NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön perustama työryhmä esittää selvitystä siitä, voitaisiinko raakun esiintymien salassapidosta luopua. Työryhmä luovutti raporttinsa maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön kansliapäälliköille tiistaina 15. huhtikuuta.Työryhmän tavoitteena oli tunnistaa lajitiedon saatavuuteen sekä tiedonkulkuun liittyvät pullonkaulat, jotka poistamalla jokihelmisimpukka eli raakku voitaisiin huomioida paremmin metsätaloudessa.   
Salassapidon hyötyjä ja haittoja punnittava
Työryhmä esittää, että Lajitietokeskuksen viranomaisryhmä selvittää, voitaisiinko jokihelmisimpukan esiintymien salassapidosta luopua. Työryhmä kiinnitti myös huomiota tarpeeseen punnita lajiesiintymien julkisuuden ja salassapidon hyötyjä ja haittoja. Lajitietokeskuksen viranomaistyöryhmässä ovat edustettuina lajien suojelusta ja tietojenkeruusta vastaavat tahot. Ryhmän tarkoituksena on tukea Lajitietokeskuksen toimintaa tarjoamalla asiantuntemusta sen käyttöön. 
Sidosryhmät kutsutaan yhteiseen foorumiin
Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö kutsuvat sidosryhmät yhteiseen foorumiin, jonka tarkoituksena on pohtia, miten toimintatapoja voidaan laajemmin kehittää ja yhtenäistää, jotta luonnonsuojelulain perusteella suojellut luontoarvot voidaan turvata metsätaloustoimien yhteydessä. Foorumi käsittelee muun muassa alan toimintatapoja, suosituksia, luonnonsuojelulain ja metsälain valvontaan liittyviä kysymyksiä sekä luonnonarvojen tuottamista. 
Työryhmän tehtävänä oli esittää käytännön ratkaisuja erityisesti suojeltujen lajien esiintymätiedon saatavuuden, ajantasaisuuden, tarkkuuden ja käytettävyyden parantamiseksi.
Työryhmässä olivat edustettuina maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön lisäksi Suomen metsäkeskus, Pirkanmaan ja Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, Suomen ympäristökeskus, Metsähallituksen Metsätalous Oy ja Luontopalvelut, Luonnontieteellisen keskusmuseon lajitietokeskus sekä Tapio Oy.
 Työryhmän muistio (PDF)

Muualla verkossa:

Työryhmä ja yhteistyöfoorumi selvittämään raakun ja muiden suojeltujen lajien esiintymispaikkojen turvaamista metsätalouden yhteydessä  

Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön perustama työryhmä esittää selvitystä siitä, voitaisiinko raakun esiintymien salassapidosta luopua. Työryhmä luovutti raporttinsa maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön kansliapäälliköille tiistaina 15. huhtikuuta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — ELY-keskukset maksoivat vuonna 2024 yhteensä noin 4 miljoonaa euroa korvauksia rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi sekä avustuksia ennaltaehkäiseviin toimiin noin 500 000 euroa. Korvauksia ja avustuksia maksettiin noin 630 000 euroa enemmän kuin vuonna 2023.Ympäristöministeriö ja ELY-keskukset tiedottavatKorvauksista noin 2,75 miljoonaa euroa maksettiin valkoposkihanhien aiheuttamien viljelysvahinkojen korvaamiseksi. Suurin osa valkoposkihanhien aiheuttamista viljelysvahingoista kohdistui Itä-Suomen alueelle. Pohjois-Karjalassa korvauksia maksettiin noin 2,2 miljoonaa euroa ja Kaakkois-Suomessa noin 266 000 euroa. Etelä-Savon ja Hämeen osalta maksetut korvaukset ylittivät myös sadantuhannen euron rajan.Etelä-Pohjanmaalla viljelysvahinkoja aiheuttivat pääosin kurjet ja joutsenet. Etelä-Pohjanmaan korvaussumma nousi noin 188 000 euroon. Kurjet aiheuttivat viljelysvahinkoja myös Pohjois-Pohjanmaalla sekä Lapissa, mutta vahingot eivät nousseet samalle tasolle kuin Etelä-Pohjanmaalla.Valkoposkihanhien, kurkien sekä joutsenten lisäksi viljelysvahinkoja aiheuttivat myös muiden rauhoitettujen lajien yksilöt kuten korppi ja lokit. Muiden lajien osuus vahingoista oli kuitenkin merkittävästi pienempi kuin valkoposkihanhen.Maakotkan porotaloudelle aiheuttamista vuoden 2024 vahingoista maksettiin tukea paliskunnille yhteensä noin 870 000 euroa. Porotaloustukea maksetaan sen mukaan, miten maakotkien pesinnät ovat poronhoitoalueella onnistuneet. Sääksen pesintään perustuvaan kalataloustukeen liittyen ELY-keskuksille tehtiin kaksi hakemusta, joiden käsittely on vielä kesken Keski-Suomen ELY-keskuksessa.Vahinkoja korvattiin enemmän kuin vuonna 2023Vuonna 2023 korvauksia maksettiin noin 3,37 miljoonan euron edestä, joten kasvua viime vuoteen verrattuna on reilut 600 000 euroa. Pohjois-Karjalassa korvauksia maksettiin noin 800 000 euroa enemmän. Kaakkois-Suomessa korvauksia maksettiin myös lähes 100 000 euroa enemmän, Etelä-Savossa puolestaan lähemmäs 90 000 euroa edellistä vuotta enemmän. Pohjois-Savossa, Varsinais-Suomessa sekä Keski-Suomessa oli pientä kasvua edellisvuoteen verrattuna, noin 5 000–16 000 euroa.Etelä-Pohjanmaalla kurkien aiheuttamia vahinkoja korvattiin noin 76 000 euroa vähemmän. Uudellamaalla maksetut korvaukset laskivat vajaa 50 000 euroa. Myös Pirkanmaalla korvausmäärät laskivat 20 000 euroa, Hämeessä 34 000 euroa ja Pohjois-Pohjanmaalla lähes 67 000 euroa. Maakotkan pesintään perustuvaa tukea maksettiin noin 59 000 euroa vähemmän kuin viime vuonna.Avustusta vahinkojen ennaltaehkäisyyn noin 500 000 euroaELY-keskukset voivat myöntää avustusta rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemiseen tähtääville hankkeille. Vuoden 2024 avustukset kohdistuivat pääosin itäisen Suomen maatalousvahinkoalueille. Pohjois-Karjalassa rahoitettiin viisi hanketta, joissa hanhipaimentoiminnalla torjuttiin valkoposkihanhien aiheuttamia vakavia viljelysvahinkoja.Pohjois-Savon alueelle tehtiin yksi avustuspäätös 2300 euron edestä hankkeelle, jonka tavoitteena ennaltaehkäistä sääksien kalanviljelylaitoksille aiheuttamien vahinkojen aiheutuminen. Avustus kohdistui kalankasvatusaltaiden suojaverkkojen hankintaan ja asennuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Muiden ELY-keskusten alueilta ei tullut avustushakemuksia ennaltaehkäiseviin toimiin. Avustusta saaneet hankkeet valittiin valtakunnallisen työryhmän tekemien linjausten perusteella. Avustushaun hakuaika ajoittuu loppusyksyyn. Seuraava ennaltaehkäisevien toimien avustushaku ajoittuu todennäköisesti vuoden 2025 loka-joulukuulle, asiasta tiedotetaan vielä myöhemmin erikseen.Korvaukset rauhoitettujen eläinten aiheuttamista vahingoista haetaan ELY-keskuksestaVuonna 2023 voimaan tulleen rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta annetun lain nojalla voidaan maksaa luonnonsuojelulailla rauhoitettujen eläinten aiheuttamiin vahinkoihin korvauksia eläin- ja viljelysvahingoista sekä laskennallista tukea maakotkan ja sääksen pesintään perustuen. Eläin- ja viljelysvahingoista tulee tehdä viipymättä vahinkoilmoitus ELY-keskukselle, pelkkä ilmoitus maaseutuelinkeinoviranomaiselle ei riitä. Ilmoituksen jälkeen tulee täyttää erillinen vahinkohakemus. Korvauksia maakotkan ja sääksen aiheuttamista vahingoista haetaan vuosittain viimeistään 31. lokakuuta. Kalanviljelylaitoksille ei korvata muita kuin sääksen aiheuttamia vahinkoja. Ennaltaehkäiseviin toimiin myönnetään rahoitusta avustushaun jälkeen pääsääntöisesti kerran vuodessa. Myönnetyt avustukset, korvaukset ja tuet ovat harkinnanvaraisia ja niitä voidaan myöntää valtion talousarvioon vuosittain otetun määrärahan puitteissa.Pylväsdiagrammi: Rauhoitettujen lajien aiheuttamien viljelysvahinkojen korvaukset vuonna 2024Muokattu 15.4.2025: Korjattu korvausmäärien laskun euromäärät Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan osalta.
LisätietojaAaro Lemetyinen
erityisasiantuntija
ympäristöministeriö
p. 0295250288
[email protected]Ympäristöasioiden asiakaspalvelu
p. 0295 020 900 (ma–pe klo 9–16)
ympariston.asiakaspalvelu(at)ely-keskus.fi

ELY-keskukset maksoivat vuonna 2024 yhteensä noin 4 miljoonaa euroa korvauksia rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi sekä avustuksia ennaltaehkäiseviin toimiin noin 500 000 euroa. Korvauksia ja avustuksia maksettiin noin 630 000 euroa enemmän kuin vuonna 2023.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Tuoreen selvityksen mukaan muovinkierrätyksen läpimurto Suomessa vaatii vielä runsaasti toimenpiteitä ja niitä tukevaa julkisen vallan ohjausta, eivätkä esimerkiksi suunnitteilla olevat laitosinvestoinnit yksin riitä muovinkierrätysasteen merkittävään kohentumiseen. Nykyisin noin 80 % Suomessa syntyneestä kaikesta muovijätteestä päätyy energiahyödyntämiseen.Suomen ympäristökeskuksen ja ResourceLoop Oy:n selvitys toteaa, että määrällisesti merkityksellisten, alihyödynnettyjen muovijätevirtojen tunnistaminen on edellytys politiikkatoimien kohdentamiselle, yritysten investointiratkaisuille sekä kierrätysjärjestelmien suunnittelulle. Yritysten investoinnit muovinkierrätykseen vaativat ennustettavaa ja määrältään ja laadultaan riittävää muovijäteraaka-ainepohjaa.Yritysmuovipakkausten kierrätyksessä on paljon hyödyntämätöntä potentiaaliaVuoden 2025 loppuun mennessä puolet muovipakkauksista tulisi kierrättää EU:ssa. Suomi ei saavuta tätä tavoitetta annetussa aikataulussa, sillä vuonna 2022 muovipakkausten kierrätysaste oli 31 % ja vuonna 2023 sen arvioidaan laskeneen tästä. Suomi ei myöskään ole saavuttamassa yhdyskuntajätteelle asetettuja kierrätystavoitetta. Tämän vuoksi Suomi on monen muun EU-jäsenmaan tapaan päätynyt EU-komission rikkomusmenettelyyn. Muovipakkausten kierrätysasteen huomattava nostaminen nykyisestä noin 30 prosentista edellyttää panostusta yritysmuovipakkausten keräykseen ja kierrätykseen kuluttajamuovien kierrätyksen kasvamisen lisäksi.”Vaikka panostuksia myös kotitalouksien lajitteluhalukkuuden lisäämiseen tarvitaan, huomiota tulee suunnata nykyistä selvästi enemmän yrityspakkauksiin, sillä niiden kierrätettävyys on kuluttajamuovipakkauksia parempi. Tyypillisesti vain yhdestä muovilaadusta valmistettujen yrityspakkausten keräysasteella on siten suhteellisesti suurempi vaikutus muovipakkausten kierrätysasteeseen kuin kuluttajapakkausten keräysasteella”, johtava tutkija Jani Salminen Suomen ympäristökeskuksesta toteaa. Puutteellinen tietopohja haittaa sekä investointeja että julkisen vallan toimenpiteiden suunnittelua”Sumea kokonaiskuva muovijätevirroista vaikeuttaa muovijätteen prosessointiin ja kierrätyksen infrastruktuureihin tehtäviä investointipäätöksiä. Isot laitosinvestoinnit edellyttävät tietoa muovijätteiden saatavuudesta, alihyödynnetyistä muovijätevirroista ja myös keräyksen ja logistiikan järjestämisen kustannuksista”, tutkija Petra Rinne Suomen ympäristökeskuksesta huomauttaa.Nykyisellään tietoa muovivirroista saadaan lähinnä tuottajavastuun alaisista pakkauksista ja pakkausjätteistä samalla, kun tuottajavastuun ulkopuolisten muovien osuus kaikista muovijätteistä on arviolta noin 60 prosenttia. Tiedontuotantoa ja kierrätyksen edistämistoimia tulee kohdentaa entistä enemmän myös muihin muovijätevirtoihin.Muovinkierrätyksen julkinen ohjaus kaipaa kansallisten linjausten terävöittämistäTutkijat ovat tunnistaneet muovinkierrätyksen julkisen ohjauksen keskeiset muutostarpeet ja antaneet suosituksia sen kehittämiseksi. Monet kehittämis- ja selvitystarpeet liittyvät olemassa olevan tai valmisteilla olevan sääntelyn vaikuttavuuden parantamiseen ja sen ei-toivottujen sivuvaikutusten välttämiseen.Muovijäteraaka-ainepohjan turvaamiseksi ja jäteperäisen syötteen ja muovinkierrätyksen laadun varmistamiseksi selvityksessä suositellaan jätteenpolton sisällyttämistä päästökaupan piiriin ja ei-enää-jätettä-sääntelyn ja tuotepassien käyttöönottoa.
Lisäksi kehittämällä kemiallisen ja molekyylitason kierrätyksen sääntelyä uudet teknologiat ja lopputuotteet voivat tukea kestävää muovien kiertotaloutta. Samalla toimintaympäristöstä muodostuu riittävän vakaa tarvittavien investointien tekemiseksi. Tässä työssä panostusta tarvitaan Suomen kansallisten kantojen muodostamiseen ja niitä koskevaan keskusteluun.Kansallisten linjausten terävöittämistä tarvitaan myös muun muassa suhteessa TKI-politiikan linjauksiin, tuotepolitiikkaa koskeviin painotuksiin sekä tuottajavastuujärjestelmään sisältyvän moduloitujen maksujen vaikuttavuuden seurantaan.  Kansalliseen kiertotalous- ja teollisuuspolitiikkaan kytkeytyvät muovien kierrätysratkaisut voivat vauhdittaa Suomen muoviomavaramaksun pienentämistä.Valtioneuvoston tilaamassa Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja ResourceLoop Oy:n yhteishankkeessa selvitettiin muovin kierrätyksen ja uusiomuovimarkkinoiden nykytilaa, tulevaisuutta ja kehittämismahdollisuuksia Suomessa. Hankkeessa saadut tulokset tukevat Suomen Muovitiekartan toimeenpanoa, jotta muovin kierrätys olisi nykyistä oleellisesti tehokkaampaa ja uusiomuovimarkkinat merkittävästi nykyistä laajemmat Suomessa vuonna 2030.

Tuoreen selvityksen mukaan muovinkierrätyksen läpimurto Suomessa vaatii vielä runsaasti toimenpiteitä ja niitä tukevaa julkisen vallan ohjausta, eivätkä esimerkiksi suunnitteilla olevat laitosinvestoinnit yksin riitä muovinkierrätysasteen merkittävään kohentumiseen. Nykyisin noin 80 % Suomessa syntyneestä kaikesta muovijätteestä päätyy energiahyödyntämiseen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — ELY-keskukset maksoivat vuonna 2024 yhteensä noin neljä miljoonaa euroa korvauksia rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi sekä avustuksia ennaltaehkäiseviin toimiin noin 500 000 euroa. Korvauksia ja avustuksia maksettiin noin 630 000 euroa enemmän kuin vuonna 2023.Ympäristöministeriö ja ELY-keskukset tiedottavatKorvauksista noin 2,75 miljoonaa euroa maksettiin valkoposkihanhien aiheuttamien viljelysvahinkojen korvaamiseksi. Suurin osa valkoposkihanhien aiheuttamista viljelysvahingoista kohdistui Itä-Suomen alueelle. Pohjois-Karjalassa korvauksia maksettiin noin 2,2 miljoonaa euroa ja Kaakkois-Suomessa noin 266 000 euroa. Etelä-Savon ja Hämeen osalta maksetut korvaukset ylittivät myös sadantuhannen euron rajan.Etelä-Pohjanmaalla viljelysvahinkoja aiheuttivat pääosin kurjet ja joutsenet. Etelä-Pohjanmaan korvaussumma nousi noin 188 000 euroon. Kurjet aiheuttivat viljelysvahinkoja myös Pohjois-Pohjanmaalla sekä Lapissa, mutta vahingot eivät nousseet samalle tasolle kuin Etelä-Pohjanmaalla.
Valkoposkihanhien, kurkien sekä joutsenten lisäksi viljelysvahinkoja aiheuttivat myös muiden rauhoitettujen lajien yksilöt kuten korppi ja lokit. Muiden lajien osuus vahingoista oli kuitenkin merkittävästi pienempi kuin valkoposkihanhen.Maakotkan porotaloudelle aiheuttamista vuoden 2024 vahingoista maksettiin tukea paliskunnille yhteensä noin 870 000 euroa. Porotaloustukea maksetaan sen mukaan, miten maakotkien pesinnät ovat poronhoitoalueella onnistuneet. Sääksen pesintään perustuvaan kalataloustukeen liittyen ELY-keskuksille tehtiin kaksi hakemusta, joiden käsittely on vielä kesken Keski-Suomen ELY-keskuksessa.Vahinkoja korvattiin enemmän kuin vuonna 2023Vuonna 2023 korvauksia maksettiin noin 3,37 miljoonan euron edestä, joten kasvua viime vuoteen verrattuna on reilut 600 000 euroa. Pohjois-Karjalassa korvauksia maksettiin noin 800 000 euroa enemmän. Kaakkois-Suomessa korvauksia maksettiin myös lähes 100 000 euroa enemmän, Etelä-Savossa puolestaan lähemmäs 90 000 euroa edellistä vuotta enemmän. Pohjois-Savossa, Varsinais-Suomessa sekä Keski-Suomessa oli pientä kasvua edellisvuoteen verrattuna, noin 5 000–16 000 euroa.Etelä-Pohjanmaalla kurkien aiheuttamia vahinkoja korvattiin noin 72 000 euroa vähemmän. Uudellamaalla maksetut korvaukset laskivat vajaa 50 000 euroa. Myös Pirkanmaalla korvausmäärät laskivat 20 000 euroa, Hämeessä 34 000 euroa ja Pohjois-Pohjanmaalla 36 000 euroa. Maakotkan pesintään perustuvaa tukea maksettiin noin 59 000 euroa vähemmän kuin viime vuonna.Avustusta vahinkojen ennaltaehkäisyyn noin 500 000 euroaELY-keskukset voivat myöntää avustusta rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemiseen tähtääville hankkeille. Vuoden 2024 avustukset kohdistuivat pääosin itäisen Suomen maatalousvahinkoalueille. Pohjois-Karjalassa rahoitettiin viisi hanketta, joissa hanhipaimentoiminnalla torjuttiin valkoposkihanhien aiheuttamia vakavia viljelysvahinkoja.Pohjois-Savon alueelle tehtiin yksi avustuspäätös 2300 euron edestä hankkeelle, jonka tavoitteena ennaltaehkäistä sääksien kalanviljelylaitoksille aiheuttamien vahinkojen aiheutuminen. Avustus kohdistui kalankasvatusaltaiden suojaverkkojen hankintaan ja asennuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Muiden ELY-keskusten alueilta ei tullut avustushakemuksia ennaltaehkäiseviin toimiin. Avustusta saaneet hankkeet valittiin valtakunnallisen työryhmän tekemien linjausten perusteella. Avustushaun hakuaika ajoittuu loppusyksyyn. Seuraava ennaltaehkäisevien toimien avustushaku ajoittuu todennäköisesti vuoden 2025 loka-joulukuulle, asiasta tiedotetaan vielä myöhemmin erikseen.Korvaukset rauhoitettujen eläinten aiheuttamista vahingoista haetaan ELY-keskuksestaVuonna 2023 voimaan tulleen rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta annetun lain nojalla voidaan maksaa luonnonsuojelulailla rauhoitettujen eläinten aiheuttamiin vahinkoihin korvauksia eläin- ja viljelysvahingoista sekä laskennallista tukea maakotkan ja sääksen pesintään perustuen. Eläin- ja viljelysvahingoista tulee tehdä viipymättä vahinkoilmoitus ELY-keskukselle, pelkkä ilmoitus maaseutuelinkeinoviranomaiselle ei riitä. Ilmoituksen jälkeen tulee täyttää erillinen vahinkohakemus. Korvauksia maakotkan ja sääksen aiheuttamista vahingoista haetaan vuosittain viimeistään 31. lokakuuta. Kalanviljelylaitoksille ei korvata muita kuin sääksen aiheuttamia vahinkoja. Ennaltaehkäiseviin toimiin myönnetään rahoitusta avustushaun jälkeen pääsääntöisesti kerran vuodessa. Myönnetyt avustukset, korvaukset ja tuet ovat harkinnanvaraisia ja niitä voidaan myöntää valtion talousarvioon vuosittain otetun määrärahan puitteissa.LisätietojaAaro Lemetyinen
erityisasiantuntija
ympäristöministeriö
p. 0295250288
[email protected]Ympäristöasioiden asiakaspalvelu
p. 0295 020 900 (ma–pe klo 9–16)
ympariston.asiakaspalvelu(at)ely-keskus.fi

ELY-keskukset maksoivat vuonna 2024 yhteensä noin neljä miljoonaa euroa korvauksia rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi sekä avustuksia ennaltaehkäiseviin toimiin noin 500 000 euroa. Korvauksia ja avustuksia maksettiin noin 630 000 euroa enemmän kuin vuonna 2023.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Euroopan unionin jäsenmaat, Euroopan parlamentti ja EU:n komissio pääsivät torstaina aamuyöstä alustavaan sopuun maaperän seurantaa ja resilienssiä koskevasta direktiivistä. Direktiivillä tavoitellaan tervettä maaperää vuoteen 2050 mennessä.Direktiivillä pyritään parantamaan maaperän tilan seurantaa, lisäämään tietoa pilaantuneista alueista ja vähentämään pilaantumisen aiheuttamia riskejä. EU:n maaperästrategian mukaan 60–70 prosenttia EU:n maaperistä ei ole terveitä. Maaperän tilaa heikentävät esimerkiksi eroosio, ravinteiden ylijäämä, tiivistyminen, haitalliset aineet tai näiden yhdistelmät. Maaperän tila ja siihen vaikuttavat riskit vaihtelevat alueittain.Direktiivi jättää jäsenvaltioille liikkumavaraa toimeenpanossaNeuvotteluissa saatiin varmistettua Suomelle tärkeä jäsenmaiden kansallinen liikkumavara toimeenpanossa. Suomelle erityisen tärkeää oli myös huolehtia, ettei direktiivissä ennakoida tulevaa EU:n rahoituskehystä.“Terve maaperä on olennainen osa ilmastonmuutoksen hillintää, siihen sopeutumista ja luontokadon torjuntaa sekä edellytys ihmisten hyvinvoinnille ja ruokaturvalle. Suomi on tukenut neuvotteluissa direktiivin tavoitteita. Samaan aikaan on ollut erityisen tärkeää varmistaa, että jäsenmaissa toimeenpano voidaan tehdä kansallisesti parhaaksi katsotulla tavalla”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Alustavan sovun mukaan maaperää koskevien tietojen kokoamisessa voidaan hyödyntää olemassa olevia seurantoja ja toteutettuja hankkeita. EU:n maaperäseurantaa voidaan hyödyntää osana seurantaa, mutta tämä on jäsenvaltioille vapaaehtoista. Näin seurantajärjestelmä voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti huomioiden jäsenvaltioiden erot esimerkiksi maankäytössä. Uudet EU-tason yhteiset seurattavat muuttujat edistävät aiempaa yhdenmukaisempaa maaperän tilannekuvaa. Tämä voi pidemmällä aikavälillä tukea esimerkiksi maaperän päästötaseiden seurannan kehittymistä.Suomi on tukenut kestävän maankäytön edistämistä, mutta kompromissiratkaisussa painottuu maaperän tilan seuranta, ja kestävää maankäyttöä edistetään maaperän terveyden ja resilienssin tukemisen kautta. Keskeisessä roolissa tulee olemaan neuvonta, koulutus ja tutkimuksen edistäminen. Viljelijöille ja maanomistajille ei esitetä uusia velvoitteita. Maan käyttöönottoon liittyvien säännösten sekä maaperän resilienssin ja terveyden edistämisen osalta varmistettiin, etteivät ne kavenna jäsenvaltioiden päätösvaltaa kaavoituksen ja maankäytön kysymyksissä tai metsäpolitiikassa.Mitä seuraavaksi?Sopu valmiiksi neuvotellusta maaperädirektiivistä on vielä hyväksyttävä Euroopan parlamentissa ja jäsenmaiden ministerineuvostossa. Kun direktiivi on virallisesti hyväksytty ja julkaistu virallisessa lehdessä, jäsenmailla on 3 vuotta aikaa asetuksen täytäntöönpanoon.LisätietojaAnna Havukainen
Asiantuntija
p. 029 525 0179
[email protected]Euroopan neuvoston tiedote (englanniksi) I consilium.europa.eu

Euroopan unionin jäsenmaat, Euroopan parlamentti ja EU:n komissio pääsivät torstaina aamuyöstä alustavaan sopuun maaperän seurantaa ja resilienssiä koskevasta direktiivistä. Direktiivillä tavoitellaan tervettä maaperää vuoteen 2050 mennessä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Euroopan unionin jäsenmaat, Euroopan parlamentti ja EU:n komissio pääsivät 8.4. alustavaan sopuun muovipellettihävikin estämistä koskevasta asetusehdotuksesta. Muovipellettiasetuksen tavoitteena on estää muovipellettien pääsy ympäristöön parantamalla riskienhallintaa sekä käytännön menettelyjä hävikin estämiseksi. Ehdotus menee vielä jäsenmaiden ja parlamentin hyväksyttäväksi.Asetuksen odotetaan vähentävän pellettien päästöjä jopa 74 prosenttia ja vähentävän mikromuovisaasteiden ihmisten terveydelle ja luonnolle aiheuttamia haittoja. Muovipelletit ovat yksi tahattomien mikromuovisaasteiden suurimmista lähteistä. Ne ovat raaka-aine, jota käytetään lähes kaikkien muovien valmistuksessa. Ympäristöön päätyneitä muovipellettejä on lähes mahdotonta ottaa talteen, ja ne leviävät helposti pitkiä matkoja tuuli- ja vesivirtojen mukana. Ne myös hajoavat ympäristössä erittäin hitaasti muodostaen mikromuovia.”Muovipellettien parempi käsittely auttaa ehkäisemään niiden pääsyä ympäristöön niin maalla kuin merellä. Yhteiset EU:n laajuiset toimet edistävät myös tasapuolisia toimintaedellytyksiä eri toimijoiden kesken”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo. Asetuksella pyritään varmistamaan, että kaikki pellettejä EU:ssa käsittelevät toimijat toteuttavat tarvittavat varotoimenpiteet. Muovipellettejä käsittelevät toimijat velvoitetaan ensisijaisesti estämään pellettien päästäminen ympäristöön, toissijaisesti eristämään vuotaneet pelletit sen varmistamiseksi, että ne eivät saastuta ympäristöä ja viimeisenä vaihtoehtona puhdistamaan ympäristö vuodon tai hävikin jälkeen.Esimerkiksi hävikin ehkäisemiseksi pellettejä käsittelevien laitosten pitää laatia riskienhallintasuunnitelma. Suurempien yli 1500 tonnia muovipellettejä vuodessa käsittelevien toimijoiden on saatava riippumattoman kolmannen osapuolen myöntämä todistus siitä, että toiminta täyttää vaatimukset. Pienemmille yrityksille velvoitteet ovat kevyemmät. Esimerkiksi mikroyritysten on annettava vain oma vakuutus.Asetus koskee EU:ssa toimivien laitosten ja liikenteenharjoittajien ohella EU:n ulkopuolisia kuljettajia, joiden tulee nimetä EU:n jäsenvaltiossa toimiva valtuutettu edustaja. Merikuljetusten osalta asetuksen vaatimukset ovat yhdenmukaisia kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n (International Maritime Organisation) suositusten kanssa.Suomi tukee mikromuovin lähteenä merkittävän muovipellettihävikin estämistä ja katsoo, että asetus kohdistuu ensisijaisiin keinoihin mikromuovisaasteen vähentämiseksi. Neuvotteluissa keskeiseksi nousseet meriliikennettä koskeva ratkaisu, EU:n ulkopuolisten kuljettajien valvonnan helpottaminen samoin kuin pieniin yrityksiin kohdistuvat kevyemmät vaatimukset ovat Suomen kannalta hyvä lopputulos.Sopu valmiiksi neuvotellusta muovipellettiasetuksesta on vielä hyväksyttävä Euroopan parlamentissa ja jäsenmaiden ministerineuvostossa. Kun muovipellettiasetus on virallisesti hyväksytty ja julkaistu virallisessa lehdessä, jäsenmailla on 24 kuukautta ja meriliikenteen osalta 36 kuukautta aikaa asetuksen täytäntöönpanoon. 

Euroopan unionin jäsenmaat, Euroopan parlamentti ja EU:n komissio pääsivät 8.4. alustavaan sopuun muovipellettihävikin estämistä koskevasta asetusehdotuksesta. Muovipellettiasetuksen tavoitteena on estää muovipellettien pääsy ympäristöön parantamalla riskienhallintaa sekä käytännön menettelyjä hävikin estämiseksi. Ehdotus menee vielä jäsenmaiden ja parlamentin hyväksyttäväksi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Vuoden alussa voimaan tullut uusi yhdyskuntajätevesidirektiivi tiukentaa yleisesti yhdyskuntien jätevesien puhdistusvaatimuksia. Jatkossa jätevesistä tulee poistaa myös mikroepäpuhtauksia, puhdistamoille asetetaan energiatehokkuusvaatimuksia ja viemäriylivuodot otetaan hallintaan. Ympäristöministeriö on asettanut seurantaryhmän ja asiantuntijaryhmän EU:n uudistetun yhdyskuntajätevesidirektiivin kansallisten lainsäädäntömuutosten valmistelemiseksi.Uudistetun direktiivin tavoitteena on tehostaa jätevesien käsittelyä jätevedenpuhdistamoissa ja parantaa vesien tilaa vähentämällä erityisesti ravinteiden ja pienissä pitoisuuksissa haitallisten aineiden eli mikroepäpuhtauksien päästöjä. Nämä tiukentuvat puhdistusvaatimukset edellyttävät puhdistamoilta merkittäviä investointeja. Mikroepäpuhtauksien poiston investoinnit tulee kattaa lääke- ja kosmetiikkateollisuuden laajennetulla tuottajavastuujärjestelmällä, koska suurin osa mikroepäpuhtauksista tulee jätevesiin niiden tuotteista. Jäteveden tarkkailua tehostetaan lisäämällä perinteisen tarkkailun näytemääriä. Lisäksi jätevesistä tarkkaillaan, kuinka mikrobit kykenevät vastustamaan antibiootteja. Tarkkailussa on mukana myös ympäristössä pitkään säilyviä kemikaaleja eli niin sanottuja ikuisuuskemikaaleja, kuten PFAS-yhdisteitä.Yhdyskuntajätevesidirektiivi on ollut merkittävin vesien laatua parantava säädös EU:ssa, ja se kattaa kaikki keskeiset asutustaajamista vesiin johdettavat päästöt. Uudistuksessa direktiivi on päivitetty vastaamaan tämän päivän tarpeita. Direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä 31.7.2027 mennessä.Seurantaryhmän tehtävänä on keskustella täytäntöönpanossa tehtävistä linjauksista ja tukea säännösten valmistelua. Asiantuntijaryhmän tehtävänä on vastata lainsäädäntöehdotusten kirjoittamisesta. Sen työssä kuullaan laaja-alaisesti niitä sidosryhmiä, joita direktiivi koskee. Seurantaryhmän ja asiantuntijaryhmän jäsenet edustavat täytäntöönpanon kannalta keskeisiä ministeriöitä ja sidosryhmiä. 

Vuoden alussa voimaan tullut uusi yhdyskuntajätevesidirektiivi tiukentaa yleisesti yhdyskuntien jätevesien puhdistusvaatimuksia. Jatkossa jätevesistä tulee poistaa myös mikroepäpuhtauksia, puhdistamoille asetetaan energiatehokkuusvaatimuksia ja viemäriylivuodot otetaan hallintaan. Ympäristöministeriö on asettanut seurantaryhmän ja asiantuntijaryhmän EU:n uudistetun yhdyskuntajätevesidirektiivin kansallisten lainsäädäntömuutosten valmistelemiseksi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kansallinen ennallistamissuunnitelma tähtää luonnon tilan parantamiseen eri elinympäristöissä ja sen tavoitteena on hyödyttää koko yhteiskuntaa. Toimia valmistellaan avoimesti ja laajasti kansalaisten ja sidosryhmien kanssa.Kansalliseen ennallistamissuunnitelmaan kootaan keinot, joilla vastataan EU:n ennallistamisasetuksen vaatimuksiin Suomessa. Ennallistamissuunnitelman valmistelun ohjausryhmä hyväksyi reunaehdot suunnitelman valmisteluun maaliskuun kokouksessaan. Suunnitelmassa sovitetaan yhteen ennallistamistavoitteet, vaikutukset elinkeinoille ja Suomen yritysten kilpailukyky. Suunnitelman valmistelussa huomioidaan talouden reunaehdot.Tavoitteena lisätä EU-rahoitusta sekä saada liikkeelle yksityisiä rahavirtojaLähtökohtana on, että tavoitteiden toteuttamiseksi valitaan käytössä olevista ja uusista toimista kustannustehokkaimmat keinot ja pyritään lisäämään EU-rahoitusta suunnitelman toimeenpanoon. Tavoitteena on myös lisätä yksityistä rahoitusta toimien tueksi. Sidosryhmiä ja kansalaisia kuullaan luonnon tilan parantamisestaEnnallistamissuunnitelmaa valmistellaan teemaryhmissä, jotka kattavat maa- ja sisävedet, metsäluonnon, meriluonnon, kaupunkiympäristöt ja maatalousympäristöt.LisätietojaPäivi Gummerus-Rautiainen
ympäristöneuvos
ympäristöministeriö
p. +358 295 250 240
[email protected]Ennallistamissuunnitelman reunaehdot | hankeikkunaEnnallistamisasetus ja tulevat sidosryhmätilaisuudetTiedote 30.1.2025: Valtioneuvosto päätti ilmoittaa komissiolle aikomuksestaan soveltaa ennallistamisasetuksen heikentämättömyysvelvoitetta joustavastiTiedote 12.11.2024: Ennallistamissuunnitelman valmistelu käynnistyy

Kansallinen ennallistamissuunnitelma tähtää luonnon tilan parantamiseen eri elinympäristöissä ja sen tavoitteena on hyödyttää koko yhteiskuntaa. Toimia valmistellaan avoimesti ja laajasti kansalaisten ja sidosryhmien kanssa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Merenkurkun suojelualueen perustaminen on vaatinut laajaa ympäristökiistan sovittelua. Kuntien edustajista koostunut työryhmä luovutti suojelualueen asetusluonnoksen ympäristöministeriölle 31. maaliskuuta.Säädösluonnosta valmistelleessa työryhmässä oli jäseniä Vöyrin, Mustasaaren, Maalahden, Korsnäsin, Uudenkaarlepyyn ja Vaasan kunnista. Työ on vaatinut laajaa ristiriitojen purkamista ja sovittelua, sillä luonnonsuojeluun liittyvät jännitteet Merenkurkussa ja osapuolten välinen syvä epäluottamus ovat kehittyneet vuosikymmenien aikana.LisätietojaTarja Haaranen
ylijohtaja
ympäristöministeriö
p. 029 525 0282
[email protected]Leila Suvantola
lainsäädäntöneuvos
p. 0295250433
[email protected]Ryhmän asetusluonnos

Merenkurkun suojelualueen perustaminen on vaatinut laajaa ympäristökiistan sovittelua. Kuntien edustajista koostunut työryhmä luovutti suojelualueen asetusluonnoksen ympäristöministeriölle 31. maaliskuuta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on selvittänyt Saaristomeren valuma-alueella ja saaristossa sijaitsevien pienien jätevesipuhdistamojen tilaa. Arvioinnin mukaan 15 puhdistamosta yhdeksän luokiteltiin toimivuudeltaan kohtalaiseen ja viisi hyvään luokkaan. Joissakin kohteissa tilan arviointi vaatii lisätietojen keräämistä. Seuraavaksi ympäristöministeriö aikoo kartoittaa toimia, joilla nämä puhdistamot voisivat edelleen parantaa toimintaansa ja päästä parempiin puhdistustuloksiin myös jäteveden kuormitushuippujen, kuten matkailusesongin, aikana.Selvitys toimeenpanee osaltaan Petteri Orpon hallitusohjelmaa, jonka mukaan hallitus selvittää harvaanasuttujen alueiden jätevesien keskitettyä ja tehokasta käsittelyä erityisesti Saaristomerellä ja rannikkoalueella.Selvityksessä tunnistettiin Saaristomeren alueelta 22 puhdistamoa, joista 15:stä saatiin riittävät tiedot arviointia varten. Puhdistamot sijaitsivat Paraisten, Kemiönsaaren, Sauvon, Kaarinan, Turun, Raision, Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin kunnissa. Puhdistamot jaettiin huonoon, kohtalaiseen ja hyvään luokkaan pisteyttämällä ne muun muassa niiden vesistö- ja ympäristövaikutusten ja puhdistamon toiminnan, kuten huollon ja valvonnan tason, perusteella. Joukossa oli asumisen ja matkailupalveluiden puhdistamoja, ei kuitenkaan teollisuuslaitosten puhdistamoja. Pieniä, asukasvastineluvultaan alle sadan henkilön jätevedenpuhdistamoja valvovat kunnat ja sitä suurempia elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset.Puhdistamoiden arvioinnilla pyrittiin kuvaamaan puhdistamoiden toiminnan laatua ja siihen liittyviä riskejä. Hyvän luokan vaatimukset olivat tiukat, ja suurin osa puhdistamoista sijoittui kohtalaiseen luokkaan. Kaikkien puhdistamoiden pisteet olivat kuitenkin lähellä hyvän luokan rajaa. Selvityksen tiedot ovat peräisin puhdistamojen julkisista tarkkailutiedoista ja pienille puhdistamoille tehdystä kyselystä. Selvityksen laati Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy. Selvityksen perusteella ympäristöministeriö aikoo jatkaa tukea puhdistamoiden toiminnan kehittämiseksi selvittämällä tarkemmin puhdistamoiden tilaa ja mahdollisia kehittämistoimia paikan päällä tapahtuvin kohdekäynnein. Haja-asutuksen ja yhdyskuntien jätevesien osuus Saaristomeren fosforikuormasta on noin 5 prosenttia ja typpikuormasta 8 prosenttia. Lähes 85 prosenttia Saaristomeren fosforikuormasta ja 80 prosenttia typpikuormasta tulee hajakuormituksena maataloudesta. Vaikka jätevesien ravinnekuormitus on kokonaisuudessa verrattain pieni, niiden paikallinen vaikutus voi olla suuri. Saaristomeren tilan parantamiseksi on tarpeen tehdä toimia ravinnepäästöjen vähentämiseksi kaikista lähteistä.Saariston puhdistamoihin liittyvää työtä täydentää myös ympäristöministeriön Ahti-ohjelmasta rahoitettava Saaristoravinne-hanke, jonka tavoitteena on kehittää saariston ja rannikkoalueen julkista käymälähuoltoa kestäväksi ja ravinnekiertoa tukevaksi. Hanketta toteuttaa Suomen ympäristökeskus yhteistyössä alueen sidosryhmien kanssa. 

Ympäristöministeriö on selvittänyt Saaristomeren valuma-alueella ja saaristossa sijaitsevien pienien jätevesipuhdistamojen tilaa. Arvioinnin mukaan 15 puhdistamosta yhdeksän luokiteltiin toimivuudeltaan kohtalaiseen ja viisi hyvään luokkaan. Joissakin kohteissa tilan arviointi vaatii lisätietojen keräämistä. Seuraavaksi ympäristöministeriö aikoo kartoittaa toimia, joilla nämä puhdistamot voisivat edelleen parantaa toimintaansa ja päästä parempiin puhdistustuloksiin myös jäteveden kuormitushuippujen, kuten matkailusesongin, aikana.

Lähde: ym.fi