NordenBladet — Esitys uudeksi alueidenkäyttölaiksi keräsi 450 lausuntoa. Alueidenkäyttölaki sisältää valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, kaavoitusjärjestelmää sekä merialuesuunnittelua koskevat säännökset.Alueidenkäytön suunnittelua koskevat säännökset uudistetaan pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti. Uudistuksella pyritään edistämään muun muassa kaavoituksen sujuvuutta, kaupunkien ja kuntien kasvua, riittävää asuntotuotantoa, yritysten kilpailukykyä sekä Suomen houkuttelevuutta investointikohteena.Lausuntoja saatiin laajasti eri tahoilta. Lausunnoissa otettiin kantaa erityisesti tuuli- ja aurinkovoimarakentamista sekä muutoksenhakua koskeviin säännöksiin. Myös esimerkiksi maakuntakaavaa, aloiteoikeutta ja kumppanuuskaavoitusta, menettelysäännöksiä, pakkokeinoja sekä metsänkäytön rajoituksen korvaamista koskevista säännöksistä saatiin melko paljon lausuntoja.Alueidenkäyttölain valmistelua jatketaan lausuntopalautteen pohjalta. Hallituksen esitys eduskunnalle uudeksi alueidenkäyttölaiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyn 2025 aikana.Lausuntoyhteenveto ja lisätietoa hankkeesta hankesivulla | AlueidenkäyttölakiAlueidenkäytön lainsäädännön uudistusLisätietojaAnna-Leena Seppälä rakennusneuvos p. 029 525 0242 [email protected]
Esitys uudeksi alueidenkäyttölaiksi keräsi 450 lausuntoa. Alueidenkäyttölaki sisältää valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, kaavoitusjärjestelmää sekä merialuesuunnittelua koskevat säännökset.
NordenBladet — Finnfoam Oy, Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy, Rakennusteollisuus RT ja Vantaan kaupunki ovat liittyneet Kiertotalouden green dealiin. Sitoutumalla vähentämään luonnonvarojen käyttöä ja edistämään resurssitehokkuutta ne kehittävät toiminnastaan kannattavampaa. Samalla sitoumuksilla vahvistetaan Suomen kiertotalouteen perustuvaa kilpailukykyä ja lisätään huoltovarmuutta sekä hillitään ilmastonmuutosta, saastumista ja luontokatoa. Luonnonvarojen ylikulutus on ilmastonmuutoksen ja luontokadon merkittävä ajuri.Kiertotalouden green deal on yritysten, kuntien, maakuntien, järjestöjen ja valtion yhteinen vapaaehtoisuuteen perustuva strateginen sitoumus. Sitoutujat asettavat tavoitteita ja toimia, joilla ne vauhdittavat luonnonvarojen käytön vähentämistä ja kiertotalouden ratkaisujen leviämistä. Mukana on nyt 27 toimijaa. ”Kiertotalouden green deal on ensimmäisen vuoden aikana saanut monia keskeisiä toimijoita edistämään luonnonvarojen kestävää käyttöä. Se on tärkeää, sillä olemme selvästi jäljessä tavoitteistamme. Kierrätysasteen nostaminen on tärkeää luonto- ja ilmastotavoitteidemme kannalta, mutta kiertotalous avaa myös taloudellisia mahdollisuuksia, kun rahan arvoiset materiaalit löytävät uusiokäyttöä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.Kiertotalouden strategisessa ohjelmassa (2021) on asetettu luonnonvarojen käyttöä koskevat tavoitteet. Niiden mukaan uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta tulee vähentää sekä resurssien ja materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistaa vuoteen 2035 mennessä. Mukaan kaksi yritystä, kaupunki sekä rakennusteollisuus ensimmäisenä toimialanaFinnfoam Oy valmistaa rakennusten lämmöneristeitä ja on ensimmäinen rakennusmateriaalien valmistaja, joka liittyy kiertotalouden green dealiin. Yrityksen tavoitteena on vuoteen 2035 mennessä lisätä uusiomateriaalien osuus tuotannossa 30 prosenttiin ja nostaa kerätyn kierrätysmateriaalin (eristelevyt ja pakkausstyroksi) hyödyntämisaste lähes 100 prosenttiin. Pyrkimyksenä on myös korvata fossiilisia raaka-aineita biopohjaisilla sekä vakiinnuttaa aurinkopaneelien energiatehokkuutta parantava lisälämmöneristysjärjestelmä osana tarjoamaa.Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy on Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhteisyritys, joka liikennöi raitiovaunuja ja metroliikennettä sekä ylläpitää joukkoliikenneinfraa. Yritys sitoutuu hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä. Vuoteen 2035 mennessä tavoitteena on kierrättää 80 prosenttia ylijäämämaa- ja kiviaineksista rakennuskohteelta toiselle, sekä saavuttaa 80 prosentissa purkuprojekteista kunnianhimoiset kiertotaloustavoitteet rakenteiden säilyttämiselle ja materiaalien uudelleenkäytölle. Pyrkimyksenä on myös korvata fossiilisia raaka-aineita biopohjaisilla sekä vakiinnuttaa aurinkopaneelien energiatehokkuutta parantava lisälämmöneristysjärjestelmä osana tarjoamaa.Rakennusteollisuus RT edistää kiertotalouden green dealin tavoitteita ja kannustaa erityisesti pk-yrityksiä vähentämään luonnonvarojen käyttöä sekä asettamaan kunnianhimoisia kiertotaloustavoitteita. Vuoteen 2035 mennessä tavoitteena on laaja jäsenyritysten sitoutuminen kiertotalouden green dealiin. Toteutusta vauhditetaan mm. kehittämällä seuranta- ja raportointityökalu jäsenyritysten käyttöön, järjestämällä koulutuksia ja klinikoita luonnonvarojen käytön tehostamisesta sekä tukemalla jäsenyritysten kiertotaloutta edistävien tavoitteiden asettamista hankinnoille sekä resurssien käyttöasteen ja materiaalien kiertotalousasteen kasvattamiselle. Vantaan kaupunki sitoutuu vähentämään ruokajärjestelmän ja rakennetun ympäristön ympäristövaikutuksia. Vuoteen 2035 mennessä tavoitteena on muun muassa nostaa kasvisruoan osuus koulu- ja päiväkotiruoassa 64 prosenttiin (nykyisin 18 %), pienentää ateriapalveluiden hiilijalanjälkeä 5 prosenttia vuosittain sekä lisätä kestäviä kalatuotteita ruokalistoilla. Rakentamisen osalta tavoitteena on lisätä maa- ja kiviainesten uudelleenkäyttöä 10 prosenttiin käytetystä kokonaismäärästä sekä nostaa kaupungin tilojen vuokrausaste 95 prosenttiin. Rakentamisen tavoitteisiin päästäkseen kaupunki muun muassa tehostaa maamassojen hyödyntämistä kaavoituksessa, hankkeissa ja seudullisessa koordinoinnissa sekä kehittää toimintamalleja rakennusten käyttöasteiden nostamiseen. Kiertotalouden green deal -sitoumuksia tehty 27Sitoumuksen ovat aiemmin tehneet Afry, A-Insinöörit, Borealis Polymers, Eco Scandic, GRK, Keski-Suomen liitto, Kuopion kaupunki, Metsä Group, Nokian kaupunki, nollaE, Orthex, Pirkanmaan liitto, Porvoon kaupunki, Sandvik Finland, Skanska, Suunnittelutoimisto Fyra, Sweco, Tampereen kaupunki, Uudenmaan liitto, Vantaan Energia, Väylävirasto ja Ylva.Kiertotalouden green dealia ovat valtion puolesta valmistelleet ympäristöministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Sitoumuksia on arvioinut Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Teknologiakeskus VTT:n tutkijoista koostunut arviointiryhmä, joka on antanut palautetta sekä parannusehdotuksia sitoutujille. Green dealiin sitoutujat saavat tukea, tietoa ja sparrausta sekä vuoropuhelusta ministeriöiden kanssa että ”kotipesiltä”. Kotipesät eli Kiertotalous-Suomi ja Green Building Council Finland (FIGBC) tukevat toimia, sparraavat ja edistävät yhteistyötä sekä rahoituslähteiden löytämistä.Lisätiedot:Heikki Sorasahi ympäristöministeriö p. 0295 250 080 [email protected]Sari Tasa erityisasiantuntija työ- ja elinkeinoministeriö p. 029 504 8242 [email protected]
Finnfoam Oy, Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy, Rakennusteollisuus RT ja Vantaan kaupunki ovat liittyneet Kiertotalouden green dealiin. Sitoutumalla vähentämään luonnonvarojen käyttöä ja edistämään resurssitehokkuutta ne kehittävät toiminnastaan kannattavampaa. Samalla sitoumuksilla vahvistetaan Suomen kiertotalouteen perustuvaa kilpailukykyä ja lisätään huoltovarmuutta sekä hillitään ilmastonmuutosta, saastumista ja luontokatoa. Luonnonvarojen ylikulutus on ilmastonmuutoksen ja luontokadon merkittävä ajuri.
NordenBladet — Suomi raportoi Euroopan komissiolle luonto- ja lintudirektiivien toimeenpanosta. Raportointi kattaa lajien ja luontotyyppien tilanteen vuosilta 2019–2024.Euroopan unionin luonto- ja lintudirektiivit muodostavat perustan luonnon monimuotoisuuden suojelulle ja ohjaavat jäsenmaiden luonnonsuojelutoimia. Luontodirektiivi suojelee eläin- ja kasvilajeja sekä luontotyyppejä, kuten soita, metsiä ja rantoja. Lintudirektiivi keskittyy luonnonvaraisten lintujen suojeluun, kantojen hoitoon ja sääntelyyn.Jäsenvaltioiden on raportoitava kuuden vuoden välein luontotyyppien ja lajien tilasta ja kehityksestä eli suojelutasosta. Raportointi koskee vuosia 2019–2024.Luontodirektiivin luontotyypeistä ja lajeista raportoidaan erikseen boreaalisen, alpiinisen ja Itämeren alueen tilanne. Boreaalinen alue kattaa suurimman osan Suomen pinta-alasta. Luontodirektiivin mukainen alpiininen alue tarkoittaa Suomessa käytännössä Ylä-Lappia. Lintudirektiivin raportoinnissa ei vastaavaa aluejakoa käytetä.Luontodirektiivin raportoinnissa käytettäviä suojelutasoluokkia ovat 1) suotuisa 2) epäsuotuisa, riittämätön 3) epäsuotuisa, huono 4) tuntematon. Suojelutason lisäksi raportoidaan kehityksen suunta. Luontotyyppien tila valtaosin epäsuotuisa – paranevaa kehitystä on tunnistettu kahdella luontotyypilläUseimmat luontotyypeistä palsasoista hiekkarantoihin ja boreaalisista luonnonmetsistä niittyihin ovat epäsuotuisassa tilassa.Ylä-Lapissa tilanne on eteläistä Suomea parempi. Siellä suot, vesistöt ja kalliot ovat säilyneet hyvässä kunnossa. Tunturikoivikoiden ja –kankaiden tila on kuitenkin heikentynyt. Itämeren alueen kaikkien luontotyyppien, esimerkiksi jokisuistojen ja vedenalaisten hiekkasärkkien, suojelutaso on rehevöitymisen vuoksi huono.Luontotyyppien suojelutasot ovat huonontuneet edelliseen 2019 arviointiin verrattuna. Muutokset selittyvät osin tiedon tarkentumisella ja komission määrittämien arviointikriteerien uudistuksella. Uudistus on ohjannut aiempaa tarkemmin arvioinnin toteutusta.Toisaalta myös luontotyyppien lyhyen aikavälin muutosta kuvaavat kehityssuunnat ovat pääosin vakaita tai heikkeneviä. Paranevaa kehitystä on tunnistettu vain kahdella luontotyypillä, merenrantaniityillä ja variksenmarjadyyneillä, joita on onnistuttu viime vuosina kunnostamaan. Lajien tila vaihteleva Luontodirektiivin lajien kehityssuunnat vaihtelevat, ja vakaana säilyneiden lajien lisäksi myös heikkeneviä lajeja on paljon. Toisaalta osalla lajeista tilanne on parantunut. Kuten luontotyypeillä, myös lajeilla suojelutason muutokset johtuvat monilta osin komission uudistamista arviointikriteereistä ja tiedon tarkentumisesta. Lajien tilanteessa on tapahtunut myös todellisia muutoksia viimeisen kuuden vuoden aikana. Isoapollon ja pikkuapollon taantuminen on jatkunut, minkä vuoksi ne ovat nyt huonoimmassa suojelutasoluokassa. Itämerennorpan tilanne on paranemassa, vaikka suojelutaso onkin edelleen koko merialuetta tarkasteltaessa riittämätön. Meressä elävä harjus on huonoimmalla suojelutasolla ja sen tilanne heikkenee edelleen. Hämeenkylmänkukan tilanne on kehittynyt myönteisesti, mutta laji on edelleen epäsuotuisalla tasolla ja suojelutoimien tarpeessa.Monien tavallisten lintulajien kannat ovat vähentyneetLintudirektiivin raportoinnin keskeinen havainto on monien tavallisimpien lintulajien kantojen väheneminen. Raportointitulosten mukaan Suomessa pesii tätä nykyä noin 46,7 miljoonaa lintuparia, mikä on 6 prosenttia vähemmän kuuden vuoden takaiseen raportointiin verrattuna. Huomiota herättävä pesimäkannan lasku koskee muun muassa peippoa ja pajulintua, jotka ovat pitkään olleet Suomen runsaslukuisimpia lintulajeja.Lintulajeista 62:n arvioitiin runsastuneen, 80 lajin vähentyneen ja 96 lajin kannan arvioitiin pysyneen vakaana. Runsastuneita lajeja ovat muun muassa tulipäähippiäinen ja valkoselkätikka, taantuneita lajeja esimerkiksi peltosirkku, hömötiainen ja punasotka. Lintujen kantojen vähenemiseen vaikuttavat erityisesti metsätalouden vaikutukset metsäelinympäristöissä ja vesistöissä, maatalouden muutokset, metsästys sekä vieraspetojen aiheuttama saalistus.Raportit laadittu laajassa yhteistyössäSuomen raportit kattavat 68 luontodirektiivin luontotyyppiä ja 139 lajia tai lajiryhmää sekä 255 lintudirektiivin suojelemaa lintulajia. Raporttien laadintaan on osallistunut noin sata tutkijaa ja asiantuntijaa eri tutkimuslaitoksista ja organisaatioista. Tarkemmat tiedot ja aihealueista vastaavat asiantuntijat löytyvät alle päivittyvistä tiedotteista.Suomen ympäristökeskusMaa- ja metsätalousministeriöSuomen luonnonvarakeskusMetsähallitus LuontopalvelutGeologian tutkimuskeskusLuonnontieteellinen keskusmuseo
Suomi raportoi Euroopan komissiolle luonto- ja lintudirektiivien toimeenpanosta. Raportointi kattaa lajien ja luontotyyppien tilanteen vuosilta 2019–2024.
NordenBladet — Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSOn uuden toimintakauden (2026−2030) on tarkoitus käynnistyä ensi vuoden alussa. Esitys uudeksi METSO-ohjelmaksi on lausuntokierroksella 9.9 -13.10.2025.METSO-ohjelman tavoitteena on parantaa metsäisten luontotyyppien ja metsälajien tilaa sekä suojelutasoa. Ohjelma perustuu maanomistajien vapaaehtoisesti tarjoamiin kohteisiin sekä niiden suojeluun ja luonnonhoitoon erilaisin keinoin.”Laajan hyväksynnän maanomistajilta ja sidosryhmiltä saanut vapaaehtoinen METSO-ohjelma on juurtunut osaksi luonnonsuojelua. METSO on menestystarina, joka tarvitsee jatkonsa yhä vahvempana”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.”Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut vapaaehtoisen, metsäomistajien keskuudessa hyväksi koetun METSO-ohjelman jatkoon vuodesta 2026 alkaen. METSO-ohjelma tukee muita toimenpiteitä, joilla pyritään osaltaan kääntämään metsäisten elinympäristöjen ja lajien kehitys myönteiseen suuntaan”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.Päätösehdotuksessa esitetään muun muassa luonnonsuojelualueverkoston kehittämistä yksityisillä ja valtion mailla sekä kuntien omistamilla alueilla, Metsähallituksen alue-ekologisen verkoston vahvistamista sekä talousmetsien luonnonhoidon ja monimuotoisuuden edistämistä.Päätösehdotuksessa esitetään myös METSO- ja Helmi-ohjelmien yhteistyön vahvistamista, luontotiedon kehittämistä sekä metsäalan toimijoiden koulutusta sekä uusien keinojen pilotointia.Lisäksi esitetään toimenpiteitä METSO-ohjelman viestinnän, yhteistyön, tutkimus- ja kehittämistoiminnan, seurannan, sekä luonnonsuojelualueita koskevan tietojärjestelmän uudistamisen osalta.METSO-ohjelma laajentuisi kattamaan koko maanPäätösehdotuksen mukaan METSO-ohjelma jatkuu vapaaehtoisuuteen perustuvana ja laajenee myös pysyvän suojelun osalta koko maahan. Pohjois-Suomessa pysyvässä suojelussa keskitytään vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojeluun. Ohjelman kestoksi esitetään vuosia 2026–2040.Ohjelmakausi jaetaan kahteen jaksoon: vuosille 2026–2030 esitetään määrällisiä tavoitteita, ja vuosien 2031–2040 tavoitteet sovitetaan yhteen kansallisen ennallistamissuunnitelman tavoitteiden kanssa. METSO-ohjelma on samalla myös osa Euroopan unionin ennallistamisasetuksen kansallista toimeenpanoa. Kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelu on parhaillaan käynnissä ja luonnoksen on määrä valmistua elokuussa 2026.Päätösehdotuksen mukaan METSO-ohjelma toimii tiiviissä yhteistyössä Helmi-elinympäristöohjelman kanssa. Helmi-ohjelmaan tällä hetkellä kuuluva vapaaehtoinen soidensuojelu siirrettäisiin osaksi METSO-ohjelmaa Helmi-ohjelmakauden päättyessä. Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteistyönä toteutettavassa METSO-ohjelmassa huomioidaan toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, jotka liittyvät muun muassa organisaatioiden uudelleenjärjestelyihin sekä aluehallinnon tulevaan rakenteeseen.Päätösehdotus pohjautuu syksyllä valmistuneen Metso-ohjelman seurantaryhmän valmistelumuistioon.
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSOn uuden toimintakauden (2026−2030) on tarkoitus käynnistyä ensi vuoden alussa. Esitys uudeksi METSO-ohjelmaksi on lausuntokierroksella 9.9 -13.10.2025.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on valmistellut asetusluonnoksen avustusjärjestelmästä, jonka tavoitteena on kannustaa viljelijöitä alentamaan peltojensa korkeaa fosforipitoisuutta Saaristomeren valuma-alueella. Avustusta myönnettäisiin tulosten perusteella riippumatta keinoista tulosten saavuttamiseksi. Pilotoitava tulokseen perustuva lähestymistapa on aivan uusi maatalouden vesiensuojelussa.Avustusjärjestelmän toteuttamiseksi ympäristöministeriö on valmistellut asetusluonnosta tulosperusteisen tuen pilotoinnista maatalouden vesiensuojelussa vuosina 2026–2036. Työtä on tehty yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Lisäksi valmistelun kuluessa on tehty yhteistyötä muun muassa Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:n kanssa.Viljelijöille myönnettäisiin avustusta, johon sovellettaisiin myös EU:n valtion tukea koskevaa lainsäädäntöä. Tavoitteena on, että viljelijä voisi Saaristomeren valuma-alueella hakea avustusta vuoden 2026 alkupuolelta alkaen. Valtionapuviranomaisena toimisi vuoden alussa aloittava Lounais-Suomen elinvoimakeskus toimialueellaan. Pilottia rahoitettaisiin vesien ja meren tilan parantamisen AHTI-ohjelmasta. Avustusta koskeva asetusluonnos on lausunnolla Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelussa. Lausuntoja voi antaa 6.10.2025 saakka. Kuka tahansa voi antaa lausunnon. Lausuntopyynnössä on myös vastausohjeet. LisätietojaMaria Timonen erityisasiantuntija p. 0295 250 249 [email protected]Asetuksen luonnos Erja Werdi lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 312 [email protected]
Ympäristöministeriö on valmistellut asetusluonnoksen avustusjärjestelmästä, jonka tavoitteena on kannustaa viljelijöitä alentamaan peltojensa korkeaa fosforipitoisuutta Saaristomeren valuma-alueella. Avustusta myönnettäisiin tulosten perusteella riippumatta keinoista tulosten saavuttamiseksi. Pilotoitava tulokseen perustuva lähestymistapa on aivan uusi maatalouden vesiensuojelussa.
NordenBladet — Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala ja Tanskan ilmasto-, energia- ja huoltovarmuusministeri Lars Aagaard allekirjoittivat 5.9.2025 yhteisymmärryspöytäkirjan, joka antaa yrityksille mahdollisuuden kuljettaa ja varastoida hiilidioksidia Tanskaan.Hallitusohjelman mukaisesti Suomi edistää teknisten nielujen käyttöönottoa ja hyödyntämistä monin tavoin. Suomen ja Tanskan välinen yhteisymmärryspöytäkirja allekirjoitettiin energiaministerien epävirallisen kokouksen yhteydessä 5.9.2025. Tekninen hiilenpoisto, jota kutsutaan myös teknisiksi nieluiksi, käsittää ratkaisuja, joilla hiilidioksidia otetaan talteen suoraan esimerkiksi tehtaiden piipuista ja varastoidaan geologisiin muodostumiin. Suomessa on tällä hetkellä käynnissä lukuisia hankkeita hiilidioksidin, etenkin bioperäisen hiilen, talteenoton ja käytön edistämiseksi.Tiettyjen kansainvälisten sopimusten ohella Suomen ja Tanskan välinen yhteisymmärryspöytäkirja antaa yrityksille mahdollisuuden kuljettaa hiilidioksidia Suomesta Tanskaan varastoitavaksi. Tanska on edistynyt merkittävästi hiilen talteenoton ja varastoinnin (CCS) kehittämisessä Euroopassa ja on muun muassa myöntänyt seitsemän tutkimuslupaa koskien varastointiin soveltuvia meri- ja maa-alueita ja luonut oikeudelliset puitteet toiminnalle. ”Hiilidioksidin talteenottoratkaisujen edistäminen on yksi hallituksen ilmastopolitiikan kärkiteemoja. Tanskan kanssa laadittu yhteisymmärryspöytäkirja on Suomelle merkittävä askel kohti hiilidioksidin talteenoton laajamittaista toimeenpanoa ja valtion rajat ylittäviä varastointiratkaisuja”, sanoo Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.”Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi voi poistaa osan niistä päästöistä, joita on vaikea hillitä, minkä vuoksi se on merkittävä ilmastotyökalu. Alan tulee kuitenkin kasvaa ja levitä useisiin maihin, jotta sitä voidaan hyödyntää täysimääräisesti. Tämä järjestely Suomen kanssa merkitsee edistymistä molemmissa maissa, ja odotan innolla yhteistyötämme”, sanoo Tanskan ilmasto-, energia- ja huoltovarmuusministeri Lars Aagaard. Epävirallisen energiaministereiden kokouksen yhteydessä allekirjoitettiin myös yhteisymmärryspöytäkirja Suomen ja Norjan välillä.
Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala ja Tanskan ilmasto-, energia- ja huoltovarmuusministeri Lars Aagaard allekirjoittivat 5.9.2025 yhteisymmärryspöytäkirjan, joka antaa yrityksille mahdollisuuden kuljettaa ja varastoida hiilidioksidia Tanskaan.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on lähettänyt rakentamisen luvituksen tietomalleihin liittyvän asetuksen EU:n tekniseen notifiointimenettelyyn. Asetus on valmisteltu yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa, ja se määrittelee rakennuslupien liitteinä toimitettavien suunnitelma- ja toteumamallien sisällöt sekä rakennuksen ydintiedot. Ydintiedoilla tarkoitetaan kaikkia niitä tietoja, joita tarvitaan rakentamisluvan käsittelyyn.Ympäristöministeriön asetus rakentamisen suunnitelmamallien ja viranomaiskatselmusten sisällöstä pyrkii varmistamaan, että rakennushankkeissa käytettävät tietomallit ovat yhteentoimivia ja koneluettavia. Valtakunnallisesti yhtenäiset tietomallit mahdollistavat, että tieto on sujuvasti ja turvallisesti saatavilla, kun sitä tarvitaan. Asetus sisältää muun muassa: rakennuksen suunnitelma- ja toteumamallien sisällöt rakennuksen ydintiedot, jotka on aina merkittävä lupaa haettaessa ydintietoihin sisältyvistä rakennusten ja huoneistojen tiedoista EU-notifiointi on osa kansallisen sääntelyn yhteensovittamista EU:n vaatimuksiin. Komissiolla ja jäsenvaltioilla on nyt kolme kuukautta aikaa kommentoida asetusta. Tämän jälkeen asetus palautuu ympäristöministeriölle tekniseen viimeistelyyn, jonka aikana asetukseen tai sen liitteisiin ei lähtökohtaisesti esitetä enää sisällöllisiä muutoksia. Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2026. Ympäristöministeriön asetus rakentamisen suunnitelmamallien ja viranomaiskatselmusten sisällöstä | TRIS – Euroopan komissioLisätietojaVesa Putkonen erityisasiantuntija puh. 029 525 0440 [email protected]Jaakko Rastas erityisasiantuntija puh. 0295 250 217 [email protected]
Ympäristöministeriö on lähettänyt rakentamisen luvituksen tietomalleihin liittyvän asetuksen EU:n tekniseen notifiointimenettelyyn. Asetus on valmisteltu yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa, ja se määrittelee rakennuslupien liitteinä toimitettavien suunnitelma- ja toteumamallien sisällöt sekä rakennuksen ydintiedot. Ydintiedoilla tarkoitetaan kaikkia niitä tietoja, joita tarvitaan rakentamisluvan käsittelyyn.
NordenBladet — Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala ja Norjan energiaministerin valtiosihteeri Astrid Bergmål allekirjoittivat 4.9.2025 yhteisymmärryspöytäkirjan, jolla mahdollistetaan hiilidioksidin kuljettaminen rajan yli Norjaan pysyvää varastointia varten.Yhteisymmärryspöytäkirja allekirjoitettiin Kööpenhaminassa energiaministerien epävirallisen kokouksen yhteydessä.Yhteisymmärryspöytäkirja on merkittävä edistysaskel maiden välisessä yhteistyössä hiilidioksidin talteenotossa, varastoinnissa (CCS) ja kuljettamisessa. Sen myötä yritykset voivat kuljettaa hiilidioksidia Suomesta Norjaan varastoitavaksi geologisiin muodostumiin merenpohjan alle.Hallitusohjelman mukaisesti Suomi edistää teknisten nielujen käyttöönottoa ja hyödyntämistä monin tavoin. Tekniset nielut ovat ratkaisuja, joilla hiilidioksidia otetaan talteen suoraan esimerkiksi tehtaiden piipuista. Suomessa on käynnissä lukuisia hankkeita, joilla edistetään hiilidioksidin, etenkin bioperäisen hiilen, talteenottoa ja käyttöä.Suomen maaperä ei sovellu hiilidioksidin pysyvään varastointiin, kun taas Norjalla on yli 28 vuoden kokemus hiilidioksidin turvallisesta ja pysyvästä varastoinnista. Norjan hallitus kehittää edelleen varastointimahdollisuuksia Norjan mannerjalustaan sekä hiilidioksidin kaupallista varastointia palveluna ja markkinamahdollisuutena päästölähteille.”Hiilidioksidin talteenottoratkaisujen edistäminen on yksi hallituksen ilmastopolitiikan kärkiteemoja. Tämä Norjan kanssa laadittu yhteisymmärryspöytäkirja on Suomelle merkittävä askel kohti hiilidioksidin talteenoton laajamittaista toimeenpanoa ja valtion rajat ylittäviä varastointiratkaisuja”, sanoo Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.”Norja on sitoutunut kehittämään turvallisia hiilidioksidin varastointiratkaisuja eurooppalaisille kumppaneille. Suomen kanssa laadittu yhteisymmärryspöytäkirja vahvistaa yhteisiä ponnistelujamme ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja tukee kaupallisten markkinoiden kehittämistä hiilidioksidin varastoinnille”, sanoo Norjan energiaministerin valtiosihteeri Astrid Bergmål.Yhteisymmärryspöytäkirja täydentää kansainvälisiä sopimuksia, jotka luovat oikeudelliset puitteet hiilidioksidin valtioiden rajat ylittäville kuljetuksille pysyvää varastointia varten. Tämä merkittävä virstanpylväs heijastelee Suomen ja Norjan yhteistä sitoutumista ilmastotavoitteiden saavuttamiseen innovatiivisten yhteistyöratkaisujen avulla.LisätietojaLyydia Ylönen (poliittiset kysymykset) ministeri Sari Multalan erityisavustaja [email protected] p. +358 50 476 1341Hanne Siikavirta neuvotteleva virkamies [email protected] p. +358 295 250 049
Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala ja Norjan energiaministerin valtiosihteeri Astrid Bergmål allekirjoittivat 4.9.2025 yhteisymmärryspöytäkirjan, jolla mahdollistetaan hiilidioksidin kuljettaminen rajan yli Norjaan pysyvää varastointia varten.
NordenBladet — Euroopan komissio antoi ehdotuksensa eurooppalaisen ilmastolain muuttamiseksi heinäkuussa. Valtioneuvosto toimitti torstaina 4. syyskuuta eduskunnalle U-kirjelmän, jossa se linjaa kantansa komission ehdotukseen.Komissio ehdottaa unionin laajuisen, 90 prosentin nettopäästövähennystavoitteen asettamista vuodelle 2040 verrattuna 1990 tasoon. Lisäksi komissio ehdottaa asetukseen sisällytettäväksi 18-kohtaista listaa seikoista, joilla ohjattaisiin vuoden 2040 ilmastotavoitteen toimeenpanon valmistelua.Valtioneuvosto toimitti torstaina 4. syyskuuta eduskunnalle U-kirjelmän, jossa se linjaa kantansa komission ehdotukseen.Euroopan komission ehdotus EU:n ilmastolain muuttamisesta on linjassa Suomen ennakkovaikuttamisen painopisteiden kanssa. Valtioneuvosto tukee ehdotusta vähentää EU:n nettopäästöjä 90 prosenttia vuoteen 2040 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon, edellyttäen että komission jatkotyötä ohjaavina periaatteina huomioidaan riittävällä tavalla maankäyttösektorin epävarmuudet, teknologianeutraalius, kustannustehokkuus ja teknologiset nielut. Valtioneuvoston mukaan ehdotettu 90 prosentin nettopäästövähennystavoite vahvistaisi EU:n ilmastopolitiikan toimien johdonmukaisuutta ja varmistaisi etenemisen kohti vuoden 2050 ilmastoneutraaliutta. Suomi on vaikuttanut ehdotukseen jo pitkään tukemalla 90 prosentin nettopäästövähennystavoitteen asettamista. Lisäksi Suomi on ennakkovaikuttamisessaan korostanut tavoitteen toimeenpanossa tarvetta kustannustehokkaille päästövähennystoimille, teknisten nielujen kannustimille, teknologista neutraliteettia sekä maankäyttösektorin nykytilanteen ja epävarmuuksien huomioimista. Valtioneuvosto edellyttää, että nämä asiat huomioidaan riittävällä tavalla komission jatkotyötä ohjaavina periaatteina. Lisäksi kilpailukyvyn ja kansalaisten ostovoiman varmistamiseksi valtioneuvosto pitää välttämättömänä riittäviä vaikutusarviointeja, ja että kaikki jäsenvaltiot tekevät osansa edettäessä kohti EU-tason 2050-ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamista. ”Suomi edistää johdonmukaista ja pitkäjänteistä EU:n ilmastopolitiikkaa. Komission ehdotus vahvistaa investointivarmuutta puhtaisiin ratkaisuihin ja siten edistää myös eurooppalaista omavaraisuutta ja kilpailukykyä, kun pyrimme eroon fossiilisista polttoaineista. Samoin komission ehdotuksessa on mukana Suomen ennakkovaikuttamisen avainkohtia”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.EU:n jäsenmaiden yhteistä kantaa komission ehdotukseen tavoitellaan ylimääräisessä ympäristöneuvostossa 18. syyskuuta.Komissio esittää ilmastotavoitteen toimeenpanoon kansainvälisiä päästöhyvityksiä ja joustojaEuroopan komissio ehdottaa, että vuodesta 2036 alkaen voitaisiin vuoden 2040 ilmastotavoitteen kattamiseen käyttää Pariisin sopimuksen 6 artiklan mukaisia, korkealaatuisia kansainvälisiä ilmastoyksiköitä, eli kolmansissa maissa toteutettavia hillintätoimia enintään määrä, joka vastaa kolmea prosenttia EU:n vuoden 1990 nettopäästöistä. Valtioneuvosto hyväksyy komission ehdotuksen Pariisin sopimuksen 6 artiklan mukaisten korkealaatuisten ilmastoyksiköiden käytöstä. Yksiköitä ei valtioneuvoston näkemyksen mukaan tulisi kuitenkaan käyttää EU:n päästökaupan velvoitteiden täyttämiseen, jotta EU:n päästökauppa ohjaa päästövähennyksiin sekä uusien päästöjä vähentävien teknologioiden, kuten teknisten nielujen, käyttöön EU:n sisäisesti. Lisäksi valtioneuvosto tukee ehdotusta sektoreiden välisiksi joustoiksi, sillä tämä olisi välttämätöntä ilmastotavoitteen vaikuttavalle ja kustannustehokkaalle toimeenpanolle. Joustot tulisi suunnitella huolellisesti, jotta ne eivät muun muassa heikennä kannustimia päästöjen vähentämiseen. Samalla joustoissa tulisi huomioida eri sektoreiden erityispiirteet. Valtioneuvosto katsoo, että joustojen avulla jäsenvaltioiden tulisi voida kompensoida ilmastotoimien hidasta etenemistä yhdellä sektorilla ripeämmin edistyneiden sektoreiden toimilla. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että tekniset hiilinielut sisällytetään EU:n päästökauppaan ja että biogeeniset nielut rinnastetaan suoraan ilmasta talteen otettavaan hiilidioksidiin.Lisäksi valtioneuvosto pitää yleisesti perusteltuna komission ehdotuksia vuoden 2040 ilmastotavoitteen toimeenpanon valmistelua ohjaavaksi kehikoksi, ja korostaa ilmastotavoitteen toimeenpanon realistisuutta, keskittymistä kustannustehokkaisiin päästövähennyksiin sekä teknologian kehitystä.LisätietojaLyydia Ylönen (poliittiset kysymykset) ministeri Sari Multalan erityisavustaja [email protected] p. 050 476 1341Laura Aho Neuvotteleva virkamies [email protected] p. 0295 250 135
Euroopan komissio antoi ehdotuksensa eurooppalaisen ilmastolain muuttamiseksi heinäkuussa. Valtioneuvosto toimitti torstaina 4. syyskuuta eduskunnalle U-kirjelmän, jossa se linjaa kantansa komission ehdotukseen.
NordenBladet — Pääministeri Petteri Orpon hallitus on päättänyt talousarvioesityksestä vuodelle 2026. Hallitus tukee ratkaisuillaan viriävää talouskasvua. Talouskasvun tukeminen ja vastuullisen taloudenpidon jatkaminen on välttämätöntä, jotta suomalaisten turvallisuudesta ja tärkeistä palveluista pystytään huolehtimaan myös jatkossa.Budjettiriihessä hallitus panee toimeen kasvutoimia, jotka tukevat työtä, yrittäjyyttä ja investointeja koko Suomessa. Suomalaisten ostovoimaa vahvistetaan muun muassa keventämällä pieni- ja keskituloisten verotusta, kasvattamalla työtulovähennyksen lapsikohtaista korotusta ja alentamalla ylin marginaaliveroaste noin 52 prosenttiin. Yrittämisen edellytyksiä parannetaan laskemalla yhteisövero 18 prosenttiin vuodesta 2027. Hallitus jatkaa investointeja liikenneyhteyksien parantamiseen ja panostaa osaamiseen sekä tutkimukseen ja kehitykseen.“Suomen taloudessa on jo paljon myönteisiä merkkejä. Teollisuudessa tilauskirjat ovat täyttyneet nopeammin kuin vuotta aikaisemmin. Investoinnit ovat lähteneet liikkeelle. Verotusta on kevennetty, palkat ovat nousseet, korot ovat alhaalla ja hintojen nousu taittunut. Riihessä tänään tehdyillä päätöksillä vahvistamme entisestään suomalaisten luottamusta talouteen”, pääministeri Petteri Orpo sanoo.Alkanut talouskasvu näkyy työllisyydessä viiveellä. Työllisyystilanteen nopeaksi helpottamiseksi hallitus panostaa erityisesti nuorten työllistymiseen, rakennusalan vauhdittamiseen vuonna 2026, pienyrittäjien työllistämisedellytysten parantamiseen ja jatkaa samalla toimia kasvun edistämiseksi. Hallitus haluaa erityisesti vahvistaa nuorten näkymää työllistymiseen. Hallitus varaa 30 miljoonaa euroa nuorten työllistymisseteliin, painottaen niitä nuoria, joilla ei ole kertynyttä työhistoriaa tai koulutusta. Työllistymissetelin avulla halutaan mahdollistaa tuhansien nuorten pääsy työelämään.Rakentamista vauhditetaan vuonna 2026 nostamalla korkotukilainavaltuutta jo päätetystä miljardista eurosta 1,135 miljardiin euroon ja lisäämällä takauslainojen myöntövaltuuksia 200 miljoonaan euroon. Osana työllisyyspakettia on lisäksi sovittu, että vaalikauden jäljellä olevia korkotukivaltuuksia uudelleenjaksotetaan siten, että 135 miljoonaa euroa valtuutta siirretään vuodelta 2027 vuodelle 2026, jolloin vuoden 2027 korkotukilainavaltuuksien taso on 500 milj. euroa.Hallitus huolehtii Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta. Ukrainassa sotaansa jatkava Venäjä muodostaa pitkäaikaisen turvallisuusuhan koko Euroopalle. Talousarvioesitys vuodelle 2026 sisältää 6 miljardin euron uudet tilausvaltuudet puolustuksen materiaalihankintoihin. Tämä moninkertaistaa kuluvan vuoden budjetissa olevan tilausvaltuuden. Uusien tilausvaltuuksien avulla Puolustusvoimat käynnistää maavoimien uudistamisen.Julkisen talouden velkasuhteen vakauttaminen hallituskauden loppuun mennessä on hallitusohjelman keskeisin finanssipoliittinen tavoite. Ilman hallituksen toimia Suomen velkaantuminen kasvaisi hallitsemattomasti. Julkisen talouden kriisinsietokyvyn ja hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen turvaaminen myös tuleville sukupolville edellyttävät velkaantumisen taittamista.Velkasuhteen vakauttamiseksi hallitus on jo päättänyt noin 9 miljardilla eurolla julkista taloutta vahvistavista toimista. Julkisen talouden tilanne on kuitenkin kesän ennusteen mukaan heikentynyt keväällä arvioidusta. Valtiovarainministeriön päivittyneen arvion mukaan velkasuhteen vakauttaminen vaalikauden loppuun mennessä edellyttää julkisen talouden vahvistamista vielä noin 1 miljardilla eurolla vuoteen 2027 mennessä. Näistä toimista hallitus päätti budjettiriihessä. Säästöjä on haettu niin, että ne kohdistuvat mahdollisimman vähän suomalaisten arkeen. Sosiaaliturvaan, lapsiperheiden tai eläkkeensaajien etuuksiin tai sosiaali- ja terveyspalveluihin ei kohdistu uusia säästöjä.Hallitus ei kohdenna säästöjä myöskään ruokaa tuottavaan maatalouteen eikä luonnonsuojeluun.Hallitus haluaa vahvistaa kotitalouksien, erityisesti perheiden, luottamusta tulevaisuuteen. Äitiysavustusta eli äitiyspakkauksen arvoa kasvatetaan 40 eurolla 210 euroon. Opiskelijoiden arkea helpotetaan nostamalla ateriatuen tasoa vastaamaan kasvaneita kustannuksia.Hallitus korostaa, että Suomen julkisen talouden perustan korjaamista on jatkettava tulevilla vaalikausilla. Syksyn tärkein talouspoliittinen keskustelu koskee eduskuntapuolueiden sitoutumista niin sanottuun velkajarruun. Suomen luottoluokituksen heikentyminen ja EU:n yhteiset taloussäännöt edellyttävät vastuullisen talouspolitiikan jatkamista.Uudet sopeutustoimet kohdentuvat sekä menoihin että tuloihinHallituksen syksyn 2025 budjettiriihessä päättämä uusi julkista taloutta vahvistava kokonaisuus koostuu sekä menoja vähentävistä että tuloja lisäävistä toimista kohdentuen myös yritystukiin. Kokonaisuus on kuvattu tarkemmin tiedotteen liitteenä julkaistussa taulukossa.Valtion tukeman asuntotuotannon vuotuista korkotukilainavaltuutta lasketaan 365 miljoonalla eurolla vuodesta 2027 lähtien.Varsinaisen kehitysyhteistyön rahoitusta vähennetään 20 miljoonalla eurolla siten, ettei säästö kohdennu kansalaisjärjestöjen kautta kanavoituvaan kehitysyhteistyöhön. Humanitaariseen katastrofiapuun kohdennetaan 20 miljoonaa euroa lisää. Summasta 5 miljoonaa euroa kohdennetaan Gazaan. Kuntien kotouttamistehtävien lainsäädännöllisiä velvoitteita puretaan vuoden 2027 alusta lukien siten, ettei se heikennä kielikoulutusta, varhaiskasvatuksen tai opetuksen palveluita tai työllisyyttä edistäviä palveluita. Määrärahaa leikataan 30 miljoonaa euroa vuoden 2027 tasolla.Kela-korvausten kehittämiseen koko vaalikaudeksi varattu valtion rahoitus laskee 335 miljoonasta eurosta noin 304 miljoonaan euroon. Yleis- ja erikoislääkärin vastaanottokäynnistä maksettavaa Kela-korvausta lasketaan 30 eurosta noin 8 euroon. Kela-korvauksiin tehdyt laajennukset (mm. hedelmöityshoidot, suun terveydenhuolto, gynekologin vastaanotto ja fysioterapia) säilyvät. Yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilu toteutuu suunnitellusti.Valtion korvaukseen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erikoistumiskoulutukseen on jo aiemmin linjattu kertaluonteinen 15 miljoonan euron säästö vuodelle 2026. Säästöä jatketaan nyt myös vuodelle 2027.T&K-rahoituksessa pidetään edelleen kiinni parlamentaarisesti sovitusta valtion 1,2 prosentin bkt-osuudesta vuonna 2030. T&K-rahoituslakia päivitetään kuitenkin vastaamaan viimeisintä valtiovarainministeriön talousennustetta. Voimassa olevan lain mukaan uusin talousennuste olisi huomioitu vasta vuoden 2028 talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä. Lakimuutos toimeenpannaan siten, että valtion T&K-panostusten kasvua alennetaan 25 miljoonalla eurolla vuonna 2026 ja 80 miljoonalla eurolla vuonna 2027. Lisäksi Sitran T&K-toimintaan kohdentuvaa rahoitusta luettaisiin jatkossa osaksi valtion rahoitusosuutta. Vaikutus olisi 15 miljoonaa euroa vuoden 2027 tasolla. Vuonna 2026 T&K-rahoitus kasvaa noin 255 miljoonaa euroa vuoden 2025 kokonaismäärään verrattuna ja vuonna 2027 noin 215 miljoonaa euroa vuoteen 2026 verrattuna.Ensi vuoden alusta toimintansa aloittaa uusi monialainen Lupa- ja valvontavirasto sekä aiempien ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen pohjalta muodostetut kymmenen uutta elinvoimakeskusta. Jatkona valtionhallinnon uudistamiselle hallitus on päättänyt käynnistää nopealla aikataululla virastorakenneselvityksen, jonka tavoitteena on säästää valtionhallinnon toimintamenoja 25 miljoonaa euroa vuodesta 2027 alkaen. Valmistelun perusteella hallitus päättää tarvittavista rakenteellisista muutoksista kevään 2026 kehysriihessä.Lääkekorvausten ehdollisten palautusmaksujen arviota nostetaan vastaamaan toteutuneita palautuksia. Palautusmaksujen kasvu 60 miljoonalla eurolla kohdennetaan täysimääräisesti vähentämään valtion rahoitusosuutta sairausvakuutuksesta. Tästä summasta osaksi uutta sopeutuskokonaisuutta on huomioitu 30 miljoonaa euroa vuodelle 2026 ja 15 miljoonaa euroa vuodelle 2027. Loppuosa summasta kohdennetaan korvaamaan aiempia säästöpäätöksiä, joiden säästövaikutukset ovat jäämässä aiemmin arvioitua pienemmiksi.Osana uusien sopeutustoimien kokonaisuutta haittaveroja korotetaan 50 miljoonalla eurolla vuoden 2027 tasolla. Veronkorotukset kohdennetaan alkoholi-, tupakka- (ml. nikotiinipussit) ja/tai jäteveroon ja ne valmistellaan kevään 2026 kehysriiheen päätettäväksi. Lisäksi puoliväliriihessä tehtyä päätöstä eläkeläisten verotuksesta tarkistetaan siten, että kaikkein suurituloisimpien eläkeläisten ansiotuloverokevennystä kohtuullistetaan. Muutos koskisi yli 65 000 euron eläketuloja, ja pienentäisi puoliväliriihessä päätettyä eläketulon lisäveron kevennystä 20 miljoonalla eurolla vuodesta 2026 alkaen.Valtion eläkerahaston (VER) riskinottokykyä ja samalla vuosittaista tuloutusta valtion budjetista maksettavien eläkemenojen katteeksi kasvatetaan vuodesta 2027 alkaen. Vuoden 2027 tuloutusta kasvatetaan 100 miljoonalla eurolla. Muita julkisen talouden tuloja lisääviä toimia ovat sähköön kohdistuvan huoltovarmuusmaksun korottaminen 1.4.2026 alkaen (56 miljoonaa euroa vuonna 2027) ja Metsähallituksen tuloutusten kasvattaminen (8 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja 20 miljoonaa euroa vuonna 2027). Tuloutusten kasvattamista ei toteuteta hakkuita lisäämällä, vaan se perustuu puun hinnan nousuun.Uudet sopeutustoimet kohdentuvat myös yritystukiinBudjettiriihessä päätetyn sopeutuskokonaisuuden myötä yritystukia leikataan noin 141 miljoonalla eurolla vuoden 2027 tasolla, kun huomioidaan valtuuksien alentaminen. Business Finlandin muita kuin T&K-tukia vähennetään 15 miljoonalla eurolla vuodesta 2026 alkaen. Audiovisuaalisen alan tuotantokannustimen vuotuinen taso säilytetään kuitenkin 10 miljoonassa eurossa. Varmistetaan, että jäljelle jäävissä tuissa säilyy riittävä osuus PK-yrityksille kohdennettaviin tukiin.Hallituksen määräaikaiseen investointiohjelmaan sisältyvien elinkeinopoliittisen varauksen ja Puhtaan energian Suomi -kärkihankkeen valtuuksia alennetaan siten, että määrärahatarve vähenee yhteensä 90 miljoonalla eurolla vuonna 2027. Suurten investointien verohyvitystä laajennetaan puoliväliriihessä sovitulla tavalla EU:n valtiontukipoikkeuksien puiteohjelman jatkon mukaisesti erilaisiin hiilidioksidin talteenottoon, hyötykäyttöön ja varastointiin liittyviin investointeihin.Myös useisiin muihin yritystukiin tehdään yhteensä noin 16 miljoonan euron tasoleikkaus vuodesta 2026 alkaen. Näistä leikkauksista 7,8 miljoonaa euroa kohdistuu opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan yritystukiin (pääosin elokuvatuotannon tukiin). Hallitus valmistelee ja ottaa käyttöön EU-lainsäädännön mahdollistaman tilausohjelmapalveluille kohdistuvan maksuvelvoitteen. Maksu kerätään Suomessa suoratoistopalveluita tarjoavilta toimijoilta. Maksutuotot ohjataan kotimaisen elokuva- ja tv-tuotannon tukemiseen. Lisäksi yritysten verotukia karsitaan yhteensä 20 miljoonalla eurolla vuoden 2027 tasolla. Verotukien vähentämisen tarkemmasta kohdentumisesta päätetään kevään 2026 kehysriihessä, mutta tukileikkauksia ei kohdisteta maatalouden energiaverotukiin.Hallitus tukee kasvua laaja-alaisilla toimillaHallituksen keskeisenä tavoitteena on talouskasvun edellytysten vahvistaminen. Jo hallitusohjelmassa ja keväällä 2024 tehdyin päätöksin hallitus on toteuttanut muun muassa uudistuksia työmarkkinoihin, mittavia panostuksia tutkimukseen ja kehitykseen sekä investointeja vauhdittavia toimia. Lisäksi hallitus päätti puoliväliriihessään merkittävästä uudesta talouskasvua vauhdittavasta toimenpidekokonaisuudesta. Se sisältää muun muassa vuonna 2026 voimaan tulevia veromuutoksia, joilla parannetaan työnteon kannustimia ja vahvistetaan ostovoimaa.T&K-rahoituslain tavoitteena säilyy valtion T&K-rahoituksen 1,2 prosentin bkt-suhde vuonna 2030. Uusimman ennusteen mukaan laskettuna valtion T&K-rahoituksen määrä olisi noin 4,1 miljardia euroa vuonna 2030, kun aikaisemman ennusteen mukaan määrä olisi ollut noin 4,3 miljardia euroa. Uuden ennusteen mukaan laskettuna vuosittaiset korotukset olisivat noin 240 miljoonaa euroa vuodesta 2026 lähtien. Vuonna 2026 valtion T&K-rahoituksen määrä on noin 3,17 miljardia euroa, mikä on noin 1,07 prosenttia suhteessa bkt:hen.Suurimmat rahoituksen lisäykset kohdentuvat yritysten T&K-toiminnan vauhdittamiseen. Business Finlandin T&K-toimintaan kohdennettu valtuus nousee yli 100 miljoonalla eurolla. Korkeakoulujen T&K-toiminnan vahvistamiseen kohdennetaan yhteensä 30 miljoonaa euroa. Lisäksi elinvoimakeskuksille esitetään 8 miljoonaa euroa rahoitusta kolmivuotisen kokeilun aloittamiseen. Kokeilulla pyritään lisäämään pienten ja keskisuurten yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaa.Veropolitiikka tukee työllisyyttäHallitus tavoittelee veropolitiikallaan kotitalouksien ostovoiman kohentumista, työnteon kannustimien parantumista ja talouskasvun edellytysten vahvistumista. Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veropolitiikka kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen sekä tukee kotimaista omistajuutta. Hallitusohjelmaan sisältyvien verotoimien lisäksi hallitus päätti julkisen talouden vakavan tilanteen vuoksi kevään 2024 kehysriihen yhteydessä julkista taloutta vahvistavista verotoimista. Kevään 2025 kehysriihen yhteydessä hallitus päätti useista verotoimista talouskasvun tukemiseksi sekä veronkiristyksistä kasvutoimien rahoittamiseksi.Työnteon kannustimia parannetaan keventämällä pieni- ja keskituloisten työn verotusta 520 miljoonalla eurolla vuodesta 2026 alkaen ja sen lisäksi 125 miljoonalla eurolla vuodesta 2027 alkaen, kasvattamalla työtulovähennyksen lapsikohtaista korotusta ja alentamalla ylin marginaaliveroaste noin 52 prosenttiin. Ylimmän marginaaliveron alentamisesta aiheutuvan verotuottomenetyksen pienentämiseksi ansiotuloverotuksen indeksitarkistus jätetään tekemättä niillä tulotasoilla, joille alentaminen kohdistuu. Muilla tulotasoilla indeksitarkistus tehdään täysimääräisenä. Ylimpien marginaaliverojen alentamisen teknisestä toteutustavasta seuraavaa eläketulon verotuksen kiristymistä pienennetään lieventämällä eläketulon lisäveroa. Avainhenkilöiden lähdevero alennetaan 25 prosenttiin ja Suomeen palaaville kansalaisille otetaan käyttöön veronhuojennus.Ostovoimaa tukee 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokannan alentaminen 13,5 prosenttiin, lahjoitusvähennyksen laajentaminen sekä metsävähennyksen korottaminen. Lisäksi perintö- ja lahjaveron alarajoja nostetaan ja perintöveron viivästyskoron korkomarginaalia alennetaan. Verotuottoja laskee vuonna 2026 myös lisäkauppahinnan verotuksen lykkääminen lisäkauppahinnan suorittamisvelvollisuuden ja määrän vahvistumishetkeen. Nollapäästöisten työsuhdeautojen verotukea jatketaan aikaisemman päätöksen mukaisesti vuosille 2026–2029. Lisäksi liikennepolttoaineiden hiilidioksidiverokomponenttia alennetaan.Veropohjaa tiivistetään poistamalla työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelpoisuus, työhuonevähennys sekä työsuhdepolkupyöräedun verovapaus. Työsuhdepolkupyöräedun verovapauden poistaminen koskee vain kevään 2025 kehysriihen jälkeen sovittuja polkupyöräetuja. Osakevaihtojärjestelyjen avulla tehtävä osinkoverotuksen minimoiminen estetään. Lisäksi kryptovarapalvelun tarjoajien tiedonantovelvollisuutta laajennetaan. Verotuottoja kasvattavat myös yleisradiotoiminnan arvonlisäverokannan korotus sekä tupakka-, virvoitusjuoma- ja kaivosmineraaliveron korotukset, kuten myös jo aikaisemmin päätetyt sähköautojen ja lataushybridien ajo-neuvoverotuksen korotus sekä matkailuautojen käyttövoimaveron korotus. Tupakkaveron osalta korotetaan myös nikotiinipussien ja sähkösavukenesteiden veroa. Lisäksi poistetaan kaivostoiminnan sähköverotuki 1.1.2026 alkaen. Huoltovarmuusmaksua korotetaan 1.4.2026 alkaen. Viinien ja muiden käymisteitse valmistettujen juomien alkoholiveroa korotetaan ja alkoholijuomien valmistevero indeksoidaan huomioiden aikaisemmin päätetyt väkevien alkoholijuomien korotukset.Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille.Tärkeät väylähankkeet saavat rahoitusta investointiohjelmasta Myös hallituksen investointiohjelmalla rakennetaan kestävän kasvun edellytyksiä koko Suomelle.Investointiohjelmaan ehdotetaan talousarvioesityksessä yhteensä 251 miljoonaa euroa uusina valtuuksina ja määrärahoina. Kohteista on pitkälti linjattu kevään 2025 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä.Hallitus on päättänyt seuraavasti investointihankkeiden etenemisestä mukaan lukien investointiohjelmaan kuuluvat hankkeet:Seuraavien hankkeiden osalta rahoitusta esitetään vuoden 2026 talousarvioon;Rautatieliikenteen kulunvalvontajärjestelmän modernisointi ja peruskorjausinvestointi (Digiradan toteutusvaihe) Korjausvelan purkaminen Savon radan nopeudennosto Pääradan kehittäminen, Riihimäki-Tampere kohtauspaikat ja pääradan peruskorjauksen aloittaminen Uuden tieyhteyden rakentaminen Loviisan ydinvoimalalle (mt 1583 (Atomitie) välillä mt 170-Saaristotie Inkoon seudun investointien edellytysten vahvistaminen parantamalla Satamatien liittymää ja Tähtelän liittymää Mt 749, Furuholmintien (mt 7494) ja Rantatien kiertoliittymä, Luoto (osana perusväylänpidon rahoitusta)Lieksanjoen siltaSeuraavien hankkeiden osalta rahoitusta esitetään vuoden 2026 täydentävässä talousarviossa, kun suunnitelmat on hyväksytty ja mahd. kustannusjaoista sovittu;Oulu-Liminka kaksoisraide Vt 4 Vestonmäki, Toivakka Maantie 152 Hämeenlinnanväylä-Tuusulanväylä (Kehä IV) tiesuunnitelman laatiminenSeuraavien hankkeiden osalta rahoitusta esitetään vuoden 2026 ensimmäiseen lisätalousarvioon, kun riittävä suunnitelma- ja kustannustieto on olemassa:Loviisan meriväylän syventäminenKt 51 Kelan risteysVäyläverkon korjausvelan purkamiseen ehdotetaan investointiohjelmasta 118 miljoonaa euroa ja henkilöautojen romutuspalkkioon 20 miljoonaa euroa.Lisäksi Kela-korvausten uudistamiseen ja yli 65-vuotiaiden Kela-korvauksiin perustuvaan valtakunnalliseen valinnanvapauskokeiluun ehdotetaan valtion rahoitusosuutena 60,3 miljoonaa euroa sekä Kelan toimintakuluihin noin 0,8 miljoonaa euroa.Eräiden tuomioistuinten ja ulosottolaitoksen toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä noin 1,1 miljoonan euron lisäystä käytettäväksi toimipaikkojen rahoitukseen.Investointiohjelman valtuudet ja määrärahat nousisivat yhteensä 3,9 miljardiin euroon tämän talousarvioesityksen myötä. Määrärahoja ehdotetaan vuodelle 2026 yhteensä 820 miljoonaa euroa. Investointiohjelman rahoittamiseksi vuodelle 2026 ehdotetaan budjetoitavaksi 1,72 miljardia euroa tuloja. Puolustuksen materiaalihankintojen tilausvaltuuksiin miljardien lisäysHallitus teki keväällä 2025 päätöksen kasvattaa Suomen puolustuspanostuksia 3 prosenttiin suhteessa bkt:hen vuoteen 2029 mennessä. Tämän lisäksi Suomi on sitoutunut edelleen kasvattamaan puolustusrahoitustaan Naton asettaman tavoitteen mukaisesti 3,5 prosentin tasolle vuoteen 2035 mennessä. Puolustusta tukevaan toimintaan tullaan lisäksi panostamaan vuoteen 2035 mennessä 1,5 prosenttia bkt:stä.Talousarvioesitys vuodelle 2026 sisältää 6 miljardin euron uudet tilausvaltuudet puolustuksen materiaalihankintoihin. Tämä moninkertaistaa kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa olevan noin 0,4 miljardin euron tilausvaltuuden. Tilausvaltuuksista 2 miljardia euroa käytetään yhteisten asejärjestelmien kehittämiseen ja 4 miljardia euroa materiaaliseen kehittämiseen. Hankintavaltuudet mahdollistavat Puolustusvoimien pitkäjänteisen kehittämisen muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Tilausvaltuuksien nostoon liittyvät menot ajoittuvat pääosin 2030-luvun alkupuolelle. Uusien tilausvaltuuksien avulla Puolustusvoimat käynnistää maavoimien uudistamisen, johon liittyy mm. vanhentuvien järjestelmien korvaaminen ja maavoimien suorituskykyjen monipuolinen kehittäminen. Talous on toipunut hitaasti, mutta myönteisiä merkkejä on näkyvissäSuomen talouden toipuminen on ollut hidasta, mutta merkkejä nopeammastakin kasvusta on. Inflaation selvä hidastuminen ja korkojen lasku ovat parantaneet kotitalouksien ostovoimaa sekä Suomessa että vientimarkkinoilla. Talouden epävarmuus on kuitenkin kotimaassa ohjannut toistaiseksi lisätuloja enemmän säästämiseen kuin kulutukseen. Investoinneissa on odotettavissa nopeampaa kasvua, sillä energiasiirtymään ja puolustukseen liittyvät hankkeet lisäävät investointeja merkittävästi. Lisäksi rakentamisen odotetaan elpyvän. Talouden kasvua hidastavat toisaalta Yhdysvaltojen tullien korotukset ja yleinen epävarmuus. Kotitalouksien keskimääräisten reaalitulojen kasvua hidastavat tänä vuonna heikko työllisyystilanne, sosiaalietuuksien leikkaukset ja kulutusverojen korotukset. Ensi vuonna käytettävissä olevien reaalitulojen kasvu nopeutuu työllisyystilanteen parantuessa ja ansiotuloverotuksen alentuessa.Poimintoja budjettiesityksestäHallitus vahvistaa apua ja turvaa väkivaltaa tai sen uhkaa kokeville. Turvakotien rahoitusta vahvistetaan noin 3,5 miljoonalla eurolla vuoteen 2025 verrattuna.Selvitetään mahdollisuutta toteuttaa 3- tai 4-vuotiaiden maahanmuuttajataustaisten lasten suomen tai ruotsin kielen kehityksen arviointia osana neuvolajärjestelmää. Samalla selvitetään mahdollisuuksia arvioinnin pohjalta ohjata lapsi tiiviimmin varhaiskasvatuksen tai eri palveluiden piiriin. Tavoitteena on jo varhaisessa vaiheessa vahvistaa kielen oppimisen edellytyksiä.Hallitus tukee kansainvälisiä liikunnan ja urheilun suurtapahtumia (yleisurheilun EM-kilpailut ja hiihdon MM-kilpailut) 850 000 eurolla.Aiemmin päätettyjen säästöjen vaikutus voimistuu vuonna 2026Hallituksen päättämät julkista taloutta vahvistavat toimet ovat tulleet voimaan asteittain vaalikauden aikana, joten sopeutustoimien vaikutus ei näy vielä täysimääräisesti vuonna 2026. Hallituksen aiemmin päättämään 9 miljardin euron toimenpidekokonaisuuteen sisältyvät suoraan valtion budjettitalouteen kohdistuvat toimet ja nyt päätetyt uudet sopeutustoimet vähentävät talousarvioesityksessä budjetin menoja yhteensä noin 3,5 miljardia euroa, mikä on noin 1,1 miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2025. Lisäksi veromuutokset lisäävät verotuloja yhteensä noin 1,3 miljardilla eurolla vuoden 2026 tasolla.Kevään 2025 puoliväliriihessä päätettyjen kasvutoimien kokonaisuus heikentää budjettitalouden tasapainoa noin 0,5 miljardilla eurolla vuonna 2026. Tässä on huomioitu veronalennukset sekä niiden rahoittamiseksi päätetyt menosäästöt, veronkiristykset ja muut tulojen lisäykset.Hallitusohjelmassa ja kehysriihissä linjatut toimenpidekokonaisuudet sekä nyt päätetyt uudet sopeutustoimet kattavat koko julkisen talouden, joten niihin sisältyy myös muuhun julkiseen talouteen kuin valtion budjettitalouteen kohdistuvia toimia.Tämän budjettiriihen yhteydessä päätettyjä uusia lisäsopeutustoimia on kuvattu tiedotteessa edellä sekä tämän tiedotteen liitteenä olevassa taulukossa. Seuraavassa käsitellään aiemmin päätettyjen kokonaisuuksien vaikutusta budjettitalouden määrärahoihin.Hallitusohjelmassa päätetyn valtionhallinnon tuottavuusohjelman ja sen jälkeen päätettyjen toimintamenosäästöjen toimeenpano etenee suunnitellusti. Hallitus päätti kevään 2025 kehysriihen yhteydessä osana kasvutoimien rahoitusta kohdistaa valtionhallinnon toimintamenoihin 130 miljoonan euron vuosittaisen lisäsäästön, joka on tässä budjettiesityksessä kohdennettu ministeriöiden ehdotusten pohjalta. Yhteensä vuodelle 2026 kohdistuu toimintamenosäästöjä 399 miljoonaa euroa, mikä on 127 miljoonaa euroa enemmän kuin vuodelle 2025.Hallitusohjelmassa ja keväällä 2024 päätetyt valtionavustussäästöt kasvavat vuonna 2026. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla valtionavustusten tasoa alennetaan 65 miljoonalla eurolla. Säästö kohdennetaan siten, että korkeakoulutuksen osuus on 52,7 miljoonaa euroa, rakentamisen investointiavustusten osuus 4 miljoonaa euroa, aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuksien osuus 7 miljoonaa euroa ja jatkuvan oppimisen osuus 1,3 miljoonaa euroa. Edellä mainitun korkeakouluille kohdistuvan säästön lisäksi niiden perusrahoitusta vähennetään 30 miljoonalla eurolla. Osana puoliväliriihen kasvutoimia linjattu rahoitus korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseen kasvualoille sekä avointen korkeakouluopintojen opintoseteliin valmistellaan sisällytettäväksi täydentävään talousarvioesitykseen.Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla valtionavustuksia alennetaan 6,5 miljoonalla eurolla. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan avustusten taso alenee 35 miljoonalla eurolla, josta 10 miljoonaa euroa käytetään keväällä 2025 päätetyn kasvupaketin rahoitukseen.Varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahasäästöt kasvavat hallitusohjelmassa ja keväällä 2025 päätetyn seurauksena yhteensä 123 miljoonalla eurolla. Lisäksi kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin ehdotetaan 10 miljoonan euron kertaluonteista vähennystä.Elokuun 2025 alussa voimaan tuli opiskelijoiden siirto yleisen asumistuen piiristä opintotuen asumislisälle. Tähän liittyvä säästö kasvaa noin 20 miljoonalla eurolla vuoden 2025 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.Hyvinvointialueiden tehtäviä ja velvoitteita vähennetään julkisen talouden vahvistamiseksi ja henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi tulevaisuudessa. Muutoksia ovat muun muassa teknologian hyödyntäminen henkilöstömitoituksen kehittämisessä ja kotihoidossa (50,9 miljoonaa euroa), vammaispalvelulain soveltamisalan tarkentaminen siten, että laki säilyy erityislakina (13,8 miljoonaa euroa) ja ns. demokratiarahan vähentäminen (5 miljoonaa euroa).Kuntien valtionosuutta vähennetään osana kevään 2025 kehysriihessä kasvutoimien rahoittamiseksi linjattuja sopeutustoimia 75 miljoonalla eurolla.Toimeentulotuen kokonaisuudistuksen myötä toimeentulotuen hakijalle säädettäisiin aiempaa vahvempi velvoite hakea ensisijaisia etuuksia, kuten työttömyysturvaetuuksia. Kokonaisuudistus vahvistaisi julkista taloutta 48 miljoonaa euroa vuonna 2026. Lisäksi Kelan toimintamenoihin kohdistetaan kertaluonteinen 50 miljoonan euron säästö.Indeksisidonnaiset säästökokonaisuudet sisältävät indeksikorotusten jäädytyksiä sekä niiden tekemistä osittaisina. Kansaneläkeindeksiin tai kuluttajahintaindeksiin sidottuihin etuuksiin (pl. toimeentulotuki, eläkkeet, rintamalisät, vammaisetuudet, lääkkeiden vuosiomavastuu, elatustuki) ei tehdä indeksikorotuksia vuosina 2024–2027. Talousarvioesityksessä alijäämä pieneneeVuoden 2026 talousarvioesityksen määrärahojen loppusumma on 90,3 miljardia euroa. Se on 0,2 miljardia euroa enemmän kuin vuodelle 2025 on budjetoitu (mukaan lukien toinen lisätalousarvio). Vaikka hallituksen tekemät säästöpäätökset alentavat menotasoa, menoja toisaalta kasvattavat muun muassa laki- ja sopimusperusteisesti indeksoitujen menojen indeksitarkistukset. Valtionvelan korkomenoiksi arvioidaan 3,2 miljardia euroa, mikä on 0,3 miljardia enemmän kuin tälle vuodelle on budjetoitu (mukaan lukien toinen lisätalousarvio).Talousarvioesitys on 8,7 miljardia euroa alijäämäinen. Tämä ei kuitenkaan anna oikeaa kuvaa velkaantumisesta, sillä alijäämää pienentää Valtion asuntorahaston jäljellä olevan kassan tulouttaminen valtion budjettiin. Kertaluonteinen tuloutus ei vähennä valtion ja julkisen talouden velkaantumista. Jos noin 2,3 miljardin euron tuloutusta Valtion asuntorahastosta ei oteta lukuun, on alijäämä 11,0 miljardia euroa. Tämä on noin 2,3 miljardia euroa kuluvaa vuotta (mukaan lukien toinen lisätalousarvio) vähemmän.Kevään julkisen talouden suunnitelmaan verrattuna alijäämä on kasvanut 1,7 miljardilla eurolla. Verotuloarviot ovat pienentyneet noin 1,7 miljardilla eurolla kevään arvioihin nähden. Verotuloarvioiden pienentymistä selittävät ennustettua heikommat verokertymät vuonna 2025 sekä kokonaistaloudellisen ennusteen päivittyminen.Valtion budjettitalouden tulot, menot ja tasapaino, miljardia euroa
Pääministeri Petteri Orpon hallitus on päättänyt talousarvioesityksestä vuodelle 2026. Hallitus tukee ratkaisuillaan viriävää talouskasvua. Talouskasvun tukeminen ja vastuullisen taloudenpidon jatkaminen on välttämätöntä, jotta suomalaisten turvallisuudesta ja tärkeistä palveluista pystytään huolehtimaan myös jatkossa.
