NordenBladet – Uuden vuosisadan alussa Dalai-lama* julkaisi 18 sääntöä elämään. Tässä on yksinkertaisia elämän totuuksia, joita kannattaisi noudattaa ollakseen parempi ihminen. Joka tapauksessa kyseessä ovat erittäin hyvät ja ajattomat ohjeet, joita kannattaa toisinaan palauttaa mieleen.
Muista, että jokainen asia elämässämme tapahtuu jostain syystä ja jokaisella asialla on tarkoituksensa.
1. Ota huomioon, että suuri rakkaus ja suuret saavutukset käyvät käsikädessä suuren riskin kanssa.
2. Jos häviät, älä anna oppitunnin mennä hukkaan.
3. Noudata kolmea tärkeää sääntöä: kunnioita itseäsi, kunnioita muita, vastaa kaikista teoistasi.
4. Muista, että oman tahdon saamatta jääminen voi joskus osoittautua jopa onneksi.
5. Opi selväksi säännöt, että tiedät, miten niitä voi kunnolla välttää.
6. Älä anna pienen mielipide-eron vahingoittaa todellista ystävyyttä.
7. Jos ymmärrät että olet erehtynyt, ryhdy heti toimeen sen korjaamiseksi.
8. Varaa joka päivä hieman aikaa yksinoloon.
9. Ole avoin muutoksille, mutta pysy periaatteissasi.
10. Muista, että vaikeneminen on joskus paras vastaus.
11. Elä hyvää, kunnioitettavaa elämää, että vanhempana taakse katsoessasi nautit siitä uudelleen.
12. Rakastava ilmapiiri kotonasi on elämäsi perusta.
13. Erimielisyyksien yhteydessä läheistesi kanssa toimi vain olemassa olevan ongelman parissa. Älä ota puheeksi menneisyydessä tapahtunutta.
14. Jaa tietojasi. Se on mahdollisuus muuttaa itsesi suuremmaksi.
15. Suojele meidän Äiti Maatamme.
16. Mene kerran vuodessa johonkin paikkaan, jossa et ole koskaan aiemmin käynyt.
17. Muista, että paras suhde on, jossa rakkautenne toisianne kohtaan ylittää tarpeenne toisistanne.
18. Arvioi menestystäsi sen mukaan, mistä sinun piti luopua sen saavuttaaksesi.
_____________________ * Tiibetin buddhalaisuudessa dalai-lamaa pidetään myötätunnonjumala (bodhisattva) Avalokitešvaran (tiibetin kielessä Chenrezig) uudelleen syntyväksi ruumiillistumaksi. Uskotaan, että kun dalai-lama kuolee, hän syntyy 45 päivän kuluttua uudelleen. Lasketaan summittainen paikka ja mennään etsimään. Kolmen vuoden iässä mahdollisille dalai-lamoille suoritetaan joukko testejä, joissa pääosassa tulee tuntea dalai-lamalle kuuluneita esineitä (erottaa ne muista vastaavista). Samanlaiset kokeet on kaikkien korkeimpien lamojen valinnassa. Muutaman vuoden ikäisenä dalai-lama alkaa saada koulutusta, tietyssä iässä päätetään tulosten perusteella, kuka mahdollisista jää.
NordenBladet – 57-vuotiaalle David Bennettille sydämen siirto oli viimeinen mahdollisuus. Leikkauksen suoritti Marylandin lääketieteellisen yliopiston työryhmä. Bennettille siirrettiin geneettisesti muunneltu sian sydän, ja kyseessä on ensimmäinen leikkaus laatuaan. Lääkäreiden mukaan potilas voi hyvin.
”Tiedän, että tämä on hapuilua pimeydessä, mutta se oli minun viimeinen vaihtoehtoni”, Bennett sanoi yliopiston tiedotteessa päivä ennen leikkausta.
Jos kaikki menee hyvin, tiedemiehet toivovat, että sian elimet lievittävät luovutuselimistä vallitsevaa puutetta.
”Se oli läpimurtoleikkaus ja se vie meidät askelen verran lähemmäs luovutuselinten puutteesta johtuvan kriisin ratkaisemista. Ihmisten sydämen luovuttajia ei yksinkertaisesti ole riittävästi vastaamaan pitkää mahdollisten vastaanottajien jonoa”, sanoi tri Bartley Griffith, joka sian sydämen siirsi.
Ennen leikkausta sian sydämestä poistettiin kolme geeniä, joita aiemmin on yhdistetty elimen hylkimiseen. Lisäksi sian perimään pantiin kuusi ihmisen geeniä, jotka yhdistetään immuunijärjestelmän hyväksyntään. Tiedemiehet poistivat myös sian geenin estääkseen sian sydänkudoksen nopean kasvun.
Maailmassa tutkitaan edelleen, olisiko mahdollista siirtää ihmiselle sian munuaisia, maksoja ja keuhkoja.
Sydämen siirtämisen käyttöaiheet
Sydämen siirtämisen käyttöaiheita ovat lopputilassa sydämen vajaatoiminta, jonka hoitomahdollisuudet muilla olemassa olevilla keinoilla ovat käytetyt ja potilaan jatkoennuste ilman siirtämistä on heikko. Siirtämisen edellytyksenä on muiden elintärkeiden elinten säilynyt toiminta tai toivo niiden toiminnan palautumisesta. Vasta-aiheita ovatkin yleensä juuri peruuttamaton keuhkojen, munuaisten tai maksan vajaatoiminta. Sydämen siirtoon johtavista sairauksista 90 % muodostavat erilaiset sydänlihaksen sairaudet (kardiomyopatiat) ja sepelvaltimotaudin seurauksena aiheutunut sydämen vajaatoiminta.
Siirtoleikkaus
Sydämen siirto on perinteinen rintalastan halkaisulla eli sternotomialla suoritettava leikkaus, joka tapahtuu keinotekoisen verenkierron olosuhteissa. Yleisesti levinnyt on ortotooppinen leikkaustekniikka, jossa vastaanottajan sydän irrotetaan ja uusi luovuttajan sydän asettuu samaan asemaan. Kirurgiset ompeleet suoritetaan suurten verisuonien (aortan ja keuhkovaltimon) sekä sydämen eteisten tasolla. Luovuttajalta irrotetun sydämen pisin sallittu ilman verenkiertoa oloaika eli ns. iskemia-aika on neljä tuntia.
NordenBladet – Esivanhempien uskomusten mukaan kaikki, mitä vuoden lopussa ja vuodenvaihteessa tehdään, vaikuttaa voimakkaasti elämään alkavana vuonna. Lue lähemmin siitä, millaiset vuodenvaihteen tavat ja perinteet tuovat onnea ja menestystä! Joka vuonna saamme uuden vuoden saapuessa spirituaalisesti ikään kuin uuden alun, jonka vuoksi uusi vaihe tulee aloittaa hyvin valmistautuneena.
Päättyvänä vuonna lopeta keskeneräiset asiat ja selvittele kaikki puoliksi tehty:
1. Anna anteeksi ja pyydä anteeksi aloittaaksesi uusi vuosi puhtaalla omallatunnolla ja hyvällä mielenrauhalla. 2. Poista elämästäsi kielteiset asiat, jotka ovat pitkään häirinneet sinua: tarpeettomat esineet, onnettomat suhteet tai pahantahtoiset henkilöt. 3. Maksa kaikki velkasi ja täytä antamasi lupaukset. 4. Tyyty siihen, mitä et voi muuttaa. 5. Ole kiitollinen – Muistele ja kirjoita muistiin, mitä hyvää päättyvässä vuodessa oli.
Nyt voit aloittaa viimeisen tärkeän kohdan – luomalla juhlallisen ilmapiirin. Yritä tehdä näistä vapaapäivistä itsellesi ja läheisillesi todella erityinen ja maaginen!
6. Luo juhlava ilmapiiri ja noudata näitä perinteitä:
1. Kata runsas ruokapöytä, jotta myös alkavana vuonna olisi työtä ja leipää ja voisi kattaa ruokapöydän hyvillä ruoilla. Vanha kansa uskoi, että syödä tulisi 7, 9 tai 12 kertaa. Yhdeksi ruokailukerraksi riittää, kun otat muutaman suupalallisen ruokaa.
2. Juhlan tulee olla meluisa, täynnä lystiä, naurua ja lasten kiljahduksia. Vanhojen uskomusten mukaan se karkottaa pahat henget loitolle.
3. Vie keskuudestamme poistuneiden läheistesi haudoille päättyvän vuoden viimeisenä päivänä tai viimeisellä viikolla kynttilä, jolla näytät, ettet ole esivanhempiasikaan unohtanut.
4. Koristele kotisi kynttilöin – vietä valon voittoa pimeydestä!
5. Ennusta tai vala uudenvuoden tina
Kuvat: 3x NordenBladet
Miten aloittaa uusi vuosi?
1. Kommunikoi ensimmäiseksi mieshenkilön kanssa. Uskottiin, että jos uuden vuoden saapuessa ensimmäinen onnittelija on nainen, alkanut vuosi ei tuo tullessaan mitään hyvää.
2. Älä siivoa 1. tammikuuta. Jätä suurempi siivoaminen pikemminkin uuden vuoden toiselle tai kolmannelle päivälle, niin et pyyhi hyvää onnea kotoa pois.
3. Peskää tammikuun ensimmäisenä päivänä koko perheen (vanhimmasta nuorimpaan) kanssa yhdessä kasvot. Vesivadissa olkoon myös jotain hopeista (solki, lusikka). Tällainen vesirituaali antaa terveen ihonsävyn, hyvän näkökyvyn ja pitää perheen yksimielisenä.
4. Aloita uusi vuosi tietoisena. Uskotaan, että kaikkea, mitä 1. tammikuuta teet, teet koko seuraavan vuoden. Siten älä kuluta päivää vuoteessa vetelehtimiseen ja television katseluun. Omistaudu niihin puuhiin ja toimintoihin, joita haluaisit tehdä ja joista haluaisit nauttia myös koko alkaneen vuoden ajan.
NordenBladt – Suuri osa lääketieteellisistä teorioista on nykyisin sillä kannalla, että lähes 70 % kaikkien sairauksien syistä johtuu kielteisistä ajatuksista tai tunnestressistä. Näistä syistä syntyneitä sairauksia kutsutaan psykosomaattisiksi ja tällaiset terveyshuolet koskevat sekä ihmisen sielua että ruumista.
Jo lyhytaikainen intensiivinen stressi saattaa aiheuttaa mahahaavoja ja vain parissa vuodessa voi stressistä kehittyä sokeri- tai sydäntauti, puhumattakaan huonosta yleisestä terveydestä, heikentyneestä työkyvystä ja jatkuvasta itsensä onnettomaksi tuntemisesta. Lääkärit ja tiedemiehet ovat samaa mieltä siitä, että meidän ajatuksemme vaikuttavat suoraan elinten toimintaan ja kehon yleiskuntoon.
Ikivanha kansanlääketiede luokittuu holistiseksi lääketieteeksi, koska se huolehtii kehon lisäksi myös sielusta ja ottaa ihmisen elämäntavan huomioon. Tämä menetelmä mahdollistaa poistamaan sairauden syyn, eikä hoida vain oireita, vaan estää sairauden uudelleen ilmenemisen. Koska nykyaikainen lääketiede toimii lähinnä sairauden seurauksien eli kehon terveysongelmien parissa, sairaus voi toistua, sillä sen syytä ei ole usein hoidettu.
Ikivanha ayurveda* terveystiede ei vain todistanut psykosomaattisten sairauksien olemassa oloa, vaan on esittänyt luettelon konkreettisista sairauksista, joiden syynä ovat tietyt luonteenpiirteet.
Esitämme tässä 15 luonteenpiirrettä, jotka voivat selittää sinun tai läheistesi sairauksien syitä:
1. Mustasukkaisuus aiheuttaa onkologisia sairauksia ja heikentää immuunijärjestelmää.
2. Kostonhimo aiheuttaa unettomuutta ja kurkkusairauksia.
3. Kyvyttömyys ratkaista tilanteita aiheuttaa keuhkosairauksia.
4. Moraaliperiaatteiden puuttuminen aiheuttaa kroonisia sairauksia, tartuntatauteja ja ihotauteja.
5. Liiallinen ehdottomuus tai itsepintaisesti omista uskomuksista kiinni pitäminen aiheuttaa sokeritautia, migreeniä ja tulehduksia.
6. Valehtelu aiheuttaa alkoholismia, sienisairauksia ja heikentää immuunijärjestelmää.
7. Aggressiivisuus aiheuttaa mahahaavoja, närästystä ja syyliä.
8. Sulkeutuneisuus aiheuttaa skitsofreniaa ja munuaissairauksia.
9. Pahantahtoisuus aiheuttaa epilepsiaa, astmaa ja anemiaa.
10. Riidanhaluisuus aiheuttaa kilpirauhasen laajentumaa.
11. Velttous aiheuttaa sokeritautia.
12. Ristiriitaisuus tai oikullisuus aiheuttaa hedelmättömyyttä.
13. Raakuus ja taipumus solvata muita aiheuttaa sokeritautia ja sydänsairauksia.
14. Levottomuus ja murehtiminen aiheuttavat ruoansulatusongelmia, sydän- ja ihosairauksia.
15. Ahneus aiheuttaa onkologisia sairauksia, lihomista ja sydänsairauksia.
Myönteinen tosiasia on se, että jos pystyt parantamaan luonnettasi, myös siitä johtuvat sairaudet katoavat jäljettömiin!
_________________________________________________
* Ayurveda (sanskriitiksi आयुर्वेद āyurveda, ”elämän viisaus”) on perinteinen intialainen lääketiede. Ayurvedassa käytetään ravitsemusterapiaa, hierontaa, joogatekniikoita sekä lääkekasveista, kivennäisaineista ja metalleista koostuvia yhdistelmälääkkeitä.
Lähdeteokset ovat Suśrutha Saṃhitā ja Charaka saḿhitā (n. 700 eKr – 500 jKr).
Kolme tärkeintä ayurvedan periaatetta ovat kolme doshaa – vata, pitta, kapha. Doshat ovat hienoja energioita, jotka vaikuttavat kaikkiin elämän aspekteihin. Terveyden perustana on doshien tasapaino, sairauden syynä on doshien tasapainon puute.
NordenBladet – Elintarvikepakkauksissa on usein merkintä ”pakattu suojakaasuun”. Yleensä kaasuja pidetään jonain kemiallisina ja terveyttä vaarantavina, mutta se riippuu kuitenkin siitä, mistä kaasusta on kysymys. Suojakaasuun pakkaaminen (MAP – modified atmosphere packaging) on luonnollinen vaihtoehto keinotekoisten säilytysaineiden lisäämiselle elintarvikkeisiin.
Asianmukaisen ja vaatimuksia vastaavan pakkaamisen avulla voidaan elintarvikkeiden, puolivalmisteiden ja valmiiden tuotteiden laatu pitää korkeana. Pakkaamaton raaka-aine tai tuote ei ole suojattuna saastumiselta. Suurkeittiön erikoispiirteistä johtuen käytetään sekä ilmaa sisältäviin pakkauksiin, tyhjiöpakkauksiin että suojakaasuun pakkaamista.
Ilmaa sisältävässä pakkauksessa (DYNO-pakkauksessa) raaka-aineet ja tuotteet ovat tosin lisäsaastumiselta suojattuina, mutta tällainen pakkaus ei pysäytä niissä jo olevien mikro-organismien elintoimintaa, ml. lisääntymistä.
Myöskään ilmaton pakkaaminen eli tyhjiöpakkaaminen tai suojakaasuun pakkaaminen (MAP-pakkaus) ei estä kaikkien mikro-organismien elintoimintaa. Aerobiset homesienet ovat happea tarvitsevia (aerobisia) mikro-organismeja, jotka eivät lisäänny tyhjiöpakkauksessa, koska tyhjiöpakkauksesta on niiden elintoiminnan vaatima ilma poistettu. Happea tarvitsemattomat (anaerobiset) mikro-organismit, esimerkiksi anaerobiset bakteerit ja hiivasienet voivat kuitenkin jatkaa elintoimintaansa. Suojakaasuun pakatut raaka-aineet ja tuotteet ovat saastumiselta suojatut, sillä pakkauksissa on ilman sijasta hiilidioksidia (CO2) tai hiilidioksidin ja typen sekoitusta. Sillä estetään lukuisten, mutta ei kaikkien mikro-organismien elintoiminta.
Suojakaasuun pakkaamista käytetään ennen kaikkea elintarvikkeiden säilyvyysajan moninkertaiseen pidentämiseen, se säilyttää niiden tuoreen ulkonäön, maun ja rakenteen. Elintarvikekaasu on kaikin puolin kuluttajaystävällinen pakkauskeino, jota käytetään kaikkialla maailmassa lihan, kalan, juuston, kinkun, salaattien, hedelmien ja vihannesten, pastatuotteiden, leivän, snäkkien, valmisruokien ja monien muiden elintarvikkeiden säilyvyysajan pidentämiseen. Tietyissä tapauksissa kaasut auttavat myös elintarvikkeita pysymään oikean värisinä. Esimerkiksi MAP-ympäristöön pakattu tuore liha säilyttää punaisen värinsä eikä muutu lisättävän hapen ansiosta harmaaksi. Siksi koostumukseen ei tarvitse lisätä kemiallisia säilytysaineita. Elintarviketeollisuus tarvitsee kaasuja pakkaamisen ohella myös juomien poreuttamiseen – siihen käytetään hiilidioksidia. Elintarviketeollisuudessa käytetään aktiivisesti myös kiinteää hiilidioksidia eli kuivajäätä.
Suojakaasu valitaan pakattavan elintarvikkeen ominaisuuksien mukaan. Hyvin kosteuspitoisten ja vähärasvaisten tuotteiden osalta mikro-organismien kasvua tulee jarruttaa. Ratkaisuna on pakkauksessa ilman vaihtaminen hiilidioksidin ja typen sekoitukseen. Juuri hiilidioksidilla on bakteerien toimintaa vähentävää ja elintarvikkeita säilyttävää vaikutusta. Jos taas tuotteen rasvapitoisuus on suuri ja vesipitoisuus alhainen, sitä tulee suojata hapettumiselta. Rasvat nimittäin eltaantuvat. Siinä tapauksessa suojakaasun peruskomponentti on typpi – N2 (E941). Inerttiä typpikaasua käytetäänkin pakkaamisessa yleensä hapen torjuntaan estämään hapettumista. Puhtaaseen typpeen pakataan esimerkiksi suolapähkinöitä ja maitojauhetta, jotka säilyvät sen vuoksi lähes kymmenen kuukautta kauemmin.
Elintarvikkeiden kaasusekoitukseen pakkaamisessa tärkein rooli on hiilidioksidilla – CO2 (E290), sillä pääosaan mikro-organismeista, kuten homesieniin ja aerobisiin bakteereihin, vaikuttaa juuri tämä kaasu, joka jarruttaa mikrobiologista aktiivisuutta ja liuottaa tehokkaasti ruoan sisältämää vettä ja rasvaa. Siten kaasu vähentää elintarvikkeiden pH-tasoa. Puhtaaseen hiilidioksidiin pakataan esimerkiksi leipä, jonka säilyvyysaika pidentyy sen ansiosta neljänkertaiseksi. Hiilidioksidin miinuksena voi pitää sen suurta liukenemiskykyä tuotteeseen, jonka vuoksi rasiaan pakatut tuotteet vetävät kaasusekoituksen väärän valinnan yhteydessä pakkauksen tyhjiöksi.
Hapesta 02 (E948) on pakkaamisessa enemmän haittaa kuin hyötyä. Aerobisten mikro-organismien kasvun jarruttamiseksi pakkauksen tulisi sisältää alle 1 prosenttia happea, tavallisessa ilmassa on silti 21 % happea. On kuitenkin myös poikkeuksia, esimerkiksi happi auttaa säilyttämään jauhelihan punaisen värin. Yleensä pakkauksissa käytetään puhtaiden kaasujen sijasta kaasusekoituksia. Esimerkiksi makkarapakkauksessa on 20 % hiilidioksidia ja 80 % typpeä.
Yhteenvedoksi. Elintarvikekaasun käyttäminen on kuluttajalle täysin vaaratonta ja varmistaa parempilaatuisen ruoan. Pääasia on, että valmistajien ei tarvitse tuotteen myyntiajan pidentämiseksi käyttää säilytysaineita. Samoin ruokaa ei tarvitse kuumentaa korkeassa lämpötilassa tai pakastaa, että se säilyisi paremmin. Ruoka on tuoreempaa, terveellisempää ja säilyy kauemmin, sillä elintarvikekaasu jarruttaa sekä kemiallista, entsymaattista että mikrobiologista pilaantumista.
NordenBladet – Nykyisin, kun elintarvikevalikoima kaupoissa on suuri ja kauppiaat kilpailevat markkinamonopolista ja tekevät henkiin jäädäkseen ns. ikuisesti säilyviä tuotteita, tulisi varata aikaa ja tutkia, mitä me todellisuudessa ruokana syömme. Monet kaupan tiskejä täyttävät elintarvikkeet sisältävät vaarallisia lisäaineita, jotka ovat elimistölle myrkyllisiä ja voivat aiheuttaa allergiaa, syöpää, astmaa ym. sairauksia.
Mitä E-aineet ovat?
Lisäaine, kansanomaisesti tunnettu myös nimellä E-aine, on luonnollinen tai synteettinen aine, jota ruokaan lisätään teknologisessa tarkoituksessa. Lisäaineita käytetään esimerkiksi ruoan parempaan säilyttämiseen (säilöntäaineet), tarvittavan rakenteen saavuttamiseen (stabilointiaineet, hyytelöintiaineet, emulgointiaineet), houkuttelevamman värin antamiseen ruoalle (elintarvikevärit) jne.
E-aineet on jaettu ryhmiin niiden perustoimintojen mukaisesti. Eniten elintarvikkeissa käytettävät lisäaineryhmät ovat seuraavat:
elintarvikevärit (E100 – E199);
säilöntäaineet (E200 – E299);
antioksidantit (E300 – E399);
emulgointiaineet, stabilointiaineet ja sakeuttamisaineet (E400 – E499).
Mainittujen lisäksi käytössä on sellaisia lisäaineryhmiä, kuten happamuudensäätöaineet, jauhon käsittelyaineet, paakkuuntumisenestoaineet, arominvahventeet, kiillotusaineet, makeutusaineet, sakeuttamisaineet, hyytelöimisaineet, pakkauskaasut jne. (E500 – …).
Ovatko E-aineet ruoassa turvallisia?
Elintarvikkeiden lisäaineet ovat turvallisuuden kannalta ruokamyrkytysten, tasapainottamattoman ravitsemuksen, teollisten saasteiden, elintarvikkeissa luonnollisesti esiintyvien myrkyllisten aineiden ja pestisidien jälkeen vasta kuudennella sijalla. Se ei kuitenkaan merkitse sitä, että ruoan lisäaineisiin ei kiinnitetä riittävää huomiota.
Virossa nojaudutaan Euroopan unionissa vahvistettuihin elintarvikkeiden lisäaineita koskeviin vaatimuksiin ja luvan lisäaineen käyttöön antaa valtion terveydensuojelukeskus. Pääosa lisäaineista auttaa joko paremmin säilyttämään elintarvikkeen ravintoarvon ja maun, vähentää vaarallisten mikrobien kehitystä tai parantaa niiden rakennetta, makua ja/tai aromia. On myös sellaisia e-aineita, joita lisätään, jotta ruokatavara tuntuisi kuluttajan kannalta houkuttelevammalta.
Lisäaineisiin kuuluvat myös keinotekoiset makeutusaineet, joilla makeutettuja elintarvikkeita käyttävät diabeetikot ja ne henkilöt, joilla ongelmana on ylipaino.
Pääosassa kehittyneitä maita on lailla määrätty, millaisia lisäaineita ja millaisina määrinä on sallittua käyttää. Ne tulee mainita myös pakkauksessa.
Yritä käyttää ruokaa, joka ei sisällä säilöntäaineita, osa niistä on hyvin vahingollisia ja pilaa terveytesi!
Valitettavasti säilöntäaineita käytetään jopa nopeasti käytettävissä elintarvikkeissa, esim. leivässä. Eräät vanhimmat säilöntäaineet ovat natriumnitriitti (E250) ja natriumnitraatti (E251).
Nitriittejä käytetään ennen kaikkea lihatuotteissa, sillä niillä on mikro-organismien kasvua vähentävä vaikutus. Säilymisen lisäksi niiden käyttö antaa lihatuotteille myös totutun vaaleanpunaisen värin ja luonteenomaiset makuominaisuudet.
Valitettavasti nitriiteistä voi aiheutua elintarvikkeissa karsinogeenisiä yhdisteitä (pahanlaatuisen kasvaimen eli syövän aiheuttajia). Siitä huolimatta nitriittien käyttö on sallittua, sillä antibakteerista vaikutusta pidetään tärkeämpänä kuin vahingollisten yhdisteiden aiheutumisen vaaraa.
Nitriittien ja nitraattien (E249-E252) ohella tärkeimmät vahingolliset säilöntäaineet ovat sorbaatit (hyvin yleisesti käytettävät, sorbiinihappo E200, natriumsorbaatti E201, kaliumsorbaatti E202, kalsiumsorbaatti E203), bentsoaatit (yksi yleisimmistä sivuvaikutuksia aiheuttavista lisäaineista, bentsoehappo E210, natriumbentsoaatti E211, kaliumbentsoaatti E212, kalsiumbentsoaatti E213) ja parabeenit, rikkidioksidi E220 ja sulfiitit E221-E228, sitrusten kuoren käsittelyssä käytettävät bifenyyli E230, ortofenyylifenoli (E231), natriumortofenyylifenoli (E232) ja tiabendatsoli (E233).
Miten lisäaineisiin pitäisi suhtautua?
Elintarviketurvallisuus on nykyisin kehittyneissä maissa paremmin taattu, kuin vielä muutaman kymmentä vuotta sitten. Jokaisessa maassa terveydenhoitoviranomaiset laativat sallittujen lisäaineiden luettelon, jonka ei aina tarvitse olla samanlainen.
Tiede voi varmistaa elintarvikkeiden turvallisuuden vain tämän päivän tietojen ja analyysimetodien tasolla. Sataprosenttinen takuu se ei ole. Useita elintarvikkeiden lisäaineita on poistettu sallittujen luettelosta.
Jotkut tavalliset elintarvikkeet voivat aiheuttaa allergiaa. Ennen kaikkea pienillä lapsilla esiintyy proteiiniallergiaa, sitä vastoin yliherkkyys e-aineiden suhteen on varsin harvinaista. Jotkut lisäaineet voivat aiheuttaa yksittäisillä henkilöillä yliherkkyysoireita, vaikka ne ovatkin muille vaarattomia.
Ihmiset, joilla on allergia aspiriinin suhteen, voivat reagoida myös ruoassa käytettäviin bentsoe- ja sorbiinihappoihin. Reaktion voivat aiheuttaa myös puolukoissa ja karpaloissa esiintyvät bentsoe- ja sorbiinihappo. Tällaiseen yliherkkyyteen liittyy tavallisesti myös atsoväriallergia.
Aspiriinista, bentsoe- ja sorbiinihaposta sekä atsoväriaineista voi aiheutua turvotuksia, hengitysvaikeuksia ja muita terveysongelmia. Sulfiitit ja antioksidantit BHA ja BHT voivat aiheuttaa erilaisia allergisia reaktioita, varsinkin astmaatikot ovat herkkiä sulfiittien ja muiden rikkiyhdisteiden suhteen.
Tässä on lueteltu joitakin lisäaineita, jotka voivat aiheuttaa herkkyysoireita:
NordenBladet – Syyskuussa 85-vuotispäiviään viettänyt Harvardin yliopiston kasvatti ja Coca-Colan entinen johtaja Brian Dyson on ikuistanut itsensä historiaan lyhyellä mutta tärkeällä puheella. Hän nimittäin piti kerran työntekijöilleen 30 sekunnin puheen otsikolla ”Viisi palloa”.
”Elämä on kuin viidellä pallolla jongleeraaminen. Nämä viisi palloa ovat Työ, Perhe, Terveys, Ystävät ja Sielu. Kaikkien pallojen tulee koko ajan pysyä ilmassa. Pian ymmärrätte, että Työ-pallo on kumia. Jos pudotatte sen vahingossa, se pomppaa takaisin ylös.
Muut pallot – Perhe, Terveys, Ystävät ja Sielu – ovat lasia. Jos pudotatte niistä yhden maahan, se on peruuttamattomasti pilalla – joko naarmuuntunut, viallinen tai täysin rikki. Se ei enää koskaan ole entisensä. Ymmärtäkää tämä ja katsokaa, ettei niin tapahtuisi.
Työskennelkää mahdollisimman tehokkaasti työaikana ja menkää kotiin oikeaan aikaan. Omistakaa riittävästi aikaa sekä perheelle, ystäville että täysipainoiselle levolle.
Alkuperäisteksti/puhe englanniksi: Imagine life as a game in which you are juggling some five balls in the air. You name them work, family, health, friends and spirit. And you’re keeping all of these in the air. You will soon understand that work is a rubber ball. If you drop it, it will bounce back. But the other four balls – family, health, friends and spirit – are made of glass. If you drop one of these, they will be irrevocably scuffed, marked, nicked, damaged or even shattered. They will never be the same. You must understand that and strive for balance in your life.
NordenBladet – Tutkijat olettavat nykyisten tietojen perusteella, että koronavirus leviää suun- ja nenän eritteiden avulla, kun ollaan lähikontaktissa tartunnan saaneeseen. Näitä eritteitä ovat sylki ja yskiessä, aivastaessa tai laulaessa suusta erittyvät pisarat. Entä voiko passiivisella tupakoinnilla saada koronaviruksen?
Lyhyt vastaus on: se on mahdollista. Vaikkakaan passiiviseen tupakointiin liittyvää koronaviruksen leviämistä ei ole vielä tutkittu, samanlaisia edellä mainittuja pieniä pisaroita leviää myös tavallisessa tupakoinnissa ja sähkösavukkeiden käytössä. Lisäksi on mahdollista, että pienemmät pisarat pysyvät ilmassa aerosolina, sanoo Kalifornian St. Juden lääkintäkeskuksen keuhkolääkäri Julie Lyou verkkojulkaisulle Health.
Se tarkoittaa, että passiivisen tupakoinnin kautta tartunnan saaminen on mahdollista. ”Voi vakavasti olettaa, että hengitysteiden pisaroista koostuva savupilvi voi aiheuttaa Covid-19 -tartunnan”, sanoi rintakehäkirurgi Osita Onugha. Uloshengityksen ja savun uloshengityksen ero on myös se, että yhtä niistä voi tehdä maskin läpi, toista ei.
NordenBladet – Antiikin kansat tiesivät, että ääni voi auttaa meitä muuttamaan tietoisuutta ja vapauttaa hengen voiman, joka yleensä tavanomaisen tietoisuuden avulla ei ole mahdollista. Antropologit, jotka ovat tutkineet muinaisia šamaanirituaaleja, ovat todenneet, että rummun rytmin ääniä on jo kauan sitten käytetty tietoisuuden muutosten aiheuttamiseen. Tieteilijät ovat havainneet, että tietyt rummunsoiton taajuudet aiheuttavat aivoissa theeta-aaltoja, jotka vastaavat meditatiivisen tilan aaltoja.
Pystyykö aikuinen ihminen aivoaaltoja muuttamalla lisäämään kykyjään ja laajentamaan tietoisuuttaan? Kyllä pystyy!
Tämän ymmärtämiseksi puhumme ensin tiedossa olevista aivoaaltotyypeistä. Niitä on neljä:
Beeta (14-30 Hz) edustaa normaalia tietoisuuden tilaa
Alfa (7-14 Hz) esiintyy rentoutuneessa tilassa
Theeta (4-7Hz) esiintyy meditatiivisessa tilassa
Delta (0,5-4Hz) näitä matalimpia aaltoja esiintyy syvässä unessa ja syvässä meditatiivisessa tilassa
Myöhempiä tutkittuja aaltoja ovat gamma-aallot, jotka ovat nopeimpia – noin 30 HZ ja sitä korkeampia.
Miksi aivoaallot ovat tärkeitä?
Siksi, että voit äänitaajuuksia käyttämällä muuttaa myönteisesti aivoaaltojasi ja saavuttaa haluttuja tuloksia.
Theeta-mielentila on ihmisillä yhdistetty moniin poikkeuksellisiin ja jopa superkykyihin. Šamaanit ja muut henkilöt, jotka elävät lähellä luontoa, kuten esimerkiksi Australian aboriginaalit, ovat jo muinaisista ajoista lähtien tienneet superkykyjen saamisen ”salaisuuden”. Yhdysvaltojen lounasosien šamaanien välittämien tarinoiden perusteella tiedetään, että Istuva Härkä ja Geronimo käyttivät hengenvoimaa ajassa vaeltamiseen, kulkemiseen jälkiä jättämättä, kasvien kanssa kommunikointiin ja ihmeellisten hoitomenetelmien löytämiseen.
Äänet ovat aaltoja, joita voi mitata taajuuksilla. Taajuuksia mitataan hertseinä ”Hz” – se on yhdessä sekunnissa ohi kulkevien aaltojen määrä. Esim. viulun A-nuotti värisee noin 440 Hz (440 värinää sekunnissa).
Tutkimuksen ovat osoittaneet, että theetan (4,0-7,0 Hz) välin aaltoja kuulevat henkilöt vaipuvat syvään meditatiiviseen tilaan ja saavuttavat suuremman visualisoinnin, inspiraation ja toisin ohjelmoitumisen kyvyn kuin tavallisessa (Beeta) hereilläolotilassa ollessaan.
Vaikkakin theetan meditatiivinen tila on äärettömän arvokas, on myös beeta- ja gamma-aaltojen tilalla omat etunsa. Jos sinun tulee lisätä työkykyäsi analyyttista tai suurta huomiokykyä vaativaa työtä tehdessäsi, beeta-/gamma-aaltoja sisältävän musiikin kuuntelemisesta voi olla sinulle hyötyä. Nämä korkeammat äänitaajuudet yhdistetään läpinäkevän kyvyn nousuun, korkeamman informaation käsittelyyn ja tiettyihin kognitiivisiin toimintoihin, kuten analyysi ja matematiikka.
Me kaikki pystymme oppimaan miten aivoaaltojen muuttamiseen ja oman elämän tiettyyn suuntaan liikuttamiseen voi käyttää äänen voimaa.
Aivoaaltojen muuttamiseen on monia tapoja. Esimerkiksi voit ”vision quest’in” (näkyjenhakumatkan) aikana asettautua luonnonäänten aalloille tai kuunnella aivojen ”viihdyttäviä” musiikkikappaleita.
Tervehdytä myös itseäsi ja ajattele positiivisesti!
NordenBladet – Rohdoskasvien keräämisen ja kuivaamisen aika on käsillä! Tämän päivän artikkelissa kerron mesiangervosta ja sikoangervosta. Miltä kasvit näyttävät? Mistä mesiangervoa ja sikoangervoa voi löytää ja miten millaisia kasvinosia käytetään?
Mesiangervo (Filipendula ulmaria) on ruusukasvien heimon angervojen sukuun kuuluva monivuotinen ruohokasvi. Mesiangervolla on kansan suussa lukuisia nimityksiä. Kasvin tieteellinen nimi on latinaa, lisänimi ulmaria tulee sanasta ulmus eli jalava ja merkitsee jalavan tapaista. Oikeastaan mesiangervo ei muistuta jalavaa juurikaan. Kasvi sisältää kuitenkin punajalavan tapaan salisyylihappoa, joka on jo kauan käytetty kipulääkkeenä, ja ehkäpä tämä on auttanut nimen valinnassa. Suvun nimi filipendula tulee sanoista filum eli niitty ja pendulus joka merkitsee riippuvaa. Se saattaa viitata kuitumaisiin juuriin ja suvulle tyypillisesti riippuviin juurimukuloihin.
Levinneisyys ja kasvupaikka:
Mesiangervo on kotimainen kasvi suuremmassa osassa Eurooppaa ja Länsi-Aasiaa. Se on viety myös Pohjois-Amerikkaan ja sinne sopeutunut. Virossa mesiangervo on yleinen. Se suosii kosteita kasvupaikkoja ja sitä voi tavata esimerkiksi soilta, luhdilta, lehdesniityiltä ja vesistöjen rannoilta. Tyypilliset lajit, joiden kanssa se Länsi-Euroopassa kasvaa, ovat suo-ohdake (Cirsium palustre) ja tylppövihvilä (Juncus subnodulosus). Mesiangervo on hemeradiafori (alkuperäiskasvi, jonka esiintymiseen ihmisen toiminta ei vaikuta tai joka on ihmistoiminnan vuoksi menettänyt alkuperäisiä kasvupaikkojaan, mutta saanut tilalle uusia).
Vanhat virolaiset ovat pitäneet mesiangervoa hieman maagisena kasvina, joka suojelee pahuudelta. Juhannusyönä oli tapana panna kukkivia mesiangervoja talon hirsien ja lautojen väliin.
Kansanparannuksessa mesiangervotee on varsin yleinen yskän ja monenlaisten naisten- ja sisätautien sekä tulehdusten ja kuumeen lievittäjänä. Samoin on mesiangervoa käytetty mietona rauhoittavana aineena ja hyvän unen antajana. Rohdoskasviksi kerätään kukintoja kukinnan alussa, tavallisesti hieman ennen heinäajan alkua. Mesiangervon kukinnoista erotettiin vuonna 1835 ensi kertaa salisyylihappoa, joten sitä voi kutsua ikään kuin nykyisen aspiriinin edeltäjäksi. Niinpä ihmisten, joille aspiriini aiheuttaa astmakohtauksia, kannattaa olla mesiangervon suhteen varovaisia. Salisyylihapon lisäksi tämä kasvi sisältää runsaasti parkkiainetta, eteeristä öljyä, C-vitamiinia (tuoreissa lehdissä), glykosideja ja keltaista väriainetta. Kasvin maanpäällisellä osalla voi värjätä vaatteita, tuloksena on keltavihreä sävy. Juurilla värjäämällä saa mustan sävyn. Hieman unholaan jäänyt mesiangervo on uudelleen löytämisen arvoinen. Keväisiä tuoreita versoja ja lehtiä voi lisätä salaatteihin ja käyttää keitoissa lisukkeena. Vaihteluksi tavalliselle mesiangervoteelle voi kokeilla siirapin keittämistä.
Rohdoskasvina mesiangervolla on yleisesti vahvistava, tulehduksen-, kuumeen- ja reumanvastainen, rauhoittava, hikoiluttava, ruoansulatusta edistävä, virtsaneritystä lisäävä ja verenvuotoa pysäyttävä vaikutus. Aikojen kuluessa sitä on, kuten poimulehteäkin, pidetty ennen kaikkea naisten kasvina. Sillä on hoidettu naistentauteja, varsinkin valkovuotoa. Mesiangervolla torjuttiin myös lapsivuodekuumetta.
Miltä mesiangervo näyttää?
Kasvin kuvaus:
Kasvin varsi on pysty, maanpäällisen varren korkeus on 60–150 cm. Varsi on ryppyinen ja punertava.
Kasvin lehdet ovat parilehdykkäiset. Ne ovat päältä tummanvihreät, alta vaaleat ja hienokarvaiset. Päätylehdykät ovat suhteellisen suuret, enintään 3 cm pitkät ja 3–5-luiskaiset. Lehdet ovat epätasaisen sahalaitaiset.
Kasvin kermanvalkeat ja aromaattiset kukat ovat kerääntyneet varren huippuosaan ja muodostavat epäsäännöllisen huiskilon. Verhiö on hyvin pieni ja viisiliuskainen. Kukinnon halkaisija on 2–3 cm. Kukkien tuoksu on voimakkaan makea. Kukinta-aika on kesäkuusta syynkuun alkuun.
Kasvin hedelmä on kierteinen, kietoutunut n. 3 mm pitkä pähkylä.
Mesiangervon voi helposti sekoittaa samaan sukuun kuuluvan sikoangervoon, jonka lehdet ovat kuitenkin sananjalan lehtiä muistuttavat. Kukinnon samankaltaisuuden vuoksi kasvin voi virheellisesti laskea myös ängelmälajiksi (Thalictrum, näistä eniten muistuttaa keltaängelmä).
Sikoangervo Sikoangervo (Filipendula vulgaris) on kasvilaji, joka kuuluu ruusukasvien heimon tuoksuangervojen sukuun. Se kasvaa Virossa alvareilla ja kalkkikivipohjaisissa männiköissä. Kasvi on Pohjois- ja Länsi-Virossa yleinen, mutta muualla maassa harvinainen. Sillä on Virossa kansankielessä peräti parikymmentä eri nimeä.
Sikoangervo on 30-80 cm korkea monivuotinen kasvi, jonka juurakko on vino ja sen lisäjuuret ovat paksuntuneet. Tavallisesti varsi on yksinkertainen, juuren puolen lehdet sulkamaiset ja parilehdykkäiset. Kukinnot, joiden halkaisija on tavallisesti 1–1,5 cm, ovat yleensä kuusittain. Kukat ovat väriltään valkoisia, mutta ennen puhkeamista vaaleanpunaisesta punaiseen, ja ne kukkivat kesäkuussa ja heinäkuussa. Hedelmät pitkiä ja karvaisia.
Koska sikoangervo pitää kalkkipitoisesta maaperästä, sitä kasvaa Virossa lähinnä pohjoisosissa ja Saarenmaalla alvareilla ja kalkkikivipohjaisissa männiköissä.
Sikoangervon osista käytetään maanpäällistä osaa ja mukulamaista juuren paksunnosta. Näistä maanpäällistä osaa kerätään kukinnan aikaan ja juurta syksyllä.
Kasvin vaikuttavia aineita ovat parkkiaine, eteeriset öljyt, tärkkelys, glykosidit, C-vitamiini (250 mg%) ja vähemmässä määrin muut aineet. Tällä kasvilla on yhteenvetona rauhoittava, rakkokivien ja munuaiskivien vastainen, epilepsian, vesipöhön, suolistoparasiittien vastainen ja naistentauteja hoitava vaikutus.
Teenä sikoangervoa käytetään 1–2 lasillista päivässä. Voi käyttää myös lapsille, jotka itkevät paljon, mutta tällöin tulee antaa mietoa kukinnoista keitettyä teetä maidon kera. Sen lisäksi, että juurimukulat ovat sikojen herkkua, niitä voi käyttää myös leivänteossa.
Sikoangervo kuuluu alvarimetsän aluskasvillisuuteen. Se pitää kosteammasta ja vahvemmasta mullasta. Virossa sikoangervo on apofyytti. Hedelmä on pähkylämäinen. Sen sivu- ja päätylehdet ovat samankokoiset. Lisäksi ne ovat päältä paljaat ja alta hieman karvaiset.
Rohdoskasvina sikoangervoa kerätään yrtin kukinnan aikaan. Sikoangervolla on rauhoittava, hikoiluttava ja virtsaneritystä stimuloiva vaikutus.
Kansanparannuksessa sitä on käytetty virtsarakkoa ja munuaiskiviä, epilepsiaa, vesipöhöä ja suolistoparasiittejä vastaan. Myös naistentautien hoitoon se sopii mesiangervon tavoin. Vanhaan aikaan annettiin itkeville lapsille juotavaksi sikoangervon kukinnoista valmistettua teetä maidon kanssa.
