NordenBladet – Suomen tilastokeskuksen alustavien tietojen mukaan vuoden 2022 syyskuussa matkailijoiden yöpymisiä koko maassa oli 15 prosenttia ja Uudellamaalla 72 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Kotimaisten matkailijoiden osalta kirjattiin 1,45 miljoonaa ja ulkomaisten matkailijoiden osalta 0,40 miljoonaa yöpymistä.
Ulkomaalaisten yöpymisten määrä oli edelliseen vuoteen verrattuna lähes kaksinkertainen. Suurimman turistiryhmän muodostivat noin 50.000 yöpymisellään venäläiset.
Venäläisturisteja oli tämän vuoden syyskuussa Suomessa jopa enemmän kuin vuonna 2019 ennen koronakriisiä. Kaikkien muiden maiden osalta matkailijoiden määrä on vähentynyt. Erityisen paljon on vähentynyt japanilaisten ja kiinalaisten turistien määrä, mutta huomattavasti on laskenut myös ruotsalaisten, saksalaisten ja brittiläisten matkailijoiden määrä.
Hotellihuoneiden täyttyvyys oli syyskuussa 57 prosenttia. Edelliseen vuoteen verrattuna täyttyvyys kasvoi 11 prosenttiyksiköllä.
Keskimääräinen hotellihuoneen hinta oli 114 euroa ja vuosi aikaisemmin 100 euro. Kaikkein kalliimmat hotellihuoneet olivat Pirkanmaalla 126 euroa ja Uudellamaalla 125 euroa.
NordenBladet – Turistit voivat matkustaa Japaniin uudelleen, kun maassa on ollut tiukat koronarajoitukset kaksi ja puoli vuotta.
Japanin viranomaiset toivovat, että turistit voivat antaa maalle taloudellista sysäystä aikana, jolloin Japanin valuutta on suhteellisen heikko.
Jo tiistaiaamuna turisteja Israelista, Ranskasta ja Iso-Britanniasta saapui maan lentoasemille.
Japani sulki rajansa pian sen jälkeen, kun koronapandemia iski maailmaan.Japanissa vakinaisesti asuneet ulkomaalaiset eivät myöskään saaneet palata jonkin aikaa.
Japaniin voi tiistaista lähtien matkustaa ilman viisumia 68 maasta ja alueelta, mutta matkustajien tulee kuitenkin esittää rokotuksensa tai koronanegatiiviset asiakirjat viimeistään kolme päivää ennen lähtöä.
NordenBladedt – 20.000 ihmistä osallistui aikakauslehden Time Out kyselyyn, jossa tutkittiin, mitkä kadut ovat heidän mielestään maailman viihtyisimpiä.
Matkailijoita ja paikallisia tulvillaan oleva tanskalainen shoppailukatu Værnedamsvej Frederiksbergin laidalla valittiin vastausten perusteella viidenneksi.
”Elävine kukkineen, makeiskauppoineen, viinibaareineen, juustokauppoineen ja jopa ranskalaisine kouluineen tämä Tanskan pääkaupungin katu on kuin mini-Pariisi, vastanneet kuvailevat.
Ensimmäisen sijan sai Rue Wellington, joka on katu Kanadan Montrealissa. Rue Wellingtonia seurasivat Gertrude Street Melbournessa, Great Western Road Glasgow’ssa ja Yongkang Street Taipeissa.
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Tanska on samantapaisessa luettelossa. Kesäkuussa elämäntapalehti Monocle nimesi Kööpenhaminan 25 asumiseen parhaan kaupungin joukkoon.
Alla olevista videoista näette, miltä tämä tanskalainen Værnedamsvej-katu näyttää:
NordenBladet – Tallinnan lentoasema ilmoitti, että edessä olevana talvena on kohdevalikoimassa 40 kaupunkia, joka on uusi ennätys. Kohteita on paljon, sillä lentoyhtiöt kilpailevat koronakriisiä seuraavien markkinoiden jaosta, kertoo uutislähetys Aktuaalne kaamera (”ajankohtainen kamera”).
Myös Tallinnan lentoaseman matkustajamäärä on nousussa. Lokakuussa heitä oli 185.000, joka on suurin määrä kriisin alusta lähtien. Kriisiä edeltävästä tasosta se muodostaa hieman yli puolet.
Lentojen keskimääräinen täyttyvyys on samoin parantunut ja se oli lokakuussa 68 prosenttia. Vuosi sitten täyttyvyys oli noin 30 prosenttia.
”Puolitoista vuotta kestäneen matkailu- ja lentosektorin erittäin vaikean tilanteen jälkeen lentoyhtiöiden pitää nopeasti palauttaa markkinaosuutensa ja nyt avataan paljon kohteita. Ja mikä matkustajille kaikkein tärkeintä, liput ovat nyt erittäin edullisia. Tähän mennessä on ymmärretty, että matkustaminen ei ole sama kuin tartunnan saaminen. Toisin sanoen tartunta voi tavoittaa meidät täällä Virossakin. Matkalle mennään tavallisesti rokotettuina, mutta kehotamme kaikkia ihmisiä rokottautumaan, se tekee matkailusta paljon helpomman, paljon huolettomamman”, sanoi Tallinnan lentoaseman kaupallinen johtaja Eero Pärgmäe.
NordenBladet – Euroopan unioni harkitsee Turkish Airlinesin ja FlyDubain kieltämistä Euroopan lentoasemilla. Molemmat lentoyhtiöt kuljettavat siirtolaisia Valko-Venäjälle. ”EU tutkii, miten voi rangaista, esimerkiksi mustaan listaan merkitsemällä, kolmansien maiden lentoyhtiöitä, jotka osallistuvat aktiivisesti ihmiskauppaan”, sanoi maanantaina Euroopan komission presidentti Ursula von der Leyen.
”Kaksi EU:n korkeaa virkamiestä, Josep Borrell ja Margaritis Schinas matkustavat sellaisiin maihin kuten Armeniaan, Egyptiin, Irakiin, Jordaniaan, Libanoniin, Turkkiin ja Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin pakottaakseen nämä lopettamaan ihmisten kuljettamisen Minskiin”, von der Leyen lisäsi.
Suurin osa ”ihmiskaupasta” tapahtuu Valko-Venäjän lentoyhtiöllä Belavia. Tämä lentoyhtiö on jo EU:ssa kielletty.
Minskin lentoaseman tiedot osoittavat, että turkkilainen lentoyhtiö Turkish Airlines jatkaa edelleen siirtolaisten kuljettamista Istanbulista Minskiin. Turkish Airlines on erittäin suosittu EU:n turistien keskuudessa, kertoo EUobserver.
Siirtolaisia lennättävät myös Yhdistyneiden arabiemiirikuntien halpalentoyhtiö FlyDubai ja syyrialainen yritys Cham Wings.
Von der Leyen esitti uhkauksensa sen jälkeen, kun Irakista kotoisin olevat ihmiset yrittivät murtautua Valko-Venäjän ja Puolan rajalla olevien piikkilanka-aitojen läpi.
NordenBladet – Mitä yhteistä on säveltäjä Arvo Pärtillä, näyttelijätär Ita Everillä, pankkimies Ain Hanschmidtilla, poliitikko Sven Mikserillä ja entisellä huippu-urheilija Jaak Salumetsalla? Kaikki nämä tunnetut henkilöt ovat kotoisin Paidesta. Tallinnasta Tarttoon tai Viljandiin ajettaessa suosittelemme poikkeamaan myös maantien lähellä olevissa upeissa matkailukohteissa. Yksi kiinnostava pysähdyspaikka on ehdottomasti Mäon risteyksestä vain viiden kilometrin päässä keskellä Viroa sijaitseva Paide.
Paiden kiinnostavimpia nähtävyyksiä ovat Paiden Keskusaukea, jonka entinen nimi oli Torikenttä, ja historiallinen Paiden Vallitorni sekä Paiden Vallimäki, jossa toimii Aikakeskus Wittenstein (lue siitä lisää blogistani: Helena-Reet: Aikakeskus Wittensteinissa käynti Paiden Vallitornissa ja juhlat kahvilassa Tainas Catering), jossa aikakoneella voi siirtyä vaellukselle kahdeksan kerroksen ja kahdeksan aikakauden läpi. Keskuksessa on avoinna myös ravintola Ajastute Toidud (aikakausien ruoat), jonka yksi kiehtovimmista ruoista on karhunlihapaisti.
Paide on houkutteleva ja myös kalkkikiviveistostensa puolesta. Paiden suosituimmat kalkkikiviveistokset ovat Laur Tiidemannin ”Peukalokyytiläisen veistos”, joka sijaitsee Olerexin liikenneympyrässä Paiden sisäänajotien varressa, ja Riho Kullan veistokset ”Kalkkikivisinfonia” ja flyygelin muotoinen ”Luomuksen lähde” Arvo Pärtin musiikkipuutarhassa. Musiikkipuutarha avattiin Paidessa syyskuussa 2016 ja se juhlistaa paikkaa, jossa säveltäjä Arvo Pärtin syntymäkoti sijaitsi. Puutarhan avajaisiin osallistui myös Arvo Pärt itse. Nähtävyyksiin kuuluu myös vuosina 2017-2018 Paiden taiteilijoiden talojen seinille piirtämät ja maalaamat seinämaalaukset, joita on yhteensä yhdeksän.
Kulttuurista kiinnostuneet voivat käydä myös Järvamaan maakunnan museossa, joka on yksi Viron vanhimmista maakuntamuseoista. Järvamaan museon pysyvässä kokoelmassa on teemahuoneita: muinaisajasta varhaiseen rautakauteen esiteltyinä arkeologisten löytöjen ja luonnon avulla. 1700-luvun vanha apteekki, kulttuuri- ja opetustoimi, kartanohuone, viime vuosisadan alun talouselämä, vuosisadan takainen käsityöläisten huone, 1960-luvun sivistyneistöön kuuluneen huone sekä valokuvausnurkkaus 1970-luvun valokuvineen. Tilapäisten näyttelyjen tilassa näyttelyt vaihtuvat 2-3 kuukauden välein.
Kesällä kannattaa ehdottomasti käydä myös vuosina 1981-1982 rakennetulla Paiden tekojärvellä, jossa on kaksi uimapaikkaa ja laituri. Järven ympäri voi kävellä, kesällä juosta, talvella hiihtää. Järven rannalla on eväsretkipaikka, lasten leikkikenttä ja lentopallokenttiä.
_____________ Paide on kaupunki Keski-Virossa, Järvamaan maakunnan ja Paiden kaupunki -nimisen kunnan keskus. Kaupunki on mainittu kirjallisissa lähteissä ensi kertaa vuoteen 1265 liittyen, jolloin Paiden ritarikuntalinnoituksen rakentaminen aloitettiin. Paikkakunta sai kaupunkioikeudet vuonna 1291. Vuonna 2019 kaupungissa asui 7.905 henkeä.
NordenBladet – Haapsalun piispanlinna Läänemaan maakunnassa (osoite: Lossiplats 3, Haapsalu, 90502 Lääne maakond) on Haapsalun keskustassa sijaitseva 1200-luvulla rakennettu arkkitehtoninen helmi, joka oli 1600-luvun lopulle asti paikallisten hallintomiesten päämajana ja joka oli linnoituksena käytössä 1200-luvulta 1600-luvulle saakka. Kyseessä on yksi Viron parhaiten säilyneistä linnoituksista, jossa sitä paitsi asuu Viron kuuluisin kummitus, Valkea Daami!
Elokuun täydenkuun öinä pidettävät Valkean Daamin päivät tuovat Haapsaluun vuosittain joukoittain vieraita, jotka haluavat nähdä tuomiokirkon sivulla olevan kastekappelin ikkunalla daamin edes vilaukselta. Valkean Daamin ilmestymisen aikana Haapsalu juhlii — vietetään Valkean Daamin aikaa, jolloin kaupungin ovat valloittaneet konsertit, esitykset ja juhlat. Lue Valkean Daamin legendastaTÄSTÄ. Vuonna 1279 ensi kertaa mainittu Haapsalun tuomiokirkko on yksi suurimmistä yksilaivaisista kirkoista Pohjois- ja Baltian maissa. Kyseessä oli Saarenmaan-Läänemaan hiippakunnan pääkirkko.
Päälinnoituksessa sijaitsee keskiajan historiaa käsittelevä museo, jonka kautta pääsee myös eteläsiivessä sijaitsevaan katedraaliin, joka on ensikertaa kirjallisesti mainittu vuonna 1279. Suuressa vallihaudassa toimii keskiajasta inspiraatiota saanut leikkiohjelman täyttämä lastenpuisto.
Linnoituksen suurelle pihalle pääsee ilmaiseksi, päälinnoituksen museoon pääsy sen sijaan on maksullinen.
NordenBladet – Elokuun täydenkuun öinä järjestettävät Valkean Daamin päivät tuovat Haapsaluun vierailijoita sekä Virosta että ulkomailta. Tuhannet ihmiset matkustavat silloin Haapsaluun nähdäkseen tuomiokirkon sivulla olevan kastekappelin ikkunalla daamin edes vilaukselta. Valkean daamin ilmestymisen aikaan Haapsalu juhlii — vietetään Valkean Daamin aikaa, jolloin koko kaupungin ovat valloittaneet konsertit, esitykset, näyttelyt ja juhlat.
Legenda kertoo, että keskiaikana, jolloin hallitsi Saarenmaan-Läänemaan piispa, kaikkien tuomioherrojen tuli luostarin lain mukaan elää vaatimattomasti ja yhdenkään naisen jalka ei saanut astua linnan kynnyksen yli. Tapahtui kuitenkin niin, että yhden tuomioherran ja virolaisen tyttösen välillä syttyi kiihkeä rakkaus. Koska nuoret eivät pystyneet olemaan toisistaan erossa, toi kaniikki tyttösen pojan vaatteissa kirkkokuoroon laulajaksi. Eräänä päivänä petos tuli ilmi ja piispallisen neuvoston päätös oli ankara: tuomioherra heitettiin linnan vankityrmään kuolemaan nälkään, neitoselle taas annettiin pala leipää ja mukillinen vettä mukaan ja hänet muurattiin elävänä keskeneräisen kastekappelin seinään.
Naisen sielu ei kuitenkaan saanut rauhaa ja niin se on surrutkin rakastamaansa miestä jo vuosisatoja kastekappelin ikkunalla ja kertoo ihmisille kuolemattoman rakkauden tarinaa.
Valkean Daamin aika on jo kolmena vuosikymmenenä ollut yksi Haapsalun kesän tärkeimmistä tilaisuuksista. Elokuun täyskuuta lähimpänä olevana viikonloppuna Haapsalun vanhakaupunki muuttuu vilkkaaksi markkinapaikaksi, monipuolinen kulttuuriohjelma kestää aamusta iltaan ja pimeyden saapuessa piispanlinnassa on ohjelmassa Valkean Daamin ulkoilmaesityksiä.
Valkean Daamin aikaan Karja-katu on käsityökatu, jonka tunnuksia ovat virolainen kansallinen käsityö ja kansankulttuuri. Lossiplatsilla (linnan aukiolla) järjestetään esiintymisiä ja konsertteja (tänä vuonna oli ulkoilmanäytelmä Haapsalun legenda).
Valkean Daamin päivät (tai Valkean Daamin aika) on Haapsalussa vuosittain elokuussa järjestettävä kulttuuritilaisuus. Tilaisuuden järjestää Haapsalun kulttuurikeskus. Tilaisuus perustuu Haapsalun Valkean Daamin legendaan. Ensimmäinen tilaisuus järjestettiin 1980-luvulla.
NordenBladet – Ne, jotka haluavat aikaa pohdiskeluun, rakastavat aktiivista liikuntaa, raikasta ilmaa ja kauniita näkymiä, voivat harkita yhtenä lomailumahdollisuutena pyhiinvaellusta. Se, joka ei halua ottaa sitä pyhiinvaelluksena tai uskonnollisena hankkeena, voi suhtautua tähän kauniiseen Etelä-Englannin reittiin Britannian historiaan ja kulttuuriperintöön tutustumisena ja mahdollisuutena stimuloida omaa sielua ja kehoa. Ihmiset kulkevat tämän polun vain seikkaillakseen ja oleskellakseen luonnossa (muinainen pyhiinvaelluspolku ”Pilgrims Way” kulkee useiden kauniiden luonnonsuojelualueiden läpi!) tai halutessaan muuttaa elämäänsä, suhteitaan, näkemyksiään ja löytää henkisen suuntansa.
Tavoite / Plussat: Vaihtelu (kokea jotain uutta), aktiivinen reppumatka, loma raikkaassa ilmassa ja kauniissa luonnossa, paasto (vesi- tai mehupaasto). Hankkeen miinukset: Ne, jotka odottavat tällaiselta vaellukselta hiljaisuutta, voivat siihen myös pettyä, sillä reitti on erittäin suosittu ja ehkä osassa alueista myös ylikansoitettu. 🙁 Reitin pituus: n. 241 km jalan Aika: 11 + 1 päivä (vähintään 22 km päivässä) Talousarvio 2 hengeltä(kuljetus + ruoka + yöpyminen + matkavakuutus): 1093+250+960+50= 2353.- (1176,50 hinta yhdeltä hengeltä). Lopulliseen hintaan tulee vielä museoissa käyntien ja nähtävyyksien lippuhinnat!
Talousarvio (2 henkeä) kuljetus:
1. Edestakainen lippu Tallinnan Lennart Merin lentokenttä (TLL)->London Heathrow (LHR) lentolippu->Tallinn Lennart Meri (TLL) 250.- EUR (2 henkeä 500.- EUR)
(Kuten aina, ajoissa varatessa voi lentolipuista säästää reippaasti ja oikeaan aikaan ostaessa voi liput saada jopa hintaan 40-60.- euroa suuntaa kohti). Suora lento 2 h 55 min. Ne teistä, jotka aloittavat Helsinki-Vantaan lentokentältä, Riiasta tai Tukholmasta, saavat lentoliput Lontooseen todennäköisesti vieläkin edullisemmin.
2. Autolla tai bussilla on lentokentältä kaupunkiin n. 35 minuutin matka M4- ja A4-maanteitä pitkin. Nopeinta ja mukavinta on kuitenkin mennä Heathrow Expressillä, joka ajaa Heathrow’n lentokentän ja Lontoossa sijaitsevan Paddington Stationin väliä. Juna lähtee joka 15 minuutin välein terminaaleista 2,3,4 ja 5. Matka kestää 20 min. ja maksaa jopa 26-44.- EUR (£22-£37), päivästä ja kellonajasta riippuen. Siten edestakaisin 88.-EUR (2 henkeä 176.- EUR). Liput voi ostaa myös etukäteen tästä: https://www.heathrow.com/transport-and-directions/by-rail-or-train/heathrow-express
3. Samalta Paddingtonin (PAD) pysäkiltä Lontoossa pääsee junalla myös Winchesteriin (WIN). Juna kulkee 1 h 33 min. ja se ajaa Lontoosta Winchesteriin enemmän kuin 90 kertaa päivässä. Yhden suunnan lippu on noin 50.-EUR (£39.20-£42.20) (2 henkeä 100.- EUR). Liput voi ostaa ennakkoon esimerkiksi tästä: https://www.nationalrail.co.uk/
4. Doverista Paddingtoniin junia ei kulje, mutta Dover Priory Stationilta pääsee Lontoon St Pancras International -asemalle ja London Bridgeen. Junasta riippuen matka kestää 1 h 7 min. – 1 h 53 min. Hinta 56,13 EUR (£47,40) (2 henkeä 112,26). Matka voi Doverin sijasta päättyä myös Canterburyyn. Sieltä pääsee Lontooseen samaan hintaan.
5. Välimatka Paddingtonin ja St Pancras Internationalin välillä on 3,9 mailia (6,2 km) ja Paddingtonin ja London Bridgen välillä 4,5 mailia (7,24 km). St Pancras Internationalin ja Paddingtonin väliä ajaa bussi nro 205. Matka-aika on n. 23 min. ja hinta 2,37 EUR (£2) (2 henkeä 4,74 EUR)
6. Tarvittaessa bussi tai taksi majoituspaikkaan menoon (200 EUR).
Kuljetus yhteensä (2 henkeä): 500 +176 +100 +112,26 + 4,74 + 200=1093.- EUR (yhden hengen kuljetuskustannukset 546,50 EUR)
Ruoan ja majoituksen hintaa on lähes mahdotonta määritellä, sillä jokaiselle ihmisellä se on yksilöllinen, henkilön maun ja taloudellisten mahdollisuuksien mukaan. Voi yöpyä teltassa, varata majoituspaikan airbnb:n kautta, yöpyä hostelissa tai jossakin hotellissa. Koska pyhiinvaellukselta tai vaikkapa muuten vain retkeilyltä odotetaan spirituaalista ja henkistä elämystä, ja pienet ”kärsimykset” antavat hankkeelle vain lisämaustetta, niin yritänkin tässä postituksessa tuoda esiin mahdollisimman edulliset majoitusmahdollisuudet, sillä kalliin hotellin osaa jokainen itsekin löytää ilman suurempaa vaivaa.
Winchesterin ja Doverin välimatka on n. 150 mailia eli 241 km – näin siitä tapauksessa, että liikutaan suoraan M3- ja M25-maanteitä pitkin… jota luonnollisesti yksikään vaeltaja ei tee. Todellisuudessa vaelletaan mutkitellen, katsellen ympäristön nähtävyyksiä ja myös eksytään tieltä, joka tuo varmasti paljon lisäkilometrejä. Pilgrims’ Way kulkee virallisesti Winchesterista Canterburyyn. The Pilgrims’ Way (tunnetaan myös nimillä ”Winchester Canterbury pilgrimage” ja ”The North Downs Pilgrims Way”) alkaa virallisesti oikeastaan Farnhamista ja Winchesteristä Farnhamiin kulkevaa tieosuutta kutsutaan nimellä St Swithuns’ Way. Kartan, johon on merkitty erilaiset nähtävyydet, turisti-infot, kartanot, historialliset muistomerkit, ravitsemusliikkeet ja majoitukset (mukaan lukien telttailupaikat) löydät tästä: https://www.pilgrimswaycanterbury.org/the-way/
Välimatkan kulkuun voisi varata 11-15 päivää eli siten 10-14 yötä ja tällöin tulisi päivässä kulkea vähintään 16-22 km, riippuen siitä, millainen aikataulu valita. Teen oman laskelmani 11 päivän ja 11 yön varaan + 1 yö ja päivä lopetukseksi Lontoossa. Koska yksi ajatus oli tuo aika samalla paastota, on kaksi vaihtoehtoa, joko täydellinen paasto (vain vesi) tai ns. mehupaasto (sallittua on kaikki nestemäinen – mehu, tee, kahvi, viini). Ensimmäisen vaihtoehdon osalta ei kulu 11 päivän ruokaan lainkaan rahaa, toisen osalta voisi laskea esimerkiksi 6.- EUR päivä (2 henkeä 12.-EUR päivä x 11= 132.- EUR). Kuitenkin ne, jotka päättävät syödä koko matkan aikana, voivat vapaasti suunnitella vähintään 50.- EUR henkeä kohti päivässä (jos tyydytte yksinkertaisiin paikkoihin). Laskemme marginaalin kanssa 12 päivää ja 2 henkeä yhteensä 250.- EUR. (edellyttäen, että vaelluksen aikana pidetään mehupaastoa). Muuten yksi ruokailu Englannissa maksaa henkeä kohti n. 14-23.- EUR (£12-£20).
Kaikkein edullisinta yöpyminen olisi telttaillen, mutta koska en pidä telttailusta, yritän löytää tähän postitukseen mahdollisimman edulliset suuntaa-antavat airbnb- ja hotellihinnat. Järkevää olisi laskea keskimäärin vähintään 80 EUR yöpymistä kohti. Siten 12 x 80.- = 960.-EUR.
Myöskään matkavakuutusta ei kannattaisi unohtaa. 14 päivää (n. 200.000.- terveysvakuutus, matkatavaravakuutus 200.-, matkan peruuntuminen ym. 300.-) maksaa n. 50.- euroa (2 hengeltä yhteensä).
NordenBladet – Euroopan komissio julkaisi (13.01.2020) tulokset Eurobarometri-tutkimuksesta, joka koski matkustajien oikeuksia Euroopan unionissa (EU). Tutkimuksen mukaan 43 % niistä EU:n kansalaisista, jotka ovat matkustaneet lentokoneella, kaukojunalla, linja-autolla, laivalla tai lautalla viimeisten 12 kuukauden aikana, tietää, että EU on säätänyt matkustajien oikeuksista.
Liikenteestä vastaavan komissaarin Adina Văleanin mukaan Euroopan unioni on maailman ainoa alue, jossa kansalaisia suojaavat kattavat matkustajien oikeudet. ”Näistä oikeuksista on kuitenkin tehtävä paremmin tunnettuja sekä helpommin ymmärrettäviä ja käytettäviä. Säännöillä olisi myös parannettava matkustajien ja alan oikeusvarmuutta. Tästä syystä komissio ehdotti lento- ja junamatkustajien oikeuksien nykyaikaistamista. Neuvoston ja Euroopan parlamentin on nyt yhdessä päästävä nopeasti sopimukseen niistä sen varmistamiseksi, että EU:ssa matkailevia suojellaan tehokkaasti”, Vălean sanoi.
Matkustajien oikeudet määritellään EU:n tasolla. Liikenteenharjoittajat soveltavat niitä, ja kansalliset elimet valvovat niiden noudattamista. Eroavaisuudet kansallisissa käytännöissä voivat vaikeuttaa matkustajien mahdollisuuksia saada selkeä kuva siitä, mitä tehdä ja kenen puoleen kääntyä, varsinkin kun matkustajat usein liikkuvat EU:n rajojen yli.
Komissio on jo tehostanut toimia matkustajien oikeuksien selkeyttämiseksi ja niitä koskevan tietoisuuden lisäämiseksi. Tämän vuoksi komissio on antanut lento- ja junamatkustajien oikeuksia koskevia lainsäädäntöehdotuksia, suuntaviivoja ja säännöllistä tietoa asiaa koskevasta oikeuskäytännöstä. Komissio on myös käynnistänyt tiedotuskampanjan.
Lisää tuloksia kyselystä:
Kaikista vastaajista (mukaan lukien ne, jotka eivät ole matkustaneet yhdelläkään edellä mainituista liikennemuodoista viimeisten 12 kuukauden aikana) 32 % tietää EU:n matkustajien oikeuksista lento-, rautatie-, linja-auto-, laiva- ja lauttaliikenteessä. Oikeuksista lentoliikenteessä tietää kuitenkin vain 14 %, junaliikenteessä 8 %, linja-autoliikenteessä 5 % ja laiva- tai lauttamatkoilla 3 %. Vastaajat, jotka ovat matkustaneet vähintään yhdellä näistä liikennemuodoista, ovat todennäköisemmin tietoisia matkustajien oikeuksista (43 % vs. 32 %), vaikka osuus on edelleen alle 50 %.
Niiden matkustajien osuus, jotka kokevat, että liikennöitsijä antoi heille hyvin tietoa heidän oikeuksistaan ennen matkaa, vaihtelee liikennemuodoittain. Näin koki 40 % lentomatkustajista, 29 % laiva- ja lauttamatkustajista, 26 % rautatieliikenteen matkustajista ja 26 % linja-automatkustajista. Prosenttiosuudet ovat vieläkin alhaisemmat matkan aikana ja sen jälkeen saatujen tietojen osalta.
Vastaajat, joilla on ollut ongelmia lentomatkan aikana, ovat valittaneet asiasta todennäköisemmin kuin muita liikennemuotoja käyttäneet vastaajat. Lentomatkustajista 37 % teki valituksen. Sama luku oli 26 % linja-automatkustajien, 24 % rautatieliikenteen matkustajien ja 18 % laiva- tai lauttamatkustajien osalta. Kaikista liikennemuodoista yhteensä valituksen teki 26 %. Niiden vastaajien osalta, joilla oli ongelmia matkalla mutta jotka eivät tehneet virallista valitusta (72 %), todennäköisin syy valituksen tekemättä jättämiselle oli tunne siitä, että sen tekeminen oli hyödytöntä (45 %). Toiseksi suurin syy oli, että rahasummaa pidettiin liian pienenä (25 %).
Niistä, joilla oli ongelmia lennon kanssa viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana, 53 % ilmoitti, että lentoyhtiö tarjosi apua jossakin muodossa (joko ruokaa ja juomia tai vaihtoehtoista lentoa, lippujen hinnan takaisinmaksua, rahallista korvausta, majoitusta jne.) riippumatta siitä, valittiko matkustaja vai ei. Vain 43 %:a rautatieliikenteen matkustajista ja 38 %:a linja-autolla, laivalla tai lautalla matkustaneista ilmoitti, että liikennöitsijät tarjosivat apua häiriötilanteissa.
Niistä vastaajista, jotka valittivat liikennöitsijälle ongelmista, 55 % ilmoitti olevansa tyytyväisiä siihen, miten heidän valituksensa käsiteltiin. Kuitenkin vain 37 % niistä, joilla oli ollut ongelmia, ilmoitti olevansa tyytyväisiä tapaan, jolla liikennöitsijä tiedotti heille valitusmenettelyistä.
Suuri enemmistö (81 %) henkilöistä, jotka ovat jossain vaiheessa pyytäneet apua vammaista tai liikuntarajoitteista henkilöä varten (eli 8 % vastaajista) ilmoitti olevansa tyytyväisiä liikennöitsijän vastaukseen. Pienempi osuus (60 %) ilmaisi tyytyväisyytensä, kun käytettiin useampaa kuin yhtä liikennemuotoa.
Seuraavat vaiheet
Kyselyn tulokset otetaan huomioon kahdessa meneillään olevassa lainsäädäntömenettelyssä, jotka koskevat rautatie- ja lentomatkustajien oikeuksia, sekä arvioinneissa, jotka koskevat linja-autoliikenteen matkustajien oikeuksia, laivojen ja lauttaliikenteen matkustajien oikeuksia sekä vammaisten ja liikuntarajoitteisten lentomatkustajien oikeuksia (katso TÄÄLTÄ). Tässä yhteydessä tarkastellaan myös vammaisten ja liikuntarajoitteisten sekä muiden matkustajien mahdollisuuksia käyttää multimodaaliliikennettä.
Taustatietoja
Tutkimus tehtiin 19. helmikuuta ja 4. maaliskuuta 2019 välisenä aikana, ja siinä haastateltiin 27 973 EU:n kansalaista.
Kaikkia liikennemuotoja varten on otettu käyttöön EU:n lainsäädäntöä, jolla suojellaan matkustajien oikeuksia ja varmistetaan, että ne eivät huku kansallisten sääntöjen sekamelskaan. Tämä on ainutlaatuista koko maailmassa, eikä mikään muu maanosa tarjoa matkustajille tällaista kaikki liikennemuodot kattavaa suojaa.
