NordenBladet — Ilmari Räsäsen säätiön hankkeessa tuotetaan valmiita hyvitysalueita luonnonarvomarkkinoille Koneen Säätiön rahoituksen turvin.”Keskeinen tavoite on saada luonnonarvomarkkina ylipäätään syntymään, siis tukea ekologisen kompensaation järjestelmän syntymistä nyt alkuvaiheessa, jossa vaikeutena on ”muna-kana-ongelma”. Poistamme osaltamme tarjonnan puutetta”, kertoo Risto Sulkava.Sulkava toimii kahdessa aiheeseen liittyvässä organisaatiossa: johtajana Ilmari Räsäsen säätiön ekologisten kompensaatioiden hankkeessa ja myös asiantuntijana ja konsulttina kaupallisessa Hiilipörssi Oy:ssä. Valmistelussa 350 hehtaaria hyvitysalueitaIlmari Räsäsen säätiön hankkeessa valmistelussa on tällä hetkellä noin 350 hehtaaria hyvitysalueita, jotka sijoittuvat Etelä-Hämeestä aina Lappiin saakka. ”Suurin osa alueista on erityyppisiä metsiä lehdoista karukkokankaisiin ja kivikoihin. Myös erityyppisiä soita on valmistelussa. Joukkoon mahtuu myös hieman puroja tai noroja sekä rantaa ja kalliota”, Sulkava lisää.
Viivästystä valmisteluun on Sulkavan mukaan tuottanut erityisesti aluehallinnon keskeneräinen viranomaisportaali. Myös laskentojen eri vaiheissa on vielä paljon kehitettävää. ”Käytännön ennallistamistöitä ei vielä ole päästy tekemään millään alueella, mutta tavoite on saada myyntikelpoisia luonnonarvohehtaareja syksyyn mennessä markkinoille”, Sulkava kertoo.Luonnon kokonaisetu ohjenuoranaToimintaa ohjaavana perusperiaatteena säätiöllä on luonnon kokonaisetu. Lisäksi ajurina on parantaa luontoarvojen tuottamisen osaamista. Luontokadon ja ilmastonmuutoksen vastaiset toimet yhdistyvät ennallistamishankkeissa saumattomasti. ”Haluamme tuoda tätä laajemmin yksityissektorin tietoisuuteen. On ihmisten ja yritysten elinehto olla pelastamassa maailmaa. Toivon pilkahduksia on nähtävissä.”Viherpesu pannassaVälittäjän roolissa tärkeintä on rehellisyys ja osaaminen. Sulkava toivoo, että ekologisten kompensaatioiden kanssa vältetään se, mikä tapahtui ilmastokompensaatioille, jossa markkinaa ei säädelty ja mukaan tuli huijareita. Viherpesu ja suoranainen valehtelu veivät ilmastokompensaatioiden uskottavuuden ja hyvin käyntiin lähtenyt markkina romahti. Nyt mahdollisuus parempaan on olemassa, koska säätely on tehty etukäteen. Toki valvojan rooli on tärkeä, jotta huijaukset eivät pääse pilaamaan kehitystä.    ”Valtion pitäisi myös alkaa kompensoida itse aiheuttamansa haitat ja tehdä ekologisista kompensaatioista pakollisia ainakin joillekin yrityssektoreille.” Luontokadon pysäyttäminen edellyttää koko yhteiskunnan sitoutumista. Esittelemme juttusarjassamme ekologisen kompensaation hyödyntämistä ja luonnonarvomarkkinoita toimijoiden näkökulmasta. Ekologisen kompensaation avulla ihmisen toiminnasta luonnon monimuotoisuudelle yhtäällä aiheutunut haitta hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuutta toisaalla. Luonnonarvomarkkinat ovat uusi ja kehittyvä keino kanavoida yksityistä rahoitusta luontotyöhön.Teksti: Sirpa Mustonen
Kuva: Risto Sulkava

Ilmari Räsäsen säätiön hankkeessa tuotetaan valmiita hyvitysalueita luonnonarvomarkkinoille Koneen Säätiön rahoituksen turvin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Lounais-Suomen elinvoimakeskus on myöntänyt uutta tulosperusteista avustusta 22 tilalle Saaristomeren valuma-alueella. Uuden tukimuodon avulla kehitetään ja testataan tulosperusteisen avustuksen toimintamallia tulevaisuuden tarpeisiin. Avustusta saaneet viljelijät ovat sitoutuneet peltojensa korkean fosforipitoisuuden alentamiseen, ja avustusta maksetaan saavutettujen tulosten perusteella. Hankkeen ensimmäinen vaihe, peltojen maanäytteiden ottaminen, alkoi maaliskuussa.Ympäristöministeriö ja Lounais-Suomen elinvoimakeskusTulosperusteinen avustus on uusi vapaaehtoinen avustusmuoto, jonka tavoitteena on vähentää maatalouden fosforikuormitusta Saaristomereen sekä kerätä käytännön kokemuksia tulosperusteisen rahoitusmallin toimivuudesta maatalouden vesiensuojelussa.  Tulosperusteisen avustuksen haku oli auki Saaristomeren valuma-alueella alkuvuonna 2026. Avustusta myönnettiin 22 tilalle. Peltoalaa hankkeessa on yhteensä mukana vajaa 200 hehtaaria. ”Tulosperusteinen avustus tarjoaa viljelijöille mahdollisuuden vaikuttaa tulevaisuuden tukipolitiikkaan ja samalla edistää Saaristomeren tilaa. Hankkeen aikana kerätään tietoa ja kokemuksia, joita voidaan hyödyntää tulevien maatalouden tukimuotojen kehittämisessä”, kertoo ympäristöasiantuntija Jenna Bergholm Lounais-Suomen elinvoimakeskuksesta. Viljelijät saavat osallistumisestaan kiinteän 1 000 euron korvauksen. Lisäksi avustusta maksetaan saavutetun fosforiluvun alenemisen perusteella.  ”Hienoa, että näin moni viljelijä lähtee mukaan pilottiin ja saamme käytännön kokemuksia ja luotettavaa tietoa tulosperusteisesta tuesta. On entistä tärkeämpää varmistaa resurssien niukentuessa, että rahoituksella saavutetaan mahdollisimman suuri ympäristövaikutus Saaristomerellä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.”Lähdin mukaan kokeiluun, sillä maaperäasiat ja maanäytteiden tulokset kiinnostavat aina. Myös rahallinen kannustin innosti hakemaan mukaan. Odotan kokeilulta erityisesti uuden toimintatavan testauksen tuloksia”, kertoo kokeiluun mukaan lähtenyt viljelijä Olli-Pekka Ruponen. Maanäytteiden ottaminen on käynnissä Avustus kohdistuu pelloille, joiden fosforiluku on korkea tai arveluttavan korkea. Tärkeää on, ettei fosforipitoisuuden laskeminen vaikuta negatiivisesti maan viljavuuteen tai satotasoihin.  
Fosforitasot mitataan maanäytteillä hankkeen alussa ja lopussa, jotta muutokset voidaan todentaa luotettavasti. Ensimmäisten maanäytteiden ottaminen alkoi maaliskuussa. Näytteitä kerätään yhteensä noin 850. Viljelijä saa itse valita keinot, joilla hän lähtee alentamaan fosforilukua hankkeen aikana. Kahden vuoden kuluttua peltolohkoilta kerätään uudet maanäytteet, joilla fosforipitoisuuden muutos todennetaan. Tulosperusteisen avustus toteutetaan vuosina 2026–2028 osana Saaristomeri-ohjelmaa yhteistyössä ACWA LIFE -hankkeen kanssa. Valmistelusta on vastannut ympäristöministeriö. Avustuksen taustalla on pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman kirjaukset Saaristomeren ravinnekuormituksen laskemiseksi.  

Lounais-Suomen elinvoimakeskus on myöntänyt uutta tulosperusteista avustusta 22 tilalle Saaristomeren valuma-alueella. Uuden tukimuodon avulla kehitetään ja testataan tulosperusteisen avustuksen toimintamallia tulevaisuuden tarpeisiin. Avustusta saaneet viljelijät ovat sitoutuneet peltojensa korkean fosforipitoisuuden alentamiseen, ja avustusta maksetaan saavutettujen tulosten perusteella. Hankkeen ensimmäinen vaihe, peltojen maanäytteiden ottaminen, alkoi maaliskuussa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on tehnyt päätöksen, jonka mukaan kaikkien kuntien rakennusvalvontaviranomaisten 1.1.2020–31.12.2024 välisenä aikana hyväksymät rakentamisen suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyydet hyväksytään rakentamislain mukaisiksi pätevyyksiksi 1.1.2030 asti.Suunnittelijat ja työnjohtajat voivat toimia vastaavissa tehtävissä sekä vaativuusluokan että rakentamishankkeen osalta.Vuoden 2025 voimaan tulleen rakentamislain myötä rakentamisen suunnittelu- ja työnjohtotehtävistä tuli säänneltyjä ammatteja. Suunnittelijoiden ja työnjohtajien on osoitettava pätevyytensä tavanomaiseen, vaativaan, erittäin vaativaan ja poikkeuksellisen vaativaan suunnittelu- ja työnjohtotehtävään ympäristöministeriön valtuuttaman toimijan antamalla todistuksella.Moni rakentamisen suunnittelu- ja johtotehtävissä toimiva ammattilainen ei ole vielä saanut pätevyystodistusta, ja ympäristöministeriön aikaisempaan päätökseen perustuva siirtymäaika pätevyystodistuksen hankkimiseksi loppuu kuluvan vuoden loppuun. Nyt tehdyllä päätöksellä varmistetaan, että pätevät suunnittelijat ja työnjohtajat voivat harjoittaa ammattiaan, kunnes rakentamislain mukaiset pätevyystodistukset on myönnetty.Päätös koskee myös EU- ja ETA-maiden ulkopuolella tutkintonsa suorittaneita rakentamisen ammattilaisia, joilla on rakennusvalvontaviranomaisen 1.1.2020–31.12.2024 välisenä aikana hyväksymä pätevyys. Ympäristöministeriö selvittää myös muita tarvittavia toimenpiteitä pätevyyksiin liittyvien säädösten sekä EU- ja ETA-maiden ulkopuolella tutkintonsa suorittaneiden suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyyden tunnustamiseksi.Ympäristöministeriö järjestää toukokuun alussa sidosryhmien kuulemistilaisuuden, jossa kerätään palautetta pätevyyksiin liittyvästä sääntelystä ja mahdollisista muutostarpeista.

Ympäristöministeriö on tehnyt päätöksen, jonka mukaan kaikkien kuntien rakennusvalvontaviranomaisten 1.1.2020–31.12.2024 välisenä aikana hyväksymät rakentamisen suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyydet hyväksytään rakentamislain mukaisiksi pätevyyksiksi 1.1.2030 asti.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Hallitus esittää muutoksia ympäristönsuojelulakiin EU:n teollisuuspäästödirektiivin muutosten takia. Muutos toisi uusia teollisuuslaitoksia ja eläinsuojia direktiivin piiriin. Muut keskeiset muutokset koskisivat muun muassa teollisuuslaitosten päästörajoja ja vaatimusta ympäristöjärjestelmän käyttöönotosta teollisuuslaitoksissa.Euroopan komissio julkaisi 5.4.2022 lainsäädäntöehdotukset teollisuuspäästödirektiivin ja päästöportaaliasetuksen tarkistuksesta. Jäsenmaiden tulee saattaa muutokset kansallisesti voimaan 1.7.2026 mennessä. Teollisuuspäästödirektiivi säätelee suurimpien teollisuuslaitosten ja eläinsuojien ilmaan ja vesiin johdettavia päästöjä. Direktiivin piiriin yhteensä sata uutta laitosta ja eläinsuojaaDirektiiviä sovelletaan jatkossa myös muun muassa metallimineraalien kaivoksiin, akkuteollisuuteen ja nykyistä suurempaan määrään sika- ja siipikarjatiloja. Suomessa on noin 900 teollisuuslaitosta tai suurta eläinsuojaa, jotka kuuluvat nykyisen direktiivin soveltamisalaan. Muutosdirektiivin takia direktiivin soveltamisalassa olevien laitosten määrää kasvaa noin 1 000 teollisuuslaitokseen ja eläinsuojaan. Metallimineraalikaivosten lisääminen soveltamisalaan koskee Suomessa yhdeksää kaivosta. Soveltamisalaan lisättiin noin 100 sika- ja siipikarjatilaa. Ympäristönsuojelulaissa (527/2014) on säädetty teollisuuslaitoksilta ja eläinsuojilta vaadittavasta ympäristöluvasta, jossa asetetaan kunkin teollisuuslaitoksen päästöjä koskevat lupamääräykset. Teollisuuslaitosten päästörajat olisi määrättävä jatkossa tiukimpien saavutettavissa olevien parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisten päästötasojen mukaisesti. Tällä muutoksella pyritään pitämään teollisuuslaitosten päästöt mahdollisimman pieninä normaaleissa toimintaolosuhteissa. Päästötasoista olisi kuitenkin edelleen mahdollista poiketa silloin, kun kustannukset olisivat kohtuuttomia saavutettaviin ympäristöhyötyihin verrattuna. Uusia vaatimuksia tulisi noudattaa viimeistään vuonna 2036. Ympäristötehokkuudelle, joka käsittää energia-, vesi- ja materiaalitehokkuuden, voitaisiin jatkossa asettaa sitovia vaatimuksia ympäristöluvissa, jos näitä on asetettu toimialaa koskevissa päätelmissä. Muutoksella parannetaan teollisuuslaitosten ympäristötehokkuutta. Lainsäädäntömuutosten lisäksi tarvitaan muutoksia esimerkiksi tietojärjestelmiin ja nykyisiin ohjeistuksiin.Ehdotuksessa lisättäisiin ympäristönsuojelulakiin uusi vaatimus ympäristöjärjestelmän käyttöönotosta kaikissa teollisuuslaitoksissa vuoteen 2030 mennessä. Euroopan komission on antanut 10.12.2025 lainsäädäntöehdotuksia tiettyjen ympäristösääntelyä koskevien direktiivien ja asetusten sisältövaatimusten muuttamiseksi tavoitteena vähentää yritysten hallinnollista taakkaa. Ehdotus todennäköisesti tuo muutoksia nyt esitettyihin lakimuutoksiin. Komission ehdotukset poistavat tai supistavat tiettyjä teollisuuspäästödirektiivin muutoksen vaatimuksia. Nämä muutokset saatetaan voimaan ympäristönsuojelulakiin myöhemmässä vaiheessa erillisellä hallituksen esityksellä sen jälkeen, kun uusi EU-lainsäädäntö on julkaistu. LisätietojaEeva-Maija Puheloinen 
hallitussihteeri
p. 0295 250 302 
[email protected]Jaakko Kuisma 
ympäristöneuvos
p. 0295 250 442
[email protected]

Hallitus esittää muutoksia ympäristönsuojelulakiin EU:n teollisuuspäästödirektiivin muutosten takia. Muutos toisi uusia teollisuuslaitoksia ja eläinsuojia direktiivin piiriin. Muut keskeiset muutokset koskisivat muun muassa teollisuuslaitosten päästörajoja ja vaatimusta ympäristöjärjestelmän käyttöönotosta teollisuuslaitoksissa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomessa on viime vuosina purettu rakennuksia kiihtyvällä tahdilla. Lisäksi tyhjillään olevia tai tyhjilleen jääviä rakennuksia on runsaasti. Rakennusten käyttöasteella, uudelleenkäytöllä ja purkumateriaalien hyödyntämisellä on merkittäviä ekologisia, taloudellisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Tuore selvitys lisää tietoa erityisesti tyhjillään olevan ja purettavan rakennuskannan ilmastovaikutuksista.Selvityksen mukaan Suomessa on viime vuosina purettu noin 7 000 rakennusta vuodessa. Vuosittainen purkumäärä on 2020-luvulla lähes kaksinkertaistunut 2000-luvun alkuun verrattuna. Tyhjillään olevia ja lähiaikoina tyhjiksi jääviä pien- ja asuinkerrostaloja sekä toimisto-, sote- ja opetusrakennuksia arvioidaan olevan yhteensä noin 17,6 miljoonaa neliötä. Niistä vain osalle tullaan löytämään uusi käyttötarkoitus, koska rakennuksista valtaosa sijaitsee väestöä menettävillä alueilla.Tyhjillään olevissa rakennuksissa jopa 1 000 uuden kerrostalon rakentamisen päästöihin verrattava säästöpotentiaaliTyhjillään olevan rakennuskannan säästöpotentiaali kasvaa sitä suuremmaksi mitä suurempi osa saadaan korjaamalla jatkokäyttöön. 
 
Jos viidennes kuntien tyhjistä tai tyhjenevistä sote- ja opetusrakennuksista saataisiin korjaamalla tai käyttötarkoitusta muuttamalla säilymään ja purettavista rakennuksista päärakenteet uudelleenkäyttöön, mahdollinen päästösäästö olisi vähän yli 0,5 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO2e). Tämä vastaisi noin 700 uuden 2 300 neliön asuinkerrostalon rakentamisesta aiheutuvia päästöjä. Mikäli mukaan lasketaan pääkaupunkiseudun toimistorakennusten korjaamisen ja käyttötarkoituksen muutoksen potentiaali, päästösäästö olisi noin 0,7 miljoonaa tonnia CO2e. Se vastaa yli 2 miljoonan neliön uudisrakentamisen tai lähes tuhannen uuden asuinkerrostalon rakentamisesta aiheutuvia päästöjä. Suomessa valmistui vuonna 2024 rakennushankkeita vähän yli 5 miljoonaa kerrosneliötä.Selvitys suosittaa tilannekuvan tarkentamista ja ohjauskeinojen kehittämistäSelvityksen mukaan tarvitaan nykyistä tarkempaa tietoa tyhjillään olevista ja vajaakäyttöisistä rakennuksista käyttötarkoitusluokittain sekä niiden sijainnista ja purku-uhan asteesta. Tarpeen olisi selvittää myös purku-uhan alaisten rakennustyyppien uudelleenkäyttöpotentiaalia koko rakennuksen säilyttämisen sekä purkuosien näkökulmasta. Tietoa tarvittaisiin myös purkamisen kokonaistaloudellisista vaikutuksista, esimerkiksi uudelleenkäytön säästöpotentiaalista.Selvitys suosittaa muun muassa rakennusten jatko- ja uudelleenkäytön edistämistä lisäämällä ohjeita ja kannusteita, purkamisen päästövaikutuksen näkyväksi tekemistä rakennuksen ilmastoselvityksessä sekä kokonaisvaltaisen kestävyysarvioinnin mallin kehittämistä osaksi kaavoituksen ja rakennushankkeiden vaikutusten arviointia.Purku, korjaus vai uudelleenkäyttö: Selvitys tyhjillään olevan ja purettavan rakennuskannan ilmastovaikutuksista (valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto) Lisätietoja
 Harri Hakaste 
Yliarkkitehti
p. 0295 250 074
[email protected]
 
Annukka Lyra 
Erityisasiantuntija
p. 0295 250 326
[email protected]
 
Tarja Häkkinen
tekniikan tohtori
p. 040 727 4561
[email protected]

Suomessa on viime vuosina purettu rakennuksia kiihtyvällä tahdilla. Lisäksi tyhjillään olevia tai tyhjilleen jääviä rakennuksia on runsaasti. Rakennusten käyttöasteella, uudelleenkäytöllä ja purkumateriaalien hyödyntämisellä on merkittäviä ekologisia, taloudellisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Tuore selvitys lisää tietoa erityisesti tyhjillään olevan ja purettavan rakennuskannan ilmastovaikutuksista.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kansallisen maailmanperintöstrategian (2015–2025) arvioinnin mukaan strategian toteutus on ollut laaja-alaista ja merkittävää. Strategia on vahvistanut Suomen roolia vastuullisena maailmanperintötoimijana ja tiivistänyt yhteistyötä maailmanperintökohteiden välillä. Arvioinnin tuloksia ja strategian merkitystä käsiteltiin Maailmanperintöfoorumissa Vaasassa.Arvioinnissa tarkasteltiin strategian ja sen toimeenpanosuunnitelman toteutumista, vaikutuksia kansalliseen maailmanperintöpolitiikkaan sekä UNESCOn maailmanperintösopimuksen toimeenpanoon Suomessa. Strategia perustuu niin sanottuun 5C-viitekehykseen: uskottavuus, suojelu ja hoito, voimavarat ja osaaminen, viestintä sekä yhteisöt.Aieluettelo, kohde-esitykset ja yhteistyö vahvuuksinaArvioinnin mukaan erityisen onnistuneita osa-alueita olivat aieluetteloprosessi, kohde-esitysten valmistelu sekä maailmanperintökohteiden tiivistynyt yhteistyö. Suomi on toteuttanut maailmanperintösopimuksen velvoitteet asianmukaisesti ja vahvistanut kansainvälistä rooliaan.Strategia on toiminut keskeisenä yhteistyön rakentajana ja konkreettisten toimenpiteiden jäsentäjänä. Sen myötä maailmanperintötyön kypsyystaso on noussut, ja toiminnalla on ollut myönteisiä vaikutuksia muun muassa paikallistalouteen, matkailuun ja kasvatukseen.Lainsäädäntö, viestintä ja yhteisöjen rooli kehittämiskohteinaTuloksia saavutettiin kaikissa toimenpidekokonaisuuksissa, mutta tavoitteisiin ei päästy täysimääräisesti erityisesti lainsäädännön kehittämisessä, viestinnässä ja yhteisöjen roolin vahvistamisessa.Arvioinnin mukaan toiminnan vaikuttavuus on pitkälti rakentunut pienen ja sitoutuneen toimijajoukon varaan, ja toimintaa toteutetaan monin paikoin nykyisten rakenteiden ylärajoilla. Rahoituksen niukkuus ja projektiriippuvuus haastavat pitkäjänteistä kehittämistä.Katse tulevaan Jo käynnistettyjen toimien syventäminen ja laajentaminen vahvistavat maailmanperintöpolitiikan tavoitteiden toteutumista myös jatkossa. Samalla toimintaympäristön muutokset – kuten ilmastonmuutos, turvallisuustilanteen muutokset ja laajemmat yhteiskunnalliset murrokset – korostavat tarvetta tuoda aiempaa näkyvämmin esiin maailmanperinnön yhteiskunnallinen merkitys osana kestävää kehitystä ja alueiden elinvoimaa.Arvioinnin mukaan strategisen ohjauksen tarve ei vähene strategiakauden päättyessä. Ilman yhteistä strategiaa toiminta uhkaa pirstaloitua ja heikentyä.Maailmanperintöfoorumi kokoaa asiantuntijat Vaasaan Maailmanperintöfoorumi kokoaa yhteen maailmanperintötyön parissa toimivia ja aiheesta kiinnostuneita keskustelemaan ajankohtaisista kysymyksistä. Tilaisuuden avaa valtiosihteeri Kristiina Kokko, ja juontajana toimii Hippi Hovi.Foorumin teemana on kansallisen maailmanperintöstrategian arviointi ja sen rooli tulevaisuudessa. Ohjelmassa esitellään arvioinnin tuloksia, käydään paneelikeskustelu strategian merkityksestä sekä tarkastellaan tulevaisuuden kehittämistarpeita.Iltapäivän ohjelmassa juhlistetaan 20 vuotta täyttävää Merenkurkun saariston maailmanperintökohdetta, joka on Suomen ainoa luonnonperintökohde UNESCOn maailmanperintöluettelossa. Lisäksi tilaisuudessa juhlistetaan Suomen maailmanperintökohteiden yhdistyksen 10-vuotista toimintaa.Maailmanperintöfoorumin järjestävät Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys ry yhdessä ympäristöministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä ympäristöministeriön tilaaman maailmanperintöstrategian arvioinnin toteutti konsultointitoimisto MDI. Arvioinnissa tarkasteltiin maailmanperintöstrategian toimeenpanoa ja vaikutuksia sekä tuotettiin suosituksia maailmanperintöpolitiikan jatkokehittämiseksi. Kansallinen maailmanperintöstrategia (2015–2025) on ohjannut Suomen toimia Unescon maailmanperintösopimuksen toimeenpanossa. Tavoitteena ovat olleet hyvin hoidetut kohteet, kestävä matkailu ja osallistava toimintakulttuuri.Maailmanperintö muuttuvassa maailmassa. Kansallisen maailmanperintöstrategian arviointiMaailmanperintöfoorumin 2026 ohjelma

Kansallisen maailmanperintöstrategian (2015–2025) arvioinnin mukaan strategian toteutus on ollut laaja-alaista ja merkittävää. Strategia on vahvistanut Suomen roolia vastuullisena maailmanperintötoimijana ja tiivistänyt yhteistyötä maailmanperintökohteiden välillä. Arvioinnin tuloksia ja strategian merkitystä käsiteltiin Maailmanperintöfoorumissa Vaasassa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kiertotalouden strateginen ohjelma on ollut ja on edelleen keskeinen väline Suomen siirtymässä kohti hiilineutraalia ja resurssiviisasta yhteiskuntaa, toteaa ohjelmasta tehty tuore arviointi. Arvioinnin mukaan ohjelman strateginen merkitys on suuri, mutta tavoitteiden saavuttaminen edellyttää jatkossa vahvempaa ohjausta, järeämpiä keinoja sekä pitkäjänteisen poliittisen sitoutumisen varmistamista.Ilmastonmuutos, luontokato ja luonnonvarojen ylikulutus sekä maailman muuttunut geopoliittinen ja taloudellinen tilanne asettavat merkittäviä haasteita suomalaiselle yhteiskunnalle. Kiertotalous on keskeinen keino näihin haasteisiin vastaamisessa, sillä se voi vähentää riippuvuutta neitseellisistä luonnonvaroista, parantaa resurssitehokkuutta sekä vahvistaa kilpailukykyä, huoltovarmuutta ja yhteiskunnan resilienssiä.Strateginen ohjelma on ollut tärkeä ja toteutus pääosin onnistunutta Vuonna 2021 käynnistetty kiertotalouden strateginen ohjelma edistänyt kiertotaloutta yli hallintorajojen ja pitänyt teeman näkyvästi esillä kansallisessa ja EU-tason päätöksenteossa, toteaa arviointi. Ohjelma on tukenut laajaa joukkoa hankkeita ja kehittämistoimia, ja sen strateginen relevanssi on arvioinnin mukaan edelleen vahva.Arvioinnin mukaan ohjelman alla toteutetut toimet ja hankkeet ovat olleet pääosin tarkoituksenmukaisia ja onnistuneita, erityisesti vapaaehtoisen ja informaatio-ohjauksen sekä osaamisen kehittämisen osalta. Kauden aikana toteutettuja toimia ovat muun muassa Circular Design -ohjelma, kiertotalouden osaamismerkistö, Kiertotalous kuluttajakaupassa -opas sekä Kiertotalouden green deal. Ohjelma on myös helpottanut julkisen TKI rahoituksen suuntaamista kiertotalouteen.Vaikuttavuutta heikentävät erityisesti sääntelyn ja taloudellisen ohjauksen pullonkaulatSamalla arviointi osoittaa, että ohjelman vaikutukset luonnonvarojen käyttöön, resurssitehokkuuteen ja kiertotalouden määrällisiin tavoitteisiin sekä talouden murrokseen ovat toistaiseksi jääneet rajallisiksi. Kiertotalousohjelman vaikuttavuutta ovat heikentäneet erityisesti sääntely  ja verouudistusten hidas eteneminen, kiertotalousmarkkinoiden kehittymättömyys sekä rahoituksen pullonkaulat TKI vaiheen ja teollisen mittakaavan investointien välillä. Lisäksi muuttunut taloudellinen ja geopoliittinen toimintaympäristö on vaikeuttanut investointien käynnistymistä.Kiertotalouden green dealissa on merkittävää potentiaalia, mutta se tarvitsee tuekseen myös muuta ohjaustaKiertotalouden green deal on arvioinnin mukaan merkittävä uusi, vapaaehtoisuuteen perustuva toimintamalli, joka on onnistunut sitouttamaan yrityksiä, kuntia ja muita toimijoita kiertotalouden tavoitteisiin. Green deal on tukenut strategiatyötä, konkretisoinut kiertotaloustavoitteita organisaatiotasolla sekä edistänyt verkostoitumista ja tiedonvaihtoa. Toimintamallin vaikuttavuus edellyttää arvioinnin mukaan kuitenkin riittävän laajaa ja vaikutusvaltaista sitoutujajoukkoa sekä kiertotaloustoimintaa tukevaa sääntelyä ja taloudellista ohjausta.Suosituksissa korostuvat ohjauksen, rahoituksen ja toimeenpanon vahvistaminenArvioinnin suosituksissa painotetaan tarvetta vahvistaa kiertotalouden ohjausta ja varmistaa toimeenpanon jatkuvuus valtioneuvostossa strategisella tasolla. Kiertotalous tarjoaa keinoja ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseksi ja luontokadon hidastamiseksi. Samalla se vahvistaa kilpailukykyä ja yhteiskunnan resilienssiä. Suosituksissa korostetaan tarvetta kehittää taloudellista ohjausta kiertotalousmarkkinoiden synnyttämiseksi, vahvistaa rahoituspolkuja TKI vaiheesta kaupalliseen mittakaavaan sekä parantaa sääntelyn ennakoitavuutta ja lupaprosessien sujuvuutta. Lisäksi suositellaan kiertotalousvaatimusten vahvempaa integrointia julkisiin hankintoihin, kiertotalouden green deal  toimintamallin potentiaalin kasvattamista sekä seurannan ja tietopohjan vahvistamista päätöksenteon tueksi.Arviointi tukee päätöksentekoa ja ohjelman jatkokehittämistä Arviointi tarjoaa tiiviin kokonaiskuvan kiertotalouden strategisen ohjelman edistymisestä, ja sen on tarkoitus tukea myös jatkotoimien suunnittelua. Arvioinnin mukaan esimerkiksi kiertotalouden green deal voi muodostua merkittäväksi vipuvarreksi ohjelman vaikuttavuuden vahvistamisessa yhdessä kiertotalousmyönteisen sääntelyn ja taloudellisen ohjauksen kanssa.Kiertotalouden strategisen ohjelman arvioinnin toteuttivat Sweco ja 4Front ympäristöministeriön toimeksiannosta lokakuun 2025 ja maaliskuun 2026 välisenä aikana.

Kiertotalouden strateginen ohjelma on ollut ja on edelleen keskeinen väline Suomen siirtymässä kohti hiilineutraalia ja resurssiviisasta yhteiskuntaa, toteaa ohjelmasta tehty tuore arviointi. Arvioinnin mukaan ohjelman strateginen merkitys on suuri, mutta tavoitteiden saavuttaminen edellyttää jatkossa vahvempaa ohjausta, järeämpiä keinoja sekä pitkäjänteisen poliittisen sitoutumisen varmistamista.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö suosittelevat kaupallisille kalastajille ja vapaa-ajankalastajille, että nämä välttäisivät verkkokalastusta niillä alueilla, joilla pyöriäisiä on viime päivinä havaittu. Eläimiä ei tule myöskään lähestyä tai muutoin häiritä.Pyöriäisiä on havaittu viime päivinä Vassorin alueella ja Kyrönjoessa Mustasaaressa. Pyöriäiset voivat tarttua verkkoihin ja vahingoittua tai hukkua niihin. Itämeren pääaltaan populaation koko on vain noin 500 yksilöä, ja se on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi. Verkkokalastuksen tahattomaksi sivusaaliiksi jääminen on tällä hetkellä suurin tunnistettu uhka lajin säilymiselle Itämeressä. Pyöriäiset voivat nopeasti siirtyä muille merialueille. Suositus verkkokalastuksen välttämisestä koskee kaikkia merialueita, joilla niiden tiedetään oleskelevan uusimman julkisuudessa esitetyn tiedon perusteella. Tällä hetkellä alue käsittää Kyrönjoen suistoineen rannikolle asti. Suosituksia pyöräisten tarkkailusta Pyöriäisiä suositellaan tarkkailtavaksi maalta, jotta eläimet eivät häiriinny liiasta huomiosta. Lisäksi tarkkailusta ei saa aiheutua häiriötä paikallisille asukkaille. Jos pyöriäisiä havainnoidaan veneestä tai liikutaan niiden lähistöllä, on syytä noudattaa seuraavia ohjeita: jos paikalla on useampia veneitä, eläimiä ei piiritetä, vaan tarjotaan selkeä poistumisreitti; ajovauhti koko alueella pidetään maltillisena, mieluiten alle 10 solmussa, jotta eläimet ehtivät väistää; eläimiä ei itse lähestytä 100 metriä lähemmäs – pyöriäiset lähestyvät veneitä mahdollisesti itse omasta tahdostaan;eläinten ruokailua ei häiritä eikä niitä lähestytä niiden kulkusuuntaan nähden suoraan edestä tai suoraan takaa. Paras tapa liikkua on eläimien kulkusuuntaan nähden sivulla samaan suuntaan; kaikuluotaimet suljetaan eläinten välittömässä läheisyydessä;eläinten lähellä ollaan enintään puoli tuntia venettä kohden (mieluummin vähemmän, jos paikalla on paljon veneitä). 

Maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö suosittelevat kaupallisille kalastajille ja vapaa-ajankalastajille, että nämä välttäisivät verkkokalastusta niillä alueilla, joilla pyöriäisiä on viime päivinä havaittu. Eläimiä ei tule myöskään lähestyä tai muutoin häiritä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle E-kirjeen Euroopan komission 16.12.2025 julkaisemasta kohtuuhintaisen asumisen suunnitelmasta. E-kirjeessä kuvataan suunnitelman keskeinen sisältö sekä esitetään Suomen kanta. Suomi tunnistaa kohtuuhintaisen asumisen ja toimivien asuntomarkkinoiden merkityksen, mutta korostaa, että asumisen haasteet vaihtelevat merkittävästi jäsenvaltioittain. Tästä syystä haasteisiin vastaamisessa ovat jäsenvaltioiden omat toimet avainasemassa.Suomen kannassa painottuvat hallitusohjelman mukaisesti vapaarahoitteisen asuntorakentamisen merkitys sekä toimivien asuntomarkkinoiden rooli asumisen haasteisiin vastaamisessa.Suomi pitää ongelmallisena sitä, että sosiaalisen asuntotuotannon toimijoiden velkoja sisällytetään osaksi julkisyhteisöjen velkaa myös tilanteissa, joissa valtion vastuut ovat vain välillisiä ja asunnot toimivat ensisijaisina vakuuksina. Tärkeänä nähdään, että julkisesti tuetun asuntotuotannon rahoitusta ja vastuita käsitellään velka‑ ja alijäämätilastoissa yhdenmukaisesti ja läpinäkyvästi.Suomi pitää tärkeänä tuettujen asuntojen kohdentamista nykyistä tehokkaammin pienituloisille, vähävaraisille ja erityisryhmille, joiden on vaikea vuokrata asuntoa vapailta markkinoilta. Suomi korostaa asuntojen hintakehityksen hillitsemisessä riittävän rakentamisen merkitystä erilaisten tukien sijaan. Suomi pitää välttämättömänä säilyttää asuntomarkkinoiden vapaa hinnanmuodostus ja vapaa vuokranmuodostus vuokra-asuntomarkkinoilla (lukuun ottamatta valtion tukemaa asuntokantaa).”Ajatusten ja hyvien käytäntöjen vaihtaminen EU-tasolla on tervetullutta. Suomi korostaa kuitenkin asuntopolitiikan kuuluvan kansalliseen toimivaltaan ja kansallisten toimien merkitystä asuntomarkkinoiden haasteisiin vastaamisessa. Suomessa painotamme vapaarahoitteista ja markkinavetoista asuntorakentamista. Asumisen julkista tukea on tärkeä kohdentaa entistä tehokkaammin sitä eniten tarvitseville”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Euroopan komission joulukuussa 2025 antaman kohtuullisen asumisen suunnitelman tavoitteena on lisätä kohtuuhintaisten asuntojen saatavuutta. Taustalla ovat asumisen hintojen nousu ja asuntojen saatavuusongelmat monissa EU-jäsenvaltioissa. Komissio painottaa yhteistyön merkitystä unionin laajuisesti havaittuihin asumisen haasteisiin vastaamisessa.Valtioneuvoston selvitys: Komission tiedonanto kohtuuhintaista asumista koskevasta eurooppalaisesta suunnitelmastaEU-komission asumisen paketti ja sen käsittelyn jatkotoimetEU-komissio julkisti niin sanotun asumisen paketin 16.12.2025. Paketti sisältää neljä osaa:EU:n kohtuuhintaisen asumisen suunnitelmakomission uusi päätös yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvistä palveluista (SGEI-päätös, Services of General Economic Interest)komission tiedonanto ja ehdotus neuvoston suosituksiksi uudesta eurooppalaisesta Bauhausista (New European Bauhaus) jaEuroopan asuntorakentamisen strategia.Nyt annettu E-kirje koskee ensimmäistä osaa eli EU:n kohtuuhintaisen asumisen suunnitelmaa.  EU-komissio jatkaa suunnitelman toimeenpanoa edistämällä suunnitelmaan kuuluvia lainsäädäntöhankkeita ja toimia.Kohtuuhintaisen asumisen suunnitelman valmistelussa on käyty vuonna 2025 laajaa vuoropuhelua jäsenvaltioiden kanssa. Asumisen kysymyksiä on käsitelty Eurooppa-neuvostossa vuonna 2025 ja käsittely jatkuu neuvostoissa edelleen vuoden 2026 keväällä ja kesällä. EU on järjestämässä myös ensimmäisen asumisen huippukokouksen vuonna 2026.E-kirjeillä valtioneuvosto saattaa EU-toimintaan liittyviä asioita eduskunnan tietoon ja käsiteltäviksi. Kirjeitä käytetään erityisesti silloin, kun kyse on periaatteellisesti, poliittisesti tai taloudellisilta vaikutuksiltaan merkittävistä EU-asioista. LisätietojaJarmo Lindén
neuvotteleva virkamies
p. 029 525 0585
[email protected]Emma-Stina Vehmanen
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 029 525 0078
[email protected]

Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle E-kirjeen Euroopan komission 16.12.2025 julkaisemasta kohtuuhintaisen asumisen suunnitelmasta. E-kirjeessä kuvataan suunnitelman keskeinen sisältö sekä esitetään Suomen kanta. Suomi tunnistaa kohtuuhintaisen asumisen ja toimivien asuntomarkkinoiden merkityksen, mutta korostaa, että asumisen haasteet vaihtelevat merkittävästi jäsenvaltioittain. Tästä syystä haasteisiin vastaamisessa ovat jäsenvaltioiden omat toimet avainasemassa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö kehittää ympäristönsuojelun tietomallia ja koodistoja yhteistyössä Ubigu Oy:n ja ympäristönsuojelun asiantuntijoiden kanssa. Työn tavoitteena on edistää ympäristönsuojelutiedon teknistä ja semanttista yhteentoimivuutta eri viranomaisten ja tietojärjestelmien välillä.Ympäristöministeriö ja Ubigu kutsuvat ympäristönsuojelun tietorakenteiden kehittämisestä kiinnostuneita tahoja ja sidosryhmiä kommentoimaan tietomalli- ja koodistoluonnoksia otakantaa.fi-palvelussa 20.4.–4.5.2026. Kommentointi on toteutettu kahtena erillisenä kyselynä, joista ensimmäisessä käsitellään koodistoa ja toisessa tietomallia.Kommenttikierroksen jälkeen tuotokset viimeistellään ja julkaistaan Yhteentoimivuusalustalla. Valmis tietomalli tulee jatkossa hyödyntämään myös ympäristönsuojelun sanastoa.Tietomalli- ja koodistotyö tehdään osana Ympäristönsuojelun tietorakenteet ja yhteentoimivuus -hanketta (YTY-hanke), joka saa rahoituksensa Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineestä.Lisätietoja Anju Asunta
projektipäällikkö
p. 029 525 0191
[email protected]

Ympäristöministeriö kehittää ympäristönsuojelun tietomallia ja koodistoja yhteistyössä Ubigu Oy:n ja ympäristönsuojelun asiantuntijoiden kanssa. Työn tavoitteena on edistää ympäristönsuojelutiedon teknistä ja semanttista yhteentoimivuutta eri viranomaisten ja tietojärjestelmien välillä.

Lähde: ym.fi