NordenBladet — Luonnos Suomen kansalliseksi ennallistamissuunnitelmaksi on lähetetty lausuntokierrokselle. Suunnitelma määrittelee, miten Suomessa on tavoitteena toimeenpanna EU:n ennallistamisasetusta ja parantaa luonnon tilaa tulevina vuosina. Luonnos on määrä toimittaa EU:n komissiolle syksyllä. Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö pyytävät lausuntoja viimeistään 27. elokuuta 2026.EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteena on parantaa luonnon tilaa laajasti eri ympäristöissä sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Se asettaa ensimmäistä kertaa jäsenvaltioille sitovat ja aikataulutetut tavoitteet luonnon tilan parantamiseksi Euroopan unionin alueella.Ennallistamissuunnitelma on Suomen kansallinen tiekartta EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tulevina vuosina. Siinä ehdotetaan, millä keinoilla asetuksen tavoitteet saavutetaan eri elinympäristöissä vuoteen 2050 ulottuvalla aikajänteellä. Suunnitelmassa tarkastellaan toimia muun muassa metsissä, soilla ja turvemailla, vesistöissä ja rannikkoalueilla sekä kaupunkiympäristöissä.Tulevina vuosikymmeninä tarkentuva suunnitelma kokoaa yhteen tavoitteet, toimenpidekokonaisuudet, rahoitus- ja ohjauskeinot sekä seurannan periaatteet. EU:n jäsenvaltioilla on liikkumavaraa valita suunnitelmiinsa kansallisiin olosuhteisiinsa sopivimmat ja kustannustehokkaimmat keinot. Suomi lähettää suunnitelmaluonnoksen valtioneuvoston käsittelyn jälkeen EU:n komissiolle syksyllä. Komissiolla on kuusi kuukautta aikaa antaa palautetta Suomen suunnitelmaluonnoksesta, minkä jälkeen suunnitelma viimeistellään. Suomen valmis kansallinen ennallistamissuunnitelma toimitetaan komissiolle kuuden kuukauden kuluessa komission annettua palautteensa luonnoksesta.Ohjausryhmä: toimissa keskeistä kustannustehokkuus, vapaaehtoisuus ja monivaikutteisuusEnnallistamissuunnitelman laatimista on ohjannut hankkeen ohjausryhmä, jossa on ollut edustus kaikista hallituspuolueista. Ohjausryhmä on linjannut poliittiset reunaehdot suunnitelman valmistelulle. Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut ympäristöministeriön ja varapuheenjohtajana maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö.Ohjausryhmän linjauksissa korostetaan kustannustehokkaita, monivaikutteisia ja oikeudenmukaisia toimia. Linjaukset painottavat luonnon monimuotoisuuden vahvistamista samanaikaisesti elinkeinojen toimintaedellytysten turvaamisen kanssa sekä kansalaisten perusoikeuksien huomioon ottamista. Ohjausryhmän mukaan ennallistamissuunnitelman toteuttaminen on yksityisille maanomistajille vapaaehtoinen. Suunnitelmassa ei ehdoteta yksityishenkilöitä sitovia eikä heidän omaisuuteensa kohdistuvia toimenpiteitä. Perustuslaki edellyttää, että jokaisen omaisuus on turvattu. EU-asetuksen joustoja hyödynnetään Suomen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.Ohjausryhmä on lisäksi linjannut, että toimenpiteet kohdennetaan alkuvaiheessa erityisesti suojelualueille ja valtion maille. Ennallistamistavoitteet sovitetaan yhteen huoltovarmuuden, ruoantuotannon, taloudellisten vaikutusten ja yritysten kilpailukyvyn kanssa. Rahoituksessa painotetaan kustannustehokkuutta, EU-rahoituksen hyödyntämistä ja monipuolisia rahoitusratkaisuja. Ennallistamissuunitelman toimeenpano sovitetaan valtiontalouden kehyksiin sekä eduskunnan budjettipäätöksiin.Ennallistamistoimia ei-hyvässä tilassa oleville luontotyypeille Suomessa on 68 luontotyyppiä, joita ennallistamisasetus koskee. Ei-hyvässä tilassa olevien luontotyyppien pinta-alasta 30 prosenttia tulisi saada ennallistamistoimien piiriin vuoteen 2030 mennessä ja vuoteen 2050 mennessä vähintään 90 prosenttia pinta-alasta. Jos luontotyyppejä ei ole nykyisellään riittävästi, tarvitaan niiden palauttamista.Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta on tehokkaampaa kohdentaa ennallistamistoimet tasaisesti kaikkiin luontotyyppiryhmiin. Muutamien suoluontotyyppien, kuten aapasoiden, pinta-ala on Suomessa hyvin suuri. Näiden luontotyyppien ennallistamistavoitteiden saavuttaminen olisi erittäin haasteellista ja kallista, eikä se toisi merkittäviä monimuotoisuushyötyjä maltillisempaan ennallistamispinta-alaan verrattuna. Sen sijaan Suomen tavoite ennallistamissuunnitelmaluonnoksessa tuo merkittävän lisän EU:n tavoitteeseen vapauttaa esteitä virtavesissä.Kustannukset riippuvat toimenpiteiden mittakaavasta, kohdentamisesta ja käytettävistä keinoistaEnnallistamissuunnitelman toteuttamisen kustannukset riippuvat toimenpiteiden mittakaavasta, kohdentamisesta ja käytettävistä keinoista. Nyt esitetyt arviot suunnitelman vaikutuksista täsmentyvät vielä suunnitelman valmistelun edetessä.Ennallistamissuunnitelman toteuttamisen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu noin miljardi euroa vuodessa vuoteen 2031 mennessä. Arvioitu rahoitusvaje nykyrahoitukseen verrattuna on noin 400 miljoonaa euroa vuodessa. Rahoitusvaje on tarkoitus kattaa eri rahoituslähteistä. Ennallistamistoimiin liittyen Suomi korostaa mahdollisuutta hyödyntää laaja-alaisesti eri välineitä ennallistamistoimien rahoitukseen. Ennallistamiseen tarvitaan myös yritysrahoitusta. Lisäksi luonnonarvomarkkinat tukevat ennallistamista ennen kaikkea ohjaamalla yksityistä rahaa luonnon tilan parantamiseen.Suomen tavoitteena on neuvotella komission kanssa ennallistamisen aiheuttamien kustannusten kohtuullistamisesta.Toimeenpanon julkinen rahoitus sopeutetaan eduskunnan vuosittain päättämän valtion budjetin mukaisesti.Suunnitelmassa keinot, ei kohteitaSuunnitelman tarkoituksena on varmistaa, että ennallistamisasetuksen tavoitteet voidaan toteuttaa hallitusti, oikeudenmukaisesti ja yhteiskunnallisesti hyväksyttävällä tavalla. Ennallistamissuunnitelma ei ole yksityiskohtainen toteutussuunnitelma, jossa päätetään yksittäisistä ennallistamiskohteista tai velvoitetaan maanomistajia toimiin. Suunnitelmassa ei määritellä tarkkoja alueita, hankkeita tai toteutustapoja, vaan nämä ratkaisut tehdään erikseen toimeenpanovaiheessa. Ennallistamissuunnitelman toimenpiteisiin kuuluvat esimerkiksi jo olemassa olevat luonnon tilaa parantavat ohjelmat, kuten METSO, Helmi, Nousu, Ahti ja Sotka, metsätalouden luonnonhoidon käytännöt sekä vesien- ja merenhoidon suunnitelmat toimenpiteineen. Luonnon tilaa parantavia käytännön toimia ovat esimerkiksi suo-ojien tukkiminen, joki- ja purouomien palauttaminen kohti luonnontilaa, laidunnuksen palauttaminen perinteisesti laidunkäytössä olleille alueille ja kuusten poistaminen lehdoista. Erityisesti valuma-alueilla tehtävät toimet, kuten soiden ennallistaminen, kohentavat myös alapuolisen vesistön ja rannikkovesien tilaa. Toimet ovat vapaaehtoisia maanomistajille. Korvauksia suojelusta on mahdollista hakea esimerkiksi METSO-ohjelmasta. Myös ennallistamiseen ja luonnonhoitoon on tarjolla tukia ja avustuksia esimerkiksi Helmi-, Ahti- ja Nousu -ohjelmista. Ennallistamissuunnitelman toimenpiteitä voivat olla myös esimerkiksi lainsäädäntömuutokset ja informaatio-ohjaus.Heikentämättömyysvelvoite osa ennallistamissuunnitelmaa EU:n ennallistamisasetuksen mukaan Suomen tulee ottaa käyttöön toimenpiteitä, joilla pyritään varmistamaan, että ennallistettujen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen tila paranee jatkuvasti kohti hyvää tilaa. Lisäksi on otettava käyttöön toimenpiteitä, joilla on pyrittävä varmistamaan, ettei ennallistettujen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen tila merkittävästi heikkene. Suomen on myös pyrittävä ottamaan käyttöön toimenpiteitä, joilla on pyrittävä varmistamaan, että jo hyvässä tilassa olevia luontotyyppien esiintymiä ei merkittävästi heikennetä. Suomi on ilmoittanut komissiolle aikomuksestaan hyödyntää asetuksen mahdollistamaa heikentämättömyysvelvoitteen joustavaa soveltamista. Joustava soveltaminen tarkoittaa, että vaihtoehtojen puuttuessa merkittävä heikentäminen voidaan sallia, jos aiheutuva haitta korvataan muualla Suomessa tehtävillä parannuksilla samaan luontotyyppiin tai lajin elinympäristöön.Seuraava hallitus päättää suunnitelmastaKansallisen ennallistamissuunnitelman laatimisesta vastaa Suomessa valtioneuvosto ympäristöministeriön johdolla, ja kukin ministeriö vastaa omaa toimialaansa koskevien toimenpiteiden suunnittelusta. Maa- ja metsätalousministeriön johdolla valmistellaan muun muassa turvepeltojen ennallistamista, virtavesien esteiden poistamista ja metsäluonnon sekä maatalousympäristöjen luonnon tilan parantamista koskevia suunnitelman osia.
Suomen ennallistamissuunnitelman luonnoksen valmisteluun on osallistunut yli 200 asiantuntijaa, tutkijoita, sidosryhmien edustajia ja kansalaisia. Valmistelun osana järjestettyihin noin 30 sidosryhmätilaisuuteen on osallistunut lähes 6000 osallistujaa. Ennallistamissuunnitelman toimeenpanosta päättää aina kulloinenkin hallitus ja eduskunta. Toimeenpanon julkinen rahoitus sopeutetaan eduskunnan vuosittain päättämän valtion budjetin mukaisesti. Eduskunta vastaa valmistelun parlamentaarisesta seurannasta sekä mahdollisesti tarvittavista lakimuutoksista.Ensimmäisessä suunnitelmassa tavoitteet vuosille 2040 ja 2050 ovat suuntaa-antavia ja täsmentyvät, kun suunnitelma päivitetään vuosina 2032 ja 2042. Lausuntoja pyydetään ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön virkakunnan laatimasta yhteenvedosta ennallistamissuunnitelman luonnokseksi. Yhteenvedossa on esitetty ennallistamissuunnitelman tavoitteet sekä keskeisimmät toimenpiteet ja kustannukset niiden saavuttamiseksi.   Lausunnoille lähetetty yhteenveto on saatavilla Lausuntopalvelussa, jossa siitä voi antaa näkemyksiä viimeistään 27.8.2026.LisätietojaOhjausryhmän puheenjohtajat:Juhani Damski
kansliapäällikkö
ympäristöministeriö
p. 0295 250 445
[email protected]Pekka Pesonen
kansliapäällikkö
maa- ja metsätalousministeriö
p. 029 516 2020 
[email protected]Ympäristöministeriö:Tarja Haaranen 
ylijohtaja
ympäristöministeriö
p. 029 5250282
[email protected] Mikko Kuusinen 
ympäristöneuvos
ympäristöministeriö
p. 029 525 0144
[email protected]Samuli Alppi (erityisesti kaupunkiasiat)
ympäristöneuvos
p. 029 525 0036
[email protected]Virve Hokkanen (erityisesti kaupunkiasiat)
erityisasiantuntija
p. 029 525 0034
[email protected]Maa- ja metsätalousministeriö:Mikko Peltonen MMM (poissa 6.7.–31.7.)
luonnonvaraneuvos
maa- ja metsätalousministeriö
p. 029 516 2296
[email protected]

Luonnos Suomen kansalliseksi ennallistamissuunnitelmaksi on lähetetty lausuntokierrokselle. Suunnitelma määrittelee, miten Suomessa on tavoitteena toimeenpanna EU:n ennallistamisasetusta ja parantaa luonnon tilaa tulevina vuosina. Luonnos on määrä toimittaa EU:n komissiolle syksyllä. Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö pyytävät lausuntoja viimeistään 27. elokuuta 2026.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Sosiaalisen ilmastorahaston kansallinen suunnitelma ohjaa, miten EU:n uusi rahoitus kohdennetaan Suomessa oikeudenmukaisen vihreän siirtymän tukemiseen erityisesti haavoittuvissa kotitalouksissa ja mikroyrityksissä. Lausuntoja voi antaa 26.8.2026 saakka.Sosiaalinen ilmastorahasto (Social Climate Fund, SCF) on EU:n uusi rahoitusväline, jolla tuetaan haavoittuvassa asemassa olevia kotitalouksia, mikroyrityksiä ja liikenteen käyttäjiä ilmastotoimien keskellä. Rahasto liittyy erityisesti rakennusten ja tieliikenteen päästöjen uuteen päästökauppaan (Emissions Trading System, ETS2), jonka vaikutukset tulevat näkymään lämmitys- ja liikennepolttoaineiden hinnoissa.Lausuntoja toimenpiteistä ja arvioiduista vaikutuksista voi antaa 26.8.2026 asti.Lausuntopyyntö ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelmastaLisätietojaJuho Korpi (tavoitettavissa 3.8. jälkeen)
kehittämisjohtaja 
p. 029 525 0136 
[email protected]Virve Hokkanen (tavoitettavissa 3.7. asti)
erityisasiantuntija
p. 029 525 0034
[email protected]   Tuuli Ojala (liikenteen alan toimenpiteet, tavoitettavissa 9.7. saakka)
liikenneneuvos, liikenne- ja viestintäministeriö
p. 029 534 2198
[email protected] 

Sosiaalisen ilmastorahaston kansallinen suunnitelma ohjaa, miten EU:n uusi rahoitus kohdennetaan Suomessa oikeudenmukaisen vihreän siirtymän tukemiseen erityisesti haavoittuvissa kotitalouksissa ja mikroyrityksissä. Lausuntoja voi antaa 26.8.2026 saakka.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala on kutsunut erityisavustajakseen oikeustieteen maisteri Ville Laakson. Laakso aloittaa tehtävässään 1.7.2026.Ville Laakson vastuulla on ympäristöministeriön ilmasto- ja luontoasiat sekä työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston asiat.Laakso siirtyy ympäristöministeriöön työministeri Matias Marttisen erityisavustajan tehtävästä. Aiemmin hän on työskennellyt kokoomuksen eduskuntaryhmän kansliassa eduskuntaryhmän lakimiehenä. Hän on toiminut myös asiantuntijana Hyvinvointiala HALI ry:ssä ja avustavissa tehtävissä lakiasiaintoimistoissa.Ministeri Multalan toisena erityisavustajana jatkaa Emma-Stina Vehmanen ja valtiosihteerinä Mika Nykänen.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala on kutsunut erityisavustajakseen oikeustieteen maisteri Ville Laakson. Laakso aloittaa tehtävässään 1.7.2026.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — EU:n jäsenvaltiot ovat hyväksyneet REACH-asetuksen mukaisen lyijyhaulien käyttöä ja markkinoille saattamista koskevan rajoituksen REACH-komitean kokouksessa 25.6. Rajoitusta koskeva säädös vaatii vielä EU:n neuvoston ja parlamentin hyväksynnän.Lyijy on vaarallinen aine, jolle altistumiseen liittyy merkittäviä terveys- ja ympäristöriskejä. Hyväksytyllä rajoituksella vähennetään lyijyhaulien käytöstä aiheutuvaa ympäristökuormitusta ja luonnonvaraisten eläinten altistumista lyijylle. Rajoitus vähentää myös ihmisten riistalihan kautta tapahtuvaa lyijyaltistusta. Nyt hyväksytty rajoitus on hallitusohjelmassa olevan lyijyn ammuskäyttöä koskevan tavoitteen mukainen. Suomi teki aktiivista vaikuttamistyötä rajoitusprosessin aikana ja korosti, että kemikaalirajoitukset tulee toteuttaa tavalla, joka ei heikennä jäsenvaltioiden puolustuskykyä tai huoltovarmuutta. Alkuperäisestä rajoitusehdotuksesta poiketen rajoitus koskee ainoastaan lyijyhauleja, luotien käyttö ja markkinoille saattaminen saa jatkua nykyisellään. Päätöksellä ei näin ollen ole vaikutuksia maanpuolustukseen (mukaan lukien vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta) tai kansalliseen turvallisuuteen liittyviin valmiuksiin. ”Pitkän prosessin lopputulos on Orpon hallituksen kannan mukainen ja Suomi on aktiivisesti vaikuttanut lopputuloksen syntymiseen. Olen tyytyväinen, että olemme saaneet turvattua huoltovarmuuden ja maanpuolustuksen tarpeet, samalla kun pienennämme lyijyn ympäristölle aiheuttamaa kuormitusta”, toteaa sosiaaliturvaministeri Karoliina Partanen. ”Äärimmäisen tiukka äänestystulos kertoo siitä, kuinka haastavasta asiasta on kyse. Olen tyytyväinen siihen, että Suomen aktiivisen vaikuttamistyön jälkeen saavutettu ratkaisu vähentää lyijyhaulien käytöstä aiheutuvia ympäristöhaittoja heikentämättä maanpuolustusta, huoltovarmuutta tai reserviläistoiminnan mahdollisuuksia. Tämä on esimerkki siitä, kuinka oikea-aikaisella vaikuttamisella saadaan Suomen kannalta vaikuttavia tuloksia aikaan”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.Suomi tukee toimia, joilla parannetaan ihmisten terveyden ja ympäristön suojelua kemikaalien haittavaikutuksilta tieteelliseen näyttöön perustuen. Samalla Suomi korostaa, että EU:n kemikaalilainsäädännön tulee olla ennakoitavaa, tehokasta ja johdonmukaista sekä tukea eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä.

EU:n jäsenvaltiot ovat hyväksyneet REACH-asetuksen mukaisen lyijyhaulien käyttöä ja markkinoille saattamista koskevan rajoituksen REACH-komitean kokouksessa 25.6. Rajoitusta koskeva säädös vaatii vielä EU:n neuvoston ja parlamentin hyväksynnän.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja luonnokseen hallituksen esitykseksi laeiksi rakentamislain ja rakentamisen suunnittelu- tai työnjohtotehtävissä toimivien pätevyyden osoittamisesta annetun lain muuttamisesta. Lausuntoja voi antaa 21.8.2026 asti.Tavoitteena on saada muutokset sisältävä hallituksen esitys eduskunnalle syyskaudella 2026. Rakennuttajavalvonta laajenisi asuinrakentamiseen, viranomaiskatselmuksia voisi tehdä etänä Rakennuttajavalvonnan laajentamisella rakentamishankkeeseen ryhtyvälle ja tämän lukuun toimiville yksityisille toimijoille annettaisiin laajemmat mahdollisuudet valvoa työmaalla tapahtuvaa rakentamista. Rakennuttajavalvontaa voisi jatkossa käyttää myös asuinrakentamisessa, mikä ei nykylain mukaan ole mahdollista.Rakennuttajavalvonnan täytyisi tapahtua rakennusvalvonnan hyväksymän valvontasuunnitelman mukaisesti. Loppukatselmuksen hoitaisi myös jatkossa viranomainen eli rakennusvalvonta.Rakennuttajavalvonta on lain mukaan mahdollista myös nykyisin, mutta sitä on käytetty harvoin. Myös jatkossa rakentamisaikaisen viranomaisvalvonnan suorittaisi rakennusvalvonta, mutta se voisi sallia rakennuttajavalvonnan käytön nykyistä useammissa tilanteissa.Rakentamisen viranomaiskatselmuksia, kuten rakennekatselmuksen tai ilmanvaihtolaitteiden katselmuksen, voisi jatkossa järjestää etäyhteyksillä, jos se olisi rakennusvalvonnan harkinnan mukaan katselmuksen kohteen, tarkoituksen ja toimittamisen kannalta perusteltua. Jos viranomaiskatselmuksen tarkoituksena olisi arvioida rakennustyön suoritusta ja vaikutuksia laajemmin, tai pelkkä näköaisti ei riittäisi tarvittavien havaintojen tekemiseen, olisi katselmus syytä järjestää perinteisesti paikan päällä. Nykyisin viranomaiskatselmukset tehdään lähtökohtaisesti rakennuskohteella.Uudistukset olisivat luonteeltaan mahdollistavia, eli rakennusvalvonta voisi sallia niiden käytön harkintansa mukaan. Uusia velvoitteita ei tulisi. Uudistukset auttaisivat rakennusvalvontaa kohdistamaan resursseja entistä paremmin, mikä sujuvoittaisi niiden toimintaa.Pätevyyden osoittamislain muutoksella laajennetaan pätevyystodistuksen myöntämisen edellytyksiä Ministeriö on kerännyt toimialalta palautetta edellisen hallituksen aikana säädetyn pätevyyden osoittamislain toimivuudesta ja mahdollisista täsmennystarpeista. 
 
Keskeisimpänä korjaustarpeena esiin on noussut, että voimassa oleva pätevyyden osoittamislaki mahdollistaa pätevyystodistusten myöntämisen ja ammattipätevyyksien tunnustamisen ainoastaan EU- ja ETA-kansalaisten EU- ja ETA-valtioissa hankittua ammattipätevyyttä koskien.  Lakimuutos mahdollistaisi, että myös EU- ja ETA-maiden ulkopuolella tutkintonsa suorittaneiden suunnittelijoiden ja työnjohtajien sekä muiden kuin EU- ja ETA-maiden kansalaisten pätevyys voitaisiin tunnustaa lain vaatimalla tavalla. Tämä on tarpeen, jotta esimerkiksi pitkään Suomessa työskennelleet EU- ja ETA-maiden ulkopuolella tutkintonsa suorittaneet henkilöt voivat jatkaa ammattinsa harjoittamista siirtymäajan päätyttyä. 
 
Vuoden 2025 voimaan tulleen rakentamislain myötä rakentamisen suunnittelu- ja työnjohtotehtävistä tuli säänneltyjä ammatteja. Suunnittelijoiden ja työnjohtajien on osoitettava pätevyytensä tavanomaiseen, vaativaan, erittäin vaativaan ja poikkeuksellisen vaativaan suunnittelu- ja työnjohtotehtävään ympäristöministeriön valtuuttaman toimijan antamalla todistuksella. Lausuntopyyntö: Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rakentamislain ja rakentamisen suunnittelu- tai työnjohtotehtävissä toimivien pätevyyden toteamisesta annetun lain muuttamisesta (lausuntopalvelu.fi)Lisätietoja Kirsi White (tavoitettavissa 3.7. asti ja 17.8. alkaen) 
Hallitussihteeri 
p. 0295 250 264  
[email protected]Mikko Koskela (tavoitettavissa 3.7. asti ja 10.8. alkaen) 
Lainsäädäntöneuvos  
p. 0295 250 051  
[email protected] Tomi Marjamäki (tavoitettavissa 3.8. alkaen) 
Erityisasiantuntija  
p. 0295 250 027  
[email protected] 

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja luonnokseen hallituksen esitykseksi laeiksi rakentamislain ja rakentamisen suunnittelu- tai työnjohtotehtävissä toimivien pätevyyden osoittamisesta annetun lain muuttamisesta. Lausuntoja voi antaa 21.8.2026 asti.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Puhdas energiasiirtymä etenee edelleen vauhdikkaasti: teollisuudessa, sähköntuotannossa ja myös lämmityksessä käytetään yhä vähemmän fossiilisia energianlähteitä. Vaikka päästöt kehittyvät oikeaan suuntaan, ilmastotavoitteiden saavuttaminen kansallisesti ja EU-tasolla vaatii lisää työtä kaikilla sektoreilla.Valtioneuvosto antoi torstaina 25. kesäkuuta ilmastovuosikertomuksensa eduskunnalle. Valtioneuvosto raportoi vuosittain eduskunnalle tiedot Suomen päästö- ja nielukehityksestä sekä etenemisestä kohti kansallisen ilmastolain tavoitteita ja EU-velvoitteita.Ilmastovuosikertomuksen mukaan Suomen kasvihuonekaasujen nettopäästöt vähenivät kuusi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Nettopäästöillä tarkoitetaan päästöjä ja niitä sitovien nielujen erotusta.Päästöt vähenivät kaikilla sektoreilla:Päästökauppasektori: -11 % (suuret teollisuus- ja energiantuotantolaitokset, Euroopan sisäinen lentoliikenne ja meriliikenne sekä 50 prosenttia EU:n ja kolmansien maiden välisestä meriliikenteestä)Taakanjakosektori: -5 % (kotimaan liikenne (pl. lentoliikenne), osa maataloudesta, rakennusten erillislämmitys, jätteiden käsittely ja jätteenpoltto, työkoneet, F-kaasut ja pienet teollisuus- ja lämpölaitokset)Maankäyttösektori: -3 % (maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous)”Etenemme kohti ilmastotavoitteita ja vahvistamme samalla taloudellista kilpailukykyä ja kansallista turvallisuutta. Puhdas energiasiirtymä luo uusia työpaikkoja ja antaa meille erinomaiset edellytykset viedä ilmastoratkaisuja maailmalle”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.Energiasiirtymä vauhdittaa päästövähennyksiä kaikilla sektoreillaVuoden 2025 nettopäästöjen vähenemisen taustalla näkyy ennen kaikkea energiajärjestelmän muutos. Kivihiilen käyttö päättyi jo keväällä, ja myös turpeen, öljyn ja maakaasun kulutus väheni. Sähköntuotannossa tuuli- ja ydinvoima ovat korvanneet fossiilisen tuotannon lähes kokonaan. Lämmöntuotannon päästöt vähenevät vakaasti perässä, kun sähkökattiloita, hukkalämpöä ja bioenergiaa hyödynnetään entistä laajemmin.Taakanjakosektorilla päästökehitystä ohjasi erityisesti liikenteen päästöjen kääntyminen uudelleen laskuun uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen ja fossiilisten polttoaineiden kulutuksen vähenemisen ansiosta. Tieliikenteen sähköistyminen etenee, ja ladattavien autojen osuus ensirekisteröinneistä kasvaa.Maankäyttösektori on edelleen merkittävä päästölähde, sillä metsien hiilinielu on heikentynyt viime vuosina. Kuitenkin viljelysmaiden päästöt vähenivät hieman ja puutuotteiden nielu vahvistui, mitkä vähensivät sektorin nettopäästöjä edellisvuoteen verrattuna.Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää lisää toimiaSuomella on vajaat kymmenen vuotta aikaa saavuttaa kansallisen ilmastolain mukainen hiilineutraaliustavoite vuoteen 2035 mennessä. Ilmastolaki määrittää myös päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2040. Päästövähennystavoitteisiin voidaan päästä, jos energia- ja ilmastostrategian toimet toteutetaan täysimääräisesti ja uusia ratkaisuja, kuten hiilidioksidin talteenotto, otetaan käyttöön.Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi päästöjä on vähennettävä kaikilla sektoreilla ja hiilinieluja vahvistettava maankäyttösektorilla. Taakanjakosektorilla Suomi voi nykyarvion mukaan täyttää kautta 2021–2030 koskevan EU-velvoitteensa joustojen avulla, vaikka päästöt ylittävät kiintiön vuonna 2030.Johdonmukaista ilmastopolitiikkaa investointien turvaamiseksi ja hiilinielujen vahvistamiseksiParhaillaan hallitus vauhdittaa uusiutuvan energian investointeja tuilla. Lisäksi metsien kasvua ja hiilinielujen vahvistamista tuetaan kehittämällä metsänhoidon toimintatapoja esimerkiksi ohjaamalla laadukkaampaan metsänuudistamiseen sekä metsien kasvattamiseen nykyistä tiheämpänä. Samalla rakennetaan kansainvälisen yhteistyön avulla edellytyksiä hiilidioksidin talteenotolle ja varastoinnille.”Olemme nähneet vaikuttavia ilmastotoimia yhteiskuntamme kaikilla sektoreilla, erityisesti energiantuotannossa. Ilmastopolitiikan on oltava johdonmukaista ja pitkänäköistä, ja sen tulee taata yrityksille varmuus investoida puhtaisiin ja vähähiilisiin ratkaisuihin”, ministeri Multala sanoo.Hallituksen työtä päästöjen vähentämiseksi ja hiilinielujen vahvistamiseksi ohjaavat erityisesti syksyllä 2025 valmistuneet energia- ja ilmastostrategia ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma (KAISU). Lisäksi maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma (MISU) ohjaa sektorin ilmastotoimia, ja parhaillaan toteutetaan hallituksen linjaamaa metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamisen toimenpidepakettia.Ilmastonmuutoksen hillinnän ohella Suomessa jatketaan työtä, jonka avulla ilmastonmuutoksen vaikutuksiin voidaan varautua ja niihin liittyviä riskejä hallita. Tätä edistetään ilmastolain mukaisen Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman (KISS2030) toimeenpanolla, jota toteutetaan laajana hallinnonalojen yhteistyönä. Vuonna 2025 ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvää työtä vietiin eteenpäin laajasti eri sektoreilla. Sopeutumisen näkökulma on vahvistunut osana yhteiskunnan varautumista, ja ilmastoriskien hallintaa on kehitetty alueellisella ja paikallisella tasolla. Samalla on panostettu tietopohjan vahvistamiseen, ennakointiin ja viestintään, jotta sopeutumistoimia voidaan kohdentaa entistä vaikuttavammin.LisätiedotJuuso Kilpinen
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 029 525 0128
[email protected] Riikka Siljander (tavoitettavissa 25.6. ja 29.6.–2.7.)
erityisasiantuntija
p. 029 525 0003
[email protected] Sally Weaver (tavoitettavissa 6–17.7.)
erityisasiantuntija
p. 029 525 0121
[email protected] Kuvituskuva © Adobe Stock

Puhdas energiasiirtymä etenee edelleen vauhdikkaasti: teollisuudessa, sähköntuotannossa ja myös lämmityksessä käytetään yhä vähemmän fossiilisia energianlähteitä. Vaikka päästöt kehittyvät oikeaan suuntaan, ilmastotavoitteiden saavuttaminen kansallisesti ja EU-tasolla vaatii lisää työtä kaikilla sektoreilla.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksesta eräiden kansallispuistoista annettujen lakien muuttamisesta. Lakimuutokset mahdollistaisivat tiettyjen Nuuksion, Teijon ja Seitsemisen kansallispuistoissa sijaitsevien kiinteistökokonaisuuksien luovuttamisen Metsähallituksen Luontopalvelujen hallinnasta. Lausuntoja pyydetään viimeistään 28.8.2026.Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Nuuksion, Teijon ja Seitsemisen kansallispuistojen alueita siten, että valtion hallinnasta luovutettavat rakennuskokonaisuudet rajattaisiin kansallispuistojen ulkopuolelle. Nuuksion kansallispuistossa sijaitsevista Kattilan ja Högbackan rakennuksista, Teijon kansallispuistossa sijaitsevista luontokeskuksesta rakennuksineen, Kirjakkalan ruukkikylän rakennuksista sekä Seitsemisen kansallispuistossa sijaitsevasta luontokeskuksesta luovuttaisiin korkeiden kustannusten sekä korjaustarpeesta aiheutuvien kustannuspaineiden vuoksi.Esitys liittyy pääministeri Orpon hallituksen ohjelman tavoitteeseen julkisen talouden tasapainottamisesta sekä hallituksen päätöksiin valtionhallinnon sopeutustoimista. Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin kohdistuvien säästöjen vuoksi Metsähallituksen Luontopalvelut vähentää hallinnassaan olevien rakennusten määrää kiinteistöjen vaatiman hoidon ja käytettävissä olevien resurssien tasapainottamiseksi.Kansallispuistoista irrotettavien kohteiden rajaukset on suunniteltu mahdollisimman pieniksi ja siten, että rajausten kansallispuistojen aluetta pienentävä vaikutus ei kohdistu arvokkaisiin luontokohteisiin. Lisäksi Sipoonkorven kansallispuiston rauhoitussäännöksiin ehdotetaan poikkeusta, joka mahdollistaisi kalan istuttamisen ja siihen perustuvan virkistyskalastuksen kansallispuistossa sijaitsevassa Storträskin metsäjärvessä.Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle loppuvuonna 2026. Tavoitteena on, että eduskunta käsittelisi lakiesityksen keväällä 2027.Lausuntopyyntö | lausuntopalvelu.fiLisätietojaMarkus Tarasti
ympäristöneuvos
ympäristöministeriö
p. 0295 250 291
[email protected]Ilona Latsa
erityisasiantuntija
ympäristöministeriö
p. 0295 250 388
[email protected]Harri Karjalainen
kontaktchef
Forststyrelsens Naturtjänster
tfn 040 538 6346
[email protected]

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksesta eräiden kansallispuistoista annettujen lakien muuttamisesta. Lakimuutokset mahdollistaisivat tiettyjen Nuuksion, Teijon ja Seitsemisen kansallispuistoissa sijaitsevien kiinteistökokonaisuuksien luovuttamisen Metsähallituksen Luontopalvelujen hallinnasta. Lausuntoja pyydetään viimeistään 28.8.2026.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — EU:n ympäristöneuvosto kokoontuu torstaina 25.6. Luxemburgissa. Suomea edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala. Suomi tukee vahvaa EU:n päästökauppaa, kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa sekä yksityisen ja julkisen rahoituksen entistä merkittävämpää ohjaamista luonnonsuojeluun.Suomi pitää ympäristöneuvoston kokouksen yhteydessä esillä vahvaa EU:n päästökauppaa. Euroopan komissiolta odotetaan esitystä päästökaupan uudistamisesta heinäkuussa. Vakaa ja ennakoitava päästökauppa on vähentänyt tehokkaasti päästöjä ja puhdistanut sähköntuotantoa. Lisäksi se tukee talouskasvua, vauhdittaa investointeja ja varmistaa Euroopan energiaomavaraisuutta.“EU:n päästökauppa on Euroopan ilmastopolitiikan selkäranka. Vahva päästökauppa on myös Suomelle selkeä etu. Kun saastuttaminen maksaa, puhtaat ratkaisut voittavat markkinoilla. Se ohjaa investoinnit oikeaan suuntaan”, sanoo ministeri Multala.Ympäristöneuvostossa keskeisenä aiheena on autoteollisuuden hiilidioksidipäästöjen sääntely, erityisesti henkilö- ja pakettiautojen CO₂-raja-arvoasetuksen muuttaminen. Kokouksessa saadaan tilannekatsaus ja käydään keskustelua komission ehdottamista joustoista ajoneuvovalmistajien CO₂-raja-arvotavoitteisiin.”CO₂-raja-arvotavoitteiden kunnianhimon tasosta voidaan pitää kiinni ja samalla vahvistaa kilpailukykyä rajatuilla joustoilla. Suomi pitää tärkeänä, että komission ehdottamia tavoitteiden alentamisia ja joustoja ei laajenneta neuvotteluissa”, ministeri Multala korostaa.Lisäksi ministerit keskustelevat luonnon monimuotoisuuden mahdollisuuksista liiketoiminnalle ja kilpailukyvylle sekä yritysten roolista luontokadon pysäyttämisessä. Komissio julkaisi kesällä 2025 tiedonannon tiekartasta luonnonarvomarkkinoiden kehittämiseksi. Suomi korostaa, että yksityisen rahoituksen nykyistä merkittävämpi ohjaaminen luonnon suojeluun ja ennallistamiseen on edellytys luontokadon pysäyttämiselle ja luonnon tilan parantamiselle. Markkinaehtoiset ratkaisut eivät kuitenkaan korvaa lainsäädäntöön perustuvia velvoitteita tai julkisesti rahoitettuja toimia vaan täydentävät niitä.”Suomi on tässä työssä edelläkävijä. Luonnonarvomarkkinat ovat yksi tapa suojella luontoa paikallisesti ja tärkeä keino lisätä yksityistä rahoitusta luontotyöhön”, sanoo ministeri Multala.Neuvosto keskustelee vesiresilienssistrategian jatkotoimista ja REACH-velvoitteistaYmpäristöneuvosto käy keskustelua EU:n vesiresilienssistrategian tilanteesta ja jatkotoimista vuosi strategian julkistuksen jälkeen. Esillä on erityisesti vesialan tuleva digitaalisuuden toimintasuunnitelma sekä vesitehokkuus. Vesiresilienssistrategia tarkastelee kokonaisvaltaisesti veden kiertokulkua, vesivarojen tuottamaa hyvinvointia, vesiliiketoiminnan innovaatioita sekä puhtaan veden saatavuutta. Vesiresilienssi on keskeinen osa koko Euroopan kilpailukykyä, kokonaisturvallisuutta ja puhdasta siirtymää. Suomalainen vesiosaaminen auttaa osaltaan vastaamaan näihin haasteisiin.Neuvostossa keskustellaan myös vaihtoehdoista kemikaaleja koskevan REACH-asetuksen kehittämiseksi. Euroopan komissio on ilmoittanut, että REACH-asetuksen laajaa lainsäädäntöuudistusta ei jatketa. Velvoitteet pysyvät kuitenkin ennallaan ja sääntelyä kehitetään ja tarkennetaan nykyisen asetuksen puitteissa.Neuvoston yhteydessä ministeri Multala käy kahdenvälisiä keskusteluja ilmastokomissaari Hoekstran sekä useiden maiden kollegojen kanssa.Lisätiedot:Juuso Kilpinen
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 029 525 0128
[email protected]Henkilö- ja pakettiautojen CO2-raja-arvoasetuksen muuttaminen
Sara Österberg
erityisasiantuntija, liikenne- ja viestintäministeriö
p. 029 534 2041
[email protected] Luonnon monimuotoisuus
Marina von Weissenberg
ympäristöneuvos
p. 029 525 0321
[email protected]EU:n vesiresilienssistrategia
Annukka Lipponen
Johtava vesitalousasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö
p. 029 516 2067
[email protected]REACH-asetus
Hinni Papponen
Neuvotteleva virkamies
p. 029 525 0384
[email protected] 

EU:n ympäristöneuvosto kokoontuu torstaina 25.6. Luxemburgissa. Suomea edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala. Suomi tukee vahvaa EU:n päästökauppaa, kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa sekä yksityisen ja julkisen rahoituksen entistä merkittävämpää ohjaamista luonnonsuojeluun.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomalaiset tekevät jälleen tänä kesänä aktiivisesti työtä vesistöjen ja meren tilan parantamiseksi. Tämän kesän aikana uusia hankkeita käynnistyy eri puolilla Suomea, ja niiden keskeisenä tavoitteena on jatkaa työtä valuma-alueilta vesiin kohdistuvan kuormituksen vähentämiseksi. Kunnostushankkeet edistävät myös Suomen tulevan ennallistamissuunnitelman toteutusta. Vuosina 2019–2025 yli tuhat hanketta on saanut rahoitusta ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta sekä Ahti-ohjelmasta.Ympäristöministeriö myönsi vuonna 2026 uusille vesiensuojeluhankkeille noin 3,6 miljoonaa euroa. Rahoitusta kohdennettiin eri puolille Suomea alueellisten tarpeiden mukaisesti. Saaristomeren valuma-alueella toteutettaviin hankkeisiin myönnettiin noin 650 000 euroa Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen kautta. 
Lisäksi ympäristöministeriö on myöntänyt lähes miljoona euroa alueellisten vesiensuojelun asiantuntijaverkostojen toimintaan. Verkostot, kuten Etelä-Savon vesienhoitoverkosto ja Rannikkovesien kunnostusverkosto, kokoavat yhteen alan toimijoita, vahvistavat tiedon ja osaamisen jakamista sekä tuovat pitkäjänteisyyttä työhön yli yksittäisten hankkeiden. Lisäksi ne edistävät avointa vuoropuhelua ja tukevat yhteisen näkemyksen muodostamista vesiensuojelun keskeisistä tavoitteista ja painopisteistä eri alueilla Suomessa.Valuma-alueilla siirrytään suunnitelmista toteutukseenVesistöjen kuormittumisesta aiheutuva rehevöityminen ja vesien tummuminen ovat keskeisiä vesistöjen ongelmia. Kunnostuksia tehdään sekä vesistöissä että niiden valuma-alueilla, joilta kuormitus on peräisin. Ympäristöministeriö suuntaa rahoitusta yhä enemmän valuma-alueille kohdistuviin hankkeisiin, jotta maalta peräisin olevaan ravinne- ja kiintoainekuormitukseen voidaan puuttua sen lähteillä. Ilman ulkoisen kuormituksen vähentämistä vesistöissä tehtävien kunnostustoimien vaikutukset jäävät usein rajallisiksi tai lyhytaikaisiksi.Valuma-alueilla laaditaan uusia suunnitelmia, mutta monin paikoin työ on jo siirtynyt toteutusvaiheeseen. Käytännön toimia ovat muun muassa kosteikkojen perustaminen, laskeutusaltaiden rakentaminen ja kaksitasouomien toteuttaminen. Kosteikoilla on myös merkittävä rooli luonnon monimuotoisuuden edistäjinä, sillä ne tarjoavat elinympäristöjä esimerkiksi linnustolle. Toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan aktiivisesti. Esimerkiksi Pyhäveteen laskevissa ojissa aiemmin rakennettujen biosuodattimien vaikutuksia selvitetään nyt uudessa hankkeessa, jossa tarkastellaan sekä valumavesien laatua että vaikutuksia vastaanottavaan vesistöön.Perinteisiä kunnostustoimia, kuten vesikasvillisuuden niittoa ja hoitokalastusta, tehdään edelleen siellä, missä ne ovat tehokkain keino vähentää sisäistä kuormitusta ja parantaa veden laatua. Niiden osuus on kuitenkin jatkuvasti vähentynyt, ja erityisesti ruoppauksia arvioidaan nykyisin tarkasti myös elinympäristöjen hoidon näkökulmasta. Jo lähes puolet hankkeista kohdistuu valuma-alueille, ja joillakin alueilla niiden osuus on jo suurempi kuin perinteisten kunnostustoimien.Ahti-ohjelmasta rahoitetaan lukuisia eri toimia. Ohjelman tuella toteutetaan esimerkiksi silmälläpidettäväksi luokitellun Itämerennorpan eteläisten kantojen suojelua ja tutkimusta. Sysilahdella poistetaan kalojen vaellusesteitä, ja Ålönlahdella toteutetaan lintujen pesimälautta luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi.Kansallinen ennallistamissuunnitelma on vielä valmistelussa, ja tarkemmat ennallistamistoimet sekä kohteet täsmentyvät myöhemmin. Osassa hankkeista toteutetaan kuitenkin jo nyt toimia, joita voidaan pitää ennallistamista edistävinä. Esimerkiksi Paimionjoen valuma-alueella ennallistetaan ojitettuja metsäalueita, ja Luiminkajoen valuma-alueella toteutetaan soiden ennallistamistoimia.Yhteistyö laajenee – mukaan yhä enemmän toimijoita ja yrityksiäJo reippaasti yli tuhat toimijaa on toteuttanut vesiensuojelun tehostamisohjelman ja Ahti-ohjelman kunnostushankkeita vuosina 2019–2025. Toimijajoukko on laajentunut erityisesti osakaskuntien, kuntien ja vesiensuojeluyhdistysten osalta, ja vuonna 2025 jo lähes neljännes hankkeisiin osallistuneista tahoista oli yksityisiä maanomistajia. Hankkeet edellyttävät usein perusteellista suunnittelua ja laajaa yhteistyötä paikallisten toimijoiden, kuten maan- ja metsänomistajien, kesken.Yhteistyötä edistetään käytännön hankkeissa. Esimerkiksi Varsinais-Suomen liitossa käynnistyy kuntien yhteishanke, jonka tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä maanomistajien kanssa valuma-alueilla. Aurajokisäätiön hankkeessa lisätään metsänomistajien ja metsäalan ammattilaisten tietoisuutta jatkuvapeitteisestä kasvatuksesta sekä tarjotaan koulutusta kestävien metsänhoitomenetelmien edistämiseksi. Yritysten osallistumista vesiensuojeluhankkeiden rahoitukseen on pitkään pyritty lisäämään, ja työtä yrityssektorin mukaan saamiseksi on tehty määrätietoisesti. Vuonna 2026 käynnistyvissä hankkeissa yritysyhteistyötä vahvistaa esimerkiksi John Nurmisen Säätiön, elintarviketeollisuuden ja päivittäistavarakaupan yhteinen Saaristomerikumppanit-hanke.Ahti-ohjelman seuraava haku on syksyllä 2026Ympäristöministeriön vesien ja meren tilaa parantavan Ahti-ohjelman seuraava avustushaku vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteuttamiseksi toteutetaan 15.9.–30.10.2026. Rahoitusta kohdennetaan jatkossakin erityisesti laajoihin valuma-aluekunnostuksiin, joilla voidaan saavuttaa pysyviä parannuksia vesistöjen tilaan.  

Suomalaiset tekevät jälleen tänä kesänä aktiivisesti työtä vesistöjen ja meren tilan parantamiseksi. Tämän kesän aikana uusia hankkeita käynnistyy eri puolilla Suomea, ja niiden keskeisenä tavoitteena on jatkaa työtä valuma-alueilta vesiin kohdistuvan kuormituksen vähentämiseksi. Kunnostushankkeet edistävät myös Suomen tulevan ennallistamissuunnitelman toteutusta. Vuosina 2019–2025 yli tuhat hanketta on saanut rahoitusta ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta sekä Ahti-ohjelmasta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on vahvistanut ympäristönsuojelun laajennetun sanaston, tietomallin ja koodistoja. Voimassa oleva aineisto löytyy Yhteentoimivuusalustalta. Yhteisen käsitteistön ja tietomallin käyttö parantaa tiedonvaihdon yhteentoimivuutta ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä, mikä osaltaan sujuvoittaa mm. ympäristölupaprosessia.Yhteentoimivuusalustalla julkaistut tuotokset valmisteltiin vuosina 2024–2026 Ympäristönsuojelun tietorakenteiden ja yhteentoimivuuden kehittämishankkeessa (YTY-hanke), yhteistyössä eri ympäristönsuojelun asiantuntijoiden ja toteutuskumppaneiden kanssa. Määritystyö keskittyi erityisesti ympäristönsuojelulain mukaisiin lupa-, ilmoitus- ja rekisteröintimenettelyihin sekä niitä koskevaan valvontaan, mutta samalla huomioitiin yhteneväisyyksiä myös muiden ympäristöviranomaisten vastuulla olevien ennakko- ja jälkivalvonnan menettelyiden kanssa.Työn tavoitteena on varmistaa, että niin ihmiset kuin tietojärjestelmätkin ymmärtävät yhteisesti käytetyt käsitteet samalla tavalla, mikä helpottaa tiedon siirtämistä lupa-asiakkaan ja viranomaisten käyttämien tietojärjestelmien välillä. Ympäristönsuojelun tietorakenteiden yhtenäistäminen on työlästä, mutta tärkeää pohjatyötä, jolla mahdollistetaan asiakkaille sujuvampi asiointi, päätösten valmistelijoille tehokkaampi ajankäyttö sekä viranomaisorganisaatioille kustannuksiltaan edullisempi tietojärjestelmien kehitys.Tulokset on viety Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämälle Yhteentoimivuusalustalle, ja ne ovat julkishallinnon ja muiden sidosryhmien käytettävissä:Ympäristönsuojelun sanasto TietomallitKoodistotSanasto-, tietomalli- ja koodistotyö tehtiin osana Ympäristönsuojelun tietorakenteet ja yhteentoimivuus -hanketta, joka sai rahoituksensa Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineestä.Lisätietoja Anju Asunta
projektipäällikkö
p. 029 525 0191
[email protected] 

Ympäristöministeriö on vahvistanut ympäristönsuojelun laajennetun sanaston, tietomallin ja koodistoja. Voimassa oleva aineisto löytyy Yhteentoimivuusalustalta. Yhteisen käsitteistön ja tietomallin käyttö parantaa tiedonvaihdon yhteentoimivuutta ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä, mikä osaltaan sujuvoittaa mm. ympäristölupaprosessia.

Lähde: ym.fi