NordenBladet — Valtioneuvoston asetukset asuntosäästöjärjestelmästä (ASP) ja asuntolainan takausmaksusta keräsivät yhteensä 21 lausuntoa. Useimmat lausunnonantajat kannattavat esitystä.Lausuntopalautteessa ASP-järjestelmää pidetään tärkeänä keinona edistää säästämistä ja tasavertaisia mahdollisuuksia ensiasunnon hankintaan. Esitettyjä asetuksia pidetään pääosin kannatettavina. Samalla järjestelmään toivotaan kuitenkin lisää joustavuutta, jotta se vastaisi paremmin nykyisessä haastavassa taloustilanteessa erityisesti nuorten ja opiskelijoiden tilanteeseen.Lausunnoissa esitetään erilaisia näkemyksiä ASP-korkotukilainojen enimmäislainamäärien kehittämisestä ja niiden suhteesta alueelliseen asuntojen hintakehitykseen. Valtiovarainministeriö vastustaa ASP-korkotukilainojen enimmäislainamäärien korottamista valtion riskienhallinnan näkökulmasta ja toteaa, ettei ASP-lainajärjestelmän ehtoja tule käyttää suhdanteiden tasaamiseen.Osassa lausunnoista puolestaan kiinnitetään huomiota siihen, että pääkaupunkiseudun, erityisesti Helsingin, korkea hintataso poikkeaa selvästi muusta maasta. Lausuntojen mukaan enimmäislainamäärien kehittämisessä olisi tärkeää varmistaa, ettei ensiasunnon hankinnan mahdollisuus eriydy perusteettomasti eri kasvukeskusten välillä.Uudistus voimaan kesäkuussa 2026ASP-lainsäädäntöä uudistetaan pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti. Uudistuksen tavoitteena on parantaa ensiasunnon ostajien asemaa ja mahdollisuuksia hankkia tarpeita vastaava asunto sekä selkeyttää asuntosäästöjärjestelmää ja asuntolainan valtiontakausta koskevaa lainsäädäntöä.Lausunnoilla olleet valtioneuvoston asetukset täydentävät ASP-lainsäädännön kokonaisuudistusta. Asetusten on tarkoitus tulla voimaan 1.6.2026 uuden ASP-lainsäädännön astuessa voimaan.Lausuntoyhteenveto (pdf)Lausunnot luettavissa kokonaisuudessaan hankesivullaLisätietojaAnu Karjalainen lainsäädäntöneuvos p. 029 525 0067 [email protected]
Valtioneuvoston asetukset asuntosäästöjärjestelmästä (ASP) ja asuntolainan takausmaksusta keräsivät yhteensä 21 lausuntoa. Useimmat lausunnonantajat kannattavat esitystä.
NordenBladet — Ympäristöministeriö myöntää vuonna 2026 yhteensä 2,37 miljoonaa euroa harkinnanvaraisia valtionavustuksia ympäristö-, asunto- ja rakennusalan järjestöjen työhön ja ympäristönhoitoon.Avustusta saa 32 yhteisöä. Suurimmat avustukset saavat Pidä Saaristo Siistinä ry, Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Suomen Metsästäjäliitto ry, Natur och Miljö rf ja Vuokralaiset VKL ry.”Tänä vuonna vahvistimme erityisesti avustusten vaikuttavuutta ja nostimmekin muutamien erityisen vaikuttavaa työtä tekevien ympäristöjärjestöjen avustusmääriä. Tämä mahdollistui painottamalla hakijoiden arvioinnissa toiminnan valtakunnallisuutta, kansalaistoiminnan laatua ja toiminnan tuloksellisuutta”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Määrärahaan sisältyy eduskunnan valiokuntakäsittelyssä lisäämä 200 000 euron osoitus Pidä Saaristo Siistinä ry:lle ja 150 000 euron osoitus Suomen Metsästäjäliitto ry:lle ympäristötöihin.Vuonna 2025 ympäristöministeriö jakoi avustuksia 2,18 miljoonaa euroa. Avustuksella tuetaan valtakunnallisia luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöjä sekä valtakunnallisten asunto- ja rakennusalan järjestöjen perustoimintaa. Niillä tuetaan myös saariston ympäristönhoitoa, saaristoalueiden ja tunturialueiden jätehuoltoa sekä ympäristövahinkojen torjuntaan liittyvää vapaaehtoistyötä. Lisäksi määrärahalla tuetaan kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista sekä muuta ympäristökasvatusta ja -valistusta edistäviä valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittäviä hankkeita.LisätietojaTiina Kotonen-Pekkanen kehittämispäällikkö [email protected]
Ympäristöministeriö myöntää vuonna 2026 yhteensä 2,37 miljoonaa euroa harkinnanvaraisia valtionavustuksia ympäristö-, asunto- ja rakennusalan järjestöjen työhön ja ympäristönhoitoon.
NordenBladet — Santa Martassa järjestettyyn konferenssiin osallistuvat Euroopan maat haluavat ilmaista vahvan tukensa ensimmäiselle konferenssille koskien siirtymää pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja arvostavat Kolumbian ja Alankomaiden osoittamaa johtajuutta. Santa Martan konferenssissa perustetaan toimintaan painottuva foorumi työn laajentamiseksi ja energiasiirtymän edistämiseksi. Tämä on äärimmäisen tärkeää ilmastokriisin ratkaisemiseksi.Olemme valmiita rakentamaan laajoja ja osallistavia yhteenliittymiä, jotka tuovat yhteen kumppaneita kehittyneistä ja kehittyvistä maista, tiedeyhteisöstä, kaupungeista, yksityiseltä sektorilta, alkuperäiskansoista, paikallisyhteisöistä, kansanedustuslaitoksista ja kansalaisyhteiskunnasta. Tämän tulisi vauhdittaa edistymistä ja tuottaa vahvoja tuloksia.Santa Martan konferenssi osoitti, että tehokkaita ratkaisuja on jo olemassa ja niiden käyttöä tulee laajentaa ja edistää monenkeskisessä ilmastotyössä. Santa Martan konferenssi osoitti, että meillä on jo runsaasti kokemusta puhtaan energian saatavuuden parantamisesta, siirtymästä pois fossiilisista polttoaineista, taloudellisten ohjauskeinojen käytöstä mukaan lukien uskottava ja oikeudenmukainen fossiilisten polttoaineiden tuen uudistus, polttoaineen vaihdosta ja työelämän muutoksesta. Toimien laajentaminen edellyttää kansainvälisen yhteistyön vahvistamista ja kansainvälisiä investointeja. Hyviksi todetut käytännöt, kansalliset tiekartat, jaetut kokemukset ja kehittyneet ja kohtuuhintaiset teknologiat voivat edistää muutosta samalla, kun ne vahvistavat taloudellista kestävyyttä, energia-autonomiaa ja elämänlaatua ja hintojen laskua. Siirtymän tulee olla sosiaalisesti oikeudenmukainen ja luoda laadukkaita työpaikkoja. Oikeudenmukainen siirtymä on onnistumisen edellytys.Ilmasto- ja energiatoimet vaurauden ja turvallisuuden vetureinaKorostamme sitä, että ilmasto- ja energiatoimet ovat erottamattomasti yhteydessä kilpailukykyyn, vaurauteen, kansanterveyteen, sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen, energia-autonomiaan ja turvallisuuteen.2000-luvulla turvallisuutta määrittelevät ilmastokestävyys, kestävä energia ja taloudellinen autonomia. Ilmastotoimien vauhdittaminen, energiasiirtymän edistäminen, kilpailukyvyn vahvistaminen ja energiaturva ovat tavoitteita, jotka vahvistavat toinen toisiaan. Riippuvuus fossiilisista polttoaineista luo haavoittuvuutta, ja siirtyminen pois niiden käytöstä voi suojata taloutta ja väestöä konfliktien, epävakauden ja heilahtelujen kerrannaisvaikutuksilta. Siirtyminen pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä vähentää haavoittuvuuksia.Katsomme, että energiasiirtymä merkitsee huomattavia mahdollisuuksia paikallisyhteisöille, koska sillä voidaan luoda työpaikkoja, edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja tukea kestävää vaurautta.Monenkeskisyyden vahvistaminen ja osapuolikokouksen päätösten toimeenpanoMonenkeskisyys on välttämätöntä rajat ylittävän maailmanlaajuisen kriisin ratkaisemiseksi. Tämän tulee perustua tieteeseen ja rakentua hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n työn pohjalle 28. osapuolikokouksessa (COP28) maat sitoutuivat siirtymään pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä oikeudenmukaisesti, hallitusti ja tasapuolisesti, ja nyt tulee kiireesti edetä sitoumuksesta sen toteuttamiseen ja vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä. Santa Martassa käynnistetty maailmanlaajuisen energiasiirtymän tiedepaneeli (Global Energy Transition SPGET) auttaa vauhdittamaan koordinoituja toimia siirtymiseksi pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä hallitustenvälisen ilmastopaneelin linjausten mukaisesti.Santa Martan konferenssi voi tehostaa käynnissä olevia kansainvälisiä toimia, mukaan lukien 30. osapuolikokouksen puheenjohtajamaan tiekarttaa. Se myös välittää vahvan viestin yrityksille, rahoituslaitoksille ja monenkeskisille kehityspankeille, että niiden kannattaa investoida energiasiirtymään.Santa Martassa käynnistetty toimintatapa siirtymiseksi pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä auttaa varmistamaan tiiviimmän yhteensovittamisen, tiukemmat tavoitteet ja paremman kollektiivisen kapasiteetin edetessämme kohti tulevia YK:n ilmastokokouksia, sekä mahdollistaa vahvemmat ja laajemmat toimet. Santa Martassa järjestettyyn ensimmäiseen kokoukseen osallistuneet EU:n jäsenvaltiot olivat: Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Luxemburg, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovenia, Suomi ja Tanska. Euroopan komissio osallistui myös kokoukseen.LisätietojaMarjo Nummelin (tavoitettavissa 4.5. alkaen) ympäristöneuvos ympäristöministeriö [email protected] p. 040 523 3710
Santa Martassa järjestettyyn konferenssiin osallistuvat Euroopan maat haluavat ilmaista vahvan tukensa ensimmäiselle konferenssille koskien siirtymää pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja arvostavat Kolumbian ja Alankomaiden osoittamaa johtajuutta. Santa Martan konferenssissa perustetaan toimintaan painottuva foorumi työn laajentamiseksi ja energiasiirtymän edistämiseksi. Tämä on äärimmäisen tärkeää ilmastokriisin ratkaisemiseksi.
NordenBladet — Hallitus on antanut eduskunnalle rakentamislain muutosesityksen, jolla lakiin lisättäisiin ensimmäistä kertaa säännökset asuntojen lyhytaikaisesta vuokrauksesta.“Nopeasti yleistyneessä lyhytvuokrauksessa on paljon hyvää, mutta myös haastavia lieveilmiöitä. Toiminta tarvitsee selkeät pelisäännöt. Lyhytvuokrauksen ennakoitavuuden vahvistaminen on kaikkien osapuolten etu. Jatkossa niin lyhytvuokrauksesta kiinnostunut asunnon omistaja, naapurit kuin viranomaisetkin tietävät, kuinka laajamittainen lyhytvuokraus on sallittua ilman lupaprosessia”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Asemakaava-alueiden muussa kuin asuinkäytössä olevien asuntojen lyhytvuokraukselle vuorokausiraja Esityksen mukaan asemakaava-alueella sijaitsevan asunnon, joka ei ole vakinaisesti tai tilapäisesti asuttu, voisi vuokrata lyhytaikaisesti alle 28 päivän jaksoissa yhteensä enintään 90 päivää kalenterivuoden aikana hakematta rakentamislupaa. Vuorokausirajat koskisivat esimerkiksi taajamien sijoitusasuntoja, joissa ei ole kirjoilla yhtään asukasta. Kunta voisi nostaa vuorokausirajan enintään 180 päivään haluamillaan asemakaava-alueilla. Näin kunnat voisivat huomioida oman tilanteensa ja vastata esimerkiksi matkailusesongin aikaiseen kasvaneeseen majoituskysyntään. “Lyhytvuokraukseen liittyy monia näkökulmia, ja tilanne Suomen kunnissa vaihtelee huomattavasti. Haluamme antaa kunnille mahdollisuuden sallia lyhytvuokraus lain perustasoa laajemmin tietyissä rajoissa. Näin kunnat voivat huomioida paremmin oman tilanteensa ja tarpeensa”, ministeri Sari Multala sanoo. Kunnan olisi kuultava kuntalaisia vuorokausirajan nostoa koskevassa päätöksenteossa, eikä asemakaavan toteuttamiselle saisi aiheutua haittaa. Asunnon haltijan olisi pidettävä kirjaa asunnon lyhytvuokrauspäivistä, ja esitettävä tiedot rakennusvalvonnalle pyydettäessä. Rakennusvalvonta voisi edelleen puuttua kiellettyyn lyhytvuokraukseen uhkasakolla. Lyhytvuokrauksen vuorokausiraja ja muistiinpanovelvollisuus tulisivat voimaan 1.1.2027. Lakiesitystä varten on tutustuttu muiden Euroopan maiden sääntelyyn lyhytvuokrauksesta. Monessa maassa on käytössä lyhytvuokrauksen vuorokausirajat, mutta ne vaihtelevat huomattavasti maiden kesken. Asuinkäytössä olevien asuntojen, loma-asuntojen ja haja-asutusalueilla sijaitsevien asuntojen lyhytvuokraukseen ei muutoksia Vakinaisesti ja tilapäisesti asuttujen asuntojen, loma-asuntojen sekä haja-asutusalueella sijaitsevien asuntojen lyhytvuokraukseen ei esitetä muutoksia. Niiden lyhytvuokrauksessa noudatettaisiin myös jatkossa voimassa olevan rakentamislain yleistä sääntelyä. Esimerkiksi asunnon käyttötarkoituksen muuttaminen majoitustilaksi edellyttäisi rakentamislupaa, kuten se edellyttää nykyäänkin. Rakentamislakiin myös rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä (EPBD) ja uusiutuvan energian direktiiviä (RED III) toimeenpanevia muutoksia Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rakentamislakia EPBD- ja RED III -direktiivien toimeenpanemiseksi. Rakentamislakiin lisättäisiin päästöttömän rakennuksen määritelmä. Lisäksi rakentamislakiin lisättäisiin uusi hyötypinta-alan käsite, tarkennettaisiin lähes nollaenergiarakennuksen määritelmää ja muutettaisiin energiatehokkuuden olennaista teknistä vaatimusta koskevaa pykälää. Uusien ja laajamittaisesti korjattavien rakennusten uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian vähimmäisosuuden määrää nostettaisiin 38 prosentista 52 prosenttiin energialaskennassa käytettävästä laskennallisesta ostoenergian määrästä, jos se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa.
Rakentamislakiin tehtäisiin myös eräitä muita muutoksia. Lakiin esimerkiksi lisättäisiin seuraamus EU:n rakennustuoteasetuksen rikkomisesta. Suunnittelutehtävien ja työnjohtajien kelpoisuuksia koskevaa siirtymäsäännöstä muutettaisiin siten, että poikkeuksellisen vaativan työnjohtajan ja suunnittelijan kelpoisuusvaatimukset katsottaisiin täyttyviksi myös henkilöllä, joka on suorittanut rakennusinsinöörin tutkinnon. Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian lukuun ottamatta lyhytvuokrauksen vuorokausirajaa ja muistiinpanovelvollisuutta, jotka tulisivat voimaan vuoden 2027 alusta.Kysymyksiä ja vastauksia lyhytvuokrauksestaRakentamislakiValtioneuvoston päätökset
Hallitus on antanut eduskunnalle rakentamislain muutosesityksen, jolla lakiin lisättäisiin ensimmäistä kertaa säännökset asuntojen lyhytaikaisesta vuokrauksesta.
NordenBladet — Valtioneuvosto päätti tänään muutoksista jätelakiin ja verkon välityspalveluiden valvonnasta annettuun lakiin EU:n uuden pakkausasetuksen toimeenpanemiseksi. Pakkausten tuottajayhteisöjen ja juomapakkausten palautusjärjestelmän ylläpitäjien tulisi rahoittaa toimia jätteen synnyn vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. Lisäksi hallitus esittää uusia viranomaisia valvomaan pakkausasetuksen velvoitteita. Hallituksen esitys on pakkausasetuksen toimeenpanon ensimmäinen vaihe.Lainsäädännön muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 12.8.2026. EU:n pakkausasetus on sellaisenaan suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä. Pakkausasetuksen keskeisenä tavoitteena on ehkäistä syntyvän pakkausjätteen määrää sekä edistää kierrätystä ja pakkausten uudelleenkäyttöä. Asetuksessa säädetään muun muassa pakkauksia koskevista tuotevaatimuksista, kuten pakkausten kierrätettävyydestä, kierrätetyn muovin käyttöosuusvelvoitteesta muovipakkauksissa, kielletyistä aineista pakkauksissa tai tietyistä kielletyistä pakkaustyypeistä sekä tiettyjen pakkausten uudelleenkäyttövaatimuksista.Asetus edellyttää myös täydentävää kansallista lainsäädäntöä ja toimia, joilla voidaan saavuttaa muun muassa jäsenmaita sitovat pakkausten kierrätystä ja pakkausten määrän vähentämistä koskevat tavoitteet. Uusia viranomaisia valvontaanPakkauksia ja pakkausten tuotevastuuta valvovat nykyisin Tukes sekä Lupa- ja valvontavirasto. Esityksessä ehdotetaan uusiksi pakkauksia valvoviksi viranomaisiksi Ruokavirastoa, kunnan elintarvikevalvontaviranomaisia ja Traficomia. Esityksessä ehdotetaan lisäksi, että Ruokavirasto tai kunnan elintarvikevalvontaviranmainen voisivat periä maksun valvontatoimistaan.Tukes valvoisi pakkausten markkinavalvontaviranomaisena pakkauksia koskevia tuotevaatimuksia. Tukesin tehtävistä säädettäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella, jonka olisi tarkoitus tulla voimaan samanaikaisesti ehdotettujen lakimuutosten kanssa.Lupa- ja valvontavirasto valvoisi pakkausten tuottajavastuuta valtakunnallisena viranomaisena. Se valvoisi lisäksi uudelleenkäyttöjärjestelmiä ja uudelleenkäyttötavoitteiden toteutumista. Kunnan elintarvikeviranomainen valvoisi noutoruoka- ja -juoma-alan take away -tuotteita koskevan uudelleentäyttövelvollisuuden ja uudelleenkäyttötarjontaa koskevan velvollisuuden noudattamista. Velvollisuuden mukaan asiakkaalla tulee olla 12.8.2027 alkaen mahdollisuus ostaa take away -ruoat ja -juomat omaan astiaan ja 12.8.2028 alkaen uudelleenkäytettävään astiaan. Uudelleenkäyttötarjontaa koskeva velvollisuus ei kuitenkaan koske alle kymmenen työtekijän ravintoloita.Kunnan elintarvikevalvontaviranomainen ja Ruokavirasto valvoisivat elintarvikepakkausten valmistajille asetettua velvollisuutta, jonka mukaan yrityksen valmistamien tai maahantuomien muovipakkausten tulee sisältää tietty osuus kierrätettyä muovia. Tukes valvoisi vastaavaa vaatimusta muiden muovipakkausten osalta. Ruokavirasto osallistuisi lisäksi kunnan elintarvikeviranomaisen vastuulla olevan valvonnan suunnitteluun, ohjaukseen ja kehittämiseen.Traficom valvoisi verkkoalustan tarjoajalle säädettyä velvollisuutta hankkia etämyyjiltä tiedot tuottajavastuuvelvoitteidensa hoitamisesta.Rahoitus jätteen synnyn vähentämiseksi ja ehkäisemiseksiPakkausten tuottajayhteisölle ja juomapakkausten palautusjärjestelmän ylläpitäjälle ehdotetaan velvollisuutta rahoittaa toimia jätteen synnyn vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. Rahoituksen määrä olisi korkeintaan 5 prosenttia niiden jäseniltään perimistä maksuista. Valtioneuvosto asetuksella olisi mahdollista säätää tarkemmin rahoituksen määrästä. Pakkausten tuottajayhteisölle säädettäisiin lisäksi vaatimus asettaa vakuus, jolla katetaan tuottajan vastuulle kuuluvien tuotteiden jätehuoltotoimista aiheutuvat kustannukset vähintään kolmen kuukauden ajan tuottajayhteisön toiminnan päättymisen tai maksukyvyttömyyden varalta. Pakkausasetuksen toimeenpano jatkuuPakkausasetuksen toimeenpanon seuraavassa vaiheessa säädettäisiin muun muassa asetuksen säännösten rikkomiseen sovellettavista mahdollisista uusista seuraamuksista. Lisäksi jatkossa arvioidaan tarpeelliset toimet ja lainsäädäntöehdotukset sitovien pakkausjätteen kierrätystavoitteiden ja pakkausjätteen määrän vähentämistavoitteiden saavuttamiseksi sekä arvioidaan asetuksen sallimissa rajoissa mahdollisten kansallisten poikkeusten tai joustojen tarkoituksenmukaisuus.Seuraavassa vaiheessa säädettäisiin myös tiettyjen myöhemmin voimaan tulevien vaatimusten edellyttämästä kansallisesta täydentävästä sääntelystä. Osa lainsäädännön muutoksista, kuten kierrätyksen edistämistä koskevat toimet, on tarkoitus valmistella vielä tällä hallituskaudella ja osa muutoksista myöhemmin kiertotalouslain valmistelun yhteydessä.LisätietojaTarja-Riitta Blauberg ympäristöneuvos p. 0295 250 059 [email protected]Jussi Kauppila lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 085 [email protected]
Valtioneuvosto päätti tänään muutoksista jätelakiin ja verkon välityspalveluiden valvonnasta annettuun lakiin EU:n uuden pakkausasetuksen toimeenpanemiseksi. Pakkausten tuottajayhteisöjen ja juomapakkausten palautusjärjestelmän ylläpitäjien tulisi rahoittaa toimia jätteen synnyn vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. Lisäksi hallitus esittää uusia viranomaisia valvomaan pakkausasetuksen velvoitteita. Hallituksen esitys on pakkausasetuksen toimeenpanon ensimmäinen vaihe.
NordenBladet — Hallitus linjasi viime viikon kehysriihessä uudesta määräaikaisesta asuinrakennusten korjausrakentamisen avustuksesta. Avustukseen ja sen hallinnointikustannuksiin on varattu 110 miljoonaa euroa vuosille 2026–2027.“Korjausrakentamisen edistäminen on merkittävä työllisyystoimi. Uuden avustuksen myötä saadaan liikkeelle lukuisia energiatehokkuutta parantavia remontteja”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala. Avustus suunnataan asuinrakennusten korjausten yhteydessä tai erillisinä toimenpiteinä tehtäviin rakennuksen energiatehokkuutta merkittävästi parantaviin toimiin. Valtio tuki asuinrakennusten energiatehokkuutta parantavia korjauksia energia-avustuksella vuosina 2020–2023. Uusi avustus hyödyntää aikaisemman avustuksen mallia. Viimeksi rakennuksen energiatehokkuutta piti parantaa vähintään 20 prosenttia lainsäädännön edellyttämää energiatehokkuutta paremmaksi.Avustusta voivat saada asunto-osakeyhtiöt sekä valtion tuella rahoitettuja vuokra- ja asumisoikeustaloja omistavat yhteisöt. Avustuksessa ei edellytetä perusparannuskorkotukilainan käyttöä.Avustuksella tavoitellaan suunnitteilla olevien remonttien nopeuttamista sekä uusia korjaushankkeita. Tarkoituksena on, että avustusta voitaisiin myöntää takautuvasti hankkeisiin, joiden tarjouspyynnöt on hyväksytty tai urakkasopimukset allekirjoitettu ja rakennustyöt alkaneet aikaisintaan 1.6.2026.Ympäristöministeriö valmistelee valtioneuvoston asetusta, jossa määritellään tarkemmin muun muassa avustuksen ehdot ja avustusmäärä. Asetusluonnos on tarkoitus lähettää lausunnoille toukokuussa.
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus valmistelee avustuksen käytännön hallinnointia. Avustushaun käynnistymisen aikataulusta ja hakemusten jättämisestä viestitään myöhemmin.Korjausrakentamisen lisäämiseksi on valmisteilla ympäristöministeriössä myös asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksen kehittäminen, jossa uudet takausehdot on tarkoitus saada voimaan 1.1.2027 alkaen. Kehysriihessä linjattiin myös asuintalovarauksen korotuksesta ja kotitalousvähennyksen korotuksesta, joiden valmistelu tapahtuu valtiovarainministeriössä. Lisätietoja Timo Tähtinen Rakennusneuvos puh. 0295 250 306 [email protected]
Emma-Stina Vehmanen ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja p. 029 525 0078 [email protected]
Hallitus linjasi viime viikon kehysriihessä uudesta määräaikaisesta asuinrakennusten korjausrakentamisen avustuksesta. Avustukseen ja sen hallinnointikustannuksiin on varattu 110 miljoonaa euroa vuosille 2026–2027.
NordenBladet — Ilmari Räsäsen säätiön hankkeessa tuotetaan valmiita hyvitysalueita luonnonarvomarkkinoille Koneen Säätiön rahoituksen turvin.”Keskeinen tavoite on saada luonnonarvomarkkina ylipäätään syntymään, siis tukea ekologisen kompensaation järjestelmän syntymistä nyt alkuvaiheessa, jossa vaikeutena on ”muna-kana-ongelma”. Poistamme osaltamme tarjonnan puutetta”, kertoo Risto Sulkava.Sulkava toimii kahdessa aiheeseen liittyvässä organisaatiossa: johtajana Ilmari Räsäsen säätiön ekologisten kompensaatioiden hankkeessa ja myös asiantuntijana ja konsulttina kaupallisessa Hiilipörssi Oy:ssä. Valmistelussa 350 hehtaaria hyvitysalueitaIlmari Räsäsen säätiön hankkeessa valmistelussa on tällä hetkellä noin 350 hehtaaria hyvitysalueita, jotka sijoittuvat Etelä-Hämeestä aina Lappiin saakka. ”Suurin osa alueista on erityyppisiä metsiä lehdoista karukkokankaisiin ja kivikoihin. Myös erityyppisiä soita on valmistelussa. Joukkoon mahtuu myös hieman puroja tai noroja sekä rantaa ja kalliota”, Sulkava lisää. Viivästystä valmisteluun on Sulkavan mukaan tuottanut erityisesti aluehallinnon keskeneräinen viranomaisportaali. Myös laskentojen eri vaiheissa on vielä paljon kehitettävää. ”Käytännön ennallistamistöitä ei vielä ole päästy tekemään millään alueella, mutta tavoite on saada myyntikelpoisia luonnonarvohehtaareja syksyyn mennessä markkinoille”, Sulkava kertoo.Luonnon kokonaisetu ohjenuoranaToimintaa ohjaavana perusperiaatteena säätiöllä on luonnon kokonaisetu. Lisäksi ajurina on parantaa luontoarvojen tuottamisen osaamista. Luontokadon ja ilmastonmuutoksen vastaiset toimet yhdistyvät ennallistamishankkeissa saumattomasti. ”Haluamme tuoda tätä laajemmin yksityissektorin tietoisuuteen. On ihmisten ja yritysten elinehto olla pelastamassa maailmaa. Toivon pilkahduksia on nähtävissä.”Viherpesu pannassaVälittäjän roolissa tärkeintä on rehellisyys ja osaaminen. Sulkava toivoo, että ekologisten kompensaatioiden kanssa vältetään se, mikä tapahtui ilmastokompensaatioille, jossa markkinaa ei säädelty ja mukaan tuli huijareita. Viherpesu ja suoranainen valehtelu veivät ilmastokompensaatioiden uskottavuuden ja hyvin käyntiin lähtenyt markkina romahti. Nyt mahdollisuus parempaan on olemassa, koska säätely on tehty etukäteen. Toki valvojan rooli on tärkeä, jotta huijaukset eivät pääse pilaamaan kehitystä. ”Valtion pitäisi myös alkaa kompensoida itse aiheuttamansa haitat ja tehdä ekologisista kompensaatioista pakollisia ainakin joillekin yrityssektoreille.” Luontokadon pysäyttäminen edellyttää koko yhteiskunnan sitoutumista. Esittelemme juttusarjassamme ekologisen kompensaation hyödyntämistä ja luonnonarvomarkkinoita toimijoiden näkökulmasta. Ekologisen kompensaation avulla ihmisen toiminnasta luonnon monimuotoisuudelle yhtäällä aiheutunut haitta hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuutta toisaalla. Luonnonarvomarkkinat ovat uusi ja kehittyvä keino kanavoida yksityistä rahoitusta luontotyöhön.Teksti: Sirpa Mustonen Kuva: Risto Sulkava
Ilmari Räsäsen säätiön hankkeessa tuotetaan valmiita hyvitysalueita luonnonarvomarkkinoille Koneen Säätiön rahoituksen turvin.
NordenBladet — Lounais-Suomen elinvoimakeskus on myöntänyt uutta tulosperusteista avustusta 22 tilalle Saaristomeren valuma-alueella. Uuden tukimuodon avulla kehitetään ja testataan tulosperusteisen avustuksen toimintamallia tulevaisuuden tarpeisiin. Avustusta saaneet viljelijät ovat sitoutuneet peltojensa korkean fosforipitoisuuden alentamiseen, ja avustusta maksetaan saavutettujen tulosten perusteella. Hankkeen ensimmäinen vaihe, peltojen maanäytteiden ottaminen, alkoi maaliskuussa.Ympäristöministeriö ja Lounais-Suomen elinvoimakeskusTulosperusteinen avustus on uusi vapaaehtoinen avustusmuoto, jonka tavoitteena on vähentää maatalouden fosforikuormitusta Saaristomereen sekä kerätä käytännön kokemuksia tulosperusteisen rahoitusmallin toimivuudesta maatalouden vesiensuojelussa. Tulosperusteisen avustuksen haku oli auki Saaristomeren valuma-alueella alkuvuonna 2026. Avustusta myönnettiin 22 tilalle. Peltoalaa hankkeessa on yhteensä mukana vajaa 200 hehtaaria. ”Tulosperusteinen avustus tarjoaa viljelijöille mahdollisuuden vaikuttaa tulevaisuuden tukipolitiikkaan ja samalla edistää Saaristomeren tilaa. Hankkeen aikana kerätään tietoa ja kokemuksia, joita voidaan hyödyntää tulevien maatalouden tukimuotojen kehittämisessä”, kertoo ympäristöasiantuntija Jenna Bergholm Lounais-Suomen elinvoimakeskuksesta. Viljelijät saavat osallistumisestaan kiinteän 1 000 euron korvauksen. Lisäksi avustusta maksetaan saavutetun fosforiluvun alenemisen perusteella. ”Hienoa, että näin moni viljelijä lähtee mukaan pilottiin ja saamme käytännön kokemuksia ja luotettavaa tietoa tulosperusteisesta tuesta. On entistä tärkeämpää varmistaa resurssien niukentuessa, että rahoituksella saavutetaan mahdollisimman suuri ympäristövaikutus Saaristomerellä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.”Lähdin mukaan kokeiluun, sillä maaperäasiat ja maanäytteiden tulokset kiinnostavat aina. Myös rahallinen kannustin innosti hakemaan mukaan. Odotan kokeilulta erityisesti uuden toimintatavan testauksen tuloksia”, kertoo kokeiluun mukaan lähtenyt viljelijä Olli-Pekka Ruponen. Maanäytteiden ottaminen on käynnissä Avustus kohdistuu pelloille, joiden fosforiluku on korkea tai arveluttavan korkea. Tärkeää on, ettei fosforipitoisuuden laskeminen vaikuta negatiivisesti maan viljavuuteen tai satotasoihin. Fosforitasot mitataan maanäytteillä hankkeen alussa ja lopussa, jotta muutokset voidaan todentaa luotettavasti. Ensimmäisten maanäytteiden ottaminen alkoi maaliskuussa. Näytteitä kerätään yhteensä noin 850. Viljelijä saa itse valita keinot, joilla hän lähtee alentamaan fosforilukua hankkeen aikana. Kahden vuoden kuluttua peltolohkoilta kerätään uudet maanäytteet, joilla fosforipitoisuuden muutos todennetaan. Tulosperusteisen avustus toteutetaan vuosina 2026–2028 osana Saaristomeri-ohjelmaa yhteistyössä ACWA LIFE -hankkeen kanssa. Valmistelusta on vastannut ympäristöministeriö. Avustuksen taustalla on pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman kirjaukset Saaristomeren ravinnekuormituksen laskemiseksi.
Lounais-Suomen elinvoimakeskus on myöntänyt uutta tulosperusteista avustusta 22 tilalle Saaristomeren valuma-alueella. Uuden tukimuodon avulla kehitetään ja testataan tulosperusteisen avustuksen toimintamallia tulevaisuuden tarpeisiin. Avustusta saaneet viljelijät ovat sitoutuneet peltojensa korkean fosforipitoisuuden alentamiseen, ja avustusta maksetaan saavutettujen tulosten perusteella. Hankkeen ensimmäinen vaihe, peltojen maanäytteiden ottaminen, alkoi maaliskuussa.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on tehnyt päätöksen, jonka mukaan kaikkien kuntien rakennusvalvontaviranomaisten 1.1.2020–31.12.2024 välisenä aikana hyväksymät rakentamisen suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyydet hyväksytään rakentamislain mukaisiksi pätevyyksiksi 1.1.2030 asti.Suunnittelijat ja työnjohtajat voivat toimia vastaavissa tehtävissä sekä vaativuusluokan että rakentamishankkeen osalta.Vuoden 2025 voimaan tulleen rakentamislain myötä rakentamisen suunnittelu- ja työnjohtotehtävistä tuli säänneltyjä ammatteja. Suunnittelijoiden ja työnjohtajien on osoitettava pätevyytensä tavanomaiseen, vaativaan, erittäin vaativaan ja poikkeuksellisen vaativaan suunnittelu- ja työnjohtotehtävään ympäristöministeriön valtuuttaman toimijan antamalla todistuksella.Moni rakentamisen suunnittelu- ja johtotehtävissä toimiva ammattilainen ei ole vielä saanut pätevyystodistusta, ja ympäristöministeriön aikaisempaan päätökseen perustuva siirtymäaika pätevyystodistuksen hankkimiseksi loppuu kuluvan vuoden loppuun. Nyt tehdyllä päätöksellä varmistetaan, että pätevät suunnittelijat ja työnjohtajat voivat harjoittaa ammattiaan, kunnes rakentamislain mukaiset pätevyystodistukset on myönnetty.Päätös koskee myös EU- ja ETA-maiden ulkopuolella tutkintonsa suorittaneita rakentamisen ammattilaisia, joilla on rakennusvalvontaviranomaisen 1.1.2020–31.12.2024 välisenä aikana hyväksymä pätevyys. Ympäristöministeriö selvittää myös muita tarvittavia toimenpiteitä pätevyyksiin liittyvien säädösten sekä EU- ja ETA-maiden ulkopuolella tutkintonsa suorittaneiden suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyyden tunnustamiseksi.Ympäristöministeriö järjestää toukokuun alussa sidosryhmien kuulemistilaisuuden, jossa kerätään palautetta pätevyyksiin liittyvästä sääntelystä ja mahdollisista muutostarpeista.
Ympäristöministeriö on tehnyt päätöksen, jonka mukaan kaikkien kuntien rakennusvalvontaviranomaisten 1.1.2020–31.12.2024 välisenä aikana hyväksymät rakentamisen suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyydet hyväksytään rakentamislain mukaisiksi pätevyyksiksi 1.1.2030 asti.
NordenBladet — Hallitus esittää muutoksia ympäristönsuojelulakiin EU:n teollisuuspäästödirektiivin muutosten takia. Muutos toisi uusia teollisuuslaitoksia ja eläinsuojia direktiivin piiriin. Muut keskeiset muutokset koskisivat muun muassa teollisuuslaitosten päästörajoja ja vaatimusta ympäristöjärjestelmän käyttöönotosta teollisuuslaitoksissa.Euroopan komissio julkaisi 5.4.2022 lainsäädäntöehdotukset teollisuuspäästödirektiivin ja päästöportaaliasetuksen tarkistuksesta. Jäsenmaiden tulee saattaa muutokset kansallisesti voimaan 1.7.2026 mennessä. Teollisuuspäästödirektiivi säätelee suurimpien teollisuuslaitosten ja eläinsuojien ilmaan ja vesiin johdettavia päästöjä. Direktiivin piiriin yhteensä sata uutta laitosta ja eläinsuojaaDirektiiviä sovelletaan jatkossa myös muun muassa metallimineraalien kaivoksiin, akkuteollisuuteen ja nykyistä suurempaan määrään sika- ja siipikarjatiloja. Suomessa on noin 900 teollisuuslaitosta tai suurta eläinsuojaa, jotka kuuluvat nykyisen direktiivin soveltamisalaan. Muutosdirektiivin takia direktiivin soveltamisalassa olevien laitosten määrää kasvaa noin 1 000 teollisuuslaitokseen ja eläinsuojaan. Metallimineraalikaivosten lisääminen soveltamisalaan koskee Suomessa yhdeksää kaivosta. Soveltamisalaan lisättiin noin 100 sika- ja siipikarjatilaa. Ympäristönsuojelulaissa (527/2014) on säädetty teollisuuslaitoksilta ja eläinsuojilta vaadittavasta ympäristöluvasta, jossa asetetaan kunkin teollisuuslaitoksen päästöjä koskevat lupamääräykset. Teollisuuslaitosten päästörajat olisi määrättävä jatkossa tiukimpien saavutettavissa olevien parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisten päästötasojen mukaisesti. Tällä muutoksella pyritään pitämään teollisuuslaitosten päästöt mahdollisimman pieninä normaaleissa toimintaolosuhteissa. Päästötasoista olisi kuitenkin edelleen mahdollista poiketa silloin, kun kustannukset olisivat kohtuuttomia saavutettaviin ympäristöhyötyihin verrattuna. Uusia vaatimuksia tulisi noudattaa viimeistään vuonna 2036. Ympäristötehokkuudelle, joka käsittää energia-, vesi- ja materiaalitehokkuuden, voitaisiin jatkossa asettaa sitovia vaatimuksia ympäristöluvissa, jos näitä on asetettu toimialaa koskevissa päätelmissä. Muutoksella parannetaan teollisuuslaitosten ympäristötehokkuutta. Lainsäädäntömuutosten lisäksi tarvitaan muutoksia esimerkiksi tietojärjestelmiin ja nykyisiin ohjeistuksiin.Ehdotuksessa lisättäisiin ympäristönsuojelulakiin uusi vaatimus ympäristöjärjestelmän käyttöönotosta kaikissa teollisuuslaitoksissa vuoteen 2030 mennessä. Euroopan komission on antanut 10.12.2025 lainsäädäntöehdotuksia tiettyjen ympäristösääntelyä koskevien direktiivien ja asetusten sisältövaatimusten muuttamiseksi tavoitteena vähentää yritysten hallinnollista taakkaa. Ehdotus todennäköisesti tuo muutoksia nyt esitettyihin lakimuutoksiin. Komission ehdotukset poistavat tai supistavat tiettyjä teollisuuspäästödirektiivin muutoksen vaatimuksia. Nämä muutokset saatetaan voimaan ympäristönsuojelulakiin myöhemmässä vaiheessa erillisellä hallituksen esityksellä sen jälkeen, kun uusi EU-lainsäädäntö on julkaistu. LisätietojaEeva-Maija Puheloinen hallitussihteeri p. 0295 250 302 [email protected]Jaakko Kuisma ympäristöneuvos p. 0295 250 442 [email protected]
Hallitus esittää muutoksia ympäristönsuojelulakiin EU:n teollisuuspäästödirektiivin muutosten takia. Muutos toisi uusia teollisuuslaitoksia ja eläinsuojia direktiivin piiriin. Muut keskeiset muutokset koskisivat muun muassa teollisuuslaitosten päästörajoja ja vaatimusta ympäristöjärjestelmän käyttöönotosta teollisuuslaitoksissa.
