NordenBladet — Ympäristöministeriö on julkaissut selvityksen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) ajantasaisuudesta. Selvityksen mukaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet nähdään tarpeellisena ja toimivana välineenä alueidenkäytön valtakunnallisiin tarpeisiin vastaamiseksi kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa.Selvityksen tarkoituksena on pohjustaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamista kartoittamalla ministeriöiden asiantuntijoiden näkemyksiä. Selvitys perustuu ministeriöiden asiantuntijoiden haastatteluihin, työpajoihin ja kyselyihin, joilla on kartoitettu eri hallinnonalojen alueidenkäyttöön liittyviä tarpeita sekä arvioitu voimassa olevien, valtioneuvoston vuonna 2017 hyväksymien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ajantasaisuutta.Vuonna 2017 hyväksytyt tavoitteet nähdään edelleen pääosin ajantasaisina, mutta niiden päivittämistä suositellaan lähivuosina toimintaympäristön muutosten sekä eri hallinnonalojen muuttuvien tarpeiden vuoksi.Toimintaympäristön muutokset muokkaavat tavoitteisiin kohdistuvia tarpeitaPäivitystarpeita valtakunnallisille alueidenkäyttötavoitteille luovat selvityksen mukaan lähitulevaisuudessa erityisesti turvallisuuden, huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden korostuminen, puhdas siirtymä ja kasvaneet tarpeet energiainfralle. Myös demografiset muutokset, kansainvälistyminen sekä aluerakenteen yhä voimakkaampi eriytyminen väestönkasvun ja uudisrakentamisen keskittyessä aiempaa harvemmille seuduille muokkaavat tavoitteisiin kohdistuvia tarpeita. Lisäksi huomioitavina asioina nousevat esille ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden sekä julkisen talouden ja sen vaikutusten hallinta. Selvityksessä kiinnitetään huomiota myös tavoitteiden vaikuttavuuteen: tavoitteiden tulisi olla selkeitä, konkreettisia ja tarvittaessa kohdennettuja eri aluetyypeille.Selvityksessä todetaan, että ministeriöiden välistä yhteistyötä olisi hyvä tehostaa ja VATien seurantajärjestelmää kehittää systemaattisemmaksi. Ministeriöiden välistä yhteistyötä voisi selvityksen mukaan tiivistää esimerkiksi yhdyshenkilöverkostolla, joka kokoaisi ministeriöt yhteen säännöllisesti. Yhteistyö edistäisi alueidenkäytön valtakunnallisten tarpeiden tunnistamista, ennakointia ja yhteensovittamista sekä tavoitteiden toteutumisen, ajantasaisuuden ja tarkistamistarpeiden arviointia.Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa alueidenkäyttölain mukaista suunnittelujärjestelmää. Valtioneuvosto linjaa alueidenkäyttöä niiden avulla valtakunnallisesti merkittävissä asioissa.LisätietojaTimo Turunen
ympäristöneuvos
puh. 029 525 0303
[email protected]

Ympäristöministeriö on julkaissut selvityksen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) ajantasaisuudesta. Selvityksen mukaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet nähdään tarpeellisena ja toimivana välineenä alueidenkäytön valtakunnallisiin tarpeisiin vastaamiseksi kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Alueidenkäytön suunnittelua koskevat säännökset uudistetaan pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti. Esityksestä uudeksi alueidenkäyttölaiksi voi antaa lausuntoja 11. heinäkuuta saakka.Alueidenkäyttölaki sisältää valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, kaavoitusjärjestelmää sekä merialuesuunnittelua koskevat säännökset. Uudistuksella pyritään edistämään muun muassa kaavoituksen sujuvuutta, kaupunkien ja kuntien kasvua, riittävää asuntotuotantoa, yritysten kilpailukykyä sekä Suomen houkuttelevuutta investointikohteena.“Alueidenkäyttölain uudistuksella vauhditamme kasvun ja investointien saamista Suomeen. Tuomme lainsäädäntöön muun muassa maanomistajan aloiteoikeuden ja kumppanuuskaavoituksen, kevennämme muutoksenhakuoikeuksia ja sujuvoitamme kaavoitusprosesseja lukuisin muin tavoin. Toimivat kaavoitusprosessit ovat olennaisessa roolissa investointien edistämisessä ja kuntien kehittämisessä”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala. Kaavoitukseen kevennyksiä Esityksessä ehdotetaan, että maakuntakaavan tehtäviä ja oikeusvaikutuksia rajattaisiin. Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevaa sääntelyä kevennettäisiin. Lakiin lisättäisiin säännökset asemakaavan ja yleiskaavan yhteiskäsittelystä, maanomistajan yleiskaavaa ja asemakaavaa koskevasta aloiteoikeudesta sekä kunnan mahdollisuudesta antaa asemakaavaa tai yleiskaavaa koskeva ehdotus maanomistajan valmisteltavaksi.  Muutoksenhakuoikeus asemakaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä rajattaisiin niihin, joihin kaava välittömästi vaikuttaa. Rekisteröidyillä yhteisöillä olisi tiettyjä laissa mainittuja tilanteita lukuun ottamatta valitusoikeus vain, jos ne ovat tehneet muistutuksen asemakaavaehdotuksesta. Lisäksi kaavoitusmenettelyä yksinkertaistettaisiin. Tuulivoimalle vähimmäisetäisyys asutukseen, aurinkovoiman rakentamista ohjaavat säännökset lakiin Esityksellä ohjataan tuulivoiman sijoittumista erityisesti maakuntakaavoissa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille. Maakuntakaavoituksessa huomioidaan esimerkiksi kuntarajat ylittävät vaikutukset laajasti, mikä vahvistaa tuulivoiman sosiaalista hyväksyttävyyttä. Silloin, kun tuulivoimarakentamista ohjaava yksityiskohtaisempi kaava ei sijoitu maakuntakaavan tuulivoimaloiden alueelle, vähimmäisetäisyyden asutukseen olisi oltava kahdeksan kertaa tuulivoimalan kokonaiskorkeus. Etäisyysvaatimuksesta voitaisiin poiketa maanomistajien suostumuksella. Esityksessä ehdotetaan, että lakiin lisättäisiin aurinkovoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa koskevat säännökset. Jatkossa vähintään kymmenen hehtaarin kokoisten aurinkovoimaloiden rakentaminen edellyttäisi aina kaavoitusta. Suuria aurinkovoimaloita rakennetaan yhä enemmän ja säännöksillä pyritään edistämään aurinkovoimarakentamista ympäristön kannalta kestävästi. Ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden huomioiminen mukaan kaavojen sisältövaatimuksiin, vahvistusta maanomistajan asemaan Kaavojen sisältövaatimuksissa korostettaisiin nykyistä enemmän ilmastonmuutoksen hillintää ja ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä luonnon monimuotoisuuden huomioimista. Nämä olisi lain mukaan huomioitava kaavan laadinnassa. Maanomistajien asemaa vahvistettaisiin siten, että kunnan olisi tietyissä tilanteissa korvattava kaavan suojelumääräyksestä johtuva metsätalouden harjoittamisen rajoitus, jos rajoituksesta aiheutuisi vähäistä suurempi taloudellinen menetys. Suurimpien kaupunkiseutujen yhteistyötä alueidenkäytön, asumisen ja liikennejärjestelmän suunnittelun yhteensovittamisessa vahvistettaisiin. Uuteen alueidenkäyttölakiin sisältyvät alueidenkäytön suunnittelua koskevat säännökset. Voimassa olevan alueidenkäyttölain (entinen maankäyttö- ja rakennuslaki) nimi muuttuu laiksi kaavojen toteuttamisesta. Laki kaavojen toteuttamisesta tulee sisältämään muun muassa maapolitiikkaa, tonttijakoa ja yleisten alueiden rakentamista koskevat säännökset.Anna lausunto | LausuntopalveluLisätietojaEmma-Stina Vehmanen 
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja 
p. 040 847 1992 
[email protected] Anna-Leena Seppälä 
rakennusneuvos 
p. 029 525 0242 
[email protected]

Alueidenkäytön suunnittelua koskevat säännökset uudistetaan pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti. Esityksestä uudeksi alueidenkäyttölaiksi voi antaa lausuntoja 11. heinäkuuta saakka.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Helmi-elinympäristöohjelmalla on vaikutettu myönteisesti heikentyneiden elinympäristöjen kunnostus-, ennallistamis- ja hoito-osaamisen, asiantuntijuuden ja yhteistyömallien vahvistumiseen. Ohjelmassa on onnistuttu edistämään myös luonnon monimuotoisuuden tunnettuutta, arvioinnissa todetaan. Arviointiraportin on laatinut asiantuntijapalveluyhtiö MDI.Helmi-elinympäristöohjelmassa parannetaan elinympäristöjen tilaa ympäri Suomen. Ohjelman ensimmäisessä väliarvioinnissa tarkasteltiin ohjelman onnistumista tavoitteissaan tähän mennessä. Arviointiraportin mukaan Helmi-ohjelman toteutus on ollut pääosin vaikuttavaa ja ohjelma on tehnyt monessa elinympäristössä pirstaloituneesta ennallistamis- ja luonnonhoitotyöstä koordinoidumpaa ja systemaattisempaa. Heikentyneiden elinympäristöjen ennallistaminen, hoito ja kunnostus eivät olisi edenneet samalla tapaa ilman Helmi-ohjelmaa.  Vapaaehtoiset luonnonhoito- ja ennallistamistyöt ovat tärkeä osa koko yhteiskuntaa koskettavaa työtä luonnon tilan parantamiseksi. Helmi-ohjelman toimien vapaaehtoisuus maanomistajille nähdään väliarvioinnissa ohjelman keskeisenä vahvuutena sen onnistumisen kannalta. Vapaaehtoisuus vahvistaa ja ylläpitää toiminnan luotettavuutta maanomistajien ja sidosryhmien näkökulmasta sekä lisää maanomistajien halukkuutta osallistua ohjelman tavoitteisiin.  ”Olen tyytyväinen, että Helmi-ohjelma on tuonut resursseja, koordinoituja toimenpiteitä ja yhteistyötä muun muassa arvokkaiden lintuvesi- ja pienvesikohteiden kunnostukseen ja hoitoon. Monen arvokkaan kohteen tila on päässyt vakavasti heikentymään ja vaikka edessä on monella kohteella paljon pitkäaikaista työtä sekä moniongelmaisia kysymyksiä, on ongelmiin Helmi-ohjelman avulla voitu tarttua”, sanoo ohjelmapäällikkö Maaret Väänänen ympäristöministeriöstä.  ”Kuten arvioinnissa todetaan, nykyisillä Helmi-ohjelman kunnostustoimilla vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta, mutta valuma-aluekunnostuksilla voitaisiin saavuttaa laajempia vesistöhyötyjä. Helmi-ohjelman tueksi tarvitaan siis myös muunlaisia toimia”, Väänänen lisää. ”Helmi-ohjelman väliarviointi osoitti, että kansallisella ohjelmatyöllä voidaan paitsi tarjota välttämätöntä rahoitusta ennallistamis- ja kunnostustoimenpiteisiin, myös vahvistaa luonnon monimuotoisuuden tunnettuutta, tietovarantoja ja yhteistyömalleja. Vaikka ohjelmaan kuuluvat elinympäristöt poikkeavat toisistaan ja toimenpiteiden eteneminen on eritahtista, ohjelmalla arvioitiin olevan sekä suoria vaikutuksia että välillisempää lisäarvoa elinympäristöjen tilan kehitykseen. Väliarvioinnin tuloksia voidaan hyödyntää entistäkin vaikuttavampaan toimintaan ohjelman loppuvuosina. Helmi-ohjelman vuosiseuranta on erinomainen, mikä teki ohjelman tähänastisten tulosten arvioinnista poikkeuksellisen selkeää”, kuvaa asiantuntija Vera Järvenreuna MDI:stä ohjelmatyön saavutuksia. Arvioinnissa nostetaan esiin kehittämisehdotuksia, jotka liittyvät muun muassa viestintään, seurantaan ja tiedonhallintaan sekä yhteistyöhön. Arvioinnin mukaan yksityisillä mailla toteutettavien Helmi-tavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi viestinnän ulottamista aiempaa laajemmalle sidosryhmätasolle. Erityisesti yksityisiä maanomistajia olisi syytä saada laajemmin ohjelman toimenpiteiden toteutuksen piiriin. Maanomistajien aiempaa aktiivisempi tavoittaminen nousee monessa elinympäristökohtaisessa ohjelman teemassa selkeäksi kehittämistarpeeksi.“Tehdystä väliarvioinnista saa hyvän ja ehkä jopa ennakoitua myönteisemmän kokonaiskuvan siitä, missä Helmi-ohjelman toteutuksessa tällä hetkellä mennään. Arviointi antaa myös hyvin pohjaa sille, mihin toimenpiteisiin tulisi erityisesti kiinnittää huomiota jäljellä olevalla jatkokaudella,” maa- ja metsätalousministeriön metsäneuvos Ville Schildt sanoo.Valtaosa toimenpiteistä etenee aikataulussa Arvioinnin mukaan Helmi-ohjelmassa jo käynnistyneistä toimenpiteistä yli puolet on edennyt siten, että asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa nykyisellä vauhdilla vuoteen 2030 mennessä. Noin kolmanneksessa tavoitteista ollaan hieman jäljessä ja 15 % tavoitteista merkittävästi jäljessä. Nopeimmin ovat edenneet muun muassa soiden ennallistaminen ja metsäisten elinympäristöjen ennallistamis- ja hoitotoimet, joista monet toimenpiteistä ovat kohdistuneet valtion maille. Tavoitteiden saavuttamista hidastavia tekijöitä ovat tulevina vuosina määrärahatason lasku sekä uudistukset valtionhallinnossa.Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö tilasivat Helmi-ohjelman väliarvioinnin MDI-yhtiöltä, joka on osa FCG Finnish Consulting Groupia.Helmi-elinympäristöohjelma Helmi-elinympäristöohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma, jossa parannetaan soiden, lintuvesien, perinnebiotooppien, metsien, pienvesien ja rantojen tilaa. Toimijoina ovat olleet alueelliset ELY-keskukset, Metsähallituksen Luontopalvelut ja Metsätalous Oy, Suomen metsäkeskus ja Suomen riistakeskus sekä lukuisat kunnat ja järjestöt. Toimenpiteitä on tehty sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella.  Helmi-elinympäristöohjelman väliarviointi | MDI LisätietojaMaaret Väänänen 
ohjelmapäällikkö
ympäristöministeriö
[email protected] Ville Schildt 
metsäneuvos
maa- ja metsätalousministeriö 
029 516 2190 
[email protected]

Helmi-elinympäristöohjelmalla on vaikutettu myönteisesti heikentyneiden elinympäristöjen kunnostus-, ennallistamis- ja hoito-osaamisen, asiantuntijuuden ja yhteistyömallien vahvistumiseen. Ohjelmassa on onnistuttu edistämään myös luonnon monimuotoisuuden tunnettuutta, arvioinnissa todetaan. Arviointiraportin on laatinut asiantuntijapalveluyhtiö MDI.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Lausuntokierroksella oleva esitysluonnos sisältää ehdotukset valtion asuntorahaston lakkauttamisesta sekä uusista korkotukilainoista perittävistä takausmaksuista. Lausuntoja voi antaa heinäkuun loppuun saakka.Valtion asuntorahasto on talousarvion ulkopuolinen rahasto, jonka varoja käytetään valtion tukeman asuntotuotannon tukitoimiin, kuten korkotukien ja avustusten maksamiseen. Valtion asuntopoliittiset tuet ovat nykyisinkin talousarviomenettelyn ja osin valtiontalouden kehyssuunnittelun piirissä. Talousarvion rahastomomentilla on myös asetettu enimmäisvaltuudet hyväksyttäville korkotukilainoille ja takauksille, myönnettäville avustuksille ja vuokrataloyhteisöjen tukitoimille. Kun rahastosta luovutaan, nämä tuet maksetaan jatkossa suoraan talousarviosta.Esitysluonnos valtion asuntorahaston lakkauttamisesta sekä takausmaksun perimisestä uusista korkotukilainoista I lausuntopalvelu.fiTalouspoliittisen ministerivaliokunnan linjaus asuntorahaston lakkauttamisesta (24.6.2024)Hankesivu: Valtion asuntorahaston lakkauttaminen ja valtion tukeman asuntotuotannon takausmaksutLisätietoja Emma-Stina Vehmanen
ministeri Multalan erityisavustaja
p. 040 847 1992
[email protected]Satu Eronen
hallitussihteeri
p. 0295 250 180
[email protected]

Lausuntokierroksella oleva esitysluonnos sisältää ehdotukset valtion asuntorahaston lakkauttamisesta sekä uusista korkotukilainoista perittävistä takausmaksuista. Lausuntoja voi antaa heinäkuun loppuun saakka.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Merenkurkun luonnonsuojelualueen perustamista on valmistellut paikallisten kuntien edustajista koostunut työryhmä. Työryhmän laatimasta ehdotuksesta voi antaa lausuntoja 30. kesäkuuta 2025 saakka.Merenkurkun luonnonsuojelualueeseen kuuluisi noin 64 589 hehtaaria valtion omistamia alueita, jotka sijaitsevat Korsnäsin, Maalahden, Mustasaaren ja Vöyrin kunnissa sekä Uudenkaarlepyyn ja Vaasan kaupungeissa. Alueesta 2863 hehtaaria on maa-aluetta ja 61 726 hehtaaria vesialuetta, ja siitä sisävesialuetta 35 hehtaaria.Lausuntopyyntö työryhmän ehdotuksesta Merenkurkun suojelualueen perustamiseksi I lausuntopalvelu.fiLisätietojaTarja Haaranen 
ylijohtaja 
ympäristöministeriö 
p. 029 525 0282 
[email protected] Leila Suvantola 
lainsäädäntöneuvos 
p. 0295250433 
[email protected] 

Merenkurkun luonnonsuojelualueen perustamista on valmistellut paikallisten kuntien edustajista koostunut työryhmä. Työryhmän laatimasta ehdotuksesta voi antaa lausuntoja 30. kesäkuuta 2025 saakka.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suden suojelustatuksen muutoksen luontodirektiivissä sinetöi Euroopan parlamentin tämänpäiväinen äänestys. Asia etenee vielä jäsenmaiden vahvistettavaksi.Suojellun lajin metsästäminen voidaan sallia, kun taas tiukasti suojeltua lajia voidaan metsästää vain poikkeustapauksissa, jos eläimet aiheuttavat vaaraa ihmisille tai kotieläimille.“Toimivalla suurpetopolitiikalla edistetään ihmisen ja suden rinnakkaiseloa ennaltaehkäisten vahinkoja. Hallitus on tehnyt onnistuneesti töitä tämän edistämiseksi. On turvallisuudenkin kannalta olennaista, että kannanhoidollinen metsästys mahdollistetaan samalla, kun susi lajina pysyy suojeltuna”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.“Suden suojeluaseman alentaminen tuo lisää kaivattua joustavuutta kansalliseen suurpetopolitiikkaan. Olemme maa- ja metsätalousministeriössä valmiudessa viedä muutokset ripeästi kansalliseen lainsäädäntöön. Tiedotamme näistä toimenpiteistä pian erikseen”, kommentoi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.Muutoksen taustalla on Bernin sopimuksen pysyvän komitean päätös suden suojeluaseman muuttamisesta, jota myös Suomi tuki. Komission maaliskuussa tekemällä ehdotuksella muutos saatetaan osaksi EU:n lainsäädäntöä suden osalta.Suomessa susi on luokitukseltaan erittäin uhanalainen. Suomen tulee edelleen seurata suden kannan kehitystä sekä huolehtia siitä, että suden metsästys ei ole ristiriidassa suotuisan suojelutason säilyttämisen kanssa.Lisätietoja Lyydia Ylönen  
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja  
p. 050 476 1341  
[email protected] Iina Mattila 
maa- ja metsätalousministerin erityisavustaja   
p. 050 473 6221 
[email protected] Maria Westerman
erityisasiantuntija 
ympäristöministeriö 
p. 029 525 0031 
[email protected] Sami Niemi
neuvotteleva virkamies 
maa- ja metsätalousministeriö 
p. 029 516 2391   
[email protected]

Suden suojelustatuksen muutoksen luontodirektiivissä sinetöi Euroopan parlamentin tämänpäiväinen äänestys. Asia etenee vielä jäsenmaiden vahvistettavaksi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on tänään myöntänyt ensimmäistä kertaa poikkeuksen Natura 2000 -verkoston suojelusta. Poikkeus myönnettiin Kokemäenjoen tulvasuojelusuunnitelman mukaisen Säpilän oikaisu-uoman rakentamiseen. Pori on Suomen merkittävin tulvariskialue, ja Säpilän oikaisu-uoma auttaa suojaamaan kaupunkia vakavilta tulvilta. Hankkeen toteuttaminen edellyttää, että aluehallintovirasto myöntää hankkeelle vesiluvan. Euroopan laajuiseen Natura 2000 -verkostoon kuuluvien alueiden suojeluperusteita ei saa merkittävästi heikentää. Lainsäädäntö kuitenkin sallii poikkeuksen tilanteissa, joissa jokin hanke tai suunnitelma on toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä, eikä tavoitteen saavuttamiselle ole vaihtoehtoa. Ratkaisun Suomessa tekee valtioneuvosto. Tulvasuojeluhankkeet ovat keskeisiä ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä hankkeita. Lähes kolmasosa kaikista Euroopan unionissa tehdyistä poikkeuksista Natura 2000 -suojeluun on liittynyt tulvasuojeluun. Hankkeen vaihtoehdottomuutta arvioineet Suomen ympäristökeskus ja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ovat katsoneet, että Säpilän oikaisu-uoma voi merkittävästi vähentää ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuvaa tulvariskiä poikkeuksellisissa vesi- ja säätilanteissa tavalla, jota ei voida saada aikaan ilman Säpilän oikaisu-uomaa. Oikaisu-uomalla voidaan lisätä Kokemäenjoen läpäisykykyä asteittain vaikeutuvassa vesitilanteessa ennakoivasti siten, että yläpuolisiin järviin voidaan saada lisää varastotilaa. Erittäin vaikeassa tulvatilanteessa kyseisiä vesivarastoja hyödyntämällä voidaan hidastaa Kokemäenjoen virtaamaa, jolloin jokeen muodostuu hyydepadoilta suojaava jääkansi. Tulvametsäluontotyypin heikentyminen hyvitetään parantamalla tulvametsäesiintymien tilaa NoormarkunjoellaValtioneuvosto päätti samalla, että Säpilän oikaisu-uoman rakentamisen aiheuttama tulvametsäluontotyypin heikentyminen hyvitetään toteuttamalla Porin kaupungissa Noormarkunjoella sijaitsevilla 9,1 hehtaarin tulvametsäesiintymillä niiden tilaa parantavia toimia. Tämän lisäksi Natura 2000 -verkostoon valmisteltaisiin kaksi yhteensä noin 80 hehtaarin suuruista aluetta, joilla esiintyy yhteensä noin 35 hehtaaria tulvametsiä. Korvaavien toimien kustannuksista vastaavat hankkeen toteuttajat Kokemäenjoen säännöstely-yhtiö ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue.Poikkeuksia Natura 2000 -verkoston suojelusta myönnetään Euroopan unionissa harvakseltaan. Vuosien 2012–2019 aikana jäsenvaltiot myönsivät poikkeuksen noin sataan hankkeeseen tai suunnitelmaan. Yli puolet hankkeista tai suunnitelmista koski Saksaa. Osa jäsenvaltioista ei ole sallinut yhtään poikkeusta. Suomessa tämä on ensimmäinen kerta, kun Natura 2000 -suojelusta on sallittu poiketa. Aiemmin valtioneuvosto on kaksi kertaa (vuosina 2018 ja 2019) hylännyt poikkeushakemuksen sillä perusteella, että hankkeelle tai suunnitelmalle on olemassa vaihtoehto. Toinen hankkeista koski Sallan matkailualueen laajentamista ja toinen niin sanotun Vuotoksen tekoaltaan rakentamista. LisätietojaLeila Suvantola
Lainsäädäntöneuvos
etunimi.sukunimi(at)gov.fi
p. 050 7044 323
 

Valtioneuvosto on tänään myöntänyt ensimmäistä kertaa poikkeuksen Natura 2000 -verkoston suojelusta. Poikkeus myönnettiin Kokemäenjoen tulvasuojelusuunnitelman mukaisen Säpilän oikaisu-uoman rakentamiseen. Pori on Suomen merkittävin tulvariskialue, ja Säpilän oikaisu-uoma auttaa suojaamaan kaupunkia vakavilta tulvilta. Hankkeen toteuttaminen edellyttää, että aluehallintovirasto myöntää hankkeelle vesiluvan. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Pohjoismaiden ympäristö- ja ilmastoministerit kokoontuvat Nuuksioon torstaina 8. toukokuuta. Suomi toimii pohjoismaisen ministerineuvoston puheenjohtajamaana vuonna 2025.”On hienoa saada pohjoismaiset kollegani Suomeen ja päästä käymään läpi monia isoja ja ajankohtaisia kysymyksiä, kuten miten voimme yhdessä ratkoa valtavan nopeasti kasvaneen EU:n ulkopuolisen etäkaupan ongelmia”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Kestävä ja turvallinen etäkauppa vaatii yhteispeliäEtäkauppa EU:n ulkopuolisista maista on kasvanut voimakkaasti viime vuosina: Suomeen saapuvien, alle 150 euron arvoisten tavaralähetysten määrä kahdeksankertaistui vuosien 2023–2024 välillä.  Kiihtynyt ostosten tekeminen verkkokaupoissa on herättänyt keskustelua muun muassa etäkaupan turvallisuudesta ja ympäristövaikutuksista. Pohjoismaiden ministerit keskustelevat Nuuksiossa mahdollisuuksista edistää turvallista ja kestävää etäkauppaa pohjoismaisessa yhteistyössä.Pöydällä uudet keinot luonnon tilan parantamiseksiMinisterit keskustelevat uusista keinoista luonnon tilan parantamiseksi. EU:ssa luonnonarvomarkkinat ovat nousseet vahvaksi kehittämiskohteeksi. Rahoituspohjaa tulee laajentaa, jotta luontokato on mahdollista pysäyttää. Käynnistyessään luonnonarvomarkkinoilla ostetaan ja myydään luontoarvoja. Pohjoismaiden tavoitteena laillisesti sitova muovisopimusKansainvälisestä muovisopimuksesta neuvotellaan jälleen elokuussa Sveitsin Genevessä. Pohjoismaiden ympäristö- ja ilmastoministerit käyvät Nuuksiossa läpi Pohjoismaiden tärkeimpiä prioriteetteja tulevissa kansainvälisissä neuvotteluissa. Ministerit pitävät erittäin tärkeänä, että Genevessä päästään sopuun laillisesti sitovasta ja muovin koko elinkaaren kattavasta sopimuksesta haastavasta neuvottelutilanteesta huolimatta. Kokouksen asialistalla on myös marraskuussa Brasilian Belémissä järjestettävä ilmastokokous COP30. Ministerit keskustelevat ilmastokokouksen pääteemoista sekä yhteistyömahdollisuuksista ilmastokokouksen alla. LisätietojaLyydia Ylönen
ympäristö- ja ilmastoministeri Multalan erityisavustaja  
p. 050 476 1341
[email protected]  Bo Storrank
neuvotteleva virkamies  
p. 029 525 0346 
[email protected]

Pohjoismaiden ympäristö- ja ilmastoministerit kokoontuvat Nuuksioon torstaina 8. toukokuuta. Suomi toimii pohjoismaisen ministerineuvoston puheenjohtajamaana vuonna 2025.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kestävän kehityksen toimikunta, valtioneuvoston kanslia, ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Ympäristömerkintä Suomi palkitsivat keskiviikkona 7. toukokuuta vuoden 2024 parhaat kestävän kehityksen sitoumukset. Tänä vuonna palkituiksi tulivat pääkaupunkiseudun partiolaiset, Väylävirasto, Skanska, Feelia Oy, Unicafe, Scandic Hotels sekä Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalvelut Oy.Sitoumus2050-palveluun tehdyt vapaaehtoiset kestävyyssitoumukset ovat kestävän kehityksen toimikunnan ja sen yhteistyökumppanien keino kutsua kaikki mukaan vahvistamaan kestävää kehitystä. Sitoumus2050-palvelu kokoaa yhteen laajan joukon kestävän kehityksen eri ulottuvuuksia edistäviä sitoumuksia sekä ministeriöiden ja toimialojen välisiä green deal -sopimuksia. Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist jakoi palkinnot vuoden 2024 vaikuttavimmille sitoumuksille ja green deal -sopimuksille Kestävän kehityksen toimikunnan ja eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan järjestämässä Kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus -seminaarissa. Palkituissa sitoumuksissa edelläkävijyyttä ja osallistamista Pääkaupunkiseudun partiolaisten kestävän kehityksen toimenpidesitoumus vauhdittaa monin konkreettisin tavoin partion siirtymää kohti ympäristökestävyyttä. Oman toiminnan kestävyyden vahvistamisen lisäksi sitoumuksella pyritään myös innostamaan muita lippukuntia tekemään oma sitoumus. Väylävirasto on toteuttanut pitkäjänteisesti ja systemaattisesti päästöttömien työmaiden green dealin tavoitteita omilla työmaillaan laajasti eri puolilla Suomea. Feelia Oy puolestaan on lisännyt ravitsemussitoumuksensa puitteissa valikoimiinsa huomattavan määrän ravintoarvoiltaan tuoteryhmänsä sisällä parempia Sydänmerkkituotteita. Unicafen elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumus osoittaa sitoutuneisuutta materiaalitehokkuuden ja kiertotalouden edistämiseen sekä vahvistaa opiskelijoiden tietoisuutta ruokajärjestelmän kestävyyskysymyksistä. Skanska osallistui aktiivisesti Kiertotalouden green deal -mallin kehittämiseen. Yritys teki oman rakennustuotteiden ehjänä purkamista sekä tuotteiden uudelleenkäytön lisäämistä koskevan sitoumuksensa ensimmäisten joukossa ja on toiminut hyvänä esimerkkinä muille toimijoille. Scandic Hotels taas on esimerkillinen toimija ekologisesti kestävien hankintojen saralla. Yritys on ottanut Joutsenmerkin ja EU-ympäristömerkin kattavasti osaksi hankintojaan. Merkit näkyvät muun muassa hotellien sängyissä ja paino- ja tekstiilipalveluissa. Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalveluiden konkreettinen ja hyvin tehty rasisminvastainen sitoumus on laadittu yrityksen omista lähtökohdista. Esimerkillinen sitoumus nostaa rohkeasti esiin haasteita ja luo niihin ratkaisuja, osallistaa työntekijöitä ja seuraa toimenpiteiden toteutumista aktiivisesti. Sitoumus tukee työelämän moninaisuutta ja osoittaa, että organisaatio on valmis kehittymään ja edistämään kaikille yhdenvertaista työelämää. ”Lämpimät onnittelut voittajille ja kiitos teille kaikille työstänne kestävän kehityksen edistämiseksi. On erityinen ilo päästä palkitsemaan ensimmäistä kertaa kahden uuden sitoumustyypin, eli kiertotalouden green dealin ja hallituksen yhdenvertaisuustiedonannon toimeenpanoon liittyvän rasismin vastaisen kampanjan edustajat”, liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist sanoo. Kaikkiin sitoumuksiin ja green dealeihin voi tutustua Sitoumus2050-palvelussa. Samalla voit tehdä oman kestävän kehityksen sitoumuksen. YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 kestävän kehityksen toimintaohjelmasta ja tavoitteista, jotka ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä globaalisti vuosina 2016–2030. Sitoumus2050 on verkkopalvelu, jossa kaikki yhteiskunnan toimijat voivat tehdä vapaaehtoisia sitoumuksia tavoitteiden edistämiseksi omassa toiminnassaan. 

Kestävän kehityksen toimikunta, valtioneuvoston kanslia, ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Ympäristömerkintä Suomi palkitsivat keskiviikkona 7. toukokuuta vuoden 2024 parhaat kestävän kehityksen sitoumukset. Tänä vuonna palkituiksi tulivat pääkaupunkiseudun partiolaiset, Väylävirasto, Skanska, Feelia Oy, Unicafe, Scandic Hotels sekä Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalvelut Oy.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö avaa avustushaun hankkeille, jotka tukevat rakennetun ympäristön tietojärjestelmän (Ryhti) käyttöönottoa. Avustuksia voidaan myöntää yhteensä enintään 3,75 miljoonaa euroa kuntien ja maakuntien liittojen yhteishankkeisiin, jotka mahdollistavat yhteentoimivan tiedon tuottamisen ja Ryhti-järjestelmän käyttöönoton tietoturvallisesti. Avustushaku on auki 6.5 ja 30.6.2025 välisenä aikana.Ympäristöministeriön avustuksen on tarkoitus auttaa kuntia ja maakuntien liittoja parantamaan kaavoituksen ja rakennuslupien tiedonhallintaa uudistuneen lainsäädännön mukaiseksi. Uudistunut lainsäädäntö vauhdittaa digitalisaatiota ja varmistaa, että rakennetun ympäristön tieto kulkee jatkossakin turvallisesti, sujuvasti ja luotettavasti.  Hae avustusta | haeavustuksia.fiAvustuksella tuetaan kuntien valmiuksia tuottaa tietomallimuotoista tietoa ja toimittaa sitä Ryhti-järjestelmään Avustettavat toimet voivat liittyä esimerkiksi henkilöstön osaamisen päivittämiseen, uudistuksen toimeenpanoon, teknisen kyvykkyyden luomiseen ja alueidenkäytön tietojen laadun parantamiseen. Hankkeiden lopputuloksena kuntien ja maakuntien liittojen tulee ottaa Ryhti-järjestelmä käyttöön. ”Rakentamisen lupa- ja alueidenkäytön tietojen toimittaminen tietomallimuodossa Ryhti-järjestelmään vaatii muutoksia kuntien ja maakuntien liittojen käyttämiin ohjelmistoihin ja järjestelmiin. Teknisen kyvykkyyden lisäksi lainsäädännön muutokset vaativat kunnilta ja maakuntien liitoilta uutta osaamista ja toimintamallien uudistusta. Tässä avustushaussa priorisoidaan kuntia ja maakuntien liittoja, jotka eivät ole aiemmin saaneet avustusta vastaavaan toimeenpanoon”, kertoo erityisasiantuntija Jemina Suikki.  Ympäristöministeriö on avustanut vuosien 2023–2025 aikana kuntien ja maakuntien liittojen 30 hanketta, jotka luovat teknistä kyvykkyyttä lainsäädännön velvoitteiden toteuttamiseksi ja käyttöönottavat Ryhti-järjestelmää. Tähän mennessä avustusta on jaettu kolmella hakukierroksella yhteensä 6,5 miljoonaa euroa.  Millaisiin hankkeisiin avustusta voi hakea?  Avustus on tarkoitettu sellaisten välttämättömien ja tarpeellisten muutosten toteuttamiseen, jotka mahdollistavat Ryhti-tietojärjestelmän ja kansallisten tietomallien käyttöönoton. Toimenpiteiden toteuttamisessa otetaan huomioon kansallinen yhteentoimivuus sekä digitaalinen turvallisuus.  Avustusta voi hakea vain useamman kunnan tai maakuntien liittojen yhteishankkeisiin, jossa kaikki avustuksen saajat ovat kuntia tai maakuntien liittoja. Avustushaku on auki 6.5 ja 30.6.2025 välisenä aikana. Avustusta voi hakea Haeavustuksia.fi -verkkopalvelussa.  Avustus on käytettävissä 30. syyskuuta 2027 asti. Infotilaisuus avustushausta toukokuussa Avustuksen hakemisesta järjestetään kaikille avoin infotilaisuus 20. toukokuuta 2025 klo 10–11. Tervetuloa mukaan!Ilmoittaudu infotilaisuuteen kuulemaan lisää avustushausta Lisätietoja Jemina Suikki 
erityisasiantuntija 
puh. 0295 250 345 
[email protected] 

Ympäristöministeriö avaa avustushaun hankkeille, jotka tukevat rakennetun ympäristön tietojärjestelmän (Ryhti) käyttöönottoa. Avustuksia voidaan myöntää yhteensä enintään 3,75 miljoonaa euroa kuntien ja maakuntien liittojen yhteishankkeisiin, jotka mahdollistavat yhteentoimivan tiedon tuottamisen ja Ryhti-järjestelmän käyttöönoton tietoturvallisesti. Avustushaku on auki 6.5 ja 30.6.2025 välisenä aikana.

Lähde: ym.fi