NordenBladet — Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimusten toimenpiteiden toteuttaminen on edennyt kaikilla seitsemällä suurimmalla kaupunkiseudulla hyvin. Nykysopimusten toimien rinnalla kaupunkiseuduilla pohditaan jo seuraavan MAL-sopimuskauden tavoitteita.MAL-sopimusten tarkoituksena on tukea Suomen suurimpien kaupunkiseutujen kasvua ja kehitystä edistämällä kestävää yhdyskuntarakennetta, sitä tukevaa liikennejärjestelmää, tarpeiden mukaista asuntotuotantoa sekä elinvoimaista elinkeinoelämää.  Vuosittaiset valtion ja kaupunkiseutujen väliset MAL-sopimusten seurantakokoukset pidettiin touko–kesäkuun vaihteessa. Valtion ja Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän ja Kuopion kaupunkiseutujen väliset MAL-sopimukset ovat voimassa 13.12.2024–31.12.2035. Sopimuksiin kirjattuja konkreettisia toimenpiteitä toteutetaan vuosien 2024–2027 aikana, minkä jälkeen on tarkoitus neuvotella uusista toimenpiteistä. Asuntomarkkinoiden haastavassa tilanteessa muun rakentamisen merkitys korostuu  Asuntorakentaminen on laskenut kaikilla MAL-seuduilla, ja sopimuksissa esitetyistä asuntotuotannon tavoitetasoista on jääty jälkeen. Tämä johtuu erityisesti vapaarahoitteisen asuntotuotannon laskusta. Valtion tukeman asuntotuotannon osuus on noussut suhteellisesti isoimmaksi osaksi uudisrakentamista. Asuntomarkkinoiden haastava tilanne on vaikuttanut erityisesti kerrostalotuotantoon.  Rakennetuista asunnoista valtaosa on sijoittunut edelleen alueille, joilla on hyvät kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen edellytykset. Tältä osin seuduilla on onnistuttu erinomaisesti edistämään MAL-sopimusten tavoitteiden mukaisen kestävän yhdyskuntarakenteen edellytyksiä. Rakennusalan näkökulmasta seuduilla on korostunut muu rakennustuotanto ja infrarakentaminen. Vantaalla on käynnissä Helsingin seudun suurin yksittäinen investointi, Vantaan ratikka, jonka toteutukseen on osoitettu MAL-rahoitusta. Hanke etenee hankesuunnitelman mukaisesti, ja rakentaminen on aloitettu. Vaikeasta tilanteesta huolimatta MAL-seuduilla pyritään luomaan edellytykset asuntotuotannon elpymiselle, ja asumiseen osoitettavien tonttien kaavoitusta on jatkettu siten, että kaikilla MAL-seuduilla on kaavavarantoa väestönkasvun tarpeisiin vähintään viideksi vuodeksi eteenpäin. Kestävän liikkumisen edellytykset vahvistuvat   MAL-seutujen joukkoliikenteen käyttäjämäärät ovat kehittyneet myönteisesti. Seurantakokouksissa seudut esittivät toiveen siitä, että joukkoliikenteen kehittämisen mahdollisuudet varmistetaan myös tulevaisuudessa, jotta hyvä kehitys voi jatkua. Seurantakokouksissa keskusteltiin muun muassa monipuoliseen joukkoliikenteeseen perustuvan liikennejärjestelmän merkityksestä kuntien kestävälle kehittämiselle ja kasvulle. Tampereen, Turun ja Oulun seudut, joilla joukkoliikenteen käyttäjämäärät ovat kasvaneet eniten, suunnittelevat 2030-luvun alussa alkavaa lähijunaliikennettä. Myös Lahden, Jyväskylän ja Kuopion seuduilla käyttäjämäärät ovat kasvussa. Kaupunkiseutujen sisäisessä joukkoliikenteessä raideinvestointien lisäksi myös linja-autoliikenne nähdään tärkeänä joukkoliikenteen muotona.  Huomion arvoista on myös, että Turun seudulla on tehty merkittävä raitiotiepäätös, joka luo vahvan perustan seudun kestävän liikkumisen ja maankäytön kehittämiselle. Seurantakokouksissa heräteltiin keskustelua tulevan kauden tavoitteista Seurantakokouksissa käytiin alustavaa keskustelua seuraavan MAL-sopimuskauden tavoitteista, jotka koskisivat vuosia 2028–2039. Kaikilla MAL-sopimusseuduilla ilmaistiin vahva toive jatkaa sopimusmenettelyä. Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala ja liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne osallistuivat Helsingin seudun seurantakokoukseen. Ministeri Multala korosti, että MAL-sopimukset ja niiden seuranta ovat tärkeä väline seudun ja valtion yhteistyölle.  Ministeri Multala totesi, että haastavasta taloustilanteesta huolimatta MAL-sopimusten suuria linjoja ei ole tarpeen muuttaa. Ministerin mukaan sopimusten keskeisiä tavoitteita tulisi vahvistaa, eli edistää sopimusmenettelyn avulla riittävää asuntotuotantoa ja sujuvaa liikkumista kaupunkiseutujen sisällä kuntarajat ylittäen.  Myös seudut toivoivat, että seuraavalla MAL-sopimuskaudella sovittavilla toimenpiteillä keskityttäisiin edistämään sopimusten ydintä, eli kestävää kaupunkiliikennettä ja yhdyskuntarakennetta sekä riittävää asuntotuotantoa. Seudut toivoivat, että sopimuksissa huomioitaisiin nykyistä sopimuskautta kattavammin maankäytön ja asumisen keinoja, joilla voitaisiin ennaltaehkäistä segregaatiota. Ministeri Ranne huomautti, että julkisen talouden näkymät ovat haastavat, ja seuraavan kauden rahoituksen määrä voi poiketa tälle kaudelle sovitusta. Yhteistyössä tulisi tunnistaa kaikkein tärkeimmät ja vaikuttavimmat toimenpiteet. Ministeri painotti myös, että erityisesti haastavissa teemoissa, kuten raskaan liikenteen palvelualueiden toteuttamisessa, on edettävä aktiivisesti.   Keskustelua seuraavan kauden suuntalinjoista ja ajankohtaisista MAL-asioista jatketaan seutujen ja valtio-osapuolen edustajille elokuussa järjestettävässä yhteisessä keskustelutilaisuudessa. Lisätietoja 
 Anna-Leena Seppälä (tavoitettavissa 24.6. asti ja 27.7. eteenpäin) 
Rakennusneuvos 
Ympäristöministeriö 
puh. 0295 250 242 
[email protected] Ruusa Degerman (tavoitettavissa 24.6. asti, 6.-10.7. ja 27.7. eteenpäin ) 
Erityisasiantuntija 
Ympäristöministeriö 
puh. 0295 250 406 
[email protected] Edgar Pyhälä (tavoitettavissa 3.7. asti ja 17.8. eteenpäin) 
Erityisasiantuntija 
Liikenne- ja viestintäministeriö 
puh. 0295 342 211 
[email protected]

Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimusten toimenpiteiden toteuttaminen on edennyt kaikilla seitsemällä suurimmalla kaupunkiseudulla hyvin. Nykysopimusten toimien rinnalla kaupunkiseuduilla pohditaan jo seuraavan MAL-sopimuskauden tavoitteita.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kansallisen luonnon virkistyskäytön strategian 2030 toimintaohjelma vuosille 2026–2030 on valmistunut. Ohjelman toimilla helpotetaan pääsyä lähiluontoon, edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vahvistetaan toimijakentän yhteistyötä.Kansallisen luonnon virkistyskäytön strategian tavoitteena on lisätä lähiluonnon saavutettavuutta. Toimintaohjelma tukee kaikenikäisten mahdollisuuksia luonnossa liikkumiseen ja olemiseen muun muassa vahvistamalla virkistyspalveluiden tarjoajien osaamista reittien ja rakenteiden toteuttamisesta ja lisäämällä erityisesti esteettömien luontokohteiden tarjontaa. Myös retkikohteiden saavutettavuuteen kestävillä kulkutavoilla kiinnitetään huomiota.”Kaikilla pitäisi olla mahdollisuus liikkua ja virkistäytyä lähiluonnossa. Sen takia onkin todella hienoa, että esteettömiä luontopolkuja ja esimerkiksi katselulavoja löytyy yhä useammasta luontokohteesta, niin valtion kuin kuntien mailla”, korostaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia edistetään muun muassa lisäämällä lasten ja nuorten luonnossa liikkumista sekä ikäihmisten ulkoilumahdollisuuksia kehittämällä.”Erityisen iloinen olen siitä, että olemme pystyneet tukemaan kuntia päiväkotien ja koulupihojen luonnonmukaistamisessa. Vihreät luonnonmukaiset pihat inspiroivat lapsia liikunnallisiin seikkailuihin ja lisäävät heidän luontokosketustaan”, iloitsee liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala.Valtionhallinnon toimijoiden lisäksi kunnilla, maakunnilla ja muilla alueellisilla toimijoilla, kuten virkistysalueyhdistyksillä ja kolmannella sektorilla on keskeinen rooli virkistyskäytön strategian tavoitteiden toteuttajina. Koordinoinnilla ja yhteistyöllä saadaan merkittäviä asioita tapahtumaan, ja niihin panostetaan toimintaohjelman toteutuksessa.”Metsähallituksen ylläpitämän Luontoon.fi -palvelun avulla jokaisen on mahdollista löytää juuri itselle sopiva kohde luonnossa liikkumiseen ja siitä nauttimiseen. Kehotankin kaikkia Suomen kuntia ja virkistysalueyhdistyksiä yhteistyöhön Metsähallituksen kanssa, jotta ulkoilutietopalvelusta saataisiin entistä kattavampi”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.Toimintaohjelman laadinnasta vastasi ympäristöministeriön asettama laaja koordinaatioryhmä, jossa ovat mukana maa- ja metsätalousministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö, Metsähallitus, Kuntaliitto, Opetushallitus ja Luonnonvarakeskus. Toimenpiteiden toteutus jakautuu usean eri ministeriön hallinnonaloille. Lisäksi kunnilla, maakunnilla, hyvinvointialueilla, muilla alueellisilla sekä kolmannen sektorin toimijoilla on merkittävät mahdollisuudet toteuttajina.Kansallisen luonnon virkistyskäytön strategian 2030 tavoitteina ovat lähiluonnon saavutettavuus, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, luonnon kestävyyden vaaliminen virkistyskäytössä, voimavarojen tunnistaminen ja yhteistyö sekä luonnon virkistyskäytön monimuotoisuus. Strategian ensimmäinen toimintaohjelma käsitti vuodet 2023–2025. Sitä koskeva väliarviointi valmistui vuoden 2025 lopussa. Nykyinen toimintaohjelma 2026–2030 pohjautuu ensimmäiseen toimintaohjelmaan, väliarvioinnin tuloksiin, sidosryhmätilaisuuksista kerättyihin näkemyksiin ja koordinaatioryhmän työhön.  

Kansallisen luonnon virkistyskäytön strategian 2030 toimintaohjelma vuosille 2026–2030 on valmistunut. Ohjelman toimilla helpotetaan pääsyä lähiluontoon, edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vahvistetaan toimijakentän yhteistyötä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Alueidenkäyttöasetus liittyy uuteen alueidenkäyttölakiin, jonka hallituksen esitys on eduskunnan käsittelyssä (HE 70/2026 vp). Luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi alueidenkäytöstä voi antaa lausuntoja 31.8.2026 saakka.Alueidenkäyttöasetuksessa annettaisiin uuden alueidenkäyttölain nojalla tarkempia säännöksiä kaavojen viranomaisneuvotteluista ja kaavaselostuksista sekä hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnista kaavoituksen yhteydessä. Alueidenkäyttöasetuksen säätämisen yhteydessä voimassa olevasta maankäyttö- ja rakennusasetusta kumottaisiin kaavoitusta ja muuta alueidenkäyttöä koskevat säännökset. Ehdotetut alueidenkäyttöasetuksen säännökset vastaisivat pääosin voimassa olevan maankäyttö- ja rakennusasetuksen vastaavia säännöksiä. Säännöksiä olisi kuitenkin huomattavasti vähemmän, koska uuden alueidenkäyttölain säätämisen yhteydessä suurin osa maankäyttö- ja rakennusasetuksessa olevasta alueidenkäyttöä koskevasta sääntelystä siirrettäisiin alueidenkäyttölakiin. Alueidenkäyttöasetuksen on tarkoitus tulla voimaan samaan aikaan uuden alueidenkäyttölain kanssa. Asetuksen vaikutukset on arvioitu osana alueidenkäyttölain hallituksen esitystä. Lausuntopyyntö: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi alueidenkäytöstä (lausuntopalvelu.fi)
Lisätietoja
Mirkka Saarela (tavoitettavissa 26.6. asti ja 3.8. alkaen) 
Lainsäädäntöneuvos 
puh. 0295 250 365 
etunimi.sukunimi @gov.fi 
 
Maija Neva (tavoitettavissa 26.6. asti ja 10.8. alkaen) 
Lainsäädäntöneuvos 
puh. 0295 250 280 
etunimi.sukunimi @gov.fi 
 
Antti Irjala (tavoitettavissa 24.7. asti ja 31.8. alkaen) 
Ympäristöneuvos 
puh. 0295 250 102 
etunimi.sukunimi @gov.fi

Alueidenkäyttöasetus liittyy uuteen alueidenkäyttölakiin, jonka hallituksen esitys on eduskunnan käsittelyssä (HE 70/2026 vp). Luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi alueidenkäytöstä voi antaa lausuntoja 31.8.2026 saakka.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — ​​​​​​​Vesien tila on pysynyt pääosin ennallaan verrattuna aiempaan vuoden 2019 tila-arvioon. Järvistä 79 prosenttia on ekologiselta tilaltaan hyviä tai erinomaisia. Rannikkovesien ja jokien tila on huonompi: rannikkovesistä vain 6 prosenttia on hyvässä tilassa ja joista 55 prosenttia on hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Pohjavesialueista 97 prosenttia on hyvässä kemiallisessa tilassa. Pohjavesien kemiallisessa tilassa on nähtävissä pientä heikentymistä.Lupa- ja valvontavirasto ja ympäristöministeriöPintavesien tilassa vain vähäisiä muutoksiaLupa- ja valvontaviraston alustavassa arviossa on mukana yhteensä lähes 7000 pintavesimuodostumaa, kuten järveä, jokea tai rannikkovettä. Tilaluokittelu perustuu pääosin vuosien 2017–2023 seuranta-aineistoihin.Järvivesimuodostumien lukumäärästä79 prosenttia on tilaltaan hyviä tai erinomaisia16 prosenttia on tilaltaan tyydyttäviä4 prosenttia on tilaltaan välttäviä ja0,7 prosenttia on tilaltaan huonojaJokivesimuodostumien lukumäärästä55 prosenttia on tilaltaan hyviä tai erinomaisia32 prosenttia on tilaltaan tyydyttäviä12 prosenttia on tilaltaan välttäviä ja1 prosentti on tilaltaan huonojaRannikkovesimuodostumien lukumäärästä6 prosenttia on tilaltaan hyviä62 prosenttia on tilaltaan tyydyttäviä28 prosenttia on tilaltaan välttäviä ja3 prosenttia on tilaltaan huonojaPintavesien ekologinen tila on muuttunut 260 vesimuodostumassa (noin 4 prosenttia kaikista). Noin puolessa tila on parantunut ja puolessa huonontunut. Lisäksi luokittelujärjestelmän muutosten perusteella tilaluokka on muuttunut 1780 vesimuodostumassa.Esimerkiksi Pohjois-Savossa sijaitseva Onkivesi on saavuttanut hyvän ekologisen tilan. Sen valuma-alueella on tehty pitkäjänteistä työtä kuormituksen vähentämiseksi, mikä on vähentänyt rehevöitymistä myös muissa alueen järvissä. Etelä-Karjalassa Hiitolanjoen tila on parantunut tyydyttävästä hyvään patojen poiston ja koskikunnostusten ja niiden seurauksena kasvaneiden lohikalojen poikastiheyksien ansiosta.Rannikkovesien ekologinen tila on pysynyt jokseenkin ennallaan. Hyvä tila on saavutettu muun muassa Selkämeren ulommilla rannikkovesillä Merikarvian ja Porin edustalla sekä Merenkurkussa Östra Gloppetissa. Tyydyttävään tilaan ovat nousseet Suomenlahdella Kymijoen edustan sisälahdet Pyhtään ja Kotkan edustalla sekä Pohjanpitäjänlahti ja Saaristomerellä Hämmärönsalmi. Selkämeren rannikon vesien tila on laskenut hyvästä tyydyttävään.Pintavesien kemiallinen tila edelleen huono kaikissa vesistöissäKemiallinen tila luokitellaan huonoksi, jos haitallisten aineiden pitoisuudet ylittävät vaaditut raja-arvot. Kaikissa vesistöissä esiintyy bromattuja difenyylieettereitä (PBDE), joita on aiemmin käytetty palonestoaineena esim. sammutusvaahdoissa. PBDE-yhdisteet ovat erittäin pysyviä ja haitallisia aineita, jotka leviävät laajalle ja kertyvät ravintoketjuun. Myös kalojen elohopeapitoisuus ylittää raja-arvon noin puolessa vesistöistä. Joissakin vesistöissä on lisäksi mitattu raja-arvon ylittäviä pitoisuuksia muun muassa nikkelistä, kadmiumista ja perfluoro-oktaanisulfonihaposta (PFOS).Pohjavesialueiden tila pysynyt pääosin hyvänä Suomessa on yli 4500 pohjavesialuetta, joista 97 prosenttia on hyvässä tilassa. Pohjavesialueista 11 prosenttia on riskialueita, joilla ihmistoiminta aiheuttaa riskin pohjaveden laadulle. Pohjavesialueista vain kolme prosenttia on huonossa kemiallisessa tilassa. Huonossa kemiallisessa tilassa olevien alueiden määrä on kasvanut 35 pohjavesialueella. Kasvu johtuu pääosin luokittelujärjestelmän muutoksesta. Merkittävä pohjavesien tilaa heikentävä tekijä on tiesuolauksesta aiheutuvat korkeat kloridipitoisuudet.Vesienhoidon toimenpiteillä on saatu parannettua useiden pohjavesialueiden tilaa. Esimerkiksi Pirkanmaalla ja Pohjois-Karjalassa on yksittäisillä pohjavesialueilla saavutettu hyvä tila kasvinsuojeluaineiden pitoisuuksien alenemisen myötä. Uudellamaalla on neljällä pohjavesialueella saavutettu hyvä tila tienpidon riskienhallintatoimilla. Kymenlaaksossa yhdellä pohjavesialueella on liuotinpitoisuuksia saatu alenemaan puhdistustoimenpiteiden ansiosta.Määrällinen tila on hyvä kaikilla pohjavesialueilla yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Tavoitteena hyvä tilaVesienhoidon tavoitteena on saavuttaa ja ylläpitää vesien ja meren vähintään hyvä tila. Luokittelun avulla tunnistetaan vesistöt, joissa tarvitaan toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi.Nyt julkistettu luokittelutulos on alustava. Vesien tilan arvio sisältyy vuosien 2028–2033 alueellisiin vesienhoitosuunnitelmiin. Suunnitelmissa esitetään muun muassa konkreettiset toimet vesien tilan parantamiseksi. Vesienhoitosuunnitelmaehdotuksista kerätään palautetta kuulemisen aikana 1.12.2026–31.5.2027. Valtioneuvosto päättää vesienhoitosuunnitelmista joulukuussa 2027.LisätietojaLupa- ja valvontavirasto:Pintavesien tilaEtelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Satakunta, Kanta-Häme, Varsinais-Suomierikoistutkija Anssi Teppo, p. 029 5255 563, [email protected] (tavoitettavissa 26.6. saakka ja 3.8. alkaen)Uusimaa, Päijät-Häme, Keski-Suomi, Kymenlaaksojohtava asiantuntija Antti Mäntykoski, p. 029 5254 716, [email protected] (tavoitettavissa 3.7. saakka ja 3.8. alkaen)Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Karjalajohtava asiantuntija Juho Kotanen, p. 029 5254 485, [email protected] (tavoitettavissa 18.6. saakka ja 20.7. alkaen)vesistöasiantuntija Liisa Muuri, p. 029 5254483, [email protected] (tavoitettavissa 2.7. saakka)Pohjois-Pohjanmaa, Kainuuylitarkastaja Kimmo Aronsuu, p. 029 5255 486, [email protected] (tavoitettavissa 10.7. saakka ja 27.7. alkaen)Lappibiologi Jukka Ylikörkkö, p. 029 5255 885, [email protected] (tavoitettavissa 18.6. saakka ja 17.7. alkaen)ryhmäpäällikkö Jari Pasanen, p. 029 5255014, [email protected] (tavoitettavissa 3.7. saakka)Rannikkovedetylitarkastaja Titta Lahtinen, p. 029 5254 322, [email protected] (tavoitettavissa 18.6. saakka ja 29.6. alkaen)johtava vesitalousasiantuntija Anna Bonde 029 5255029, [email protected] (tavoitettavissa 26.6. saakka)Pohjavesien tilaPohjavesiasiantuntija Hanna Laihinen, p. 029 5255 723, [email protected] (tavoitettavissa 18.6.2026 saakka ja 13.7.–24.7.)Ylitarkastaja Nina Nenonen, p. 029 5255 155, [email protected] (tavoitettavissa 22.6.–14.7.2026)Suomen ympäristökeskus: Vesien tilan arviointikriteeritErikoistutkija Jukka Aroviita, p. 029 525 1222, [email protected]Ympäristöministeriö: Vesienhoidon suunnitteluNeuvotteleva virkamies Turo Hjerppe, , p. 029 525020, [email protected] (tavoitettavissa 22.6.-25.6.2026)

​​​​​​​Vesien tila on pysynyt pääosin ennallaan verrattuna aiempaan vuoden 2019 tila-arvioon. Järvistä 79 prosenttia on ekologiselta tilaltaan hyviä tai erinomaisia. Rannikkovesien ja jokien tila on huonompi: rannikkovesistä vain 6 prosenttia on hyvässä tilassa ja joista 55 prosenttia on hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Pohjavesialueista 97 prosenttia on hyvässä kemiallisessa tilassa. Pohjavesien kemiallisessa tilassa on nähtävissä pientä heikentymistä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön myöntämillä avustuksilla tuetaan kuntia ja maakuntien liittoja tietomallimuotoisen rakennetun ympäristön tiedon tuottamisessa ja toimittamisessa valtakunnalliseen rakennetun ympäristön tietojärjestelmään, Ryhtiin. Avustetut hankkeet toimeenpanevat uudistuneen rakennetun ympäristön lainsäädännön digitalisaation liittyviä uudistuksia.Rakennetun ympäristön tiedonhallinnan yhteiskehittämishankkeita on ollut käynnissä jo vuodesta 2023 asti. Vuosien aikana on tehty merkittävää teknistä kehitystyötä, jonka ansiosta kunnat ja maakuntien liitot sekä niiden tietojärjestelmätoimittajat lähestyvät käyttöönottovaihetta. Tämän hakukierroksen hankehakemukset osoittavat selkeää etenemistä. Hakemuksissa painottuvat teknisen kyvykkyyden viimeistely, joka mahdollistaa siirtymisen laajamittaisiin käyttöönottoihin. Avustetuissa hankkeissa jatketaan alueidenkäytön ja rakentamisen luvitusten teknistä kehitystyötä ja Ryhti-järjestelmän käyttöönottoa, testataan teknisiä ratkaisuja sekä parannetaan järjestelmien yhteentoimivuutta. Mukana on myös hankkeita, joissa voimassa olevia kaava-aineistoja tuotetaan yhteentoimivassa muodossa Ryhti-järjestelmään. Lisäksi avustetaan pienten kuntien siirtymistä tietomallipohjaiseen kaavoitukseen ja rakentamisen luvitukseen. ”Hakemukset olivat laadukkaita ja niissä näkyi selvästi, että tekninen valmius laajempaan käyttöönottoon on jo lähellä. Mukana oli välttämättömiä toimenpiteitä teknisen valmiuden saavuttamiseksi, ja nyt näitä työkaluja voidaan alkaa hyödyntämään kunnissa ja liitoissa. Halusimme avustaa mahdollisimman monta hanketta, joten avustussummia sovitettiin tasapuolisesti, jotta rahoitusta riitti useammalle. Ryhti-käyttöönotot lähestyvät, ja tämä kierros on positiivinen merkki siitä, mihin kunnat, maakuntien liitot ja järjestelmätoimittajat ovat vuosien yhteisellä työllään päässeet”, kertoo erityisasiantuntija Jemina Suikki ympäristöministeriöstä. Lailla rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä, rakentamislailla sekä alueidenkäyttölailla vauhditetaan rakennetun ympäristön digitalisaatiota ja varmistetaan, että kaavoituksen ja rakentamisen lupatiedot ovat saatavilla turvallisesti, sujuvasti ja luotettavasti. Kaavoituksen ja luvituksen tiedot kootaan koneluettavassa muodossa Ryhti-järjestelmään. Avustus tukee kuntia ja maakuntien liittoja uudistuneen digilainsäädännön toimeenpanossa ja siirtymässä kohti älykkäämpää tiedonhallintaa.Avustusta myönnetään 25 hankkeelle Toukokuussa 2026 päättyneessä avustushaussa määrärahaa oli jaossa 3 miljoonaa euroa. Avustusta myönnetään 25 hankkeelle yhteensä 3 014 100 euroa.  Avustusta saivat seuraavat kunnat ja maakuntaliitot (päähakija ensimmäisenä):Ympäristöministeriö suunnittelee seuraavaa avustushakua, joka toteutetaan todennäköisesti jatkuvalla haulla eli ilman erillistä hakuaikaa. Ministeriö ohjeistaa kuntia ja maakuntien liittoja tarkemmin seuraavasta hausta ja avustettavista toimenpiteistä vuoden 2026 aikana.Lisätietoja Jemina Suikki    
erityisasiantuntija    
p. 0295 250 345 
[email protected]    

Ympäristöministeriön myöntämillä avustuksilla tuetaan kuntia ja maakuntien liittoja tietomallimuotoisen rakennetun ympäristön tiedon tuottamisessa ja toimittamisessa valtakunnalliseen rakennetun ympäristön tietojärjestelmään, Ryhtiin. Avustetut hankkeet toimeenpanevat uudistuneen rakennetun ympäristön lainsäädännön digitalisaation liittyviä uudistuksia.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi tänään kaksi asetusta, jotka liittyvät viime vuonna hyväksyttyyn kertakäyttöisten muovituotteiden ja nikotiinipussien aiheuttaman roskaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä koskevaan jätelain muutokseen. Asetukset koskevat tuottajien kunnille maksamia korvauksia ja tiettyjen kertakäyttöisten muovituotteiden myynnin kieltämistä.Jätelain mukaan tiettyjen kertakäyttöisten muovituotteiden ja nikotiinipussien tuottajien on korvattava kunnille kustannukset tuotteista aiheutuvan jätteen keräämisestä ja roskien siivoamisesta tietyillä julkisilla alueilla. Nikotiinipussien, suodattimellisten tupakkatuotteiden ja tupakansuodattimien tuottajilla on myös velvollisuus korvata kunnille kustannukset tuotteiden aiheuttaman roskaantumisen ehkäisemiseen liittyvästä tiedotuksesta ja neuvonnasta. Sääntely perustuu tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutuksen vähentämisestä annettuun direktiiviin (2019/904/EU) eli SUP-direktiiviin.Tänään hyväksytyssä asetuksessa säädetään asukaskohtaisista kustannuksista, joiden perusteella tuottajien maksamat korvaukset kunnille vuosilta 2026–2028 lasketaan. Jos kaikki Manner-Suomen kunnat hakisivat korvauksia, tuottajien maksettavaksi tulisi yhteensä noin 12,9 miljoonan euron korvaukset vuodessa. Lisäksi suodattimellisten tupakkatuotteiden ja tupakansuodattimien tuottajien tulee korvata kunnille tupakantumpeille tarkoitettujen roska-astioiden hankintakustannukset kuntien toteutuneiden kustannusten mukaisesti. Käytännössä korvausten määrä todennäköisesti vaihtelee sen mukaan, kuinka moni kunta hakee korvauksia. Toisella hyväksytyllä asetuksella muutetaan eräistä muovituotteista annettua asetusta, jolla täydennetään jätelain tuottajan kustannusvastuuta koskevia säännöksiä. Samalla pannaan täytäntöön EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetuksella SUP-direktiiviin lisätyt tiettyjen tuotteiden markkinoille saattamisen kiellot. Asetuksessa kielletään 12.2.2029 alkaen puristetusta polystyreenistä valmistettujen elintarvike- ja juomapakkausten sekä juomamukien, lento- tai rautatieasemilla matkatavaroiden suojaamiseksi kuljetuksen aikana käytettävän kutistekalvon, pakattujen tavaroiden suojaamiseksi kuljetuksen ja käsittelyn aikana käytettävien polystyreenilastujen ja muiden muovien sekä pakkaus- ja pakkausjäteasetuksessa tarkoitettuna ryhmäpakkauksena käytettävien monipakkausten muovirenkaiden saattaminen Suomen markkinoille.Asetukset tulevat voimaan 22.6.2026.LisätietojaEini Lemmelä
Erityisasiantuntija
p. 0295 250 032
[email protected]

Valtioneuvosto hyväksyi tänään kaksi asetusta, jotka liittyvät viime vuonna hyväksyttyyn kertakäyttöisten muovituotteiden ja nikotiinipussien aiheuttaman roskaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä koskevaan jätelain muutokseen. Asetukset koskevat tuottajien kunnille maksamia korvauksia ja tiettyjen kertakäyttöisten muovituotteiden myynnin kieltämistä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — EU:n sosiaalinen ilmastorahasto perustettiin rakennusten erillislämmityksen ja tieliikenteen päästöt kattavan uuden päästökaupan (ETS2) perustamisen yhteydessä. Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi 16. kesäkuuta sosiaalisen ilmastorahaston kansallisen suunnitelman käyttökohteita, varojen allokaatiota sekä rahastoa koskevan suunnitelmaluonnoksen lausunnolle laittoa.EU:n sosiaalista ilmastorahastoa koskeva asetus astui voimaan 2023. Rahaston kesto on 2026–2032 ja se rahoitetaan ETS1- ja ETS2 -päästökauppojen tuloilla. Jäsenvaltion on laadittava ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelma, jonka perusteella EU-rahoitus myönnetään. Suunnitelman valmistelua johtaa ympäristöministeriö yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli suunnitelmaa kokouksessaan 16. kesäkuuta ja puolsi suunnitelman lähettämistä lausunnoille. Lausuntokierros käynnistyy juhannuksen jälkeen, ja siitä tiedotetaan erikseen.Suomen saanto rahastosta on noin 350 miljoonaa euroa, minkä lisäksi toimeenpanoon on osoitettava kansallista omarahoitusosuutta 25 prosenttia. Sosiaalisen tuen suunnitelman kokonaisrahoitus on siten korkeintaan 463 miljoonaa euroa. Suunnitelman laatiminen on välttämätöntä EU-rahoituksen käyttöön saamiseksi, ja kansallista rahoitusta osoitetaan suhteessa EU-rahoituksen saantoon.Sosiaalisesta ilmastorahastosta tukea erityisesti kotitalouksille, mikroyrityksille ja tieliikenteen käyttäjilleEU:n sosiaalisen ilmastorahaston tavoitteena on tukea haavoittuvassa asemassa olevia EU-kansalaisia ja yrityksiä, kun päästökauppa laajenee koskemaan tieliikennettä ja rakennusten erillislämmitystä vuodesta 2027 lähtien (ETS2). Rahastosta suunnataan tukea erityisesti haavoittuville kotitalouksille, mikroyrityksille ja tieliikenteen käyttäjille. EU:n ilmastolain hyväksymisen yhteydessä vuoden 2025 loppupuolella ETS2:n aloitusta lykättiin vuoteen 2028, mutta rahaston kokonaisrahoitus pidettiin samana. ETS2-tulojen puuttumisen aikana rahastoa rahoitetaan yleisen päästökaupan (ETS1) tuloilla.Toimenpiteillä ja investoinneilla on tarkoitus lisätä rakennusten energiatehokkuutta, vähentää rakennusten lämmityksen ja jäähdytyksen hiilidioksidipäästöjä, sekä parantaa päästöttömän ja vähäpäästöisen liikkumisen ja liikenteen saatavuutta.Arjen kustannukset edelläRahaston yleisenä tavoitteena on edistää oikeudenmukaista siirtymistä ilmastoneutraaliuteen puuttumalla sosiaalisiin vaikutuksiin, joita aiheutuu fossiilisen polttoaineen jakelun päästökaupasta. Toimenpiteitä koskevien välitavoitteiden ja tavoitteiden on oltava yhteensopivia unionin ilmastotavoitteiden kanssa.Suomen ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelmaluonnoksessa rahoitusta kohdennettaisiin erityisesti asumisen ja liikkumisen kustannusten hillitsemiseen eli rakennusten energianeuvontaan, asunto-osakeyhtiöiden energiaremontteihin, puhtaiden ajoneuvojen hankintaan sekä joukkoliikenteen ja kävelyn ja pyöräilyn toimenpiteisiin. Toimenpiteiden suunnittelussa on huomioitava rahaston edellyttämä kohdentuminen energia- ja liikenneköyhyydelle haavoittuviin kotitalouksiin ja mikroyrityksiin. Rahasto asettaa myös useita muita reunaehtoja toimenpiteille.

EU:n sosiaalinen ilmastorahasto perustettiin rakennusten erillislämmityksen ja tieliikenteen päästöt kattavan uuden päästökaupan (ETS2) perustamisen yhteydessä. Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi 16. kesäkuuta sosiaalisen ilmastorahaston kansallisen suunnitelman käyttökohteita, varojen allokaatiota sekä rahastoa koskevan suunnitelmaluonnoksen lausunnolle laittoa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön ja puolustusministeriön johtama työryhmä on arvioinut elinympäristöjen ennallistamisen ja maanpuolustuksen yhteensovittamista sekä tunnistanut keinoja näiden yhteistavoitteiden edistämiseksi. Työryhmän mukaan ennallistamisen ja maanpuolustuksen yhteishyödyt ovat merkittäviä. Erityisesti soiden ennallistamisella on maanpuolustuksellista merkitystä itäisessä ja pohjoisessa Suomessa.Luonnon tilaa parantamalla voidaan luoda puolustusta tukevia ratkaisuja itäiseen ja pohjoiseen Suomeen. Ennallistamalla esimerkiksi soita ja entisiä turvetuotantoalueita voidaan luoda maastoon luonnollisia etenemisesteitä. Samalla edistetään luontokadon pysäyttämistä ja luonnon elpymistä.Työryhmän arvion mukaan ennallistaminen vahvistaa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta monin tavoin myös epäsuorasti. Se tukee luonnon monimuotoisuutta, parantaa ilmastonmuutokseen sopeutumista ja vahvistaa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.Työryhmä asetettiin lokakuussa 2025 määrittelemään ennallistamisen ja maanpuolustuksen yhteisiä tavoitteita sekä tunnistamaan sellaiset ainoastaan maanpuolustukseen käytettävät alueet, joilla EU:n ennallistamisasetuksen edellyttämät toimet eivät ole yhteensopivia alueiden jatkuvan maanpuolustuskäytön kanssa.Soiden ennallistamisessa potentiaaliaSuomessa erityisesti soiden ennallistaminen voi tukea maanpuolustusta. Itäisessä ja pohjoisessa Suomessa suopinta-alaa, jonka ennallistamisesta olisi maanpuolustuksellista hyötyä, arvioidaan olevan vähintään 180 000 hehtaaria. Työryhmä korostaa, että ennallistamisen potentiaali on suuri erityisesti valtion mailla. Yksityismailla toimien toteuttamisen lähtökohtana tulee olla vapaaehtoisuus.”Työryhmän loppuraportti osoittaa, että luonnon tilan parantaminen on myös turvallisuusteko. Yksityiset rahoittajat ovat jo osoittaneet kiinnostusta maanpuolustuksellisen ennallistamisen rahoittamiseen. Ennallistamisen ja maanpuolustuksen yhteishyödyt ovat mahdollisuus ohjata yksityistä rahoitusta toimenpiteisiin, joilla sekä turvaamme luonnon monimuotoisuutta että vahvistamme Suomen turvallisuutta suomalaisella osaamisella”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.”Suomen puolustus ja luonto hyötyvät tästä yhteistyöstä. Ennallistamisen kokonaishyödyt ovat huomattavia ja puolustushallinto on valmis tukemaan jatkotoimia hallinnon eri tasoilla. Maanpuolustusta tukevassa ennallistamisessa tulee pyrkiä hyödyntämään EU-rahoitusta täysimääräisesti”, sanoo puolustusministeri Antti Häkkänen. Työryhmä esittää jatkotoimia hyötyjen toteutumiseksiTyöryhmä esittää useita toimenpiteitä ennallistamisen ja maanpuolustuksen yhteensovittamisen edistämiseksi. Ympäristö- ja puolustushallintojen yhteistyötä tulee jatkaa ja vahvistaa erityisesti alueilla, jotka ovat jatkuvassa maanpuolustuskäytössä. Ennallistamistoimiin tarvitaan myös lisäresursseja. Työryhmän mukaan toimien rahoittamiseksi on tärkeää hyödyntää EU:n rahoituskanavia sekä ohjata yksityistä rahoitusta ennallistamistoimiin.Tällä hetkellä merkittävin määrä soiden ennallistamista rahoitetaan valtion budjettivaroista tai Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimesta osana Helmi-elinympäristöohjelmaa. Soita ennallistetaan kasvavissa määrin myös muiden toimijoiden kuin valtion rahoituksella. Valtiontalouden tilanteen ollessa tiukka muiden rahoituslähteiden merkitys korostuu.“Työryhmän työn tulokset osoittavat, että luonnon tilan parantamisella voidaan edistää samanaikaisesti useita yhteiskunnallisia tavoitteita. Ratkaisujen monihyötyisyys ja kustannustehokkuus ovat merkittävä asia muun muassa EU-rahoituksen kannalta. Kiitän puolustushallintoa erinomaisesta yhteistyöstä työryhmätyössä”, sanoo työryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Tarja Haaranen ympäristöministeriöstä.Ennallistamisen ja maanpuolustuksen yhteistavoitteita määrittelevän työryhmän loppuraporttiLisätietojaTarja Haaranen
ylijohtaja 
ympäristöministeriö
p. 0295 250 282 
[email protected]Sami Heikkilä
erityisasiantuntija
puolustusministeriö
p. 0295 140 452
[email protected]

Ympäristöministeriön ja puolustusministeriön johtama työryhmä on arvioinut elinympäristöjen ennallistamisen ja maanpuolustuksen yhteensovittamista sekä tunnistanut keinoja näiden yhteistavoitteiden edistämiseksi. Työryhmän mukaan ennallistamisen ja maanpuolustuksen yhteishyödyt ovat merkittäviä. Erityisesti soiden ennallistamisella on maanpuolustuksellista merkitystä itäisessä ja pohjoisessa Suomessa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö avaa syksyllä 2026 avustushaun, jolla rahoitetaan kuntien yhteisiä hankkeita houkuttelevien pyöräily-ympäristöjen lisäämiseksi ja vahvistamiseksi. Avustus on osa hallituksen Suomi liikkeelle -ohjelmaa, jonka tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä.”Pyöräilyssä liikunta yhdistyy ympäristöystävälliseen kulkutapaan. Olen tyytyväinen, että uuden avustuksen kautta pystymme edistämään pyöräilyyn kannustavaa kaupunkisuunnittelua”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.  
 
Tarkoitus on avustaa toimia, jotka tukevat erityisesti arjen matkojen tekemistä pyöräillen ensisijaisesti asemakaavoitetuilla alueilla. Avustusta voisivat saada esimerkiksi politiikka- ja kehittämistoimet, suunnitteluhankkeet ja pitkäjänteisen yhteistoiminnan luominen. Etusijalla olisivat hankkeet, joilla kytketään pyöräliikenteen suunnittelu osaksi kokonaisvaltaista kaupunki- ja seutukehittämistä. Avustusta ei myönnettäisi investointeihin. Avustusta voisivat saada hankkeet, joissa on hakijoina vähintään kolme kuntaa. Hakijaryhmiin voisi kuulua myös muita organisaatioita kuin kuntia.Avustuksen hakemisesta lisätietoa syksyllä Rahoituksen kokonaismääräksi on suunniteltu 800 000 euroa, ja se olisi käytettävissä vuosina 2027–2028. Eduskunta hyväksyy valtion talousarvion joulukuussa vuodelle 2027.  
 
Hakuajaksi on suunniteltu loka–marraskuuta. Hankkeiden avustuspäätökset pyritään tekemään vuoden 2027 alussa. Ympäristöministeriö tiedottaa hakuajasta, hakemusten sisällöstä ja avustettavien hankkeiden valintakriteereistä alkusyksystä 2026.Lisätietoja Juha-Pekka Vartiainen (tavoitettavissa 30.6. asti sekä 13. –17.7.)
johtava asiantuntija 
puh. 0295 250 026
[email protected]
 
Hallitusohjelmaan sisältyvän Suomi liikkeelle -ohjelman tavoitteena on, että eri ikäiset ihmiset liikkuvat aiempaa enemmän. Ohjelmalla edistetään mahdollisuuksia liikkua ja liikkumista tukevia arjen valintoja. Päämääränä on, että yhteiskunnan rakenteet luovat yhä paremmat edellytykset liikkumiselle. Ohjelman rahoitukseen on varattu hallituskaudelle 80 miljoonaa euroa. Suomiliikkeelle.fi

Ympäristöministeriö avaa syksyllä 2026 avustushaun, jolla rahoitetaan kuntien yhteisiä hankkeita houkuttelevien pyöräily-ympäristöjen lisäämiseksi ja vahvistamiseksi. Avustus on osa hallituksen Suomi liikkeelle -ohjelmaa, jonka tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Happamien sulfaattimaiden ja mustaliuskeiden aiheuttamien ympäristö- ja vesistöhaittojen ehkäisyssä siirrytään kohti kokonaisvaltaisempaa riskienhallintaa. Strategiassa vuosille 2026–2036 maanmuokkaus ja pohjaveden pinnan säätely eri toimialoilla ovat tärkeässä asemassa haittojen ennaltaehkäisyssä.Suomen maa- ja kallioperässä esiintyvät happamat sulfaattimaat ja rikkipitoiset mustaliuskemuodostumat ovat merkittävä riski vesistöille, ympäristölle ja rakenteille, sillä ne voivat aiheuttaa happamuutta ja vapauttaa haitallisia metalleja. Haittoja syntyy erityisesti silloin, kun maata kuivataan tai muokataan.  Riskiä happamuuskuormitukselle ja metallien liukenemiselle vesistöihin lisäävät maankuivatus, maankäytön muutokset ja ilmastonmuutos. Happamia sulfaattimaita esiintyy etenkin rannikkoalueilla, kun taas mustaliuskeita löytyy eri puolilta maata. Vuosille 2026–2036 päivitetyn strategian tavoitteena on vähentää happamista sulfaattimaista ja mustaliuskeista aiheutuvia haittoja. Strategian liitteenä julkaistaan toimintaohjelma riskien tunnistamisen, haittojen ennaltaehkäisyn ja vahinkojen estämisen vahvistamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön julkaisemaa strategiaa ovat olleet valmistelemassa tutkimuslaitokset, hallinto ja eri alojen toimijat. Strategiassa painotetaan ennakoivaa happamuusriskien hallintaa, jossa riskit tunnistetaan ajoissa ja haittojen syntyä ehkäistään. Keskeistä on happamien maiden riskien ottaminen huomioon kaikessa maaperää muokkaavassa maankäytössä. Kokonaisvaltaisella valuma-aluelähtöisellä vesienhallinnalla vähennetään riskiä happaman kuormituksen syntymiselle. Uutena painotuksena otetaan aiempaa kokonaisvaltaisemmin huomioon alueiden käyttö, kuten kaavoitus ja rakentaminen. Lisäksi metsätalouden toimenpiteiden vaikutusten arviointia ja niiden hallintaa on korostettu aiempaa enemmän. Metsätaloudessa painotetaan matalaa kuivatussyvyyttä, pohjaveden pinnan hallintaa ja voimakkaan maanmuokkauksen välttämistä. Maataloudessa haittojen hallinta perustuu erityisesti pohjaveden pinnan säätelyyn, esimerkiksi säätösalaojitukseen ja veden viivyttämiseen.  Lainsäädäntö, taloudelliset kannustimet ja ajantasaiset ohjeistukset ohjaavat ottamaan huomioon happamien sulfaattimaa-alueiden ja mustaliuskealueiden ympäristöriskit ja vähentämään niistä aiheutuvia haittoja.Linkit  Strategia: Happamien sulfaattimaiden ja mustaliuskeiden aiheuttamien haittojen vähentäminen vuoteen 2036  

Happamien sulfaattimaiden ja mustaliuskeiden aiheuttamien ympäristö- ja vesistöhaittojen ehkäisyssä siirrytään kohti kokonaisvaltaisempaa riskienhallintaa. Strategiassa vuosille 2026–2036 maanmuokkaus ja pohjaveden pinnan säätely eri toimialoilla ovat tärkeässä asemassa haittojen ennaltaehkäisyssä.

Lähde: ym.fi