OHMYGOSSIP —Eduskunnan suullista kyselytuntia torstaina 24. tammikuuta hallitsi jälleen kerran sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Tällä kertaa hallitus sai vastata uudistuksen säästötavoitteiden toteutumista koskeviin kysymyksiin.
Oppositio nosti esiin Talouspolitiikan arviointineuvoston tuoreen raportin, jonka mukaan sote-uudistuksen kolmen miljardin euron säästön toteutuminen on hyvin epätodennäköistä. Hallitukselta kysyttiin, miten se suhtautuu arviointineuvoston vakavaan kritiikkiin. Vastauksena valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) totesi, että säästöjä on vaikea arvioida. Orpo sanoi myös pitävänsä suomalaisten terveyspalveluiden osalta vielä suurempana riskinä sitä, että uudistusta ei saada eteenpäin. Puheenvuoroissa peräänkuulutettiin myös sote-uudistuksen alkuperäisiä tavoitteita. Opposition mielestä uudistuksen alkuperäiset tavoitteet ovat pitkään jatkuneen käsittelyn aikana jo moneen kertaan unohtuneet.
Muita kyselytunnin aiheita olivat muun muassa ulkomaisen työvoiman käyttäminen, kaivoslain uudistaminen sekä indeksijäädytykset.
Koko kyselytunnin keskustelu on luettavissa täysistunnon pöytäkirjasta.
NordenBladet — Hallitus on hyväksynyt asetusmuutoksen, jolla säädetään mesikasvikesantojen kasvilajeista. Tämä parantaa pölyttäjien elinmahdollisuuksia. Lisäksi aktiiviviljelijän määritelmää kevennettiin.
Viherryttämistuen ekologiseksi alaksi hyväksytään uutena kesantotyyppinä mesikasvikesannot vuodesta 2019 alkaen. Ekologisen alan mesikasvikesannolle hyväksytään seuraavat kasvilajit: apilat, mesikät ja aitohunajakukka sekä näiden seokset. Ekologisen alan tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja parantaminen. Mesikasvien viljely tukee osaltaan tavoitetta lisäämällä pölyttäjien ja muiden hyönteisten elinmahdollisuuksia.
Ekologisen alan velvoite on voimassa Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan maakunnissa maatiloilla, joilla on yli 15 hehtaaria peltoalaa. Luonnonmukaista tuotantoa harjoittavilla tiloilla velvoitetta ei ole, eikä myöskään nurmivaltaisilla tiloilla. Mesikasvikesannon painokerroin on 1,5. Tämä tarkoittaa, että 1 hehtaari mesikasvikesantoa laskettaisiin ekologisen alan viiden prosentin velvoitteeseen 1,5 hehtaarina. Muulla ekologisen alan kesannolla painokerroin on 1.
Lakiin EU:n suorista tuista 1.1.2019 voimaan tulleen muutoksen perusteella useita viljelijätukijärjestelmiä koskevaa aktiiviviljelijäkäsitteen niin sanottua kieltolistaa ei enää sovelleta. Muutoksen myötä EU:n suoria tukia tai ohjelmaperusteisia viljelijäkorvauksia hakevalta viljelijältä ei enää tarkasteta kieltolistalla olevien toimintojen hallinnointia. Kieltolistan toimintoja ovat esimerkiksi kiinteistöyhtiön tai vesiyhtiön hallinnointi tai pysyvien urheilukenttien tai vapaa-ajan alueiden hallinnointi. Lakimuutoksen mukaisesti nyt hyväksytyssä valtioneuvoston asetuksen muutoksessa poistettiin aktiiviviljelijää koskeva kohta.
NordenBladet – Valeuutisten torjunnasta raportin Euroopan neuvoston parlamentaariselle yleiskokouksen tehnyt kansanedustaja Petri Honkonen (kesk.) korostaa julkisen palvelun yleisradioyhtiöiden vastuuta taistelussa vääristeltyjä tietoja ja propagandaa vastaan.
”Yleisradioyhtiöt voisivat ottaa päätehtäväkseen jämäkän johtovastuun valeuutisten torjumiseksi. Kunnianhimoista faktantarkistusta ja laatujournalismia tehdään toki muuallakin, mutta yleisradioyhtiöt ovat monessa maassa hyvin resurssoituja ja riippumattomia”, Honkonen sanoo.
Hän esitteli raporttinsa ”Public service media in the context of disinformation and propaganda” yleiskokouksessa keskiviikkona. Raportissa käytettyjen ja tutkijoiden suosimien termien kuten disinformaation, propagandan ja tiedon epäjärjestyksen (information disorder) sijaan Honkonen puhuu mieluummin valeuutisista, koska sana on kaikkien tuntema.
”Kannustan yleisradioyhtiöitä kehittelemään myös tapoja valistaa ja kouluttaa yleisöä valeuutisten tunnistamiseen ja lähdekritiikkiin. Kenties myös tekoälystä tulee jatkossa olemaan apua faktantarkistuksessa”, Honkonen toivoo.
Raporttiaan varten Honkonen tutustui muun muassa Britannian yleisradioyhtiön BBC:n faktantarkistusmenetelmiin ja vaikuttui siitä, miten paljon resursseja yhtiö käyttää luotettavuutensa turvaamiseksi ja myös yleisön medialukutaidon parantamiseksi.
”Tutustuin Suomessa myös Ylen valeuutisten vastaiseen työhön ja Ylen journalismin akatemiaan, joissa tehdään vaikuttavaa työtä”, hän kertoo.
Honkonen toivoo, että kaikki Euroopan neuvoston jäsenvaltiot ymmärtävät, kuinka tärkeää demokratian kannalta on, että ihmiset voivat luottaa julkisen palvelun yleisradioyhtiöihin ja että valtiot turvaavat yhtiöiden rahoituksen.
”Julkisen vallan pitäisi tukea myös valeuutisiin ja propagandaan liittyvää tutkimusta, jotta ymmärtäisimme paremmin niiden vaikutusmekanismit. Valeuutisilla halutaan vaikuttaa vaalituloksiin, horjuttaa kansalaisten luottamusta, kärjistää yhteiskunnallista keskustelua ja lietsoa epäjärjestystä, mikä kaikki syövyttää demokraattisia yhteiskuntiamme sisältäpäin.”
”Vapaa ja totuuteen pyrkivä media ei ole vihollinen vaan olennainen osa toimivaa demokratiaa. Siksi olemme vakavan asian äärellä”, hän päätti.
Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistuu jäsenet ja varajäsenet yhteen laskien yli 700 kansanedustajaa eri maista. Yleiskokous on koolla Ranskan Strasbourgissa 21.–25.1.2019. Istuntoa voi seurata suorana verkkolähetyksenä ja kaikki raportit lukea yleiskokouksen verkkosivuilla.
NordenBladet – Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) puolusti voimakkaasti yleismaailmallisia ihmisoikeuksia puhuessaan Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen istunnossa tiistai-iltana.
”Ihmisoikeudet ovat jakamattomia. Ihmisoikeuksista ei voi tehdä poikkeuksia uskonnollisten tai kulttuuristen syiden varjolla. On hyvin ongelmallista, että joissakin Euroopan neuvoston jäsenmaissa on vähemmistöjä, jotka pitävät islamilaista sharia-lakia ensisijaisena oikeuskäytäntönä. Islamilaisessa perheoikeudessa miehillä on määräysvalta naisiin nähden ja rikosoikeudelliset rangaistukset ovat julmia, epäinhimillisiä ja häpäiseviä”, Anttila moitti.
Ongelmallista on myös se, että Euroopan neuvoston jäsenmaista Albania, Azerbaidžan ja Turkki ovat allekirjoittaneet vuonna 1990 niin sanotun Kairon julistuksen, joka käsittelee ihmisoikeuksia islaminuskossa. Kairon julistus ei myöskään tunnusta uskonnonvapautta.
”Kairon asiakirja on luonteeltaan poliittinen eikä se ole oikeudellisesti sitova. Sen allekirjoittaneiden Euroopan neuvoston jäsenmaiden tulisi kuitenkin todeta tämä myös virallisesti ja kertoa, että Euroopan ihmisoikeussopimuksen normit ovat muita normeja korkeammalla tasolla”, Anttila vaati.
Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistuu jäsenet ja varajäsenet yhteen laskien yli 700 kansanedustajaa eri maista. Yleiskokous on koolla Ranskan Strasbourgissa 21.–25.1.2019. Istuntoa voi seurata suorana verkkolähetyksenä ja kaikki raportit lukea yleiskokouksen verkkosivuilta.
________________________
Sirkka-Liisa Anttila (o.s. Ojala, s. 20. joulukuuta 1943 Marttila) on suomalainen hallintonotaari ja poliitikko. Hän on ollut keskustan kansanedustaja vuosina 1983–1996 ja uudelleen vuodesta 1999. Anttila toimi vuosina 2007–2011 maa- ja metsätalousministerinä Matti Vanhasen II hallituksessa ja Mari Kiviniemen hallituksessa.
Vuodet 1996–1999 Anttila oli Euroopan parlamentin jäsen. Hän on ollut myös eduskunnan ensimmäinen varapuhemies 1995–1996, 1999–2003 ja 2006–2007. Forssan kaupunginvaltuustossa Anttila on ollut vuodesta 1977. Vuosina 1994–2000 hän oli keskustan varapuheenjohtaja.
NordenBladet – Suuri valiokunta keskusteli tämän päivän kokouksessaan Suomen EU-puheenjohtajakauden keskeisistä kysymyksistä sekä Yhdistyneen kuningaskunnan (UK) EU-eron ajankohtaisesta vaiheesta.
Valiokunnan keskustelua alusti EU-asioiden valtiosihteeri Kare Halonen valtioneuvoston kansliasta.
Suomen EU-puheenjohtajakaudella 1.7.–31.12.2019 on käsittelyssä useita laaja-alaisia kokonaisuuksia, kuten EU:n rahoituskehys vuosille 2021–27, UK:n eroprosessi, muuttoliike, ilmastopolitiikka, oikeusvaltioperiaatteen toteutumiseen liittyvät kysymykset ja Euroopan talous- ja rahaliito EMU:n kehittäminen.
Suomelle aiemmilta puheenjohtajilta periytyvien asioiden lisäksi Suomen on puheenjohtajana mahdollista vaikuttaa EU:n viisivuotisen ohjelman kirjauksiin ja tavoitteiden jalkauttamiseen ensimmäisenä puheenjohtajana, Halonen muistutti.
Suuri valiokunta keskusteli puheenjohtajuuteen liittyen mm. Suomen keinoista edistää omia rahoituskehystavoitteitaan puheenjohtajana, euroalueen budjetin käytöstä, EU:n sosiaalisen ulottuvuuden hankkeista, oikeusvaltioperiaatteen ja EU:n yhtenäisyyden suhteesta sekä digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämisestä. Lisäksi keskustelussa arvioitiin Brexit-prosessin mahdollisia kehityskulkuja ja heijastumia Suomen puheenjohtajakauteen.
Valtioneuvoston tilannekatsaukseen Suomen puheenjohtajakauden keskeisistä asiakysymyksistä (E 107/2018) voi tutustua eduskunnan verkkosivuilla.
Eduskuntaryhmät ovat aiemmin keskustelleet EU-puheenjohtajakauden kansallisista painopisteistä työryhmässä, jonka raportti valmistui lokakuussa. Lopullisesti Suomen puheenjohtajakauden painopisteistä päättää kevään vaalien jälkeen muodostettava hallitus.
Eduskunta järjestää Suomen puheenjohtajakauden aikana seitsemän parlamentaarista EU-kokousta, joista suurin on jäsenmaiden parlamenttien EU-valiokunnat yhteen kokoava COSAC joulukuun alussa.
EU-puheenjohtajakautta käsitellään huomenna myös eduskunnan Twitter-tilillä klo 10–10.30, kun suuren valiokunnan puheenjohtaja Arto Satonen vastaa puheenjohtajakautta koskeviin kysymyksiin suorassa lähetyksessä. Kysymyksiä voi esittää jo ennakkoon aihetunnisteella #eduskuntaEU tai kysymyslomakkeella.
NordenBladet – Eduskunta käsitteli keskiviikkona 23. tammikuuta kotouttamaisen toimivuutta. Käsittelyn pohjana oli tarkastusvaliokunnan mietintö TrVM 6/2018. Mietinnön esitteli tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Eero Heinäluoma (sd.).
Tarkastusvaliokunta toteaa mietinnössään, ettei kotouttamispolitiikka nykyisellään toimi ja tilanteen korjaamiseksi tarvitaan uusia ratkaisuja. Kotouttamistoimenpiteiden tavoitteena tulee olla riittävien yhteiskunta-, työelämä- ja kielitaitovalmiuksien saavuttaminen, jotka ovat edellytyksiä työllistymiselle.
Heinäluoma painotti esittelypuheenvuorossaan kielitaidon tärkeyttä kotouttamisessa. ”Tutkimuksen mukaan vain joka kolmas kieliopintoihin osallistuva on saavuttanut vaaditun tavoitekielitason. Jos kielitaito ei ole riittävä, niin suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään tulo käy kovin ohdakkeiseksi”, Heinäluoma sanoi.
Kielitaidon merkitys nostettiin esiin myös useassa puheenvuorossa, samoin maahanmuuttajanaisten asema ja matala työllistymisaste. Naisia pitäisi saada tiiviimmin yhteiskuntaan mukaan, puheenvuoroissa todettiin.
Keskustelun päätteeksi eduskunta hyväksyi tarkastusvaliokunnan mietintöön sisältyvän kannanoton, jonka mukaan eduskunta muun muassa edellyttää, että hallitus laatii kokonaisvaltaisen toimenpideohjelman kotouttamistoimien uudistamistarpeesta ja toteutettavista uudistuksista. Toimenpideohjelma tulee antaa selontekona eduskunnalle vuoden 2020 loppuun mennessä.
Koko keskustelu on luettavissa täysistunnon pöytäkirjasta.
NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriössä valmisteltu Kyläkaupat monipalvelukeskuksina –kokeiluhanke etenee lausuntokierrokselle. Kokeilulla haetaan uutta tapaa turvata ja myös kehittää kaupallisten palveluiden saatavuutta harvaan asutulla maaseudulla. Arvioiden mukaan noin sata kyläkauppaa täyttää asetusluonnoksessa määrätyt kriteerit.
Pääministeri Juha Sipilän hallitus osoitti syksyllä 2018 kokeiluhankkeelle miljoona euroa vuoden 2019 talousarvioon. Tavoitteena on parantaa harvaan asutulla maaseudulla sijaitsevien kyläkauppojen toimintaedellytyksiä ja siten turvata palveluiden saatavuus alueen asukkaille. Edistämällä kyläkauppojen mahdollisuuksia toimia palveluiden monipalvelukeskuksina halutaan edistää harvaan asutun maaseudun elinvoimaisuutta.
– Suomessa ensimmäistä kertaa käyttöön otettava kyläkauppatuki on merkittävä panostus maaseudun elinvoiman puolesta, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo ja toteaa, että monilla seuduilla kyläkaupat ovat jo nyt laajan valikoiman lähipalvelukeskuksia.
– Tuen avulla haluamme mahdollistaa kyläkauppojen kehittymisen yhä monimuotoisemmiksi palveluiden tuottajiksi, ministeri Leppä lisää.
Asetusluonnoksessa ehdotetaan muun muassa, että tukea myönnettäisiin sellaiselle harvaan asutulla maaseudulla sijaitsevalle kyläkaupalle, joka toimii vuoden ympäri ja jonka päivittäistavaroiden myynti on vähemmän kuin kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi etäisyyden lähimpään toiseen päivittäistavarakauppaan tulisi olla vähintään 7,5 kilometriä tai muuten vaikeasti saavutettavissa.
Asetusluonnoksen mukaan tuen myöntämisen ehtona olisi myös, että avustuksen saaja sitoutuisi tarjoamaan kahden vuoden ajan päivittäistavarakauppapalveluiden lisäksi vähintään kahta muuta kaupallista palvelukokonaisuutta, jotka ovat posti-, käteisnosto-, apteekki- tai polttoainejakelupalvelu. Tukea ehdotettaisiin myönnettäväksi enintään 15 000 euroa hakijaa kohden.
Kyläkauppoja on Suomessa enää noin 220 kappaletta. Määrä vähenee vuosittain noin 30. myymälän verran. Kyläkaupat palvelevat etenkin harvaan asutun maaseudun asukkaita, mutta myös alueella kausiluonteisesti asuvia ja siellä vierailevia henkilöitä sekä matkailijoita. Vähäinen ja kausiluontoinen kysyntä on vaikuttanut monen kyläkaupan toiminnan lakkauttamiseen. Palvelu koetaan arjen näkökulmasta kuitenkin yhtenä tärkeimmistä.
–Koska järjestelmää ollaan ottamassa käyttöön ensimmäistä kertaa, kuuntelemme lausuntokierroksella saatua palautetta erityisen herkällä korvalla. Kokeiluhankkeen määrärahan johdosta tuki on päätetty valmisteluvaiheessa rajata koskemaan paikkatietopohjaisen kaupunki-maaseutuluokituksen mukaista harvaan asuttua maaseutua, Leppä kertoo.
Kokeilussa sovelletaan EU:n SGEI de minimis –sääntelyä. SGEI-sääntely koskee yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluita ja mahdollistaa sen, että jäsenvaltiot voivat kohdistaa tukitoimenpiteitä kansalaisille tärkeiden palveluiden saatavuuden varmistamiseksi. Sääntelyn mukaan tärkeäksi määritelty palvelu, joka on tarjolla toimivilla markkinoilla, mutta on sitä tarvitsevien ulottumattomissa, voidaan tukea vääristämättä kuitenkaan kilpailua.
Kokeiluhankkeen toimivuutta ja vaikuttavuutta arvioidaan saatujen kokemusten perusteella mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten.
– Tavoitteemme on, että mahdollisten hyvien kokemusten myötä tuki vakinaistetaan ja laajennetaan koskemaan myös muita maaseudun kyläkauppoja, ministeri toteaa.
Kyläkaupat monipalvelukeskuksina –kokeiluhanke on lausunnolla 23.1.2019 – 8.2.2019. Lausuntoaika on poikkeuksellisesti kahden viikon mittainen, jotta säädös ehditään panna toimeen vielä tämän kevään aikana. Jos hanke etenee suunnitellussa aikataulussa, hankehaku on tarkoitus avata hakijoille syksyllä 2019.
Lausuntopyyntö julkaistaan maa- ja metsätalousministeriön nettisivuilla.
NordenBladet – Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsenet Sirkka-Liisa Anttila (valtuuskunnan varapuheenjohtaja, kesk.) ja Jaana Pelkonen (kok.) ovat huolissaan siitä, millainen uhka valeuutiset ja propaganda ovat demokratialle. Anttila ja Pelkonen puhuivat Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen istunnossa, jossa käsiteltävänä olivat Petri Honkosen (kesk.) ja turkkilaisen kansanedustajan Gülsün Bilgehanin median vapautta ja valeuutisten torjuntaa koskevat raportit.
”Laatujournalismi pyrkii uutisoinnissaan tasapuolisuuteen ja riippumattomuuteen. Ammattimaisia kustantajia ja julkaisijoita sitovat lait ja muut velvoitteet. Sosiaalinen media on ottanut sisällöntuottajan roolin ilman toimituksellista vastuuta. Kun vääristelyt, valheet, vihapuhe ja propaganda leviävät samanmielisten yhteisöissä, voi edustaja Bilgehanin tavoin kysyä, onko äänestäjillä mahdollisuus valita ehdokas vapaasti ja oikeisiin tietoihin perustuen”, Anttila pohti.
Pelkonen nosti esille ajan hengen, jossa ihmisten luottamus poliittisiin johtajiin, virkamiehiin ja asiantuntijoihin on vähenemässä.
”Yksi syy siihen lienee se, että ihmiset kokevat, etteivät tule kuulluksi ja se synnyttää tyytymättömyyttä. Meidän poliitikkojen on opeteltava parempaa retoriikkaa ja puhumaan ihmisille ihmisten kielellä. Poliittinen työ kun on loppujen lopuksi asiakaspalvelija-ammatti.”
Pelkonen kiitteli, että viimeaikaiset tutkimukset ovat kunniaksi suomalaisille nuorille.
”Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset pärjäävät medialukutaitoa mitatessa hyvin, mistä iso kiitos lankeaa korkealaatuiselle perusopetukselle.”
Sekä Anttila että Pelkonen yhtyivätkin Honkosen raportin ehdotukseen, että medialukutaidon parantamiseen pitää panostaa ja uskoivat myös, että nettiin jo lapsesta asti tottuneiden uusien sukupolvien on helpompi erottaa luotettavat ja epäluotettavat lähteet.
”Kuten Honkonen raportissaan kirjoittaa, Euroopan neuvoston jäsenvaltioiden olisi tärkeää tukea disinformaation, propagandan ja valeuutisten tutkimusta, jotta ymmärtäisimme ilmiön koko laajuudessaan”, Anttila totesi.
”On tärkeää kouluttaa lapsiamme paitsi medialukutaitoon ja kriittiseen ajatteluun myös siihen, miten kuunnellaan toisten mielipiteitä ja ilmaistaan oma näkemys diplomaattisesti ja toista osapuolta kunnioittaen. Sillä arvostava vuoropuhelu, jos mikä, on propagandan ja disinformaation tuho”, Pelkonen päätti.
Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistuu jäsenet ja varajäsenet yhteen laskien yli 700 kansanedustajaa eri maista. Yleiskokous on koolla Ranskan Strasbourgissa 21.–25.1.2019.
NordenBladet – Eduskunta hyväksyi tiistaina 22. tammikuuta ensimmäisessä käsittelyssä Tuomioistuinvirastoa koskevan lainsäädännön. Lakiehdotuksen sisältö hyväksyttiin lakivaliokunnan mietinnön mukaisena.
Tuomioistuinvirasto huolehtii tuomioistuinten keskushallintoon kuuluvista tehtävistä, joita nykyisin hoitaa oikeusministeriö. Virasto vastaa tuomioistuinlaitoksen toimintaedellytyksistä ja tuomioistuinten toiminnan kehittämisestä, suunnittelusta ja tukemisesta. Tuomioistuinvirasto on toiminnallisesti itsenäinen. Tarkoitus on, että uusi virasto aloittaa toimintansa 1.1.2020.
Tullakseen voimaan eduskunnan on vielä hyväksyttävä laki täysistunnon toisessa käsittelyssä. Asian toinen käsittely on perjantaina 25. tammikuuta.
NordenBladet —Suomalaista ruokaa ja juomaa on esillä Berliinin kansainvälisillä Grüne Woche -ruokamessuilla laajemmin kuin koskaan aiemmin. Suomi on vuoden 2019 messujen pääkumppanimaa teemalla ”Aus Der Wildnis” (Villistä luonnosta). Messujen ovet avautuivat yleisölle perjantaina, ja tapahtuma kestää 27. tammikuuta asti.
Suomen oman osaston ”avajaisnauha” oli punottu koivun oksista, mustikanvarvuista ja kävyistä. Köynnöksen katkaisivat maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ja suomenruotsalaisia viljelijöitä edustavan SLC:n puheenjohtaja Mats Nylund.
Mukana lavalla olivat myös Saksan maatalousministeri Julia Klöckner, Saksan maataloustuottajien puheenjohtaja (DVB) Joachim Rukwied, Berliinin pormestari Michael Müller ja Berliinin messujen toimitusjohtaja Christian Göke.
Ministeri Leppä nosti avajaisjuhlassa esiin suomalaisen maatalouden erityispiirteitä. Hän muistutti, että Suomessa antibiootteja käytetään vain sairauksien hoitoon, eikä eläinten kasvatuksessa käytetä hormoneja. Suomi on hänen mukaansa ylpeä myös tuotteittensa salmonellavapaudesta.”
Suomalaiset maatilat ovat perheyrityksiä, niin myös minun tilani. Meillä jokainen lehmäkin tunnetaan nimeltä ja viikon sisällä vasikan syntymästä tuo nimi löytyy EU-rekisteristä. Tästä syntyy suomalaisten tuotteiden jäljitettävyys. Meille eläinten hyvinvointi on kunnia-asia: sioiltamme löytyvät saparot ja broilereilta nokat, ministeri totesi puhuessaan 3000 kutsuvieraalle.
Suomen Berliinin suurlähetystössä järjestettiin messujen alla EU-maatalouspolitiikan uudistamista käsitellyt seminaari suomalaisten ja saksalaisten tuottajajärjestöjen johdolla. Tapahtumassa esiintyi myös Saksan maatalousministeri Julia Klöckner.
Ministeri Leppä totesi suurlähetystössä pitämässään puheessa, että edellisen CAP-uudistuksen kaltainen hienosäätö ei enää riitä, kun EU-valmistautuu seuraavan ohjelmakauteen.
”Suurempia muutoksia tarvitaan, jotta uusiin haasteisiin voidaan vastata. Samalla on kuitenkin tärkeää, että maatalouden tasapuoliset toimintaedellytykset voidaan taata koko EU:n alueella ja maaseutualueiden elinvoimasta pidetään huolta. Ilman elävää maaseutua ei eurooppalaisella perheviljelmiin perustuvalla maataloudella ole tulevaisuutta”, Leppä sanoi.
Messuilla tavoitellaan laajaa näkyvyyttä suomalaisille elintarvikkeille ja matkailukohteille. Tavoitteena on saada aiempaa vahvempi jalansija Saksan ruokamarkkinoilla. Kumppanuus tuo Suomi-kuvaa vahvasti esiin meille tärkeällä eurooppalaisella markkina-alueella juuri EU-puheenjohtajakautemme kynnyksellä.Suomen osaston järjestelyistä on vastannut MTK yhteistyössä SLC:n ja Business Finlandin kanssa. Maa- ja metsätalousministeriö on tukenut hanketta 400 000 euron avustuksella.
