NordenBladet — Studia Generalia -luentosarja sisältää kuusi ajatusta herättävää luentoa vaalikaudet ylittävästä politiikasta ja kansalaisvaikuttamisesta.
Maaliskuussa käynnistyvät kevään luennot keskittyvät vaaleihin ja siihen, miten edustuksellisen demokratian järjestelmä voi vastata pitkäjänteisyyden vaatimukseen politiikassa. Velkaantumisen ja ilmastonmuutoksen lisäksi esimerkiksi muuttuva väestörakenne ja työn murros ovat hitaita ilmiöitä, joihin varautuminen vaatii kauaskatseisuutta sekä päättäjiltä että äänestäjiltä.
Syksyllä luentosarja jatkuu uusia kansalaisvaikuttamisen muotoja käsittelevillä luennoilla.
Luentosarjan järjestää Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa (PALO) -tutkimushanke. Monitieteisen luentosarjan sisällöstä vastaavat hankkeen tutkijat Turun ja Tampereen yliopistoista, Luonnonvarakeskuksesta ja Åbo Akademista.
Kevään luentojen aiheet:
– Vaalikaudet ylittävän päätöksenteon vaikeus – Järki ja tunteet politiikassa
– Vaalit häämöttävät – mihin asti katsomme? Kansalaisten ja päättäjien aikakäsitykset
– Onko EU:sta pitkäjänteisen, kestävän politiikan tekijäksi?
Luennot joka kuukauden ensimmäinen perjantai klo 14. Maaliskuusta ja syyskuusta alkaen. Eduskunnan kirjasto, Aurorankatu 6, Helsinki.
NordenBladet —Osallistu koulutukseen tiistaina 12.2. klo 9.15–10.45. Sen jälkeen löydät kätevästi tarvitsemasi oikeustieteelliset kirjat ja artikkelit. Koulutuksessa kerrotaan aluksi kirjaston koti- ja ulkomaisen oikeuskirjallisuuden kokoelmista. Sen jälkeen perehdytään esimerkein aineiston löytämiseen kirjaston Selma-kokoelmatietokannasta. Saat tietää, kuinka saat aineiston parhaiten käyttöösi, elektroniset aineistot mukaan lukien.
Lopussa luodaan vielä silmäys kirjaston tarjoamiin palveluihin.
Koulutuksen kohderyhmä on oikeustieteen tutkijat, opiskelijat ja työssään oikeudellista tietoa tarvitsevat.
Voit halutessasi ottaa mukaan kannettavan tietokoneen tai mobiililaitteen esiteltäviin sivustoihin tutustumista varten. Koulutus on maksuton ja avoin kaikille. Koulutusaineistot julkaistaan verkossa koulutuksen jälkeen.
Lisätietoa: tietoasiantuntija Mirja Pakarinen, puh. 09 432 3434 tai etunimi.sukunimi@eduskunta.fi
Eduskunnan kirjaston osoite on Aurorankatu 6, Helsinki. Avoinna ma-pe 9-18.
NordenBladet — Elintarviketeollisuuden, kaupan ja pakkausalan sekä kolmen ministeriön tekemällä sitoumuksella vähennetään ruoan valmistuksen, jakelun ja kulutuksen ympäristövaikutuksia vuosina 2019–2021.
Työ- ja elinkeinoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö sekä Elintarviketeollisuusliitto ry, Päivittäistavarakauppa ry ja Suomen Pakkausyhdistys ry julkistivat 8.2.2019 sitoumuksen, jonka keskeisen sisällön muodostavat mukaan liittyvien yritysten käytännön materiaalitehokkuustoimet.
NordenBladet — Maatalouden kannattavuusselvitys on valmistunut. Selvityshenkilö Reijo Karhinen luovutti työn torstaina 7. helmikuuta valtioneuvostolle. Selvityshenkilö Reijo Karhinen esittää hallitukselle kymmeniä erilaisia keinoja, joiden avulla Suomen maatalous voitaisiin saada tulokselliseen nousuun. Osa toimenpide-ehdotuksista edellyttää periaatteellisia ja strategisia linjavalintoja, osa niistä on hyvinkin konkreettisia.
– Suomalaisen ruuan tulevaisuuden turvaaminen on kaikkien suomalaisten yhteinen tehtävä. Otamme selvitykseen liittyvät toimenpide-ehdotukset lähempään tarkasteluun ja aloitamme niiden jatkovalmistelun viipymättä. Tulen kutsumaan Karhisen ehdottaman ruokaketjun luottamusta vahvistavan keskustelufoorumin, Yhteisen ruokapöydän viipymättä koolle, pääministeri Juha Sipilä sanoo.
– Karhinen esittää, että suomalainen ruoka on saatava paremmin näkyviin ruokakaupoissa. Olen tästä ehdottomasti samaa mieltä ja toivonkin, että kaupparyhmät näyttävät tässä aktiivisesti esimerkkiä, pääministeri toteaa.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo, että ruuantuotannon kannattavuuden eteen on tehty töitä koko Sipilän hallituskauden ajan.
– Kannattavuutta ei ole kuitenkaan ole saatu nousemaan tyydyttävälle tasolle, vaikka monia pitkään ajettuja parannuksia on saatu aikaan maatalouspolitiikan saralla. Selvitys antaa varmasti uusia työkalua seuraavalle hallitukselle jatkaa työtä kannattavuuden parantamiseksi.
Kesäkuussa 2018 pääministeri Juha Sipilä ja maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä kutsuivat vuorineuvos Reijo Karhisen selvityshenkilöksi pohtimaan keinoja maatalouden kannattavuuden parantamiseksi. Tehtäväksi annettiin laatia lista toimenpiteistä, joilla voitaisiin parantaa maatalouden yrittäjätuloa vuositasolla 500 miljoonalla eurolla.
Selvityksen tavoitteena on antaa uusia työkalua seuraavalle hallitukselle kannattavuuden parantamiseksi.
Selvityshenkilö Reijo Karhinen ei perustanut erillistä sidosryhmistä koostuvaa työryhmää. Hän järjesti kuulumisia ja järjesti tapaamisia eri puolella Suomea. Valtakunnallisen verkkoaivoriihen kautta kerättiin heinä–joulukuun aikana yli 6 000 vastausta.
– Karhisen osallistava tapa toteuttaa selvitystä on saanut laajan joukon suomalaisia osallistumaan maatalouden tulevaisuutta viitoittavaan pohdintaan. Nyt on päättäjien velvollisuus ryhtyä aktiiviseen toimeenpanoon. Maa- ja metsätalousministeriö käynnistää Karhisen esityksen mukaisesti selvitystyön maatalouden tutkimuksen ja neuvonnan yhdistävän Maatalouden Palvelukeskuksen perustamisesta, ministeri Jari Leppä kertoi.
NordenBladet — Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) oli tänään eduskunnan suuren valiokunnan kuultavana EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvoston (Ecofin) ja euroryhmän ensi viikolla järjestettävistä kokouksista.
Ministerit pyrkivät Ecofinissä (12.2.) neuvoston yleisnäkemykseen Euroopan finanssivalvontajärjestelmää koskevasta tarkistuspaketista. Jos yleisnäkemykseen päästään, voidaan kolmikantaneuvottelut neuvoston, komission ja Euroopan parlamentin kesken tarkistuspaketin kokonaisuudesta aloittaa.
Ministeri Orpo kertoi Suomen tukevan puheenjohtajamaan kompromissia ja toivovan, että kolmikantaneuvottelut saadaan toimitettua nykyisen Euroopan parlamentin toimikaudella.
Suuren valiokunnan keskustelussa huomio keskittyi mm. kansallisten ja EU-tason toimien vaikuttavuuteen sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisiin toimiin.
Keskusteluasiana Ecofin-neuvostossa on komission tiedonanto, joka ehdottaa asteittaista siirtymistä yksimielisyysmenettelystä määräenemmistömenettelyyn ja tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen verotuksen alalla. Komission tavoitteena on mm. tehostaa veropetosten, veronvälttämisen ja veronkierron torjuntaa.
Ministeri Orpon mukaan Suomi jakaa tärkeät tavoitteet, mutta suhtautuu komission esittämiin keinoihin varauksellisesti. Veropolitiikka on kansallinen asia, Orpo muistutti Suomen kannasta.
Suuri valiokunta keskusteli ministerin kanssa määräenemmistöön perustuvan päätöksenteon tulevaisuudesta EU:ssa, sen vaikutuksista pienille maille ja jäsenmaiden keskinäisestä verokilpailusta.
Eduskunta ottaa komission ehdotuksiin kantaa myöhemmin keväällä valtioneuvoston kirjelmän pohjalta.
Päivää ennen Ecofiniä pidettävän euroryhmän kokouksen aiheina ovat mm. Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsenen valinta ja talous- ja rahaliitto EMU:n kehittämiseen liittyvä jatkotyö euroalueen talousarviovälineen osalta.
Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto (Ecofin) päättää vastuualueensa EU-lainsäädännöstä useimmiten yhteistyössä EU:n parlamentin kanssa. Sen tehtäviin kuuluu myös jäsenmaiden talouspolitiikan koordinointi. Ecofin-neuvostoon kuuluvat jäsenmaiden valtiovarainministerit.
Euroryhmä on epävirallinen elin, joka koordinoi euromaiden talouspolitiikkaa ja edistää talouskasvua. Ryhmään kuuluvat euromaiden valtiovarainministerit. Euroryhmä tekee poliittisia linjauksia mutta ei päätä esimerkiksi lainsäädännöstä.
NordenBladet — Hallitus nauttii eduskunnan luottamusta. Eduskunta äänesti tänään luottamuksesta keskiviikon välikysymyskeskustelussa jätetyn epäluottamusehdotuksen pohjalta.
Hallitus sai luottamuksen kansanedustaja Sanna Marinin (sd.) epäluottamusehdotusta vastaan äänin 99 – 88. Poissa äänestyksestä oli 12 kansanedustajaa.
Välikysymyksen (VK 3/2018) aihe oli vanhusten hoidon tila.
NordenBladet — Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi tänään maa- ja metsätalousministeriön päätöstä Metsähallitusliikelaitoksen liiketoiminnan kuluvan vuoden toimintatavoitteista ja tulos- ja tuloutustavoitteesta. Metsähallituksen tulostavoite vuodelle 2019 on 148,9 miljoonaa euroa ja alustava tuloutustavoite valtiolle 138,9 miljoonaa euroa. Lopullisesta tuloutuksesta päätetään keväällä 2020 Metsähallituksen vuoden 2019 tilinpäätöksen vahvistamisen yhteydessä.
Metsähallitukselle asetettu tulostavoite vastaa 5,6 prosentin tuottoa liiketoimintaan sijoitetulle pääomalle ja on 38,8 miljoonaa euroa suurempi kuin vuoden 2019 talousarviossa asetettu alustava 110,1 miljoonan euron tavoite. Tulostavoitteen nostaminen ei kuitenkaan tarkoita hakkuumäärien lisäämistä – hakkuut perustuvat edelleen yhdessä eri toimijoiden kanssa laadittuihin luonnonvarasuunnitelmiin.
Perusteet tulostavoitteen nostamiselle
Perusteina tulostavoitteen nostamiselle ovat Metsähallitus Metsätalous Oy:n vuoden 2018 hyvä tulos ja sen perusteella liikelaitoksen liiketoiminnalle maksettavat aiempaa suuremmat osingot (+20 milj. euroa) sekä valtioneuvoston tuore päätös, jolla valtion maista Metsähallituksen liiketoiminnalle maksettavaa vuotuista käyttöoikeuskorvausta nostettiin vuodesta 2019 alkaen 15 miljoonalla. Metsähallitus Kiinteistökehityksen osuus tulostavoitteen noususta on noin kaksi miljoonaa euroa.
Vuotta 2019 koskevat tulos- ja tuloutustavoitteet ovat em. syistä poikkeuksellisen korkeita. Tulevina vuosina tavoitteet tulevat olemaan jälleen olennaisesti matalampia muun muassa siksi, että aiempaa korkeampi käyttöoikeuskorvaus pienentää jatkossa Metsähallitus Metsätalous Oy:n tulosta ja kykyä osinkojen maksuun.
Metsähallitus ei voi käyttää liiketoiminnan tulosta julkisten hallintotehtävien, kuten kansallispuistojen ja retkeilyalueiden, toiminnan rahoittamiseen. Niiden kulut katetaan budjettivaroista.
–Metsähallituksen liiketoiminnan tehdessä hyvää tulosta, myös valtion tulee huolehtia omista velvollisuuksistaan ja osoittaa talousarviossa riittävä rahoitus luontomatkailua ja luonnon virkistyskäyttöä palvelevan reitistön kunnossapitoon, muistuttaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
Yhteiskunnalliset velvoitteet rajoittavat valtion metsien käyttöä
Metsähallituslain Metsähallitukselle asettamat yhteiskunnalliset velvoitteet liittyvät luonnon monimuotoisuuden, luonnon virkistyskäytön ja työllisyyden edistämiseen, minkä lisäksi toiminnassa on Pohjois-Suomessa huomioitava myös saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytysten turvaaminen sekä poronhoitolain asettamat velvoitteet. Yhteiskunnallisiin velvoitteisiin perustuvat metsien käyttörajoitteet koskivat viime vuonna yhteensä 566 000 hehtaaria eli 15,8 prosenttia valtion monikäyttömetsien pinta-alasta.
Puuston määrään suhteutettuna käyttörajoitteet koskivat viime vuonna lähes viidesosaa (19,5 %) monikäyttömetsien puustosta ja pienensivät hakkuumahdollisuuksia yli kahdella miljoonalla kuutiometrillä. Käyttörajoitteiden tulosta pienentävä vaikutus verrattuna siihen, että Metsähallitus olisi toiminut kaikissa kohteissa metsälain mukaisesti, oli yhteensä noin 63 miljoonaa euroa.
Yhteiskunnallisiin velvoitteisiin liittyvä rajoitetun käytön piirissä oleva metsäala kasvoi viime vuonna noin 50 000 hehtaarilla. Siitä noin 13 000 hehtaaria liittyi uusiin monimuotoisuuskohteisiin.
Luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi perustetut kohteet kytkeytyvät hyvin lakisääteisiin suojelualueisiin ja lisäävät valtion maiden ekologisen verkoston metsämaan kokonaispinta-alaa. Lapissa lisäys on 30 %, Kainuussa noin 51 %, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla 30 % ja Etelä-Suomessa 22 %. Yli puolet luontokohteista sijaitsee tuoreilla tai sitä rehevimmillä kankailla, jotka ovat heikoimmin edustettuja kasvillisuusluokkia suojelualueilla. Luonnon monimuotoisuutta huomioon ottavia kohteita on talousmetsäalueilla yhteensä noin 100 000 ja niissä on yhteensä noin 30 000 uhanalaisten lajien esiintymää.
Työ yhteiskunnallisten tavoitteiden hyväksi jatkuu
Metsähallitukselle kuluvalle vuodelle annetut palvelu- ja muut toimintatavoitteet koskevat muun muassa seuraavia asioita:
Metsähallitus tekee monikäyttömetsiin liittyen ekologisen arvion soiden ennallistamisesta, tärkeiden riistaelinympäristöjen kunnostamisesta, tulen käytöstä, paahdeympäristöjen hoidosta, purojen kunnostuksesta, vaellusesteiden poistamisesta virtavesiympäristöissä, haitallisten vieraslajien torjunnasta ja lehtojen aktiivisen hoidon tarpeesta. Arvion pohjalta päätetään myöhemmin elinympäristöjen aktiivisen hoidon vaikuttavasta ja kustannustehokkaasta toteutuksesta.
Metsähallitus toteuttaa vastuullisuusohjelmaa sekä edistää ja ylläpitää vastuullisuuteen ja tavoitteiden yhteensovittamiseen liittyvää yhteiskunnallista keskustelua.
Metsähallitus konkretisoi ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja sopeutumiseen liittyvät mahdollisuutensa toteuttamalla ”Metsähallituksen ilmasto-ohjelma” -projektin.
Metsähallitus jatkaa retkeilyalueiden kehittämistä vuonna 2018 toteutetun projektin yhteydessä tehtyjen päätösten ja toimenpide-esitysten pohjalta.
Metsähallitus hankkii maa-alueita noin viidellä miljoonalla eurolla, josta hankinnat puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen tarpeisiin ovat noin 3,4 miljoonaa euroa. Metsähallitus myy metsätalouden harjoittamisen kannalta epätarkoituksenmukaisia alueita enintään kahdella miljoonalla eurolla. Siemenviljelysten tarpeisiin hankitaan alueita noin 0,6 miljoonalla eurolla.
Metsähallitus solmii uuden vastikkeellisen opetusmetsämallin mukaiset opetusmetsäsopimukset niiden viiden oppilaitoksen kanssa, joiden nykyinen sopimus päättyi 31.12.2018. Uutta opetusmetsämallia pilotoidaan näiden solmittavien sopimusten pohjalta 2019 aikana.
NordenBladet — Eduskunnan kyselytunnin pääaihe torstaina 7. helmikuuta oli julkisen talouden tulevaisuudennäkymä. Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) kysyi valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) kantaa valtiovarainministeriön virkamiesjohdon raporttiin, jonka mukaan Suomen julkisen talouden puskurit seuraavan taantuman varalle ovat ohuet, eikä kestävyysongelmaa ole vielä ratkaistu.
Heinäluoma viittasi kysymyksessään vanhustenhoidosta käytyyn keskusteluun ja eduskunnan toiveeseen taata vanhustenhoitoon riittävä henkilöstö.
Ministeri Orpon mukaan ”äärimmäisen tärkeästä raportista” käy ilmi asiantuntijoiden huoli siitä, että huonommat ajat ovat alkamassa. Siksi on mietittävä tarkasti, mihin resurssit suunnataan, Orpo totesi.
”Vanhustenpalveluihin meidän joka tapauksessa täytyy pistää lisää, mutta miten […] rahoitetaan esimerkiksi tärkeät vanhuspalvelut ja niiden tarvitsemat lisäresurssit”, Orpo kysyi ja lisäsi, ettei Suomi hänen mielestään voi velkaantua.
Keskustelu opposition ja valtiovarainministerin välillä jatkui arvovalinnoista, verotuksesta ja työllisyydestä sekä Suomen talouden rakenteellisista ongelmista, joista kysyneelle Touko Aallolle (vihr.) vastasi Orpon ohella myös työministeri Jari Lindström (sin.)
Kyselytunnin muut aiheet olivat pientä työeläkettä saavien toimeentulo, saamelaisten oikeuksien toteutuminen, voitontavoittelu varhaiskasvatuksessa, nuorten mielenterveysongelmat, sosiaaliturvan uudistaminen, maatalouden kannattavuus sekä maatalouden EU-rahoitus.
Ahvenanmaan itsehallintolain muuttaminen perustuslakivaliokuntaan
Täysistunnon lähetekeskustelussa oli kyselytunnin jälkeen hallituksen esitys laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain muuttamisesta.
Esityksellä on tarkoitus uudistaa säännökset Ahvenanmaan maakunnan taloudenhoidosta pääosin. Ehdotus rakentuu Ahvenanmaan itsehallintolain kokonaisuudistuksen yhteydessä sovittuun ratkaisuun Ahvenanmaan maakunnan taloudesta ehdotettavasta sääntelystä.
Esitys lähetettiin perustuslakivaliokuntaan mietintöä varten. Ehdotus on, että lakiehdotuksen käsittelyssä sovelletaan perustuslain 73 §:n 1 momentin mukaista ns. normaalia perustuslainsäätämisjärjestystä, jossa muutokset käsitellään eduskunnassa ja jätetään lepäämään seuraavien vaalien yli, jolloin uusi eduskunta hyväksyy ne.
Täysistunnon muita aiheita olivat tänään mm. hallituksen esitys sakon muuttorangaistuksen määräämistä koskevan sääntelyn muuttamiseksi sekä hallituksen esitys laeiksi ylioppilastutkinnosta ja lukiolain muuttamiseksi. Kumpikin esitys oli tänään ensimmäisessä käsittelyssä valiokuntien mietintöjen pohjalta. Esitysten sisältöjen hyväksymisestä äänestetään täysistunnossa perjantaina 8.2.
NordenBladet — Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on torstaina 7. helmikuuta hyväksynyt mietinnön (LiVM 39/2018 vp – HE 157/2018 vp) koskien liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta. Mietintö koskee liikenteen palveluista annetun lakihankkeen kolmatta vaihetta, joka täydentää liikenteen palveluista annetun lain tällä vaalikaudella vuodesta 2015 alkaen käsiteltyä kokonaisuutta. Liikennepalvelulain ensimmäinen ja toinen vaihe ovat jo voimassa.
Liikenteen palveluja koskevan mittavan kokonaisuudistuksen tavoitteena on kehittää asiakaslähtöisiä palveluja sekä edistää uusia liikenteen digitaalisia palveluja ja liiketoimintamalleja. Tämä vastaa entistä paremmin käyttäjien tarpeisiin, lisää joustavuutta ja mahdollistaa uutta liiketoimintaa sektorilla. Valiokunta kiinnittää huomiota uusien uudistuksen myötä muuttuneiden palvelujen laatuun ja turvallisuuteen. Kilpailun ja sääntelyn tulee toimia tavoitteiden mukaisesti, jotta kuluttajilla voi olla tieto palvelujen laadusta ja todellisia valinnan mahdollisuuksia.
Liikennepalvelujen ensimmäinen vaihe loi uusia toimintamalleja eri toimijoiden liikennemuotojen yhteensovittamiseksi ja tieliikennelainsäädännön lupasääntelyn uudistamiseksi. Toinen vaihe laajensi lainsäädäntöä koskemaan eri liikennemuotoja. Lakiuudistuksen kolmas koskee lähinnä ammattipätevyyttä ja sen vaatimaa koulutusta. Tieliikenteen raskaan kaluston kuljettajien ammattipätevyyden hankkimisessa otetaan käyttöön pelkkien kokeiden suorittamiseen perustuva vaihtoehto nykyisten koulutusmallien rinnalle. Tämän lisäksi liikennepalveluja koskevaa lakia on selkiytetty ja pykälänumerointi on tehty juoksevaksi.
Valiokunta kantaa mietinnössä huolta palvelujen laadusta ja katsoo, että ammattipätevyyskoulutusta pitää edelleen kehittää yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Taksiliikenteen osalta valiokunta on lisännyt lakiin taksiluvan haltijalle velvollisuuden vastata ja huolehtia siitä, että taksinkuljettajalla on pääasiallisen toiminta-alueen paikallistuntemus. Asiantuntijakuulemisessa on taksiliikenteen osalta myös käynyt ilmi, että kansalaispalaute ei aina tavoita oikeata viranomaista. Viranomaisia taksiliikenteen osalta ovat Liikenne- ja viestintävirasto sekä Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Valiokunta on mietinnössään katsonut, että tulee luoda helpotettu mahdollisuus antaa kansalaispalautetta.
Valiokunta on kirjannut mietintöön kaksi lausumaa, jotka koskevat ammattipätevyyskoulutuksen jatkovalmistelua ja lainsäädännön selkeyttämistä.
Liikennepalvelulain kolmas vaihe on tarkoitettu tulemaan pääosin voimaan 1.3.2019. Tieliikenteen ammattipätevyyksiä koskevat säännökset tulevat voimaan 1.1.2020. Ajokorttilain voimaantulosäännökset tulevat voimaan mahdollisimman pian.
LAKI LIIKENTEEN PALVELUISTA:I – III VAIHEEN FAKTALAATIKKO
• sääntelyä yhtenäistetään ja byrokratiaa puretaan
• eri liikennemuotoja pyritään käsittelemään yhdenmukaisesti
• kuljetukset ja liikenne käsitetään palveluina, joita voidaan yhdistää matkaketjuiksi
• lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuutta lisätään
• liikenteen sähköisiä palveluja edistetään
• liikenneasioiden rekisterissä keskitetysti tiedot toiminnanharjoittajaluvista, liikennevälineistä sekä liikenteen henkilöluvista
• tieliikenteen sosiaalilainsäädäntö
• tieliikenteen raskaan kaluston ammattipätevyys kahdella eri mallilla
NordenBladet — Hallitus vastasi keskiviikkona 6. helmikuuta koko opposition välikysymykseen vanhusten hoidon tilasta. Välikysymyskeskustelu jatkuu vielä ja sitä voi seurata suorana verkkolähetyksenä.
Välikysymykseen vastasi perhe- ja perusturvaministeri Annika Saarikko (kesk.). Saarikon mukaan vanhuspalveluiden laatusuosituksen päivityksen yhteydessä hallitus sopi säilyttävänsä ympärivuorokautisen hoivan henkilöstön mitoituksen vuoden 2013 suosituksen tasolla. ”Henkilöstömitoituksessa on päästy suosituksen pohjalta jo varsin pitkälle. Nyt hallitus käynnistää valmistelun, joka pohjustaa hallitusneuvottelujen yhteydessä tehtäviä linjauksia ja vanhuspalvelulain uudistamista” Saarikko sanoi.
Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja kansanedustaja Sanna Marin (sd.) totesi puheenvuorossaan, että lainsäätäjän pitää käyttää lainsäädäntövaltaa, kun suositukset osoittautuvat riittämättömiksi ja niitä on törkeällä tavalla rikottu. ”Pelkkä puhe ja lupaukset tilanteen parantumisesta ei enää riitä. Lailla on varmistettava, että ikäihmisten hoito toteutuu ihmisarvoisella tavalla”, Marin sanoi.
Välikysymyksessä ovat mukana sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä, perussuomalaisten eduskuntaryhmä, vihreä eduskuntaryhmä, vasemmistoliiton eduskuntaryhmä, ruotsalainen eduskuntaryhmä, kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä, Liike Nyt -eduskuntaryhmä ja tähtiliikkeen eduskuntaryhmä.
Eduskunta äänestää hallituksen luottamuksesta perjantaina 8. helmikuuta.
