Mainos:



Elintarvikepakkauksissa on usein merkintä ”pakattu suojakaasuun” – MITÄ SE TARKALLEEN TARKOITTAA?

Elintarvikepakkauksissa on usein merkintä ”pakattu suojakaasuun” – MITÄ SE TARKALLEEN TARKOITTAA?

NordenBladet – Elintarvikepakkauksissa on usein merkintä ”pakattu suojakaasuun”. Yleensä kaasuja pidetään jonain kemiallisina ja terveyttä vaarantavina, mutta se riippuu kuitenkin siitä, mistä kaasusta on kysymys. Suojakaasuun pakkaaminen (MAP – modified atmosphere packaging) on luonnollinen vaihtoehto keinotekoisten säilytysaineiden lisäämiselle elintarvikkeisiin.

Asianmukaisen ja vaatimuksia vastaavan pakkaamisen avulla voidaan elintarvikkeiden, puolivalmisteiden ja valmiiden tuotteiden laatu pitää korkeana. Pakkaamaton raaka-aine tai tuote ei ole suojattuna saastumiselta. Suurkeittiön erikoispiirteistä johtuen käytetään sekä ilmaa sisältäviin pakkauksiin, tyhjiöpakkauksiin että suojakaasuun pakkaamista.

Ilmaa sisältävässä pakkauksessa (DYNO-pakkauksessa) raaka-aineet ja tuotteet ovat tosin lisäsaastumiselta suojattuina, mutta tällainen pakkaus ei pysäytä niissä jo olevien mikro-organismien elintoimintaa, ml. lisääntymistä.

Myöskään ilmaton pakkaaminen eli tyhjiöpakkaaminen tai suojakaasuun pakkaaminen (MAP-pakkaus) ei estä kaikkien mikro-organismien elintoimintaa. Aerobiset homesienet ovat happea tarvitsevia (aerobisia) mikro-organismeja, jotka eivät lisäänny tyhjiöpakkauksessa, koska tyhjiöpakkauksesta on niiden elintoiminnan vaatima ilma poistettu. Happea tarvitsemattomat (anaerobiset) mikro-organismit, esimerkiksi anaerobiset bakteerit ja hiivasienet voivat kuitenkin jatkaa elintoimintaansa. Suojakaasuun pakatut raaka-aineet ja tuotteet ovat saastumiselta suojatut, sillä pakkauksissa on ilman sijasta hiilidioksidia (CO2) tai hiilidioksidin ja typen sekoitusta. Sillä estetään lukuisten, mutta ei kaikkien mikro-organismien elintoiminta.

Suojakaasuun pakkaamista käytetään ennen kaikkea elintarvikkeiden säilyvyysajan moninkertaiseen pidentämiseen, se säilyttää niiden tuoreen ulkonäön, maun ja rakenteen. Elintarvikekaasu on kaikin puolin kuluttajaystävällinen pakkauskeino, jota käytetään kaikkialla maailmassa lihan, kalan, juuston, kinkun, salaattien, hedelmien ja vihannesten, pastatuotteiden, leivän, snäkkien, valmisruokien ja monien muiden elintarvikkeiden säilyvyysajan pidentämiseen. Tietyissä tapauksissa kaasut auttavat myös elintarvikkeita pysymään oikean värisinä. Esimerkiksi MAP-ympäristöön pakattu tuore liha säilyttää punaisen värinsä eikä muutu lisättävän hapen ansiosta harmaaksi. Siksi koostumukseen ei tarvitse lisätä kemiallisia säilytysaineita. Elintarviketeollisuus tarvitsee kaasuja pakkaamisen ohella myös juomien poreuttamiseen – siihen käytetään hiilidioksidia. Elintarviketeollisuudessa käytetään aktiivisesti myös kiinteää hiilidioksidia eli kuivajäätä.

Suojakaasu valitaan pakattavan elintarvikkeen ominaisuuksien mukaan. Hyvin kosteuspitoisten ja vähärasvaisten tuotteiden osalta mikro-organismien kasvua tulee jarruttaa. Ratkaisuna on pakkauksessa ilman vaihtaminen hiilidioksidin ja typen sekoitukseen. Juuri hiilidioksidilla on bakteerien toimintaa vähentävää ja elintarvikkeita säilyttävää vaikutusta. Jos taas tuotteen rasvapitoisuus on suuri ja vesipitoisuus alhainen, sitä tulee suojata hapettumiselta. Rasvat nimittäin eltaantuvat. Siinä tapauksessa suojakaasun peruskomponentti on typpi – N2 (E941). Inerttiä typpikaasua käytetäänkin pakkaamisessa yleensä hapen torjuntaan estämään hapettumista. Puhtaaseen typpeen pakataan esimerkiksi suolapähkinöitä ja maitojauhetta, jotka säilyvät sen vuoksi lähes kymmenen kuukautta kauemmin.

Elintarvikkeiden kaasusekoitukseen pakkaamisessa tärkein rooli on hiilidioksidilla – CO2 (E290), sillä pääosaan mikro-organismeista, kuten homesieniin ja aerobisiin bakteereihin, vaikuttaa juuri tämä kaasu, joka jarruttaa mikrobiologista aktiivisuutta ja liuottaa tehokkaasti ruoan sisältämää vettä ja rasvaa. Siten kaasu vähentää elintarvikkeiden pH-tasoa. Puhtaaseen hiilidioksidiin pakataan esimerkiksi leipä, jonka säilyvyysaika pidentyy sen ansiosta neljänkertaiseksi. Hiilidioksidin miinuksena voi pitää sen suurta liukenemiskykyä tuotteeseen, jonka vuoksi rasiaan pakatut tuotteet vetävät kaasusekoituksen väärän valinnan yhteydessä pakkauksen tyhjiöksi.

Hapesta 02 (E948) on pakkaamisessa enemmän haittaa kuin hyötyä. Aerobisten mikro-organismien kasvun jarruttamiseksi pakkauksen tulisi sisältää alle 1 prosenttia happea, tavallisessa ilmassa on silti 21 % happea. On kuitenkin myös poikkeuksia, esimerkiksi happi auttaa säilyttämään jauhelihan punaisen värin. Yleensä pakkauksissa käytetään puhtaiden kaasujen sijasta kaasusekoituksia. Esimerkiksi makkarapakkauksessa on 20 % hiilidioksidia ja 80 % typpeä.

Yhteenvedoksi. Elintarvikekaasun käyttäminen on kuluttajalle täysin vaaratonta ja varmistaa parempilaatuisen ruoan. Pääasia on, että valmistajien ei tarvitse tuotteen myyntiajan pidentämiseksi käyttää säilytysaineita. Samoin ruokaa ei tarvitse kuumentaa korkeassa lämpötilassa tai pakastaa, että se säilyisi paremmin. Ruoka on tuoreempaa, terveellisempää ja säilyy kauemmin, sillä elintarvikekaasu jarruttaa sekä kemiallista, entsymaattista että mikrobiologista pilaantumista.

Kuva: Pexels
Lähde: NordenBladet.ee

Lue myös:
Elintarvikkeiden E-aineet – säilöntäaineet, joita on ehdottomasti vältettävä


Mainos:




High quality & nature friendly luxury cosmetics from Scandinavia - ElishevaShoshana.com

Copyright © NordenBladet 2008-2021 All Rights Reserved.
Skandinaavisia / Pohjoismaisia uutisia ja tietoa suomeksi.
Scandinavian / Nordic news and info in Finnish.
Nordic News Service & Link Directory