NordenBladet — Hallituksen eduskunnalle antamassa lisätalousarvioesityksessä linjataan jatkosta öljy- ja maakaasulämmityksestä luopumiseen myönnettävälle avustukselle. Vaihdossa kestävämpiin lämmitysmuotoihin tuetaan kotitalouksien lisäksi kuntia.“Öljy- ja kaasulämmityksestä luopumisen tukea jatkamalla tuetaan jopa yli 3000 kotitalouden siirtymistä fossiilittomaan lämmitysmuotoon. Myös kuntien avustusta jatketaan. Myönteisten ilmastovaikutusten lisäksi öljy- ja kaasulämmityksestä luopumisen avustus tukee rakennusalan työllisyyttä kannustamalla kotitalouksia ja kuntia energiaremonttien toteuttamiseen”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.  Pientalojen lämmitysremontteihin myönnettävään avustukseen käytettäviä määrärahoja on jäljellä lähes 14 miljoonaa euroa. Avustuskauden jatkaminen mahdollistaa yli 3000 lisäremontin toteutuksen. Ennen hallituksen lisätalousarvioesitystä pientalon öljy- ja maakaasulämmityksestä luopumisen avustukseen tarkoitettujen määrärahojen käyttöoikeus oli päättymässä vuoden 2025 loppuun. ELY-keskus sulki avustushaun 19. toukokuuta, jotta saapuneet hakemukset ehditään käsitellä ajoissa ennen kuin hakijoiden on haettava avustuksen maksatusta syyskuun lopussa. Eduskunnan vahvistettua nyt annetun lisätalousarvioesityksen ELY-keskus voi jatkaa pientalon öljy- ja maakaasulämmityksestä luopuvien avustushakua määrärahan puitteissa. Avustuksen jatkaminen edistää Suomen tavoitetta edetä kohti fossiilittomia lämmitysratkaisuja ja vähentää samalla päästöjä sekä energian tuontiriippuvuutta. Öljylämmitysavustuksen jatkaminen vähentää Suomen riippuvuutta tuontiöljystä (keskimäärin 2 220 litraa/pientalo/vuosi) sekä tukee kotimaisten, uusiutuvien lämmitysratkaisujen käyttöönottoa. Tämä parantaa kansallista huoltovarmuutta ja energiavarmuutta pitkällä aikavälillä. Avustusta myös kuntien rakennusten lämmitysremontteihinAvustukseen öljylämmityksestä luopumiseen kuntien omistamissa rakennuksissa myönnettävä määräraha on 4 600 000 euroa. Avustus voidaan myöntää kunnalle vain, jos rakennuksen lämmitysjärjestelmässä siirrytään pois fossiilisen energian käytöstä.  Avustusta myönnetään 30 % avustuspäätöksessä avustettaviksi hyväksytyistä ja toteutuneista kustannuksista. Avustusta korotetaan 5 prosenttiyksiköllä, jos kunta on liittynyt vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimukseen. LisätietojaIlkka Hippinen
erityisasiantuntija
029 525 0044
[email protected]

Hallituksen eduskunnalle antamassa lisätalousarvioesityksessä linjataan jatkosta öljy- ja maakaasulämmityksestä luopumiseen myönnettävälle avustukselle. Vaihdossa kestävämpiin lämmitysmuotoihin tuetaan kotitalouksien lisäksi kuntia.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kansallista ennallistamissuunnitelmaa valmistellaan laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Maa- ja sisävesiluontotyyppejä sekä lajien elinympäristöjä käsittelevä teemaryhmä aloitti maakuntakierroksensa Oulusta tiistaina 25. toukokuuta.Suomi valmistelee parhaillaan kansallista ennallistamissuunnitelmaa, joka perustuu Euroopan unionin ennallistamisasetukseen. Ennallistamissuunnitelmaa valmistellaan teemaryhmissä, jotka kattavat maa- ja sisävedet, metsäluonnon, meriluonnon, kaupunkiympäristöt ja maatalousympäristöt. Maa- ja sisävesiluontotyyppejä ja lajien elinympäristöjä käsittelevä teemaryhmä kutsui alueelliset toimijat 27.5. sidosryhmätilaisuuteen. ”Käsittelimme tilaisuudessa luontotyyppien ja lajien turvaamiseen liittyviä kysymyksiä sekä ennallistamisasetuksen toimeenpanon keinovalikoimaa. Oulussa tilaisuuteen osallistujia kiinnosti ennallistamissuunnitelman tarjoamat mahdollisuudet alueellisille ja paikallisille toimijoille, kuten luonnon virkistyskäytön, kalastuksen ja matkailun edellytysten parantaminen”, kertoo teemaryhmän puheenjohtaja, ympäristöneuvos Mikko Kuusinen. “Työryhmätyössä painotettiin erityisesti käytännön toimeenpanon ja paikallisen kontekstin ymmärtämisen tärkeyttä ennallistamissuunnitelman jatkovalmistelussa. Keskusteluissa todettiin myös, että ennallistaminen voi parhaimmillaan tuottaa sekä ekologista että sosioekonomista hyötyä koko alueelle. Kysymyksiä ja keskustelua herätti paljon myös valuma-alueilla tehtävien toimien vaikutukset sisävesien ja Itämeren luontotyyppien ja lajien tilaan”, summaa Kuusinen.  Ennallistamisasetus tähtää luonnon tilan parantamiseen – tavoitteena on parantaa luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen tilaa. Luontotyypit ovat maa- tai vesialueita, joilla on tietynlaiset ympäristöolot sekä luonteenomainen kasvi- ja eläinlajisto. Suomessa esiintyviin maaluontotyyppeihin kuulu kosteikkoja, niittyjä ja muita laidunalueita, metsiä, nummia ja pensaikkoja sekä kallioita ja dyynejä. Niistä alle kolmanneksen tilanne on hyvä. Sisävesiluontotyyppeihin kuuluu jokien, järvien sekä tulva- ja ranta-alueiden luontotyyppejä. Niistä vajaalla puolella tilanne on hyvä. Ennallistamissuunnitelman valmisteluvaiheessa tarkastellaan jo olemassa olevia keinoja ja niiden laajentamista, mutta myös etsitään uusia keinoja ja toisaalta harkitaan uudelleen myös jo aiemmin torpattuja keinoja. Keinoja voi tuoda esiin maakunta- ja muissa sidosryhmätilaisuuksissa. Kertynyttä keinovalikoimaa käsitellään valmistelun teemaryhmissä, ohjausryhmässä ja lopulta valtioneuvostossa. Maa- ja sisävesiä ja lajien elinympäristöjä käsittelevä teemaryhmän maakuntatilaisuudet jatkuvat syksyllä Joensuussa, Kouvolassa ja Tampereella. Tulossa on myös virtavesiteemainen etätyöpaja ja metsätyöpaja yhdessä metsäluontoteemaryhmän kanssa. Sidosryhmätilaisuuksia listataan osoitteeseen ym.fi/ennallistamisasetus. Lisäksi niistä kerrotaan ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön tapahtumakalentereissa. Ennallistamisasetuksen tavoitteena on pysäyttää luontokato, tukea ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista sekä vahvistaa ruokaturvaa ja kansalaisten hyvinvointia. Suomen kansallisessa ennallistamissuunnitelmassa huomioidaan laajasti yhteiskunnalliset tavoitteet. Suunnitelmassa sovitetaan yhteen ennallistamistavoitteet, vaikutukset elinkeinoille ja Suomen yritysten kilpailukyky. 

Kansallista ennallistamissuunnitelmaa valmistellaan laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Maa- ja sisävesiluontotyyppejä sekä lajien elinympäristöjä käsittelevä teemaryhmä aloitti maakuntakierroksensa Oulusta tiistaina 25. toukokuuta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on päivittänyt rauhoitettujen lajien arvot. Useiden eläinlajien arvo nousee merkittävästi. Esimerkiksi raakun suojeluarvo nousee 589 eurosta 1 495 euroon. Monille rauhoitetuille eläin- ja kasvilajeille on annettu nyt ensimmäistä kertaa rahalliset arvot. Asetus tulee voimaan 1.6.2025.Ympäristöministeriön asetuksella rauhoitettujen eläinten ja kasvien arvoista (243/2025) annetaan rahalliset arvot 478 rauhoitetulle lajille, joista 320 on eläinlajeja ja 158 kasvilajeja. Arvoihin on tehty osin merkittäviä muutoksia. Edeltävä, vuonna 2002 annettu asetus kattoi 286 rauhoitettua eläinlajia.Arvoon vaikuttavat muun muassa lajin kannan koko, uhanalaisuus ja lisääntymiskyky. Mitä uhanalaisempi, harvinaisempi ja hitaammin lisääntyvä laji on, sitä suurempi on arvo. Myös inflaation vaikutus on huomioitu, mikä nostaa rahallisia arvoja aiemmasta. Toisaalta osa lajeista on runsastunut, jolloin niiden arvo laskee.Esimerkiksi jokihelmisimpukan eli raakun arvo nousee sekä euromääräisen kertoimen että aiempaa korkeamman uhanalaisuusluokan vuoksi 589 eurosta 1 495 euroon. Vastaavasti merikotkan, jonka tilanne on pitkäjänteisen suojelutyön ansiosta merkittävästi parantunut, arvo laskee euromääräisen kertoimen tarkistuksesta huolimatta 7400 eurosta 407 euroon. Korkein rahallinen arvo on naalilla, jonka arvo nousee 7 400 eurosta 17 656 euroon. Esimerkkejä monien tuntemista, rauhoitetuista kasvilajeista ovat hämeenkylmänkukka, jonka arvo on 1 493 euroa, ja kangasvuokko (562 euroa). Rauhoitettujen kasvien ottaminen luonnosta ja siirtäminen omaan puutarhaan on kiellettyä.Uusi asetus annettiin, koska edeltävä asetus oli vanhentunut eikä sisällöllisesti enää vastannut nykyisen luonnonsuojeluasetuksen rauhoitettujen lajien luetteloa. Asetus ei myöskään ollut nykytietämyksen mukainen Suomen pesimälinnuston ja meillä esiintyvien nisäkäslajien osalta, joiden rauhoituksesta on säädetty luonnonsuojelulaissa.Asetuksella säädetyt arvot vahvistavat lajien suojaaLuonnonsuojelulain mukaan lajien rauhoitusmääräyksiä rikkonut on tuomittava menettämään valtiolle se arvo, joka rauhoitetulla eläimellä tai kasvilla on lajinsa edustajana.Asetuksella säädetyt arvot vahvistavat rauhoitettujen lajien suojaa lainsäädännössä ja auttavat tuomioistuimia rauhoitusmääräysten rikkomusten käsittelyssä ja seuraamusten tuomitsemisessa. Sekä tuomioistuinten toiminnan että oikeusturvan kannalta on tärkeää, että rauhoitettujen lajien arvoista on säädetty kattavasti, ne perustuvat ajantasaiseen tietämykseen ja että arvot aika ajoin tarkistetaan rahanarvon muutoksen mukaisesti. Uusilla rauhoitettuja lajeja koskevilla suojeluarvoilla arvioidaan olevan myös laitonta toimintaa ennaltaehkäisevä vaikutus sekä tietoisuuden lisääntymisen kautta että laittomasta toiminnasta koituvien seuraamusten vuoksi.Linkki säädöskokoelmaan: Ympäristöministeriön asetus rauhoitettujen eläinten ja kasvien arvoista | 243/2025 | Suomen säädöskokoelma | Finlex LisätietojaEsko Hyvärinen  
ympäristöneuvos  
[email protected]  
p. 029 525 0094  Sanna Koljonen  
hallitussihteeri  
[email protected]  
p. 029 525 0310 

Ympäristöministeriö on päivittänyt rauhoitettujen lajien arvot. Useiden eläinlajien arvo nousee merkittävästi. Esimerkiksi raakun suojeluarvo nousee 589 eurosta 1 495 euroon. Monille rauhoitetuille eläin- ja kasvilajeille on annettu nyt ensimmäistä kertaa rahalliset arvot. Asetus tulee voimaan 1.6.2025.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto pitää erittäin tärkeänä löytää yhteisymmärrys kansainvälisestä sopimuksesta, jolla muovin aiheuttamaan saastumiseen puututaan maailmanlaajuisesti yhtenäisin toimin. YK:n jäsenvaltiot neuvottelevat kansainvälisestä oikeudellisesti sitovasta ja muovin koko elinkaaren kattavasta muovisopimuksesta muovisaasteen ympäristöön päätymisen lopettamiseksi. Neuvottelukomitean seuraava kokous järjestetään 5.-14.8.2025 Genevessä, Sveitsissä. Hallitus toimitti tänään eduskunnalle neuvotteluja koskevan U-kirjelmän.Geneven neuvottelukierroksen on tarkoitus löytää yhteisymmärrys sopimuksen sisällöstä, ja sopimus on tarkoitus allekirjoittaa diplomaattisessa konferenssissa loppuvuodesta 2025. Neuvottelut jatkuvat edellisessä kokouksessa Etelä-Koreassa 25.11.-1.12.2024 sovitun neuvottelutuloksen pohjalta. Valtioneuvosto pitää neuvottelukomitean puheenjohtajan ehdotusta hyvänä lähtökohtana kansainväliseksi muovisopimukseksi. Puheenjohtajan teksti kattaa muovin koko elinkaaren muovin tuotannosta ja tuotesuunnittelusta sen kulutukseen, kierrätykseen ja asianmukaiseen jätehuoltoon saakka. Ehdotus sisältää myös kaikille maille yhteisiä sitovia velvoitteita.”Muovisopimusneuvotteluissa risteävät aikamme suuret haasteet eli saastuminen, ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden heikentyminen. Toivottavasti Genevessä päästään sopuun edellisten neuvottelujen erimielisyyksistä, jotka koskivat muovin tuotannon ja muovituotteiden ja niiden sisältämien haitallisten kemikaalien rajoittamista sekä sopimuksen toimeenpanon rahoitusta”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.Valtioneuvosto pitää tärkeänä vähentää muovin kulutusta ja tuotantoa. Valtioneuvosto katsoo, että ehdotettu kansainvälinen muovisopimus on hyvin sidoksissa useisiin jo voimassa oleviin Euroopan unionin politiikkoihin ja säädöksiin, jotka liittyvät ympäristön ja ihmisen terveyden suojeluun. Valtioneuvosto katsoo, että sopimuksen toimet tukisivat turhan kulutuksen sekä roskaantumisen välttämistä ja tehostaisivat muovien talteenottoa ja kierrätystä. Tuotesuunnittelun kautta sopimus loisi edellytyksiä kiertotalouden innovaatioille ja vähentäisi riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista.LisätietojaTarja-Riitta Blauberg
ympäristöneuvos
p. 0295 250 059
[email protected]Tuulia Toikka
neuvotteleva virkamies
p. 0295 250 297
[email protected]

Valtioneuvosto pitää erittäin tärkeänä löytää yhteisymmärrys kansainvälisestä sopimuksesta, jolla muovin aiheuttamaan saastumiseen puututaan maailmanlaajuisesti yhtenäisin toimin. YK:n jäsenvaltiot neuvottelevat kansainvälisestä oikeudellisesti sitovasta ja muovin koko elinkaaren kattavasta muovisopimuksesta muovisaasteen ympäristöön päätymisen lopettamiseksi. Neuvottelukomitean seuraava kokous järjestetään 5.-14.8.2025 Genevessä, Sveitsissä. Hallitus toimitti tänään eduskunnalle neuvotteluja koskevan U-kirjelmän.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Luonnon tilan parantamisen kansalaispaneeli kokoontuu touko–kesäkuussa ja osallistuu Suomen ennallistamissuunnitelman valmisteluun. Paneeli keskustelee keinoista vahvistaa luonnon monimuotoisuutta erityisesti oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.Suomi valmistelee parhaillaan kansallista ennallistamissuunnitelmaa, joka perustuu Euroopan unionin ennallistamisasetukseen. Ennallistamisasetus on viime vuosien merkittävin laki luonnon tilan parantamiseksi EU-tasolla.Asetuksen tavoitteena on pysäyttää luontokato, tukea ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista sekä vahvistaa ruokaturvaa ja kansalaisten hyvinvointia. Paneelin tavoitteena on vahvistaa moniäänisyyttä ja tuoda kansalaisten ääni osaksi ennallistamisasetuksen kansallista toimeenpanoa.– Luontopääoma on keskeinen osa kokonaisturvallisuuttamme, ja sen heikentyminen vaikuttaa laajasti yhteiskunnan toimivuuteen, talouteen ja tulevien sukupolvien mahdollisuuksiin. Tarvitsemme vaikuttavia keinoja ja koko yhteiskunnan sitoutumista luonnon tilan parantamiseen. Kansalaispaneeli on erinomainen tapa tuoda esiin kansalaisten näkemyksiä, arvoja ja ehdotuksia – juuri nyt, kun kansallista ennallistamissuunnitelmaa valmistellaan, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Oikeudenmukaisuuden teema esillä kansalaispaneelin keskusteluissaEnnallistamisasetuksen tavoitteena on parantaa luonnon tilaa laajasti eri ympäristöissä – sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää monipuolisia keinoja luontoarvojen vahvistamiseksi.Asetuksen toimeenpanossa korostuvat oikeudenmukaisuuden kysymykset: luonnon tilan parantamisesta saatavat hyödyt ja siihen liittyvät kustannukset eivät välttämättä jakaudu tasaisesti. Paneelissa pohditaan, miten toimenpiteet voidaan toteuttaa reilulla tavalla eri väestöryhmille, elinkeinoille ja alueille.Erityistä huomiota kiinnitetään haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin. Saamelaiset ovat ryhmä, jonka elinkeinoihin ja kulttuuriin luonnon tila vaikuttaa merkittävällä tavalla. Toinen erityinen ryhmä ovat lapset ja nuoret, joihin luonnon tilan muutokset vaikuttavat pitkällä aikavälillä. Luonnon tilan parantamien kansalaispaneelissa:Keskustellaan kansalaisten mielestä tärkeistä luonnon tilan parantamisen keinoistaPohditaan, miten luonnon monimuotoisuutta voidaan vahvistaa tehokkaasti ja oikeudenmukaisestiMuodostetaan yhteinen kansalaisnäkemys ennallistamisasetuksen toimeenpanosta SuomessaPaneelin toteuttamista rahoittaa osaksi Sitra. Paneelin työn tulokset julkaistaan syksyllä 2025 ja toimitetaan osaksi kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelua.Suomessa ennallistamisasetus toteutetaan vaiheittain. Tällä hetkellä valmistellaan kansallista ennallistamissuunnitelmaa, joka ohjaa asetuksen toimeenpanoa ja määrittelee, millä keinoin tavoitteet saavutetaan. Suunnitelman luonnoksen tulee olla valmis elokuussa 2026, ja sen lopullinen versio toimitetaan EU:lle elokuussa 2027.Suomessa joka yhdeksäs laji ja joka toinen luontotyyppi on arvioitu uhanalaiseksi. Toimia luonnon tilan parantamiseksi tarvitaan muun muassa metsissä, soilla, pelloilla, tuntureilla, kaupungeissa ja vesistöissä – myös alueilla, jotka säilyvät talouskäytössä. Kansallista suunnitelmaa valmistellaan avoimesti kansalaisten ja sidosryhmien kanssa. Kaikille avoin webinaari järjestetään 5. kesäkuuta.LisätietoaOuti Ala-Honkola
Erityisasiantuntija
p. +358 295 250 431
[email protected]

Luonnon tilan parantamisen kansalaispaneeli kokoontuu touko–kesäkuussa ja osallistuu Suomen ennallistamissuunnitelman valmisteluun. Paneeli keskustelee keinoista vahvistaa luonnon monimuotoisuutta erityisesti oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomen paras maisemahanke -kilpailu käynnistyy jälleen. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus etsivät kilpailussa hankkeita, joissa on onnistuneesti hoidettu, suojeltu tai suunniteltu maisemia.Kilpailuun voivat osallistua kansalaisjärjestöt sekä alue- ja paikallisviranomaiset hankkeilla, jotka on jo toteutettu. Kilpailuun tulee osallistua 5. syyskuuta 2025 mennessä.Ehdolle toivotaan monipuolisesti jo toteutettuja hankkeitaMaisemat ovat olennainen osa kulttuuriperintöä, identiteettiä ja hyvinvointia. Myös ekologisesta ja ympäristöllisestä näkökulmasta niiden rooli on keskeinen. Maisemiin vaikuttavat luonnon ja ihmisen toiminnot sekä niiden välinen vuorovaikutus.Suomen paras maisemahanke -kilpailulla halutaan löytää etenkin toimenpiteitä ja toimintaperiaatteita, jotka ovat osoittautuneet pysyvästi tehokkaiksi maisemien hoidossa, suojelussa tai suunnittelussa. Ehdolle toivotaankin etenkin hankkeita, jotka ovat päättyneet vähintään kolme vuotta ennen kilpailuun osallistumista, jotta niiden pidempiaikaisiakin vaikutuksia voidaan jo arvioida.Maisemat ja niihin liittyvät hankkeet ymmärretään Suomen paras maisemahanke -kilpailussa laajasti. Hankkeet voivat liittyä luonnon- tai kulttuurimaisemiin, maaseutuun tai kaupunkiin. Kohteet voivat olla arvokkaita maisemia tai kulttuuriympäristöjä, mutta ne voivat olla yhtä lailla arkiympäristöjä tai vaikkapa heikentyneen maiseman kunnostushankkeita. Ehdokkaiksi ovat tervetulleita sekä perinteiset että uudet näkökulmat maisemaan.Kilpailuehdotuksen voi laatia vapaamuotoisena, mutta sen tulee sisältää riittävän laaja kuvaus hankkeesta sekä valokuvia hankealueelta tai hankkeen toimista.Voittaja Suomen edustajaksi eurooppalaiseen kilpailuunSuomen parhaasta maisemahankkeesta tulee Suomen ehdokas Euroopan neuvoston maisemapalkinnon saajaksi. Pääsääntöisesti joka toinen vuosi myönnettävä palkinto sisältyy Euroopan neuvoston maisemayleissopimukseen, johon Suomi liittyi vuonna 2006. Kilpailussa palkitut ja siihen osallistuneet hankkeet edistävät maisemasopimuksen tavoitteita ja niiden on tarkoitus toimia muille esimerkkinä maisemien hoidosta.Suomen aiemmista ehdokkaista kaksi on saanut kunniamaininnan Euroopan neuvoston kilpailussa. Vuonna 2019 kunniamaininnan sai Kotkan kansallinen kaupunkipuisto, joka on Kotkan puistojen, kaupunkiluonnon ja arkkitehtuurin parhaiden palojen muodostama loistelias kokonaisuus. Vuonna 2021 kunniamaininta myönnettiin Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Perämeren rantaniittyjen hoitohankkeelle, jonka ansiosta Perämeren rantaniittyjen maisemaa ja luontoa on hoidettu pitkäkestoisella ja laajamittaisella yhteistyöllä.Maisemia juhlistetaan syksylläSuomen paras maisemahanke -kilpailun voittaja julkistetaan Helsingissä 4. marraskuuta 2025 järjestettävässä Maisemasymposiumissa. Maisemasymposium on valtakunnallinen tilaisuus, jossa luodaan näkökulmia Euroopan neuvoston maisemayleissopimuksen toteutumiseen Suomessa.Syksyllä vietetään myös Euroopan neuvoston maisemayleissopimukseen liittyvää kansainvälistä maisemapäivää. Vuosittain 20.10. vietettävän päivän kunniaksi järjestetään vuonna 2025 valokuvakilpailu sekä ohjattuja maisemakävelyjä.Suomen paras maisemahanke -kilpailu (ymparisto.fi)Euroopan neuvoston maisemapalkinto (coe.int)Kansainvälinen maisemapäivä (ymparisto.fi)LisätietojaAnnika Uddström
tutkija
Suomen ympäristökeskus
p. 0295 251 715
[email protected]Martina Reinikainen
erityisasiantuntija
ympäristöministeriö
p. 0295 250 484
[email protected]

Suomen paras maisemahanke -kilpailu käynnistyy jälleen. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus etsivät kilpailussa hankkeita, joissa on onnistuneesti hoidettu, suojeltu tai suunniteltu maisemia.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Uudenmaan ELY-keskus on myöntänyt kunnille noin 2,4 miljoonaa euroa lähivirkistysalueiden kunnostamiseen ja kehittämiseen. Hankkeilla parannetaan suomalaisten mahdollisuuksia liikkua ja virkistyä lähiluonnossa. Avustus on osa Suomi liikkeelle –ohjelmaa, jonka tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä.Ympäristöministeriö ja Uudenmaan ELY-keskus tiedottavatAvustusta myönnettiin 62 hankkeelle, joiden on määrä valmistua vuoden 2025 loppuun mennessä. 
Avustuksen päätavoitteena on lisätä mahdollisuuksia lähiluonnossa liikkumiseen luomalla laadukkaita ja helposti saavutettavia lähivirkistysalueita. Hankkeille katsottiin eduksi luonto- ja virkistysalueiden tarkastelu kokonaisuutena, mahdollisuuksien mukaan seudullisessa yhteistyössä.”Luontoliikunta ja lähivirkistysalueet ovat rakkaita asioita suomalaisille. Luonnossa liikkuminen tekee hyvää mielelle ja fyysiselle kunnolle. Maksuttomana matalan kynnyksen liikuntamuotona luonnossa liikkuminen on kaikkien saavutettavissa. OIen iloinen, että hallitus tukee Suomi liikkeelle -ohjelman kautta lukuisien lähivirkistysalueiden kunnostamistoimia eri puolilla Suomea”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.Reittejä, opasteita ja taukopaikkoja kuntoonAvustuksen myöntämisessä painotettiin kohteita, jotka ovat mahdollisimman laajan käyttäjäjoukon saavutettavissa. Avustusta myönnettiin muun muassa ulkoilureittien ja luontopolkujen kunnostamiseen, opasteisiin, laavuihin ja taukopaikkarakenteisiin, rantarakenteisiin sekä näköalatasanteiden ja katselulavojen uusimiseen.Pohjois-Karjalassa Joensuun kaupunki on yksi avustusta saaneista kunnista. Varaslammen luontopolun kunnostushankkeessa korjataan pitkospuita sekä uusitaan levähdyspaikkoja, näköalatasanteita ja infotauluja. Varaslampi on luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas alue keskellä kaupunkirakennetta ja hankkeen toimenpiteillä mahdollistetaan tämän monimuotoisen ja maisemakuvallisesti arvokkaan alueen säilyttäminen virkistyskäytössä luontoarvot huomioiden.Lapissa Kemin kaupungin hankkeessa panostetaan esteettömiin virkistyskäyttörakenteisiin kaupungin keskellä sijaitsevalla, merellisellä Kiikelin lähivirkistysalueella. Hankkeessa kohteeseen toteutetaan esteetön luontoreitti, opasteet, rantapitkospuupolku sekä esteetön laituri. Hankkeen myötä yhä useammalla on mahdollisuus päästä nauttimaan alueen arvokkaasta meriluonnosta sekä esimerkiksi tutustumaan Kiikelin metsäisiä hakamaita hoitaviin lapinlehmiin.Satakunnassa Säkylän, Huittisten, Loimaan ja Oripään yhteishankkeessa kehitetään avustuksella kuntien yhdessä perustamaa Harjureittiä. Kunnat yhdistävällä pitkällä ulkoilureitillä muun muassa kunnostetaan reittipohjia, uusitaan pitkospuita ja opastusta sekä parannetaan reitin esteettömyyttä. Ulkoilureitti kulkee Säkylänharjun Natura 2000 –alueella. Hankkeen toimenpiteet ohjaavat kasvavaa virkistyskäytön painetta kestävästi toteutetuille reiteille sekä tarjoavat laajalle käyttäjäkunnalle mahdollisuuden tutustua paikalliseen harju- ja suoluontoon lähietäisyydeltä.Lista avustusta saaneista lähivirkistysalueiden kehittämishankkeistaAvustukset osa Suomi liikkeelle -ohjelmaa ja luonnon virkistyskäytön strategiaaAvustuksilla toteutetaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen Suomi liikkeelle -ohjelmaa. Lähiluonnon saavutettavuus on myös Suomen kansallisen luonnon virkistyskäytön strategian keskeinen tavoite.Lähiluontoa ja luonnossa virkistäytymistä pidetään Suomessa suuressa arvossa. Vuoden 2025 alussa toteutettuun Luontobarometriin vastanneista yli puolet pitää kodin lähiluontoa, kuten puistoja, metsiä, polkuja, rantoja ja vesistöjä itselleen kaikkein tärkeimpinä luonnossa liikkumisen ja oleilun paikkoina. Jopa 97 prosenttia Luontobarometrin vastaajista on sitä mieltä, että luonto lisää ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Suomalaisista 67 prosenttia liikkuu tai oleilee luonnossa vähintään kerran viikossa.LisätietojaSofia Lardot
ylitarkastaja
Uudenmaan ELY-keskus
p. 0295 021 173
[email protected]Miliza Malmelin
erityisasiantuntija
ympäristöministeriö
p. 0295 250 176
[email protected]

Uudenmaan ELY-keskus on myöntänyt kunnille noin 2,4 miljoonaa euroa lähivirkistysalueiden kunnostamiseen ja kehittämiseen. Hankkeilla parannetaan suomalaisten mahdollisuuksia liikkua ja virkistyä lähiluonnossa. Avustus on osa Suomi liikkeelle –ohjelmaa, jonka tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Maailman luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi perustettu digitaalisen geenitiedon rahasto, Cali Fund, on aloittanut toimintansa. Rahaston taustalla on pyrkimys saada reilu korvaus maille tai yhteisöille, joiden alueelta kaupallisesti hyödynnettävä geenitieto on peräisin. Kasvien ja eläinten geneettistä tietoa hyödynnetään muun muassa lääkkeiden kehittämisessä, kosmetiikan valmistuksessa ja kemianteollisuudessa.”Rahaston toiminnan käynnistyminen on iso askel kohti oikeudenmukaista hyötyjen jakamista luonnon geenivarojen käytöstä. Rahaston avulla yritykset voivat osallistua luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja tukea niitä yhteisöjä ja maita, jotka vaalivat alueellaan rikasta luontoa. Olisi hienoa, jos vastuulliset suomalaisyritykset olisivat ensimmäisten joukossa kantamassa kortensa kekoon”, pääneuvottelija Marina von Weissenberg ympäristöministeriöstä sanoo. Geenitietorahasto perustettiin YK:n luontokokouksessa Kolumbian Calissa viime marraskuussa. Rahaston maksajina toimivat geenitiedosta hyötyvät tahot, kuten lääkeyhtiöt tai kosmetiikkateollisuus. Ne maksavat rahastoon vapaaehtoisia korvauksia joko yhden prosentin voitoistaan tai 0,1 prosenttia liikevaihdosta. Maksuja odotetaan yrityksiltä, jotka täyttävät kaksi seuraavista kriteereistä Kokonaisvarat 20 miljoonaa dollaria Liikevaihto 50 miljoonaa dollaria Voitto 5 miljoonaa dollaria Vähintään puolet rahaston varoista suunnataan alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen nimeämiin kohteisiin. Lisätietoja Digitaalinen geenisekvenssitieto (YK:n biodiversiteettisopimus)YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksen päätös geenivararahastosta (YK:n biodiversiteettisopimus)Marina von Weissenberg 
Suomen pääneuvottelija YK:n biodiversiteettineuvotteluissa 
ympäristöministeriö 
p. 050 307 0806 
[email protected] Katileena Lohtander-Buckbee 
Ylitarkastaja 
Suomen ympäristökeskus  
p. 029 525 1390 
[email protected] 

Maailman luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi perustettu digitaalisen geenitiedon rahasto, Cali Fund, on aloittanut toimintansa. Rahaston taustalla on pyrkimys saada reilu korvaus maille tai yhteisöille, joiden alueelta kaupallisesti hyödynnettävä geenitieto on peräisin. Kasvien ja eläinten geneettistä tietoa hyödynnetään muun muassa lääkkeiden kehittämisessä, kosmetiikan valmistuksessa ja kemianteollisuudessa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on julkaissut selvityksen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) ajantasaisuudesta. Selvityksen mukaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet nähdään tarpeellisena ja toimivana välineenä alueidenkäytön valtakunnallisiin tarpeisiin vastaamiseksi kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa.Selvityksen tarkoituksena on pohjustaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamista kartoittamalla ministeriöiden asiantuntijoiden näkemyksiä. Selvitys perustuu ministeriöiden asiantuntijoiden haastatteluihin, työpajoihin ja kyselyihin, joilla on kartoitettu eri hallinnonalojen alueidenkäyttöön liittyviä tarpeita sekä arvioitu voimassa olevien, valtioneuvoston vuonna 2017 hyväksymien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ajantasaisuutta.Vuonna 2017 hyväksytyt tavoitteet nähdään edelleen pääosin ajantasaisina, mutta niiden päivittämistä suositellaan lähivuosina toimintaympäristön muutosten sekä eri hallinnonalojen muuttuvien tarpeiden vuoksi.Toimintaympäristön muutokset muokkaavat tavoitteisiin kohdistuvia tarpeitaPäivitystarpeita valtakunnallisille alueidenkäyttötavoitteille luovat selvityksen mukaan lähitulevaisuudessa erityisesti turvallisuuden, huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden korostuminen, puhdas siirtymä ja kasvaneet tarpeet energiainfralle. Myös demografiset muutokset, kansainvälistyminen sekä aluerakenteen yhä voimakkaampi eriytyminen väestönkasvun ja uudisrakentamisen keskittyessä aiempaa harvemmille seuduille muokkaavat tavoitteisiin kohdistuvia tarpeita. Lisäksi huomioitavina asioina nousevat esille ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden sekä julkisen talouden ja sen vaikutusten hallinta. Selvityksessä kiinnitetään huomiota myös tavoitteiden vaikuttavuuteen: tavoitteiden tulisi olla selkeitä, konkreettisia ja tarvittaessa kohdennettuja eri aluetyypeille.Selvityksessä todetaan, että ministeriöiden välistä yhteistyötä olisi hyvä tehostaa ja VATien seurantajärjestelmää kehittää systemaattisemmaksi. Ministeriöiden välistä yhteistyötä voisi selvityksen mukaan tiivistää esimerkiksi yhdyshenkilöverkostolla, joka kokoaisi ministeriöt yhteen säännöllisesti. Yhteistyö edistäisi alueidenkäytön valtakunnallisten tarpeiden tunnistamista, ennakointia ja yhteensovittamista sekä tavoitteiden toteutumisen, ajantasaisuuden ja tarkistamistarpeiden arviointia.Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa alueidenkäyttölain mukaista suunnittelujärjestelmää. Valtioneuvosto linjaa alueidenkäyttöä niiden avulla valtakunnallisesti merkittävissä asioissa.LisätietojaTimo Turunen
ympäristöneuvos
puh. 029 525 0303
[email protected]

Ympäristöministeriö on julkaissut selvityksen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) ajantasaisuudesta. Selvityksen mukaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet nähdään tarpeellisena ja toimivana välineenä alueidenkäytön valtakunnallisiin tarpeisiin vastaamiseksi kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Alueidenkäytön suunnittelua koskevat säännökset uudistetaan pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti. Esityksestä uudeksi alueidenkäyttölaiksi voi antaa lausuntoja 11. heinäkuuta saakka.Alueidenkäyttölaki sisältää valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, kaavoitusjärjestelmää sekä merialuesuunnittelua koskevat säännökset. Uudistuksella pyritään edistämään muun muassa kaavoituksen sujuvuutta, kaupunkien ja kuntien kasvua, riittävää asuntotuotantoa, yritysten kilpailukykyä sekä Suomen houkuttelevuutta investointikohteena.“Alueidenkäyttölain uudistuksella vauhditamme kasvun ja investointien saamista Suomeen. Tuomme lainsäädäntöön muun muassa maanomistajan aloiteoikeuden ja kumppanuuskaavoituksen, kevennämme muutoksenhakuoikeuksia ja sujuvoitamme kaavoitusprosesseja lukuisin muin tavoin. Toimivat kaavoitusprosessit ovat olennaisessa roolissa investointien edistämisessä ja kuntien kehittämisessä”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala. Kaavoitukseen kevennyksiä Esityksessä ehdotetaan, että maakuntakaavan tehtäviä ja oikeusvaikutuksia rajattaisiin. Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevaa sääntelyä kevennettäisiin. Lakiin lisättäisiin säännökset asemakaavan ja yleiskaavan yhteiskäsittelystä, maanomistajan yleiskaavaa ja asemakaavaa koskevasta aloiteoikeudesta sekä kunnan mahdollisuudesta antaa asemakaavaa tai yleiskaavaa koskeva ehdotus maanomistajan valmisteltavaksi.  Muutoksenhakuoikeus asemakaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä rajattaisiin niihin, joihin kaava välittömästi vaikuttaa. Rekisteröidyillä yhteisöillä olisi tiettyjä laissa mainittuja tilanteita lukuun ottamatta valitusoikeus vain, jos ne ovat tehneet muistutuksen asemakaavaehdotuksesta. Lisäksi kaavoitusmenettelyä yksinkertaistettaisiin. Tuulivoimalle vähimmäisetäisyys asutukseen, aurinkovoiman rakentamista ohjaavat säännökset lakiin Esityksellä ohjataan tuulivoiman sijoittumista erityisesti maakuntakaavoissa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille. Maakuntakaavoituksessa huomioidaan esimerkiksi kuntarajat ylittävät vaikutukset laajasti, mikä vahvistaa tuulivoiman sosiaalista hyväksyttävyyttä. Silloin, kun tuulivoimarakentamista ohjaava yksityiskohtaisempi kaava ei sijoitu maakuntakaavan tuulivoimaloiden alueelle, vähimmäisetäisyyden asutukseen olisi oltava kahdeksan kertaa tuulivoimalan kokonaiskorkeus. Etäisyysvaatimuksesta voitaisiin poiketa maanomistajien suostumuksella. Esityksessä ehdotetaan, että lakiin lisättäisiin aurinkovoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa koskevat säännökset. Jatkossa vähintään kymmenen hehtaarin kokoisten aurinkovoimaloiden rakentaminen edellyttäisi aina kaavoitusta. Suuria aurinkovoimaloita rakennetaan yhä enemmän ja säännöksillä pyritään edistämään aurinkovoimarakentamista ympäristön kannalta kestävästi. Ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden huomioiminen mukaan kaavojen sisältövaatimuksiin, vahvistusta maanomistajan asemaan Kaavojen sisältövaatimuksissa korostettaisiin nykyistä enemmän ilmastonmuutoksen hillintää ja ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä luonnon monimuotoisuuden huomioimista. Nämä olisi lain mukaan huomioitava kaavan laadinnassa. Maanomistajien asemaa vahvistettaisiin siten, että kunnan olisi tietyissä tilanteissa korvattava kaavan suojelumääräyksestä johtuva metsätalouden harjoittamisen rajoitus, jos rajoituksesta aiheutuisi vähäistä suurempi taloudellinen menetys. Suurimpien kaupunkiseutujen yhteistyötä alueidenkäytön, asumisen ja liikennejärjestelmän suunnittelun yhteensovittamisessa vahvistettaisiin. Uuteen alueidenkäyttölakiin sisältyvät alueidenkäytön suunnittelua koskevat säännökset. Voimassa olevan alueidenkäyttölain (entinen maankäyttö- ja rakennuslaki) nimi muuttuu laiksi kaavojen toteuttamisesta. Laki kaavojen toteuttamisesta tulee sisältämään muun muassa maapolitiikkaa, tonttijakoa ja yleisten alueiden rakentamista koskevat säännökset.Anna lausunto | LausuntopalveluLisätietojaEmma-Stina Vehmanen 
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja 
p. 040 847 1992 
[email protected] Anna-Leena Seppälä 
rakennusneuvos 
p. 029 525 0242 
[email protected]

Alueidenkäytön suunnittelua koskevat säännökset uudistetaan pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti. Esityksestä uudeksi alueidenkäyttölaiksi voi antaa lausuntoja 11. heinäkuuta saakka.

Lähde: ym.fi