NordenBladet – Metsätieto ja sähköiset palvelut -hanke on päättymässä. Kolmivuotisen kärkihankkeen myötä metsätiedon saralla siirryttiin uudelle aikakaudelle. Metsätiedon avautuminen ja sähköisten palvelujen digiloikka ovat muuttaneet metsätiedon käyttöä ja helpottaneet metsänomistajien elämää. Seuraavan inventointikierron myötä kehitystyön tuloksia tullaan viemään osaksi tulevaisuuden metsävaratiedon keruuta ja ajantasaistusta.
Hankkeen myötä metsätieto on aikaisempaa paremmin saatavilla
Hankkeeseen kuului kolme eri osa-aluetta: metsätiedon laadun parantaminen, liikkuvuuden
edistäminen sekä sähköisten palvelujen edistäminen. Tärkeä vaikuttaja kehittämisessä oli metsätietolain muutos HE 26/2018, joka mahdollisti metsätiedon avaamisen. Metsätietolain muutos tuli voimaan 1.3.2018 ja sen jälkeen avointa tietoa on ladattu 1,7 miljoonaa kertaa, yhteensä 3 500 gigabittiä. Metsätiedon avaaminen on mahdollistanut muun muassa uusien sähköisten palveluiden syntymisen ja toiminnan tehostamisen. Esimerkiksi sähköinen puukauppapaikka Kuutio.fi on uudistanut puukaupan ja muuttanut sen helpommaksi.
Hankkeen yksi osa-alue on ollut metsätiedon standardointi. Metsätiedon standardointi helpottaa eri toimijoiden välistä tiedonsiirtoa ja avointen aineistojen käyttöä, koska sen myötä sähköiset palvelut ovat yhteensopivia ja tietoja pystytään siirtämään entistä sujuvammin järjestelmästä toiseen. Tämä parantaa toiminnan tehokkuutta ja metsäsektorimme kansainvälistä kilpailukykyä.
Metsäkeskuksen kehittämä tiedonjakelu- ja asiointiportaali Metsään.fi on mahdollistanut sen, että metsänomistajat löytävät tarvitsemansa tiedot helposti yhdestä paikasta, ja voivat hoitaa asiansa itse sähköisesti. Palveluun on rekisteröitynyt jo 105 000 metsänomistajaa. Palvelua käyttää myös 650:n eri toimijan 3 000 käyttäjää. Palvelussa on metsätiedon lisäksi paljon muuta metsiin liittyvää tietoa, mm. luontotietoja, tietoa muinaismuistoista ja kaavoja. Tiedon myötä metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu helpottuu ja luontoarvot tulevat paremmin turvatuiksi.
Hankkeen aikana on tuotettu myös erilaisia tietotuotteita. Metsätalouden toimenpiteiden suunnittelussa ja puunkorjuussa hyödynnetään korjuukelpoisuuskarttoja. Valtakunnan metsien inventointi (VMI) -tiedon hyödyntämiseen on kehitetty verkkopalvelua, jossa asiakkaat voivat itse laskettaa metsävaratilastoja haluamalleen alueelle. Kaavoittajille on tuotettu tietoa kaavojen metsätalousvaikutuksista.
Tulevaisuuden maailma toimii erilaisilla digitaalisilla alustoilla. Metsätiedon hyödyntämisen tehostamiseksi pilotoitiin metsätiedon palvelualustaa, joka välittää ja jalostaa dataa sovelluksille. Yksityistietiedon kehittämisen yhteydessä päädyttiin myös palvelualusta -tyyppiseen ratkaisuun tiedonsaannin edistämiseksi. Palvelualustaratkaisut edellyttävät jatkokehitystä.
Kehittämistyön tulokset osaksi käytäntöä
Metsävaratiedon laadun parantamismahdollisuuksia on selvitetty laajalla tutkimustyöllä, jonka kärkihankeraha on mahdollistanut. Maastotyön osuuden vähentyessä erityisesti taimikkotiedon tuottamiseen tarvitaan uusia menetelmiä. Selvitysten keskiössä ovat olleet mallinnus ja eri kaukokartoitusmenetelmien tuottaman tiedon laatu sekä hyödynnettävyys. Satelliittikuvien muutostulkinta on osoittautunut toimivaksi menetelmäksi hakkuukohteiden havaitsemisessa. Menetelmä onkin otettu osaksi Suomen metsäkeskuksen suorittamaa metsälakien valvontaa. Hankkeen aikana on selvitetty myös erilaisten laserkeilausaineistojen soveltuvuutta metsävaratietojen tuotantoon. Tulokset ovat tuottaneet tietoa kansallisen laserkeilausohjelman valmisteluun.
Hanke on luonut pohjaa metsäkonetiedon hyödyntämiselle, esimerkiksi metsävaratiedon ajantasaistamisessa. Tulevaisuuden visioissa metsäkoneet voidaan nähdä tiedonkeruuyksiköinä. Hankkeen tulokset ovat osoittaneet, että hakkuukoneet voivat kerätä tietoa esimerkiksi kantavuudesta ja korjuujäljestä, sekä tuottaa tietoa puustotulkinnan apuaineistoksi.
– Digitalisaatio läpäisee myös metsäalan ja olen tyytyväinen, että Suomi on kärkihankkeen myötä kehityksen etujoukoissa. Saatavilla oleva metsätieto tarjoaa metsänomistajille entistä paremmat välineet suunnitella omaisuutensa hoitoa ja käyttöä. Tulevaisuutta voi olla täysin automaattinen, paikkatiedon pohjalta toimiva metsäkone tai mahdollisuus vierailla omassa metsässä virtuaalilaseilla, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.
Hankkeen hyväksi havaittuja tuloksia tullaan viemään osaksi käytäntöä, kun tänä vuonna alkaa 13. valtakunnan metsien inventointi ja Suomen metsäkeskus aloittaa vuonna 2020 seuraavan kierroksen metsävaratietojen keruussa ja ajantasaistuksessa.
Metsätiedon ekosysteemin toiminta ollut erittäin hedelmällistä
Hankkeessa oli mukana vaikuttava määrä toimijoita. Se tehtiin yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Itä-Suomen yliopiston, Helsingin yliopiston, VTT:n, Metsätehon, Arbonautin, Satellion, Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskuksen, Tampereen teknillisen yliopiston, Geologian tutkimuskeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen, Suomen Puukauppa Oy:n ja Tapion kanssa. Voidaankin puhua metsätiedon ekosysteemistä, jonka yhteistyö on ollut erittäin tuloksellista ja hedelmällistä.
– Hanke tehtiin yhteistyössä, eikä tähän työhön ja näihin tuloksiin olisi yksin pystytty. Toivottavasti tämä yhteistyö jatkuu myös tulevaisuudessa, maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Niina Riissanen toteaa.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
erityisasiantuntija Niina Riissanen, p. 029 516 2339, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Kuva: Metsätieto ja sähköiset palvelut (mmm.fi)
