Kärkihanke vahvisti Suomen ruokajärjestelmän kestävyyttä

NordenBladet — Ilmastonmuutos, vesiensuojelu ja ruuantuotannon kestävyys edellyttävät siirtymistä järjestelmään, jossa ravinteet kiertävät. Hallituksen kiertotalouden kärkihankkeessa on kolmen vuoden aikana panostettu vesiensuojeluun ja ravinteiden kierrätykseen yli 30 miljoonalla eurolla. Onko Suomi tavoitteen mukaisesti matkalla ravinne- ja energiaomavaraisuuden mallimaaksi?

Kärkihankkeiden liikkeelle laittama työ on yhä käynnissä, mutta muutos kohti kestävämpää ruokajärjestelmää sekä bio- ja kiertotaloutta on selvästi edistynyt. Monien aiemmin jätteinä pidettyjen materiaalien arvo on noussut. Viime vuosina on entistä selvemmin herätty fosforivarojen rajallisuuteen ja typpilannoitteiden valmistuksen ilmastopäästöihin.

Kokeilukulttuurista pitkäjänteisiä panostuksia liiketoimintaan

Viime vuonna teetetyn ulkopuolisen arvion mukaan kärkihankkeet ovat parantaneet Suomen osaamista ravinteiden kierrätyksessä ja lisänneet yritysten ja tutkimuksen välistä yhteistyötä. Kiertotalouden kärkihankkeen ottamat edistysaskeleet koskevat syvästi jokaista suomalaista puhtaan veden ja ruuan kautta.

– Yritykset ovat kehittäneet uusia menetelmiä lannan, yhdyskuntajätevesien ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseen ja tuottaneet sivuvirroista kierrätyslannoitevalmisteita, rehuja, kuivikkeita ja energiaa. Kokeilujen joukossa on lupaavia ratkaisuja, joiden kehittäminen jatkuu kärkihankkeen jälkeen, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä uskoo.

Tavoitteena on ravinteiden kierrätyksen avulla saada ravinteet turvallisina kierrätyslannoitevalmisteina takaisin juuri niille pelloille, jotka pystyvät käyttämään ravinteita parhaiten hyväksi. Tekeillä on myös kierrätyslannoitteiden laatujärjestelmä, joka omalta osaltaan edistää uusien lannoitetuotteiden pääsyä markkinoille.

– On kestävän kehityksen mukaista hyödyntää kaikkia saatavilla olevia ravinnevirtoja, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen huomauttaa. – Kunnat ovat tehneet ravinneviisaita valintoja kehittämällä kiertotalouden mukaisia asuinalueita. Jätevesien arvokkaiden ravinteiden talteenoton on oltava arkipäivää, Tiilikainen jatkaa.

Kannattavuutta ja kestävyyttä suljetuilla kierroilla

Eri puolille maata on syntynyt paikallisten maatilojen, elintarvikejalostajien ja bioenergian tuottajien välisiä suljettuja kiertoja, agroekologisia symbiooseja. Näissä verkostoissa yhden yrittäjän jätteen hyödyntää toinen raaka-aineenaan. Lannasta ja muista sivuvirroista syntyy esimerkiksi biokaasua.

– Symbioosi tuo kannattavuutta maatalouteen ja lisää paikallista omavaraisuutta, kun ulkopuolisen energian ja lannoitteiden ostotarve vähenee. Ja sadot jopa paranevat, ministeri Leppä kuvaa. – Yhteistyön lisääntyessä myös sosiaalinen kestävyys paranee, ympäristön kantokyvyn rajoissa, ministeri Tiilikainen lisää.

Eväitä jatkoon

Ravinteiden kierrätyksen kärkihankkeita ovat yhteistyössä koordinoineet ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Ministeriöiden teettämän arvion mukaan jatkossa parhaita käytäntöjä ja tietoa on saatava laajemmin jakoon.

Ympäristöministeriö on käynnistänyt kolmevuotisen vesiensuojelun tehostamisohjelman, jossa hyödynnetään kärkihankkeiden oppeja.  Maa- ja metsätalousministeriö uudistaa parhaillaan EU:n maatalouden ympäristötukijärjestelmää, jossa kärkihankkeiden tuloksia saadaan käyttöön. Ministeriöt laativat ravinteiden kierrätyksen toimenpideohjelman vuosille 2019–2030. Myös EU:n tuleva lannoiteasetusuudistus tulee muuttamaan ravinteiden käyttöä ja kiertoa.

Lisätietoja:

Ohjelmapäällikkö Tarja Haaranen, ympäristöministeriö, p. 050 322 6029, etunimi.sukunimi@ym.fi
erityisasiantuntija Mikko Rahtola, Luonnonvarakeskus, p. 0295324701, etunimi.sukunimi@luke.fi

• Ravinteet kiertoon -blogisarja (Biotalous.fi)
• Kärkihankkeiden vaikutukset ovat esillä seminaarissa 26.3. Tapahtuman sivuilta löydät verkkolähetyksen linkin sekä kärkihankkeiden tulokset ja jatkosuositukset tiivistävät infokortit
• Tiedote kärkihankkeiden arvioinnista 17.1.2019: Kärkihanke paransi Suomen osaamista ravinteiden kierrätyksessä

Lähde: mmm.fi