NordenBladet — Kansainvälisen ympäristöpolitiikan korkein päätöksentekoelin, YK:n ympäristökokous UNEA, kokoontuu Nairobissa seitsemättä kertaa 8.-12. joulukuuta 2025. Kokouksen teemana on kestävien ratkaisujen löytäminen elinvoimaisen planeetan hyväksi. Suomen UNEA-valtuuskuntaa Nairobissa johtaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.UNEA-7 tuo YK:n jäsenvaltioita sekä mm. järjestöjen, yritysten ja tiedemaailman edustajia yhteen ratkomaan akuutteja ympäristöhaasteita. Keskeisenä tuloksena UNEAsta tavoitellaan yhteistä ministerijulistusta, jolla ilmaistaisiin poliittinen sitoumus ilmastonmuutoksen, luontokadon, maaperän heikentymisen ja saastumisen torjumiseksi.Lisäksi kokouksessa päätetään YK:n ympäristöohjelman (UNEP) strategiasta 2026-2029 ja neuvotellaan noin 15 päätöslauselmasta. Päätöslauselmat käsittelevät mm. luontoa ja ilmastoa, hallintoa ja lainsäädäntöä, kiertotaloutta, kemikaalia, jätteitä ja saastumista sekä hallinnollisia kysymyksiä.”Globaalit ympäristöongelmat eivät odota parempia aikoja: niihin on haettava yhteisiä ratkaisuja vaikean geopoliittisen tilanteenkin keskellä”, ministeri Multala sanoo.UNEAn päätöslauselmat rakentavat kansainvälistä yhteisymmärrystä ympäristöongelmista ja keinoista niihin vastaamiseksi. Suomi ja EU tukevat erityisesti päätöslauselmia, joilla parannetaan eri ympäristösopimusten välisiä synergioita, suitsitaan tekoälyn ympäristövaikutuksia, vahvistetaan nuorten osallistumista sekä edistetään mineraalien ja metallien kestävää hallintaa.UNEAn päätökset heijastuvat ajan myötä myös EU- ja kansalliselle tasolle. Esimerkiksi kesken olevien muovisopimusneuvottelujen aloittamisesta sovittiin YK:n ympäristökokouksessa kolme vuotta sitten.UNEA-7:n yhteydessä julkaistaan myös UNEPin laaja ympäristöraportti Global Environment Outlook (GEO-7). Lisäksi kokouksen yhteydessä järjestetään nuorten ympäristökokous, kansalaisyhteiskuntafoorumi ja runsaasti sivutapahtumia. Suomella on oma kiertotalousteemainen sivutapahtuma 11.12. yhdessä UNEPin, Sitran, Senegalin ja Brasilian kanssa. Ministeri Multala tapaa matkansa aikana myös Keniassa olevia suomalaisyrityksiä ja tukee heidän vientiään.YK:n 7. ympäristökokous UNEA7LisätietojaMarjaana Kokkonen Neuvotteleva virkamies p. 0295 250 025 [email protected]Lyydia Ylönen Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja p. 050 476 1341 [email protected] (Nairobissa 10.-12.12.2025)
Kansainvälisen ympäristöpolitiikan korkein päätöksentekoelin, YK:n ympäristökokous UNEA, kokoontuu Nairobissa seitsemättä kertaa 8.-12. joulukuuta 2025. Kokouksen teemana on kestävien ratkaisujen löytäminen elinvoimaisen planeetan hyväksi. Suomen UNEA-valtuuskuntaa Nairobissa johtaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.
NordenBladet — Uusimman Kulttuuriperintöbarometrin mukaan kulttuuriperintö on keskeinen osa suomalaisten identiteettiä ja hyvinvointia. Sen merkitys ulottuu arjen yhteisöllisyydestä aina kriisinkestävyyteen ja maanpuolustustahtoon. Barometri kuvaa, miten suomalaisten käsitykset kulttuuriperinnöstä ja kulttuuriympäristöstä ovat muuttuneet vuosien 2017–2025 välillä. ympäristöministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Museovirasto tiedottavatBarometrissä kysyttiin ensimmäistä kertaa kulttuuriperinnön merkityksestä kriisitilanteissa. 72 prosenttia vastaajista arvioi, että kulttuuriperintö lisää henkistä kriisinsietokykyä ja maanpuolustustahtoa. Kulttuuriperinnön koetaan myös yhdistävän ihmisiä sekä lisäävän yhteisymmärrystä ja hyvinvointia.
”Kulttuuriomaisuuden suojelu ja kulttuuripalveluiden jatkuvuus on tunnistettu osaksi henkistä kriisinkestävyyttä yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa. Kulttuuriperintöbarometrin tulokset osoittavat, että näin kokevat myös kansalaiset. Tulos kertoo, että epävakaassa maailmantilanteessa haetaan tukea pitkiä jatkumoita edustavista asioista, kuten perinteistä, omasta kielestä tai kansallisista symbolirakennuksista ja taiteesta. Ne ovat sitä yhteistä liimaa, jota tarvitaan murrosten keskellä”, Museoviraston Kulttuuriympäristöpalvelut-osaston johtaja Ulla Salmela sanoo. Kulttuuriperinnön arvostus on vahvistunut Tuoreen barometrin vastaajista 93 prosenttia pitää kulttuuriperinnön säilyttämistä erittäin tai melko tärkeänä. Vuonna 2017 vastaava luku oli 87 prosenttia. 70 prosenttia vastaajista kokee tärkeäksi, että kulttuuriperintö turvataan myös kriisitilanteissa. Kulttuuriperintöä arvostetaan laajasti kaikissa väestönryhmissä. Ikä- ja koulutusryhmien väliset erot arvostuksessa ovat kaventuneet vuoden 2021 tuloksiin verrattuna. Edelleen arvostus on sitä korkeampaa mitä vanhemmasta ja korkeammin koulutetusta vastaajasta on kyse. Kulttuuriperintö ja -ympäristöt ymmärretään laajasti. Vastaajien mukaan vaalimisen arvoisia ovat esimerkiksi tavat, perinteet ja taidot, kieli, luonto, viheralueet ja maisemat, arvot ja asenteet sekä ihmisten yhteiset kokemukset ja tarinat. Yhä useampi nostaa esiin rakennukset ja rakennetun ympäristön esimerkkeinä vaalittavasta kulttuuriperinnöstä. Kulttuuriperintö lisää alueen vetovoimaa Enemmistö vastaajista oli samaa mieltä kulttuuriperinnön vetovoimaa lisäävien tekijöiden kanssa. Kulttuuriperinnön nähdään kasvattavan asuinalueiden arvoa ja lisäävän kotimaan matkailua. Vain 11 prosentin mielestä kulttuuriperintö rajoittaa kehitystä ja toiminnanvapautta.
Vastaajista 59 prosenttia toivoo, että kulttuuriperintö otetaan nykyistä paremmin huomioon kuntatason päätöksenteossa.
Vastaajista 70 prosenttia ajattelee, että uutta kulttuuriperintöä syntyy jatkuvasti. Tulevaisuuden kulttuuriperintönä nähdään esimerkiksi verkkoyhteisöt, tietokonepelit, tekoäly, jokien ennallistaminen, polkupyöräkulttuuri ja betonielementtitalot. Hieman alle puolet vastaajista kokee, että modernit rakennukset ovat yhtä säilyttämisen arvoisia kuin vanhemmat rakennukset. Kuitenkin enemmistö vastaajista on sitä mieltä, että olemassa olevaa rakennuskantaa tulee hyödyntää purkamisen sijaan. Tutkimus antaa tukea huolelliselle maisemavaikutusten arvioinnille uusiutuvan energian voimalahankkeissa. Vain 29 prosenttia vastaajista kokee, että teollisen mittakaavan tuuli- ja aurinkovoimalat sopivat useimpiin maisemiin. Osallisuus kulttuuriperintöön on kasvanut – rahoitushalukkuus vähentynyt Kulttuuriperintö koetaan yhteiseksi asiaksi, mutta halukkuus käyttää varoja sen suojeluun on vähentynyt seitsemän prosenttiyksikköä vuoteen 2021 verrattuna. Julkisten varojen käyttö kulttuuriperinnön suojeluun saa edelleen enemmistön kannatuksen, mutta verovarojen käyttöön ja valtion taloudelliseen tukeen suhtaudutaan varovaisemmin, mikä kuvastanee taloudellisesti tiukkojen aikojen henkeä laajemminkin. Ihmiset kokevat voivansa vaikuttaa kulttuuriperinnön säilymiseen ja siirtymiseen tuleville sukupolville. Kulttuuriperinnön määrittelyä ei nähdä yhtä selkeästi kuin aiemmin ainoastaan asiantuntijoiden tehtävänä.Aikaisempaa useampi vastaaja näkee kulttuuriperinnöstä huolehtimisen kuuluvan ensisijaisesti asukkaiden ja yhteisöjen vastuulle viranomaisten sijaan. Kulttuuriperintöbarometri on kysely, jossa selvitetään suomalaisten näkemyksiä kulttuuriperinnöstä ja kulttuuriympäristöstä. Barometri tarjoaa arvokasta tietoa päätöksenteon ja tutkimuksen tueksi sekä kuvaa asenteiden muutoksia vuosien 2017, 2021 ja 2025 välillä. Verian toteutti kyselyn elokuussa 2025 opetus- ja kulttuuriministeriölle, ympäristöministeriölle ja Museovirastolle. Vastaajina oli 2 215 yli 18-vuotiasta mannersuomalaista. Lisätietoa Kulttuuriperintöbarometristä (museovirasto.fi)Tutkimuksen tulostiivistelmä, tulosgraafeja ja kuvia median käyttöön Museoviraston kuvapankissa (museovirasto.kuvat.fi)
Uusimman Kulttuuriperintöbarometrin mukaan kulttuuriperintö on keskeinen osa suomalaisten identiteettiä ja hyvinvointia. Sen merkitys ulottuu arjen yhteisöllisyydestä aina kriisinkestävyyteen ja maanpuolustustahtoon. Barometri kuvaa, miten suomalaisten käsitykset kulttuuriperinnöstä ja kulttuuriympäristöstä ovat muuttuneet vuosien 2017–2025 välillä.
NordenBladet — Suomi on saavuttamassa kaudelle 2021–2030 EU:ssa yhteisesti asetetut taakanjakosektorin päästövähennystavoitteet. Valtioneuvosto antoi 4.12.2025 eduskunnalle selonteon keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta (KAISU), joka sisältää toimia päästövähennysten vauhdittamiseksi.Ympäristöministeriön johdolla valmisteltu KAISU sisältää sekä arvion nykyisten taakanjakosektorin toimien riittävyydestä että lisätoimia tavoitteiden saavuttamiseksi. Taakanjakosektoriin kuuluvat muun muassa liikenteen, maatalouden, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden ja jätehuollon sekä F-kaasujen kasvihuonekaasupäästöt.”Päästövähennykset taakanjakosektorilla etenevät hienosti. Hallituksen linjaamien monipuolisten lisätoimien avulla saavutamme EU:n päästövähennysvelvoitteet. Lisätoimet myös luovat yrityksille edellytyksiä uudistua, investoida vähähiilisiin ratkaisuihin ja toisaalta toimia ennustettavassa toimintaympäristössä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala toteaa.Suomi vähentää kasvihuonekaasupäästöjään EU-velvoitteiden mukaisestiEU-velvoitteiden mukaan Suomen tulee vähentää päästöjä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Kaudella 2021–2030 jokaiselle vuodelle on asetettu päästökiintiö. Jos päästöt alittavat kiintiön yhtenä vuonna, syntyy joustoa seuraaville vuosille. Silti koko kauden päästöjen on pysyttävä EU:ssa sovitussa enimmäismäärässä.Vuonna 2024 Suomen taakanjakosektorin päästöt olivat pienentyneet 26 prosenttia vuodesta 2005. Tieliikenne vastaa yli kolmasosaa taakanjakosektorin päästöistä ja maatalous neljäsosaa. Merkittäviä päästölähteitä ovat myös työkoneet ja rakennusten erillislämmitys.Suomi alitti vuosittaiset päästökiintiöt 2021–2023, mikä loi ylijäämää ja joustoa tuleville vuosille. Yhdessä lisätoimien ja aiemmissa ilmastosuunnitelmissa linjattujen toimien kanssa tämä tekee EU:n päästövähennysvelvoitteen täyttämisen mahdolliseksi. Vuoden 2030 päästöjen puolitustavoite saavutetaan siis joustojen avulla.Rakenteellisia ratkaisuja ja vähähiilisten investointien tukeaKAISUssa esitellyt lisätoimet koostuvat pääasiassa erilaisista tuista ja kannusteista. Lisätoimilla tavoitellaan vähintään 0,9 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin lisäistä päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä verrattuna nykykehitykseen.Liikenteessä tuetaan sähkön latausinfran rakentamista ja raskaan kaluston vähähiilisiä hankintoja. Rakennusten osalta edistetään öljylämmityksestä luopumista ja työkoneiden osalta sähköistymistä. Lisäksi nostetaan maltillisesti kevyen polttoöljyn uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitetta, mikä vähentää päästöjä useilla sektoreilla. Jätteenpoltossa tuetaan hiilidioksidin talteenottoa. Maataloudessa painopisteet ovat turvemaiden kosteikkotoimien varmistamisessa, lannankäsittelyn päästöjen vähentämisessä ja täsmäviljelyn kehittämisessä.Taakanjakosektorin tavoitteen saavuttamiseen liittyy kuitenkin merkittäviä epävarmuuksia. Päästökehitykseen vaikuttaa se, miten ja millä aikataululla ilmastotoimien toimeenpano etenee. Esimerkiksi ei ole varmaa, saadaanko jätteenpolton hiilidioksidin talteenotosta ja varastoinnista päästövähennyksiä jo ennen vuotta 2030. Riskeihin kuuluu myös EU:n maankäyttösektorin ja taakanjakosektorin velvoitteiden kytkentä, minkä johdosta maankäyttösektorin 2021–2025 vaje voi siirtyä lisätaakaksi taakanjakosektorille.KAISU on osa ilmastolain suunnittelujärjestelmääSeuraavaksi eduskunta ottaa kantaa keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan. Suunnitelman toimeenpano alkaa välittömästi.Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma valmisteltiin rinnakkain energia- ja ilmastostrategian kanssa. Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma perustuu kansalliseen ilmastolakiin. Nyt kyseessä on kolmas KAISU, edellinen laadittiin vuonna 2022.LisätiedotLyydia Ylönen Ministeri Multalan erityisavustaja ympäristöministeriö p. 050 476 1341 [email protected]Sally Weaver p. 029 525 0121 [email protected]
Suomi on saavuttamassa kaudelle 2021–2030 EU:ssa yhteisesti asetetut taakanjakosektorin päästövähennystavoitteet. Valtioneuvosto antoi 4.12.2025 eduskunnalle selonteon keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta (KAISU), joka sisältää toimia päästövähennysten vauhdittamiseksi.
NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö ovat käynnistäneet lainvalmistelun, jonka avulla varmistetaan lintudirektiivin velvoitteiden yhdenmukainen ja ennakoitava soveltaminen. Metsälain ja luonnonsuojelulain muutostarpeiden taustalla on Viron pesintäaikaisia hakkuita koskenut EU-tuomioistuimen ratkaisu.Euroopan unionin tuomioistuimen elokuussa antaman ratkaisun vuoksi maa- ja metsätalousministeriössä ja ympäristöministeriössä nähdään tarpeelliseksi täsmentää kansallista lainsäädäntöä nopealla aikataululla. ”Valmistelua tehdään ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteistyönä, jotta toimintaympäristö säilyy ennakoitavana ja direktiivin velvoitteista voidaan huolehtia”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala. Työryhmätyön yhteydessä tuotettu tieto tukee lainvalmisteluaEuroopan unionin tuomioistuin antoi elokuussa 2025 ratkaisun (C-784/23, Voore Mets) virolaisen tuomioistuimen tekemään ennakkoratkaisupyyntöön, joka koski Virossa tehtyjä metsänhakkuita lintujen pesintäaikana. Tuomioistuimen ratkaisussa ei todettu, että hakkuut tulisi kieltää kokonaan lintujen pesintäaikana. Sen sijaan ratkaisun mukaan hakkuiden suorittaminen lintujen lisääntymis- ja jälkeläisten kasvatusaikana kuluu lintudirektiivin 5 artiklassa säädettyjen kieltojen soveltamisalaan. Näin ollen 5 artiklan kieltoja on noudatettava myös metsänhakkuissa, vaikka hakkuiden tarkoituksena ei ole lintujen vahingoittaminen. Lintudirektiivin mukaan muun muassa lintujen tahallinen häirintä lisääntymis- ja jälkeläisten kasvatusaikana on kiellettyä, jos häirintä vaikuttaisi merkittävästi lintukantojen ylläpitämiseen liittyviin direktiivin tavoitteisiin. Maa- ja metsätalousministeriö perusti syyskuussa työryhmän, joka arvioi lintujen pesintäaikaisia hakkuita koskevien metsäsektorin ohjeiden ja suositusten vaikuttavuutta sekä kehittämistarpeita. Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön lisäksi työryhmässä on mukana hallinnon ja viranomaisten, metsäalan ja luonnonsuojelujärjestöjen edustajia. Työryhmätyön yhteydessä tuotettu tieto ja vuoropuhelu tukevat lainvalmistelua. Työryhmän toimikausi päättyy 28.2.2026.Muualla verkossa:Pesintäaikaisten hakkuiden vaikutusta lintukantoihin aletaan tarkastella työryhmässä (MMM:n tiedote 4.9.2025)
Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö ovat käynnistäneet lainvalmistelun, jonka avulla varmistetaan lintudirektiivin velvoitteiden yhdenmukainen ja ennakoitava soveltaminen. Metsälain ja luonnonsuojelulain muutostarpeiden taustalla on Viron pesintäaikaisia hakkuita koskenut EU-tuomioistuimen ratkaisu.
NordenBladet — Metsähallituksen luontopalvelujohtajan virkaa haki määräaikaan mennessä 26 henkilöä. Virka tulee avoimeksi 1.2.2026 ja se täytetään määräajaksi, kuitenkin enintään viideksi vuodeksi.Luontopalvelujohtaja johtaa ja kehittää Metsähallituksen Luontopalvelut-yksikön toimintaa, huolehtii luonnonsuojelualueverkoston hoidosta ja käytöstä sekä virkistyskäyttöpalveluista.Metsähallitus tuottaa luonnonvara-alan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle kansalaisista suuryrityksiin. Se käyttää, hoitaa ja suojelee valtion maa- ja vesialueita kestävästi. Virkaa hakivatAalto Mika Granholm Joakim Gummerus-Rautiainen Päivi Heiskanen Jouni Häyrynen Mika Jansson Henrik Juhola Katariina Kosonen Hanna Kyrkkö Kirsi Leino Jukka Lipponen Harri Loikkanen Teppo Marks Peter Marski Roope Marttonen-Arola Salla Mulari Vuokko Määttänen Janne Nummela Arto Ranta Reetta Sistonen Ville Ström Saana Tammi Milja Tanttu Juho Välimäki Tommi Walden Kai Weckström Tomas GunnarLisätietojaJuhani Damski kansliapäällikkö [email protected]
Metsähallituksen luontopalvelujohtajan virkaa haki määräaikaan mennessä 26 henkilöä. Virka tulee avoimeksi 1.2.2026 ja se täytetään määräajaksi, kuitenkin enintään viideksi vuodeksi.
NordenBladet — Ympäristöministeriön vesi- ja luontoympäristöosaston ylijohtajan virkaa haki määräaikaan mennessä 14 henkilöä. Virka tulee avoimeksi 1.2.2026 ja se täytetään viiden vuoden määräajaksi.Vesi- ja luontoympäristöosasto vastaa asioista, jotka koskevat luonnon monimuotoisuutta, pinta- ja pohjavesien sekä merien suojelua, luonnon virkistyskäyttöä, maa- ja metsätalouden sekä maa-ainesten oton, biotekniikan ympäristöhaittojen ehkäisemistä sekä ympäristön seurannan yhteensovittamista. Lisäksi osasto vastaa Metsähallituksen luontopalveluiden tulosohjauksen valmistelutehtävistä. Virkaa hakivatHaaranen Tarja Juhola Katariina Korhonen Matti Laakkonen-Pöntys Karoliina Marks Peter Mandelin Anni Nousiainen Jarmo Nurminen Elmeri Pasonen Hanna Posti Pauliina Riihimäki Anu Savea Tarja Tonteri Risto Yrjö-Koskinen EeroLisätietoja Juhani Damski kansliapäällikkö [email protected]
Ympäristöministeriön vesi- ja luontoympäristöosaston ylijohtajan virkaa haki määräaikaan mennessä 14 henkilöä. Virka tulee avoimeksi 1.2.2026 ja se täytetään viiden vuoden määräajaksi.
NordenBladet — Alueiden kehittäminen ja uusiutuvan energian tuotanto muuttavat maisemia. Toistaiseksi on hankala osoittaa, millaisia muutoksia maisemat sietävät menettämättä keskeisiä arvojaan. Tuore selvitys on käynyt läpi, miten maisema huomioidaan kaavoitushankkeissa. Raportti tarjoaa käytännönläheisiä työkaluja ja tarkastuslistoja, jotka monipuolistavat maisema-arvojen käsittelyä.Selvitys perustuu hankkeeseen, jossa on käyty läpi noin 50 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toiminta-alueelle sijoittuvaa yleis- ja asemakaavaa 2020-luvulta. Tarkastelussa on kiinnitetty huomioita erityisesti tuulivoimaosayleiskaavoihin ja maisemavaikutusten arviointiin niissä. Kaavatarkasteluja on täydennetty maastokäynneillä, joilla selvitettiin, kuinka maisemavaikutusten arviointi vastaa toteutunutta tilannetta kohteissa, joissa tuulivoimaa on rakennettu. Paikan päällä maisemakokemusta verrattiin suunnitteluvaiheessa tehtyyn havainnekuvaan samasta kohdasta sekä suunnitteluvaiheen maisemavaikutusten arviointiin. Hyviä käytäntöjä valtakunnallisesti hyödynnettäviksi Kaavoja tarkastelemalla selvisi, että valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet tunnetaan yleisesti ja ne on pääsääntöisesti hyvin noteerattu kuntakaavoituksen lähtötietoina. Maisema-alueiden tarkemmassa huomioinnissa on enemmän haasteita. Melko yleisiä kompastuskiviä ovat maisema-arvojen tunnistaminen, ja se miten ne voidaan huomioida kaavaratkaisussa. Maisema-arvojen tarkempi erittely sekä kyseisen kaavan kannalta oleellisten arvojen tunnistaminen selkeyttävät maisema-alueiden huomiointia. Samalla avautuu myös, millaisia toimenpiteitä arvojen säilyttäminen tai kehittäminen vaatii. Esitetyt huomiot on tehty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toiminta-alueella, joten esimerkeissä esiintyy monia juuri kyseiselle alueelle ominaisia maiseman erityispiirteitä. Tehdyt havainnot ja esimerkit ovat kuitenkin hyvin sovellettavissa laajemmin kunkin alueen omat erityispiirteet huomioiden, ja palvelevat samoja asioita pohtivia koko maassa. Entistä tarkempi maisemavaikutusten arviointi sujuvoittaa hankkeita Selvitys listaa hyviä havainnollistamisen keinoja, joilla voidaan vahvistaa hankkeen vuorovaikutusta. Maiseman muutokset ovat erityisesti asukkaille merkittävä huolenaihe, joka nousee usein esiin asukaskyselyissä, mielipiteissä ja muistutuksissa. Muutoksen koetaan vaikuttavan ympäristön viihtyisyyteen, virkistysmahdollisuuksiin ja kiinteistöjen arvoon. Myös asiantuntijat pitävät aihetta tärkeänä, mutta siitä huolimatta maisemavaikutukset jäävät usein alueidenkäytössä muiden huomioitavien vaikutusten jalkoihin. Tämä johtuu osin maisemavaikutusten arvioinnin epätäsmällisyydestä. Täsmällisemmät mittarit, tarkempi vaikutusten arviointi ja maisemavaikutuksen lieventämiskeinot parantaisivat muutosten hyväksyttävyyttä.Raportti on laadittu osana Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ohjauksen kehittämishanketta ”Maisema-alueet alueidenkäytössä”. Ympäristöministeriön rahoittama hanke ajoittui joulukuusta 2024 marraskuuhun 2025. Selvityksen havainnot ja esimerkit on suunnattu tueksi kaavatyön valvontaan ja ohjaukseen erityisesti kuntiin sekä ELY-keskuksiin ja niiden työtä vuoden 2026 alusta jatkaviin Lupa- ja valvontavirastoon ja elinvoimakeskuksiin. Raportti on hyödyllinen apu myös asukkaille ja muille, jotka tarvitsevat tietoa maisemasta, maisema-alueista, maiseman arvoista ja maisemavaikutuksista. Raportti: Maisema-alueet alueidenkäytössä Suuntaviivoja maiseman huomiointiin (doria.fi)
Alueiden kehittäminen ja uusiutuvan energian tuotanto muuttavat maisemia. Toistaiseksi on hankala osoittaa, millaisia muutoksia maisemat sietävät menettämättä keskeisiä arvojaan. Tuore selvitys on käynyt läpi, miten maisema huomioidaan kaavoitushankkeissa. Raportti tarjoaa käytännönläheisiä työkaluja ja tarkastuslistoja, jotka monipuolistavat maisema-arvojen käsittelyä.
NordenBladet — Hallitus antaa esityksen uudesta alueidenkäyttölaista alkuvuonna 2026. Esitys sisältää aurinko- ja tuulivoimarakentamista ohjaavat erityiset säännökset. Hallitus on sopinut tuulivoimarakentamisen vähimmäisetäisyyksistä.”Alueidenkäyttölain uudistuksessa turvaamme puhtaan energian investoinnit Suomeen. On tärkeää, että meillä on selkeät säännökset kasvavalle tuuli- ja aurinkovoimarakentamiselle”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala. Kun tuulivoimarakentamista ohjaava yksityiskohtaisempi kaava ei sijoitu maakuntakaavan tuulivoimaloiden alueelle, vähimmäisetäisyyden asutukseen olisi oltava vähintään 1,25 kilometriä. Etäisyysvaatimuksesta voitaisiin poiketa asuinrakennuspaikkojen omistajien 4/5 enemmistöllä. Etäisyyssääntelyä ei myöskään sovellettaisi jo tuulivoimakäyttöön rakennettujen alueiden osalta. Kunnat voivat jatkossakin päättää haluavatko ne alueelleen tuulivoimaa. Alueidenkäyttölain esityksessä ehdotetaan myös, että lakiin lisättäisiin aurinkovoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa koskevat säännökset. Jatkossa vähintään 50 hehtaarin kokoisten aurinkovoimaloiden rakentaminen edellyttäisi aina kaavoitusta. Suuria aurinkovoimaloita rakennetaan yhä enemmän ja säännöksillä pyritään edistämään aurinkovoimarakentamista ympäristön kannalta kestävästi. Alueidenkäytön suunnittelua koskevat säännökset uudistetaan pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti. Uudistuksella pyritään edistämään muun muassa kaavoituksen sujuvuutta, kaupunkien ja kuntien kasvua, riittävää asuntotuotantoa, yritysten kilpailukykyä sekä Suomen houkuttelevuutta investointikohteena. Hallituksen esitys alueidenkäyttölaiksi oli lausuntokierroksella 16.5.-11.7. 2025. Ympäristöministeriö sai esitykseen noin 450 lausuntoa.
Hallitus antaa esityksen uudesta alueidenkäyttölaista alkuvuonna 2026. Esitys sisältää aurinko- ja tuulivoimarakentamista ohjaavat erityiset säännökset. Hallitus on sopinut tuulivoimarakentamisen vähimmäisetäisyyksistä.
NordenBladet — ELY-keskuksen suosittu avustushaku fossiilisesta lämmityksestä luopumiseen jatkui jälleen lokakuussa. Tukea on hakenut alle kahden kuukauden aikana jo lähes tuhat kotitaloutta. Jäljellä oleva määräraha riittää enää enintään 2 000 hakijalle. Remontteja voi toteuttaa 31.8.2026 saakka.ympäristöministeriö ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottavatElinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus avasi lokakuussa uudestaan avustushaun öljy- ja maakaasulämmityksestä luopuville ja fossiilittomaan lämmitysmuotoon siirtyville omakoti- ja paritalojen omistajille. Avustusta on myönnetty reilun viiden vuoden aikana lähes 34 000 kotitaloudelle.ELY-keskus myöntää fossiilisesta lämmityksestä luopuville pientalojen omistajille aikaisempaan tapaan 2 500 ja 4 000 euron avustuksia. Suurempi 4 000 euron avustus myönnetään ilma-vesilämpöpumppuun, maalämpöön tai kaukolämpöön vaihtaville hakijoille ja 2 500 euron avustus muihin ei-fossiilisiin lämmitysjärjestelmiin vaihtaville.Lämmitysjärjestelmän vaihto mielessä? Toimi nyt!Tukea voidaan myöntää yksityishenkilöille ja kuolinpesille öljy- tai maakaasulämmitysjärjestelmän poistamiseen sekä uuden lämmitysjärjestelmän hankkimiseen silloin, kun pientalo on ympärivuotisessa asuinkäytössä. Avustuksen saamiseksi vanha lämmitysjärjestelmä tulee poistaa kokonaan. Yhteen remonttiin voi saada vaihtoehtoisesti joko avustuksen tai kotitalousvähennyksen.”Remontin suunnittelu ja avustuksen hakeminen kannattaa aloittaa viimeistään vuodenvaihteessa, jos haluaa varmistua tuen saamisesta. Jos hakemusmäärä säilyy tulevina kuukausina syksyn tasolla, määrärahat kuluvat loppuun kevään 2026 aikana. Haku suljetaan, kun määrärahat loppuvat”, kertoo ryhmäpäällikkö Sabina Mäki Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta.Virasto vaihtuu, mutta haku jatkuuVuoden 2026 alusta alkaen avustusta myöntää koko maassa keskitetysti Sisä-Suomen elinvoimakeskus. Avustushaku on koko ajan käynnissä, mutta valtion aluehallinnon uudistuksen takia hakemusten käsittelyssä on tauko joulukuun puolivälistä alkaen. Hakemusten käsittely jatkuu tammikuussa heti kun mahdollista. Virastomuutos ei edellytä asiakkaalta toimenpiteitä.Avustus pientalon öljylämmityksestä luopumiseksi (ely-keskus.fi)Avustus pientalon kaasulämmityksestä luopumiseksi (ely-keskus.fi)Lisätietoja avustuksen hakijoilleYmpäristöasioiden asiakaspalvelu puh. 0295 020 900 (maanantai-perjantai kello 9–15) [email protected]Lisätietoja medialle Sabina Mäki ryhmäpäällikkö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus puh. 0295 036 090 [email protected]Ilkka Hippinen erityisasiantuntija ympäristöministeriö puh. 029 525 0044 [email protected]
ELY-keskuksen suosittu avustushaku fossiilisesta lämmityksestä luopumiseen jatkui jälleen lokakuussa. Tukea on hakenut alle kahden kuukauden aikana jo lähes tuhat kotitaloutta. Jäljellä oleva määräraha riittää enää enintään 2 000 hakijalle. Remontteja voi toteuttaa 31.8.2026 saakka.
NordenBladet — Paras luontoteko 2023–2024 -palkinto jaettiin toimijalle, joka on onnistunut tekemään innostavan teon luontokadon pysäyttämiseksi. Kilpailun voittajaksi valittiin Crowdsorsan mobiilipeli, jonka avulla on torjuttu Suomessa vieraslajeja jo yhteensä 4 miljoonaa neliömetriä. Arvokkaasta luontotyöstä kunniamaininnat saivat Kauniaisten ja Vantaan kaupungit. Palkinnot luovutti ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Kilpailun järjestää kahden vuoden välein Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) Suomen kansallinen komitea. Tänä vuonna etsittiin erityisesti toimia, joilla on innostettu laajamittaiseen toimintaan ja yhteistyöhön luonnon tilan säilyttämiseksi tai parantamiseksi. Raati tarkasteli tekoja, jotka ovat innostaneet erityisesti nuoria osallistumaan luontokadon pysäyttämiseen.Vieraslajien torjumiseen kehitetty mobiilisovellus on tamperelaisen startup-yrityksen Crowdsorsan kehittämä peli, johon on rekisteröitynyt jo lähes 200 000 käyttäjää. Sen avulla kansalaiset voivat helposti osallistua kaupunkien vieraslajien torjuntatyöhön sekä muihin ympäristön parantamiseen luotuihin tehtäviin ja kartoituksiin.Vieraslajipelissä osallistujat kuvaavat vieraslajiesiintymistä videoita ennen ja jälkeen torjuntatyön, ja hyväksytyistä suorituksista maksetaan palkkioita. Pelissä torjutaan esimerkiksi jättipalsamia, lupiinia, kurtturuusua ja kanadanpiiskua.”Todella mahtavaa, miten suomalainen peliala voi auttaa meitä innovatiivisesti luontotyössä ja innostaa nuoria mukaan! Pelillistäminen tarjoaa kunnille ja kaupungeille kustannustehokkaan ja helpon tavan ottaa asukkaat mukaan vieraslajien torjuntaan ja kotikulmiensa ympäristötyöhön. Tällaista suomalaista osaamista viemme ylpeinä myös maailmalle,” sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Suomessa mobiilipeli on käytössä jo 65 kunnassa ja Ahvenanmaalla. Peli leviää parhaillaan myös kansainvälisesti, ja se on käytössä myös Ruotsissa ja Kanadassa. Viime kesän aikana Suomessa, Ruotsissa ja Kanadassa vieraslajikasveja torjuttiin yli 3 miljoonaa neliömetriä ja kerättiin yli 600 litraa espanjansiruetanoita. Palkkioita ympäristön hyväksi tehdystä työstä jaettiin osallistujille yhteensä 170 000 euroa.”Lämmin kiitos kunnille ja ennen kaikkea pelaajille, jotka ovat mahdollistaneet nämä erinomaiset saavutukset. Vuosittain toistuva työ vieraslajien torjunnassa tuottaa todella tulosta. Nekin esiintymät, joita emme ole vielä saaneet hävitettyä kokonaan, ovat selvästi taantuneet, mikä tekee niiden torjunnasta seuraavana vuonna edullisempaa. Vuonna 2026 keskitymme arvioimaan vieraslajien torjunnan pitkäjänteisiä kustannuksia, jotta kunnat voivat entistä paremmin hahmottaa, mitä ongelman ratkaiseminen kokonaan maksaa”, sanoo toimitusjohtaja Toni Paju Crowdsorsasta.Projekti saa rahoituksensa kuntien sitoutumisesta oman alueensa vieraslajien torjuntaan. Yritys raportoi havainto- sekä torjuntatyön tiedot kansalliseen vieraslajiportaaliin eli vieraslajit.fi-sivustolle.Kunniamaininnat: Kauniainen ja VantaaKunniakirjat teosta Suomen luonnon puolesta vuosina 2023–2024 myönnettiin Vantaan ja Kauniaisten kaupungeille. Kunniamaininnan perusteena oli erityisen arvokas ja inspiroiva työ luonnon puolesta.Kauniainen on kehittänyt kunnianhimoisen GreenGrani-kestävyyskasvatusmallin, johon ovat osallistuneet kaikki kunnan koulut. Malli perustuu GreenComp-kestävyysosaamisen viitekehykseen. Yksi mallin keskeisistä osista on erityinen luontotekopäivä, jolloin kaikki kunnan koululaiset toteuttavat jonkin luontoteon samanaikaisesti. Kaupunki tarjoaa näihin tekoihin tarvittavat materiaalit ja välineet, mahdollistaen kattavan osallistumisen.Vantaa on edelläkävijä luonnon monimuotoisuuden parantamisessa, luontopositiivisuuden edistämisessä ja ekologisen kompensaation käyttöönotossa. Kaupunki tähtää siihen, että vuoteen 2030 mennessä luonnon monimuotoisuus kasvaa ja luontohaitat kompensoidaan yhteistyössä yritysten ja asukkaiden kanssa. Vantaa oli ensimmäinen suomalaiskaupunki, joka otti käyttöön luonnonsuojelulain mukaisen ekologisen kompensaation: kaikissa uusissa asemakaavoissa, joissa aiheutuu haittaa luonnolle, vaaditaan kompensaatiota laillisesti velvoittavana osana kaavoitusprosessia.Paras luontoteko ja IUCNKansainvälisen luonnonsuojeluliiton Suomen IUCN-komitea järjesti kilpailun nyt kymmenettä kertaa. Tavoitteena on löytää kekseliäitä ratkaisuja ja innovaatioita, jotka tukevat luonnon köyhtymisen pysäyttämistä.Kilpailuissa on aiemmin palkittu seuraavat parhaat luontoteot: • 2022 Hiitolanjoen ekosysteemin ennallistaminen laatokanlohen kutujoeksi ja virkistyskohteeksi. Se on saatu aikaiseksi laajalla ja pitkäaikaisella yhteistyöllä. • 2020 YLE:n Pelasta pörriäinen -kampanja. Kampanja toi pölyttäjäkadon vakavuuden laajasti yleisön tietoisuuteen • 2018: Juha Salonen ja Longinojan puroaktiivit Helsingin Malmilla sijaitsevan ojan ennallistamisesta monimuotoiseksi puroksi ja meritaimenen kutupaikkojen turvaamisesta • 2016: Luonto-Liiton susilähettiläiden toiminta susipelon hälventämiseksi lapsille ja nuorille suunnatun, tutkitun tiedon avulla • 2014: Apulumikinoksien kolaaminen, jolla sadat vapaaehtoiset turvasivat saimaannorppien pesinnän vähälumisena talvena • 2012: Kolmen toimittajan (Peter Buchert (HBL), Päivi Mäki-Petäjä (MTV3) ja Ann-Mari Rannikko (TS) aktiivinen ote luonnon monimuotoisuudesta viestimisessä • 2010: Luonnonperintösäätiön tapa hankkia omistukseensa vanhoja metsiä ja taata niille luonnonsuojelulain mukainen pysyvä rauhoitus • 2008: Espoon kaupunginhallituksen päätös suojella 550 hehtaarin alue kaupungin 550-vuotisjuhlan kunniaksi • 2006: Helsingin kaupungin rakennusviraston käsityöpaja, joka oli maisemoinut Vuosaaren maantäyttö- ja kaatopaikan uutta luovalla ja kotimaisia lajeja suosivalla tavalla IUCN on maailman vanhin ja laajin ympäristöjärjestö ja -verkosto. Sen suomalaisia jäsenorganisaatioita ovat mm. Suomen valtio (ympäristöministeriö), Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi, Natur och Miljö, BirdLife Suomi, Suomen riistakeskus ja Korkeasaaren eläintarha. Työhön osallistuvat myös ulkoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Suomen ympäristökeskus ja Metsähallituksen Luontopalvelut. Lisäksi IUCN:n kuuden komission työhön osallistuu runsaat 70 suomalaista vapaaehtoista asiantuntijaa ja tutkijaa.
Paras luontoteko 2023–2024 -palkinto jaettiin toimijalle, joka on onnistunut tekemään innostavan teon luontokadon pysäyttämiseksi. Kilpailun voittajaksi valittiin Crowdsorsan mobiilipeli, jonka avulla on torjuttu Suomessa vieraslajeja jo yhteensä 4 miljoonaa neliömetriä. Arvokkaasta luontotyöstä kunniamaininnat saivat Kauniaisten ja Vantaan kaupungit. Palkinnot luovutti ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.
