännössä kyse on mielestäni kahdesta perusasiasta. Tärkein on omavalvonnan perustana oleva ammattitaito ja samalla vastuu omasta työstä. Olen viimeisten vuosien aikana kuullut varmaan tuhansia kertoja, että Suomessa pärjäämme vain laadulla emme määrällä. Jos yritys ei itse kanna vastuuta omasta työstään ja tuotteestaan, emme voisi puhua sanallakaan laadusta.
Hienoimpia hetkiä eri puolilla maailmaa suomalaisten elintarvikeyritysten kanssa kulkeneena ovat ne, kun näen, kuinka ylpeinä edustajat esittelevät omia tuotteitaan. Kunnioituksesta oman yrityksen työtä ja omia tuotteita kohtaan.
Toinen perusasioista on löytää oikea tasapaino yrityksen oman työn ja viranomaisvalvonnan kesken. Siihen tarvitaan kuvaamaani käytännön kokemusta ja ammattitaitoa molemmin puolin. Valvontaa ei kannata kohdentaa sinne, jossa asiat ovat aina olleet hyvin.
Keskinäinen luottamus on pohjana Suomessa mielestäni poikkeuksellisen hyvin toimivassa poikkeamatilanteiden hoidossa. Jos teknisen tai inhimillisen virheen vuoksi elintarvike on vedettävä pois markkinoilta, se tapahtuu välittömästi ja siitä kerrotaan avoimesti sekä viranomaisille heidän toimenpiteitään varten, että median välityksellä kuluttajille. Tällä avoimuuden ja yhdessä tekemisen tiellä on hyvä jatkaa.
Mahdollisuutta ylpeyteen omasta työstä tarvitsemme nykyistä enemmän muuallekin. Kyse ei ole vain vanhusten tai lastenhoidon ammattilaisten mahdollisuudesta siihen työnsä keskellä, jota me kaikki kansalaisina taatusti toivomme. Samaa tarvitsemme esimerkiksi rakennusalalle, jossa oman kokemukseni mukaan ehdottomasti paras lopputulos oli talonrakennusprojektissamme häneltä, joka sanoi työnsä päätteeksi: ”tästä tuli hyvä, koska minä sen tein”.
Kuva: Jaana Husu-Kallio (Sari Gustafsson/ MINISTRY OF AGRICULTURE AND FORESTRY)
Lähde: Jaana Husu-Kallion Blogi
