Tutkimus: Työmarkkinariskien uudelleenjako loisi tilaa uusille yritysideoille
NordenBladet — Työn organisointi muuttuu niin, että jako työnantajiin ja palkansaajiin käy yhä epäselvemmäksi. Tiistaina 26.3. julkaistun tutkimuksen mukaan yrittäjäriskiä ja toimeentulon riskejä pitäisi tulevaisuudessa hallinnoida nykyistä kokonaisvaltaisemmin. Tähän asti riskejä on hallinnoitu siiloutuneesti valtionhallinnon eri sektoreilla.
Tutkimus käsitteli palkkatyön, yrittäjyyden ja sosiaaliturvan yhdistämistä. Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä jakaa ihmiset joko palkansaajiin tai yrittäjiin, minkä vuoksi oikeus sosiaaliturvaan ei ole aina selkeä. Esimerkiksi yrittäjien ja palkansaajien sosiaaliturvaa hallinnoidaan erikseen eikä yrittäjätuloja ja palkkatuloja voi yhdistää sosiaaliturvaa haettaessa.
Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanin johtaman hankkeen loppuraportissa todetaan, että työmarkkinariskejä on siirtynyt poliittisten päätösten seurauksena yrityksiltä yksilöille. Yrityksille uuden työvoiman palkkaamisesta on tullut edullisempaa palkansaajien toimeentuloriskin kasvamisen kustannuksella.
”Tämä muutos on lisännyt eriarvoisuutta työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa koska sosiaaliturvan taso on heikentynyt ja sen saantiehdot ovat kiristyneet”, toteaa hankkeen vastuullinen johtaja, sosiaalipolitiikan dosentti Johannes Kananen.
Siiloutunutta työmarkkinariskien hallintaa on lisäksi vaivannut hallintaharha, jonka myötä valtio on yliarvioinut kykynsä vaikuttaa yksilön valintoihin ja aliarvioinut kykynsä vaikuttaa työn organisoinnin eri muotoihin. Hallintaharhan seurauksena valtio on vapauttanut voittoa tavoittelevien yritysten sääntelyä ja kasvattanut yksilöiden käyttäytymisen sääntelyä.
”Hallintaharhasta voitaisiin vapautua käsittämällä ihmisen toimijuus, rahan ja pääoman käsitteet toisin kuin tähän asti ja jakamalla riskejä uudelleen työmarkkinoilla”, ehdottaa Kananen.
Valtio voisi esimerkiksi idearahaston avulla kanavoida pääomaa alkaville yrityksille ja samalla kantaa tähänastista suuremman osan yritysriskistä. Vastineeksi pääomalainasta alkava yritys sitoutuisi olemaan maksamatta voittojaan omistajilleen ja keskittyisi organisaationsa kehittämiseen ja yritysidean toteuttamiseen. Näin ihmisten aloitteellisuudelle ja ideoille luotaisiin tilaa nykyisen kontrollin ja byrokratian sijaan ja pääoma toimisi tulevaisuuteen suuntautuvien ideoiden mahdollistajana omaisuusesineen sijaan.
Tulevaisuudessa hallinnollista jakoa palkansaajiin ja yrittäjiin voidaan purkaa joko pidemmällä tai lyhyemmällä tähtäimellä. Lyhyellä tähtäimellä mahdollinen keino olisi purkaa perusturvan syyperusteisuus ja rangaistuksenomaiset sanktiot. Tällainen perustulo olisi sekä yrittäjän, että palkansaajan toimeentulon turva. Samalla yrittäjän ja palkansaajan ansiosidonnainen sosiaaliturva voitaisiin yhdistää.
Mikäli syyperusteisuus halutaan lyhyellä aikavälillä säilyttää perusturvassa, oikeutta ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan voitaisiin laajentaa niin, että itsensätyöllistäjillä olisi samat oikeudet sosiaaliturvaan kuin palkansaajilla. Yrittäjän pää- ja sivutoimisuutta ei pitäisi määritellä työajan perusteella kuten tähän asti, vaan esimerkiksi tulojen perusteella. Itsensätyöllistäjien neuvotteluasemaa ja heille suunnattuja yrittäjäpalveluita pitäisi myös parantaa.
Tutkimushankkeen johtajan Johannes Kanasen mukaan toimeentulon riskien pienentämiseksi perusturvan tasoa pitäisi myös merkittävästi korottaa nykyisestä. Korotuksen rahoittaminen edellyttäisi sitä, että kaikki ihmiset voisivat työmarkkinoilla ottaa käyttöönsä, kehittää ja hyödyntää omia resurssejaan, ideoitaan ja luovuuttaan.
Hankkeen loppuraportin mukaan palkkatyön, sosiaaliturvan ja yrittäjyyden yhteensovittaminen edellyttää sellaista tulorekisteriä, josta näkyy kaikki yrittäjätulot. Tähän asti tulorekisteriä on suunniteltu verottajan näkökulmasta eikä siinä näy esimerkiksi yrittäjän pääomatuloja.
Osana valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelmaa toteutetun tutkimuksen tekivät Svenska social- och kommunalhögksolan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Oxdord Research.
Lähde: stm.fi
