NordenBladet – Keskellä Atlantin valtameren myrskyisiä virtauksia sijaitsee upea, 18 saaresta koostuva Färsaarten saaristo. Saariston yhteispinta-ala on 1.399 km². Suurin saari on Streymoy, jossa on pääkaupunki Tórshavn kauniine värikkäine taloineen. Toinen suurempi kuntakeskus (kommun) on Klaksvík.
Maastonsa omaperäisyyden ja kauneuden, eristäytyneisyytensä ja tavoittamattomuutensa vuoksi Färsaaret ovat monille haaveiden kohde, varsinkin niille matkailijoille, jotka harrastavat lintuja ja valokuvausta. Färsaarilla pysähtyy vuosittain arviolta 3,5 miljoonaa yli 300 lajia edustavaa lintua ja siksi se on todellinen lintuharrastajien paratiisi.
Mitä tulee tehdä, jotta voisi nähdä mahdollisimman paljon? Suosittelemme vuokraamaan auton. Siinä missä Lapissa teillä kulkee poroja, Färsaarilla teillä on lampaita. Niitä on kaikkialla ja muistakaa, että te olette vieraita, eivät ne. Antakaa tietä ja ajakaa hitaasti. Ennen ajoa on hyvä tietää, että tunnelien läpi ajettaessa tulee maksaa maksu (lisätietoa löydätte sivulta tunnil.fo). Joissakin paikoissa tulee myös retkeilystä maksaa, sillä nähtävyydet sijaitsevat yksityisalueella. Hinnat voivat paikoin olla hyvinkin kalliita, mutta ovat elämyksensä arvoisia (katso lähemmin tästä: hiking.fo).
Pohjoismaiden tunnuksena ovat sankat ja mystiset kuusimetsät, mutta Färsaarilta niitä ei löydä. Färsaarilla ei ole metsiä ja kaikki puut ovat istutettuja, sillä luonnollinen maaperä – paksu basaltti- ja ohut multakerros – eivät anna puille mahdollisuutta juurtua millään tavoin. Kun färsaarelaiset haluavat nähdä puita, he menevät Kunoy-saarelle Kunoy-puistoon. Puiden puuttuminen on myös syy siihen, miksi färsaarelaisilla ei ole kansansoitinta ja lähes kaikki merkittävimmän muinaiset käyttöesineet, työkalut ja koriste-esineet tuli loihtia valaan-, kalan- tai lampaanluista. Soitinten puuttumisen korvaa kuitenkin Färsaarten ketjutanssi, jota tanssitaan kaikissa kansanjuhlissa ja kokoontumisissa. Jaloilla lyötävä rytmi ja erityinen askelyhdistelmä ei ole muuttunut vuosisatoihin. Ketjutanssi onkin färsaarelaisten ”kansansoitin”.
Färsaarelaiset ovat tottuneet säästämään, käyttämään vain välttämätöntä ja tulemaan toimeen vähällä – alkaen ruuasta ja lopettaen lämmitysmateriaaliin – kaikesta on ollut vuosisatoja puutetta ja siksipä onkin yksi tunnuksista, joita paikalliset itseään koskien käyttävät ”taistelu”. Färsaarelaiset eivät kuitenkaan ole köyhiä – ”valkoista kultaa” eli lampaanvillaa heillä riittää! Lampaat antavat villan lisäksi myös maitoa ja lihaa, ja ovat antaneet saarille nimenkin – Lammassaaret.
Sää Färsaarilla on vaihteleva ja matkalaukkuun on hyvä pakata sadeviitta, lämmin villapusero, T-paita ja aurinkolasit, sillä niitä kaikkia saattaa samana päivänä tarvita ja monta kertaa! Äärettömän ankarat luonnonolot ja eristyneisyys muusta maailmasta ovat muokanneet färsaarelaisista yhtenäisen ja toisiaan kunnioittavan yhteisön. Färsaarten asukasluku on yli 48.000. Asutuksen suuren hajanaisuuden vuoksi on yhteensä 30 kuntaa.
Kuva: 2x Pexels
Hyvä tietää:
– Lähin Färsaaria asuttu paikka on Shetlandin saaret, jotka sijaitsevat 300 kilometrin päässä. Islanti sijaitsee 450 km, Norja 675 km ja Kööpenhamina 1500 km päässä. Välimatka saariston pohjoisimmasta pisteestä eteläisimpään pisteeseen on 113 kilometriä, suurin välimatka idästä länteen on 75 kilometriä. Saarten maaperä on vulkaanista, korkein piste on 882 metriä meren pinnasta, Sættaratindur, ja se sijaitsee Eysturoyn saarella.
– Noin 6 % maasta on viljeltävää, loppua käytetään 70.000 lampaan laiduntamiseen.
– Färsaarilla käytetään tanskan kruunua, mutta siellä on käytössä myös samanarvoinen erityinen Färsaarten kruunu. Färsaarilla on pankkiautomaatteja, joista voi ottaa rahaa ulos, mutta varmasti on mukavampaa, kun ensimmäisiin menoihin on raha jo ennakolta valmiiksi vaihdettuna.
– Färsaarilla on oma lippunsa, setelinsä ja passinsa. Fäärin kieli on vahvistettu viralliseksi kieleksi, mutta tanskaa voi käyttää kaikissa virallisissa asioiden hoidoissa ja opetuskielenä kouluissa on tanska.
NordenBladet – Koe Norjan luonnonihmeet kaikessa ylävyydessään ja rauhallisuudessaan. Nauti vuonoista, hengitä raikasta vuoristoilmaa ja ihastele revontulia. Norja on luonnonihmeiden maa, jonka vuonoissa vuoret ja meri kohtaavat kauniimmin kuin missään muualla maailmassa. Norjan maisemien kauneutta on mahdoton pukea sanoiksi: se on koettava. Luonnon lisäksi Norjassa kannattaa käydä tutustumassa viikinkien perintöön ja maagisen kauniisiin puukirkkoihin.
UNESCOn maailmanperintökohteena vuonot ovat perinteisen Norjan kauneuden symboleja. Vuonoalueiden villit maisemat ovat helposti saavutettavissa ja tutkittavissa – joko omin päin tai oppaan johdolla.
Pääkaupungissa Oslossa kaupunkielämä ja näyttävä arkkitehtuuri kulkevat käsi kädessä luontoelämysten kanssa. Ei sovi unohtaa muita urbaaneja kaupunkeja, kuten Bergen ja sen kuuluisa hansalaituri Bryggen sekä Trondheim, Stavanger, Tromssa ja Kristiansand.
Norjan kaikessa hiljaisuudessa läpikäymä kulinaarinen vallankumous on elvyttänyt norjalaisen ruokaperinteen ja synnyttänyt täysin uusia ruoka-aineita. Ravintolat ja festivaalit tarjoavat muun muassa paikallista luomuruokaa.
Kesällä päivät ovat pitkiä ja yöt valoisia koko maassa. Napapiirin pohjoispuolella keskiyön aurinko ei laske lainkaan. Talvikuukausien aikana saatat nähdä revontulia tai voit nauttia luonnosta norjalaiseen tapaan, eli hiihtäen.
Tutustu Norjaan matkakohteena esitteiden ja videoiden kautta osoitteessa Visitnorway.com
Norja on unelmien matkakohde kaikille, jotka pitävät jylhistä maisemista ja villistä luonnosta. Lofooteilla odottavat terävien vuorten ympäröimät vuonot ja valassafarit, Finnmarkissa taas patikoidaan tuulen tuivertamilla tuntureilla ja kalastetaan kanjoneissaan kohisevilla koskilla. Reissun kruunaa pulahdus hyiseen Jäämereen. 5 x Norja (Pexels/Tobias Bjørkli)
NordenBladet – Turvallisuusalan asiantuntijat jakavat tietojaan siitä, miten voi huomata, että valitussa majoituslaitoksessa/-huoneessa on asennettuna salaisia kameroita tai miten voi suojata itseään, kun epäilee, että sinua tarkkaillaan salaa, kirjoittaa Huffington Post.
Kun Nealie ja Andrew Barker kirjautuivat viisine lapsineen vuokraamaansa taloon, he havaitsivat kauhukseen varsin pian, että heidän toimiaan tirkistellään salaisen kameran avulla.
”Me huomasimme, että savuanturiin oli piilotettuna kamera, joka oli yksityishuoneessa. Me matkustamme lasten kanssa”, Nealie Barker kirjoittaa Facebook-postituksessaan. ”Majoittaja tunnusti piilokameroiden olemassaolon vasta silloin, kun olimme esittäneet hänelle varman todisteen”. Perhe muutti samana iltana hotelliin. Perhe esitti valituksen Airbnb:lle ja majoituksesta maksettu raha maksettiin viipymättä pankkitilille takaisin ja esitettiin anteeksipyyntö.
Useat Airbnb-matkailijat ovat löytäneet huoneistaan piilotettuja kameroita ja tehneet asiasta valituksenkin. Airbnb:n sääntöjen mukaan tulee majoittajien ilmoittaa tiedoissaan, onko heillä julkisissa paikoissa kameroita. Yksityisissä tiloissa kuten kylpyhuoneessa ja makuuhuoneessa kaikenlaiset kamerat ovat ankarasti kiellettyjä.
Mitä tehdä, jos tilassa on kameroita, joista majoituspaikan tiedoissa ei ole mainintaakaan?
Kuten Barkerien tilanne osoitti, piilokamerat voivat sijaita epätavallisissa paikoissa ja lisäksi olla niin pieniä, ettei niitä huomaa.
Tässä on joitakin turvallisuusasiantuntijan neuvoja siitä, mistä voi päätellä, että sinua seurataan salaisesti, kun olet lepäämässä Airbnb-majoituksessasi:
1. Epätavallisissa paikoissa olevat esineet
Ajattele rauhallisesti, minne henkilö, joka haluaa tarkkailla sinua salaa, voisi kameran sijoittaa saadakseen sinusta haluamansa kuvat? Katso epätavallisia paikkoja. Jos näet, että savuanturi on täysin epäloogisessa paikassa tai että niitä on yhdessä tilassa kaksikin kappaletta, saatat epäillä perustellusti.
2. Näytä valoa nähdäksesi, heijastuuko jostain valoa takaisin
Yksi helppo keino on sammuttaa huoneessa valot ja sitten esimerkiksi puhelimen taskulampun kanssa liikkua huoneessa hitaasti ja tutkia, missä kamera voisi sijaita. Kameran linssi on kuin lasi ja se heijastaa valon takaisin. Yksi sijainneista voi olla vuoteen lähellä. Myös hälytyskellojen sisään sijoitetaan kameroita.
3. Skannaa Wi-Fi -verkon kautta
Näin edellä mainittu perhe löysikin majoituksessa kätkössä olleen kameran. IT-alalla työskentelevälle Barkerille tuntui heti epäilyttävältä, kun IP-osoitteiden joukossa oli epäilyttävä nimike ”IPCAMERA”
”Jos kamera ei olisi ollut samassa verkossa, en olisi löytänyt sitä”, Barker sanoi. Hän käytti sellaista Android-sovellusta kuin Network Scanner. On olemassa myös sellainen sovellus kuin Fing, jonka voi ladata sekä Android että iOS-laitteisiin. Näillä sovelluksilla voi skannata kaikkia laitteita, jotka käyttävät samaa verkkoa. Jos näet listissä muita nimikkeitä, mutta tilassa ei ole muita laitteita verkkoa käyttämässä, huoneessa voi olla kamera. Toinen asia on tietysti silloin, kun kamera saa virtansa yksityisestä verkosta, johon sinulla ei ole pääsyä, silloin skannaus ei löydä sitä. Samoin kaikilla kameroilla ei ole IP-osoitetta ja ne eivät saa virtaansa Wi-Fi -verkosta, vaan toimivat SIM-kortilla.
4. Kytke kamera irti tai peitä se jollain
Jos epäilet, ettet ole aivan varma siitä, tarkkaileeko joku sinua kameralla, peitä epäilyttävä esine. Jos epäilet esimerkiksi hälytyskelloa, ota yksinkertaisesti jokin vaatekappale ja heitä se kellon päälle. Vaatteen läpi ei kameralla näe yhtään mitään. Toinen vaihtoehto on kiskaista kellosta johto irti ja asettaa se pöytälaatikkoon.
Salakamerat ovat kuitenkin lähinnä harvinaisia. Koska Airbnb ei pysty tarkastamaan kaikkia majoituksia, riskit valitettavasti jäävät olemaan ja se tulee hyväksyä. Liian vainoharhaiseksi ei kannata muuttua ja suosittelemmekin keskittymään lomamatkaan!
NordenBladet – Tänään avattiin Frankfurtissa viisi päivää kestävät kirjamessut (16.-20. lokakuuta 2019). Vuosittain lokakuussa Frankfurt am Mainin messukeskuksessa järjestettävä näyttely on maailman suurin ja tärkein. Kirjamessuille osallistuvat kustantajat, välittäjät, kirjailijat ja muut kirjamarkkinoiden avainhenkilöt enemmästä kuin sadasta maasta.
Messuilla käy yhteensä noin neljännesmiljoona henkeä ja tilaisuuteen on akkreditoitu kymmenentuhatta toimittajaa. Frankfurtin messukeskuksen lisäksi järjestetään useita kirjallisuustapahtumia kaikille kiinnostuneille ja liiketapaamisia koko kaupungissa, sekä julkisissa tiloissa että hotelleissa.
Kirjamessujen perustajana vuonna 1949 oli Börsenverein des Deutschen Buchhandels (Saksan kirjakaupan börssiyhtiö). Vuodesta 1988 lähtien näyttelyssä esitellään yksi valittu päävieras. Messuilla annetaan useita palkintoja, muun muassa Saksan kirjakaupan rauhanpalkinto ja Saksan nuorten kirjallisuuspalkinto.
Tämän vuoden päävieras on Norja, joka on tämän vuoksi tuonut paikalle suuremman määrän kirjailijoitaan ja tarjoaa myös yleisemmin maata esittelevää ohjelmaa. Virosta on messuilla jo perinteisesti kustantajien liiton yhteinen näyttelyosasto.
Kirjailijoista messuilla esiintyvät Jojo Moyes, Jo Nesbø, Margaret Atwood, Ken Follett, Elif Shafak, Karl Ove Knausgård, Jussi Adler-Olsen ja lukuisat muut.
NordenBladet – Matkailu Pohjoismaissa on turvallista ja lyhyessä ajassa voi käydä katsomassa erilaisia nähtävyyksiä. Pohjoismaalaiset itsekin suosivat entistä enemmän matkustelua kotimaassa ja muissa Pohjoismaissa, sillä täkäläinen kulttuuri, kaunis luonto, korkeatasoinen palvelu ja uudet mahdollisuudet voittavat kaikki kaukomaiden matkat.
NordenBladetin toimittajat esittävät neljällä kielellä (englanti, suomi, ruotsi, viro) pohjoismaisille lukijoille parhaat matkakirjeet ja kiinnostavimmat tapahtumat sekä Skandinaviasta että Pohjoismaista yleisestikin. Matkaosastoamme lukee kuukausittain yli 750.000 lukijaa. Mutta mikä tekee Pohjoismaista niin mystisiä ja kiinnostavia? Vastaus on helppo – täkäläinen vuosisatoja vanha kulttuuri ja puhdas aito luonto! Rakkaus omaa kulttuuriperintöä kohtaan ja halu tallettaa ja välittää sitä omille lapsille on syvällä jokaisessa kunnon pohjoismaalaisessa. Säätäkin valitetaan yhä vähemmän, sillä kiinnostavaa toimintaa Pohjoismaissa on ympäri vuoden.
Tässä blogissa esitän katsauksen ja yhteenvedon kahden viikon pituisesta lomamatkasta Suomessa. Vastaava matka on yhtä helppoa suunnitella niin Viron, Ruotsin, Norjan kuin Suomen omillakin kansalaisilla, sillä matkaa ei välttämättä tarvitse aloittaa juuri Helsingistä. Pohjoismaissa on hyvät autotiet ja raja-asemien ylitys Skandinavian sisällä on helppoa, kun olet täkäläinen asukas.
Miksi valita automatka?
Lasten kanssa matkustaessa on aina paljon tavaraa mukana, ja kun auto kuljettaa ne, itsellä on vähemmän huolia. Autolla liikkuen voi omaa aikaa suunnitella juuri itselle sopivasti ja pysähtyä juuri siellä, missä siihen herää kiinnostusta. Pidän siitä, että näen paikkoja, joihin matkailijat eivät tavallisesti satu. Kaikkein värikkäimmät ja mieleen jäävimmät muistot ovat juuri täysin ”metsässä” olevista paikoista, joihin turistiryhmässä matkaillen ei ikinä sattuisi. TÄSSÄ artikkelissa (englanniksi) esitän lisäksi kahdeksan syytä siihen, miksi Pohjoismaissa on kiva matkailla autolla.
Miten automatka suunnitellaan?
Automatkan suunnittelu on yleisesti ottaen kuten minkä muunkin matkan suunnittelu. Päätä paikat, joissa haluat käydä. Tutki niitä tarkemmin – mitä nähtävyyksiä niissä on, missä ne sijaitsevat, mitä maksavat, missä voi syödä ja missä majoittua. On järkevää myös kirjoittaa tärkeimmät asiat muistiin, niin matkalla ollessa on helppoa olla ajan tasalla. Yksi asia, jonka olen toistuvasti kokenut, on se, että vaikka onkin mukavaa ottaa mukaan varmuuden vuoksi kaikkea, mitä voi tarvita, on järkevämpää laatia luettelo ja ottaa matkalla vain ehdottomasti tarvittava – mitä vähemmän, sitä helpompaa! On myös järkevää pakata asiat niin, että illalla hotelliin mennessä ei tarvitse joka kerta kantaa kaikkia matkalaukkuja mukana – jaa vaatteet ja muut tavarat niin, että osat voivat jäädä auton tavaratilaan! Automatkalla on tärkeää myös seurata polttoainemittaria – maaseudulla välimatkat ovat pitkiä ja kauppoja ja huoltamoita on vähemmän – ettei jäisi tien päälle, kannattaa tankata mieluummin usein.
Minä tein kahdelle viikolle tällaisen suunnitelman:
1 päivä 20. lokakuuta Helsinki-Tampere
2 h 26 min (216.8 km) tietä 25 tai E12
yöpyminen: hotelli varattuna
nähtävyydet ja kiinnostavat paikat, jotka jäävät matkan varrelle: luettelo tulostettuna mukaan
lounas: matkan aikana (summittainen hinta XX)
illallinen: hotellissa tai Tampereella kaupungilla (summittainen hinta XX)
Näin kirjoitin kaikista päivistä tiedot muistiin (miten pitkä matka kunakin päivänä ajetaan, miten kauan siihen menee suunnilleen aikaa ja missä voisi käydä). Yksin ajaessa kannattaa ajaa enintään 5 h päivässä, missään tapauksessa ei enempää, ja välillä kannattaa pitää sellaisia päiviä, joina olette monta päivää samassa paikassa. Silloinkin, kun joka päivä ajetaan vain parisataa kilometriä, se alkaa yhtenä hetkenä kyllästyttää sekä itseä että lapsia. Jaoin matkan niin, että pitempien ajojen jälkeen olimme monta päivää samassa paikassa. Kaupunkien välisten matkojen lisäksi tulee ehdottomasti ottaa huomioon sekin, että kohteessa kiertelette ja matkan varrellakin voitte poiketa jollekin ns. sivutielle. Koska me kuvasimme käytännössä jokaisen matkalle askeleen, laskimme aikaan myös selfien tekemisten ja Instan postitusten vaatiman ajan. Paras matka on se, jolla sinun ei tarvitse stressata aikataulusta, siksi on järkevää olla varaamatta aikataulua liian täyteen, vaan jättää kaikkeen kunnollinen aikavara.
Miten paljon kahden viikon Suomen matka maksaa?
Hyvä kysymys. Matkan hinta jakautuu suurin piirtein näin: kuljetus (bensiini), yöpyminen (hotelli* tai airbnb*), ruoka (aamulla hotellissa tai mukaan otetut tavarat, lounas matkalla, illallinen ravintolassa), nähtävyydet ja vapaa-aika (museoiden liput, turistikohteissa käynti, SPA-liput), shoppaus (matkamuistot, vaatteet jne). Monet eivät suunnittele shoppaamista matkaa suunnitellessaan, mutta käytäntö on osoittanut, että harvoin onnistuu matkailla ilman shoppailua, varsinkin kun kyseessä on lomamatka. Olen matkablogeissani esittänyt bensiinin hinnat, hotellien hinnat, ravintoloiden hinnat jne. Koska ymmärrettävistä syistä maksimihinta voi jokaisella olla erilainen, niin minimihinnaksi suosittelisin suunnitella ruokaan päivässä (n. 20-30 eur/henkilö) ja hotelliin n. 150.- euroa (2 akuista ja yksi lapsi tai yksi aikuinen ja kaksi lasta). Ravintolassa käydessä hinnat ovat suunnilleen tällaiset: pääruoka (alk. 20-40 eur); salaatti (alk. 15-25 eur), kahviloissa ja tavaratalojen ruokapaikoissa hinnat ovat edullisemmat.
Me teimme kolmistaan 12 päivässä käytännössä matkan Suomen ympäri ja pysähdyimme Levillä, Rovaniemellä ja Kuopiossa kaksi yötä, muissa kohteissa yksi yö. Tästä kuvasta näet tarkemmin, millaista reittiä kuljimme. Alla on esitetty kaikki matkakirjeet (matkablogit), jotka matkan aikana teimme. Blogit voi lukea totuttuun tapaan neljällä kielellä (ks. NordenBladet.ee; NordenBladet.com; NordenBladet.se ja NordenBladet.fi -sivuilta Helena-Reetin blogista)!
NordenBladet – Matkustamisesta pitävät ihmiset tietävät, että tuntikaupalla lentokoneessa istuminen ei vaikuta myönteisesti vointiin, silmiin eikä ihoon. Kaikilla meistä on kuitenkin todellisuudessa pienellä vaivalla mahdollisuus saapua perille raikkaan ja sädehtivän näköisenä. NordenBladet neuvoo, miten omasta ihosta voi huolehtia lentomatkalla.
Lennon aikana on lähes mahdotonta, että iho ei kuivuisi. Kotonamme suositeltava ilmankosteus on 35-50 %, mutta lentokoneessa ilmankosteus on noin 20 % tai vieläkin alhaisempi. Paitsi että lentomatkan aikana tulee juoda tavallista enemmän vettä, tulisi myös ihoa virkistää ulkoisesti ja turvautua esimerkiksi hyvään kosteuttavaa voiteeseen, hyaluronihappoa sisältävään seerumiin tai huulibalsamiin. Elämästä voisi tehdä helpomman käyttämällä lennolle mennessä meikkiä minimaalisesti tai matkustaa täysin au naturel.
Pitkällä lentomatkalla on erityisen tärkeää huolehtia jaloista. Istuminen ja ahdas tila on jaloille lisärasitus ja siksi suosittelemme käyttämään sekä ennen matkaa että myös matkan aikana magnesiumia sisältävää jalkasuihkeita. Pohjoismaissa on myynnissä huippulaatuinen, maailman luksus- ja apteekkikosmetiikkastandardien mukainen Elisheva & Shoshanan 100 % orgaaninen ”Magnesiumöljy Natural STRONG 31 %” koko kehon suihke, jota on saatavilla mukavassa 75 ml pullossa (lentokoneeseen voi ottaa mukaan enintään 100 ml tuotteita!). Suihke auttaa lihaksia rentoutumaan ja virkistää väsyneitä jalkoja.
Kuvat: 3 x ElishevaShoshana.com
Tuotetiedot 🇫🇮: Elisheva & Shoshanan ”Magnesiumöljy Natural STRONG 31%” on laajasti vaikuttava, lihaksia rentouttava, lihaskouristuksia lievittävä ja hermojärjestelmää rauhoittava luonnollinen terveystuote. E&S magnesiumöljy imeytyy iholle suihkutettuna huippunopeasti, soluihin päätymiseen kuluu 5-15 sekuntia. 10 suihkauksessa on 150-180 mg (43-60 % RDA). Soluihin pääsee magnesiumista jopa 95 %, joka on moninkertaisesti enemmän kuin kapseli-, jauhe- tai tablettimuodossa suun kautta saatuna – transdermaalinen magnesium ei rasita vatsaa eikä ruoansulatuskanavaa. Tuotetta voi suihkuttaa myös kielelle, mutta maku ei ole hyvä.
Magnesiumkloridi (MgCl₂) voi auttaa lieventämään seuraavia vaivoja: masennus, ärtyisyys, väsymys, päänsärky, astma, lihasjännitykset, lihaskivut, unihäiriöt, kouristukset, suolistosairaudet, detoksifikaatio, ylipaino ja magnesiumin puute. Magnesiumkloridi on merkittävä myrkyllisten aineiden ja raskasmetallien poistaja ja elimistön kivennäisainetasapainon palauttaja, se säätelee kolesterolin tuotantoa ja on hyvä verenpaineen normalisoija.
E&S:n ”Magnesiumöljy Natural STRONG 31%” (31 % tiiviste Zechstein-magnesiumkloridi) on hyvä lahja huolehtimaan sekä sinusta että rakastamistasi henkilöistä. E&S magnesiumkloridihiutaleet ovat peräisin 1600 m syvyydeltä maaperästä, Hollannin ja Pohjanmeren alla sijaitsevista 250 miljoonan vuoden ikäisistä Zechsteinin suolakerrostumista. Magnesiumöljy on 100 % luonnollinen ja sitä voi käyttää kaikenikäiset henkilöt, ml. lapset, raskaana olevat ja imettävät äidit, ja ne sopivat myös diabeetikoille ja kasvissyöjille.
NordenBladet – Kuressaare (viroksi Kuresaar 1918–1933, Kuressaare 1933–1952 ja 1988– sekä Kingissepa 1952–1988, ennen saksaksi ja ruotsiksi Arensburg) on Saarenmaan kuntaan kuuluva kaupunki Virossa, Saarenmaan saaren etelärannikolla. Se on Saarenmaan maakunnan pääkaupunki ja Saarenmaan kunnan pääpaikka. Kaupunki sijaitsee Riianlahden rannalla. Kuressaaressa asuu noin kolmasosa koko Saarenmaan maakunnan asukkaista. Kaupungin virallinen nimi, saksalais-ruotsalainen Arensburg, muutettiin Viron itsenäistyttyä vuonna 1918 nimeksi Kuressaare, ja vuosina 1952–1988 kaupungin virallinen nimi oli Kingissepa Kuressaaressa syntyneen Viktor Kingisseppin mukaan.
Kuressaarelle palautettiin vuonna 1990 ensimmäisenä Viron kaupunkina itsehallinnollinen asema. Kaupungista on jälleen tullut kylpyläkaupunki, ja siellä on terveyshoitoloita ja hotelleja sekä huvivenesatama. Piispanlinnan vallihaudat sekä matalan ja lämpimän veden vuoksi Vauvarannaksi (Titerand) kutsuttu uimaranta on kunnostettu.
Vuoden 2017 kuntauudistuksessa Kuressaare menetti itsenäisen asemansa, kun siitä tuli koko saaren kattavan Saarenmaan kunnan osa.
Kuressaare syntyi piispanlinnan ympärille, joka nykyään on Kuressaaren merkittävin matkailunähtävyys. Ensimmäinen maininta nimellä Arensburg on vuodelta 1381. Linnan valli ja vallihauta rakennettiin 1300-luvulla. Viimeinen piispa myi linnansa ja koko Saarenmaan Tanskalle 1559. Kaupunginoikeudet se sai 1563, ja 1645 se siirtyi Ruotsin hallintaan. Uudenkaupungin rauhassa 1721 Venäjä sai kaupungin hallintaansa, ja 1700-luvulla siitä kehittyi suosittu lomakeskus. Viimeisenkin muodollisen sotilaallisen merkityksensä Piispanlinna menetti 1836, kun se poistettiin Venäjän keisarikunnan sotilaallisten linnoitusten luettelosta. Nykyään piispanlinna on museo- ja tapahtumatila, jossa järjestetään myös konsertteja. Puolustustornin ylimmässä kerroksessa on näköalatornina toimiva kesäkahvila.
1800-luvun loppupuolella linnoituksen ympärille rakennettiin puisto, jossa on lehmuksia, kastanjoita ja jalavia sekä punapyökkejä. Puistossa on 1800-luvulla rakennettu ja myöhemmin peruskorjattu seurahuone, jossa on kahvila, baari ja konserttisali, jonka edustalla kesäisin järjestetään konsertteja.
Puiston tieltä hävitettiin vanhan kirkon rauniot ja kirkon alle haudattujen vainajien muistoksi pystytettiin kalkkiliuskemuistomerkki, jossa on myös vanhoja hautakiviä. Muistomerkissä on Friedrich Schillerin lause Wirke Gutes, du nährest der Menscheit göttliche Pflanze (Hyvillä töillä ravitset ihmiskunnan pyhää taimea). Puiston vieressä on 1800-luvulla rakennetussa talossa toimii Linnakodanikumuseeum, aikakaudelle tyypillinen rakennus, joka toimii museona.
Vallimaa tänavilla on Johannes Aavikin kotimuseo. Johannes Aaviik oli kielitieteilijä, kun taas hänen veljenpoikansa Joosep Aavik musiikinopettaja, urkutaiteilija, kapellimestari ja säveltäjä.
Suur Tõllin ja Piretin patsas
Kuressaaressa on Tõllustella tai Tõllilla asuneen hiiden, Suur Tõllin, patsas. Kansanperinteen mukaan Suur Tõll asui Saarenmaalla ja hänen veljensä Leigar Hiidenmaalla.
Kuressaaren pääkatu on Lossi tänav, joka kulkee piispanlinnan puistolta keskustaan 1600-luvulla rakennetulle raatihuoneelle ja sen vierellä olevalla vaakahuoneelle, joka myös on rakennettu 1600-luvulla. Raatihuoneella toimii turistineuvontapaikka ja vaakahuoneen vieressä on tori, jolla myydään matkamuistoja. Torilla on myös kalatiski.
Tie jatkuu Kuivastu maanteena. Keskustassa on paljon kalkkiliuskekivestä rakennettuja rakennuksia 1700-luvun ja 1800-luvun tyyliin. Samasta kivestä on myös tehty kahden metrin korkuisia, tontteja rajaavia aitoja.
Kuressaareen ei ole maantieyhteyttä, mutta Virtsu–Kuivastu-laivayhteyden avulla saarelle on autoliikennettä.
Kuressaaren lentoasemalta on säännöllinen lentoliikenne Tallinnaan (9 viikoittaista lentoa vuonna 2014). Finnair lensi kesinä 2005–2006 Kuressaareen reittilentoja ja kesällä 2008 tilauslentoja. Viron ja Neuvostoliiton 1939 tukikohtasopimuksen perusteella Neuvostoliitto muutti Kuressaaren lentokentän sotilaslentoasemaksi, yhdeksi niistä sotilaslentoasemista, joilta se suoritti talvisodan aikana pommituksia Suomen valtioalueelle.
Liivinlahdella kolmen kilometrin päässä Kuressaaren kaupungista sijaitsee Roomassaaren satama, josta voi matkustaa kuuden kilometrin päähän Abrukan saarelle, jonka matkailunähtävyys on lehtometsä. Saarella on noin 40 asukasta, lomakoti ja leirintäalue.
Vuonna 1939 Saksa evakuoi Roomassaaren satamasta noin 500 baltiansaksalaisia matkustajalaiva Adlerilla. 1. heinäkuuta 1941 neuvostoliittolaiset karkoittivat 697 virolaista muualle Neuvostoliittoon maahan ennen kuin hyökkäävät saksalaiset ehtivät alueelle. Tästä karkoituksesta on satamassa muistomerkki, jonka teksti suomeksi käännettynä on Täältä alkoi 1. heinäkuuta 1941 tie kaukaiselle maalle. Syyskuussa 1944 neuvostoliittolaisten tehdessä paluutaan tuhannet virolaiset siviilit ja muualta tulleet siviilit pakenivat Roomassaaren satamasta lähteneissä aluksissa.
NordenBladet – Daily Mail kokosi vähemmän tunnettua tietoa lentomatkustamisesta. Lähde on kuitenkin mitä asiantuntevin, nimittäin lentäjät itse.
1. Koneissa on usein vikoja
Lentokoneisiin voi tulla vikoja yllättävänkin usein. Ohjaamossa voi esimerkiksi olla sähkökatkoja tai osa moottoreista sammua kesken lennon. Useimmiten viat kuitenkin korjataan jo ennen liikkeelle lähtöä, tai niistä mahdollisesti aiheutuvat ongelmat pystytään ratkaisemaan niin, että lento sujuu ongelmitta.
2. Lasku voi olla töyssyinen tarkoituksella
Lähes jokainen lentomatkustaja on joskus kokenut töyssyisen laskun, eikä tuo epämukavuus aina johdu lentäjän virhearviosta. Joskus lentäjien on laskeuduttava esimerkiksi sääolojen vuoksi rajusti, ettei kone luisu kiitotieltä. Esimerkiksi sateella vesiliirron riski on muuten suuri.
3. Lentäjät nukkuvat lennoilla
Autoilijat nukahtavat joskus rattiin. Ja samoin voi käydä myös lentäjille. Vuonna 2012 Britanniassa tehdyn kyselytutkimuksen jopa yli puolet lentäjistä on joskus nukahtanut lentäessään. Toisaalta pitkillä lennoilla nukkuminen on myös sallittua – tosin tauoilla. Niillä on mukana useampia lentäjiä, joten jokainen pilotti saa mahdollisuuden myös levätä ja nukkua urakan aikana. Tätä varten koneessa on omat erityiset taukotilansa.
4. Aamulennot tasaisimpia
Turbulenssia inhoavien kannattaa lentää aamuisin, sillä silloin sitä esiintyy vähiten. Esimerkiksi ukkosmyrskyjä on yleensä enemmän iltapäivisin, yöksi sää usein selkenee. Siksi aamuisin on tavallisesti tyynintä. Lisäksi lämpötila on viileämpi, jolloin maan pinnasta ylöspäin nouseva kuuma ilma ei pääse tuottamaan turbulenssia.
5. Lentäjät syövät eri ateriat
Lentäjille tarjoillaan usein joko erityisesti miehistöä varten varattua ruokaa, tai ruokaa jota jaetaan ykkösluokassa. Ruokamyrkytyksen riskin vuoksi kapteeni ja perämies syövät yleensä eri annokset. Jotkut lentäjät ottavat koneeseen mukaan omat eväänsä.
6. Salamaniskut tavallisia
Lähes jokaiseen lentokoneeseen on iskenyt salama. Niin voi käydä jopa kerran vuodessa. Yleensä salamaniskusta ei kuitenkaan aiheudu pahempia vaurioita.
7. Happinaamarit toimivat vain vartin
Korkealla ilmassa tapahtuvissa hätätilanteissa on vain muutama sekunti aikaa pukea päälleen happinaamari. Eikä sen antama apu kestä kauaa: naamarista virtaa happea vain noin viidentoista minuutin ajan. Vartin pitäisi kuitenkin riittää siihen, että lentäjät saavat ohjattua koneen matalammalle korkeuksiin, joissa ei lisähappea tarvita.
NordenBladet – Toisinaan törmää sellaiseen käsitykseen, että islamilaisessa yhteiskunnassa nainen on alistetussa asemassa. Outona esimerkkinä olemme lukeneet uutisista, että Saudi-Arabiassa naiset saivat oikeuden ajaa yksin autolla vasta hiljattain. Itse en tuosta oikeudesta juuri perusta, ainakin jos vaimo on ajamassa, mutta hienoahan aina on, jos ihmisillä on tasavertaiset oikeudet.
Ovatko sitten naiset islamilaisessa yhteiskunnassa vähemmän onnellisia kuin meillä täällä pohjoisessa? Vaikeahan sitä on saada tietää tai mitata, mutta en pidä sitä uskottavana. Luultavasti isoäidit, äidit, tyttäret ja sisaret ovat perheissään yhtä arvostettuja ja rakastettuja kaikkialla.
Mutta se tasa-arvosta ja onnellisuudesta. Sitä paitsi Marokko on islamilaiseksi yhteiskunnaksi vapaa, siinä mielessä kuin meillä vapaudella tarkoitetaan. Kirjoitan marokkolaisesta katukuvasta, ennen kaikkea miesnäkökulmasta.
Marokossa on nimittäin paljon ihailtavaa ja esikuvaksi sopivaa. Tämä voi yllättää lukijan. Miehillä on siistit, lyhyet hiukset, ja sellaisia epäsiistejä tukkia, joita saatamme Suomessa nähdä edelleenkin 1970-luvun muistona jopa arvokkaassa iässä olevilla miehillä, ei näe. Marokkolaiset pukeutuvat arvokkaasti ja siististi. Rikkinäisiä vaatteita ei juuri katukuvassa näy, paitsi totaalisen köyhillä, joilla ei muita vaatteita ole. Tahallaan rikkinäisissä vaatteissa kulkevia ei näy, luultavasti sellaisen esiintymisen estää marokkolaisten luontainen arvokkuus.
Katukuvassa ei myöskään näe naisia, jotka pukeutuisivat nykyisen eurooppalaisen – sanoisin alkeellisen – tavan mukaan siten, että alusvaatteet ovat näkyvissä joko yläpäästä tai alapäästä tai jopa molemmista. Se on valitettavasti tänään osa eurooppalaista katukuvaa. En voi käsittää miksi. Tuskinpa on olemassa sellaista miestä, joka haluaisi tyttöystävänsä tai vaimonsa kulkevan julkisella paikalla alusvaatteet näkyvillä. Puhumattakaan siitä, että oma tytär tai äiti esiintyisi siten. Jos on niin – mitä en usko – että marokkolainen nainen ei pukeudu tässä suhteessa samoin kuin eurooppalainen sisarensa siitä syystä, että mies sen kieltää, niin silloin täytyy sanoa, että miehen asema islamilaisessa yhteiskunnassa on ihailtava. Mutta kuten sanottu, en usko, että islaminuskoisen naisen asiallisen pukeutumisen selittää ankara mies, vaan pikemminkin heidän oma arvokkuutensa, joka estää vajoamasta nykyiselle eurooppalaiselle tasolle.
Muistanette, että länsimaisessa maailmassa oli muutamia vuosia sitten muotia järjestää ns. lutkamarsseja. Niiden ”loistava” viesti oli: ”Voin pukeutua miten haluan, siitä ei saa tehdä päätelmiä”. Niinpä nähtiin satojen onneksi etupäässä nuorten huorahtavasti pukeutuneiden naisten kulkueita. Jopa Tarja Halosen kerrotaan osallistuneen mainitun suurenmoisen sanoman levittämiseen. No, ilotyttö pukeutuu omalla tavallaan juuri siksi, että siitä tehtäisiin oikea päätelmä, nimittäin se, että hän on (tietyin ehdoin) saatavilla. Ja nyt siis eurooppalainen nainen pukeutuu samaan tapaan, mutta siitä ei muka saa päätellä mitään. Kuitenkin tiedämme, että ihmisen vaatteet viestivät aina kantajastaan hyvin paljon. Ei ole ihme, että uudet Eurooppaan toisenlaisesta kulttuurista tulleet pakolaiset/siirtolaiset olettavat kaduilla liikkuvan vapaata riistaa.
Marokossa pukeutuminen viestii ihmisten arvokkuudesta. Ihailtava katukuva, täytyy nykyeurooppalaisuutta häveten tunnustaa.
Lue myös: Palasia Marokosta… Vähän kamelista
Vastaa lähteitä käyttämättä ja pitempään ajattelematta kysymyksiin: Syövätkö jääkarhut pingviinejä? Onko Grönlannissa pingviinejä? Kyllä vai ei? Onko Etelämantereella jääkarjuja? On vai ei ole? Vastaukset voi etsiä Wikipediasta… Aiheeseen Marokko – tiedämme, että Marokossa on kameleita. Mutta… ovatko ne yksikyttyräisiä vai kaksikyttyräisiä, vai onko siellä molempia? Onko kameleita vielä muitakin?
Palasia Marokosta… Vähäsen Fezistä ja fetsistä
Fez (kirjoitetaan myös Fès tai Feš) on marokkolainen miljoonakaupunki, jonka kahdesta vanhasta kaupungista toinen, Fez al Balia, on Unescon maailmanperintöluetteloon merkitty ehdottomasta käymisen arvoinen medina. Fezissä on myös sikäläisen tulkinnan mukaan maailman vanhin yliopisto. Kuten tiedämme, arabien saavutukset joillakin tieteenaloilla – esimerkiksi matematiikassa ja tähtitieteessä – olivat aikoinaan maailmassa uraauurtavia, ja joka on Espanjassa käydessään tutustunut hiekkarantojen lisäksi maan historiaan, tietää, että varsinkin Andalusiassa arabihallinnon aika oli alueen kukoistusaikaa. Mutta se tällä kertaa arabien saavutuksista ja Fezin kaupungista.
NordenBladet – Klaukkala (ruots. Klövskog) on kylä Nurmijärven kunnan eteläosassa Valkjärven lähistöllä. Se on kunnan suurin taajama, jossa on kaupunkimaisia piirteitä.
Klaukkalan asukasluku lähialueineen on lähes 20 000, ja Nurmijärven taajamista se kasvaa nopeimmin. Klaukkalan väkiluku alkoi nousta 1960-luvulla, jolloin se ylitti asukasluvullisesti Nurmijärven päätaajaman, Kirkonkylän. 1970-luvulla Klaukkala kasvoi myös suuremmaksi kuin Rajamäki, joka oli siihen asti asukasluvultaan Nurmijärven taajamista suurin. Nykyäänkin Klaukkalaan muuttaa asukkaita ennen kaikkea pääkaupunkiseudulta, sillä maaseututaajama puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingin keskustasta houkuttelee etenkin lapsiperheitä. 2000-luvun alussa Klaukkalaan rakennettiin paljon omakotitaloja, mutta tilanne on muuttunut, koska jopa kolme neljäsosaa uusista taloista on kerros-, rivi-, ja paritaloja. Klaukkalasta on matkaa Espoon, sekä Vantaan rajalle noin 5 km ja Helsinkiin alle 30 km. Sen halki kulkee seututie 132 Hämeenlinnanväylältä Lopelle. Väestönkasvun kasvattamat liikennemäärät tuottavat ongelmia, josta esimerkkinä toimii erittäin ruuhkainen Klaukkalantie, jota käyttää noin 16 000 ajoneuvoa/vrk. Ratkaisua ongelmaan haetaan Klaukkalan ohitustiellä, jonka urakka kilpailutetaan 2018. Tien arvioitu valmistumisaika on syksyllä 2021. Suunnitteilla on myös mahdollinen raideliikenneyhteys Helsinkiin, todennäköisesti jatkona Vantaankosken radalle. Vuonna 2017 alkoi Viirinlaakson rakentaminen. Viirinlaaksoon nousee mm. seitsemän kerrostaloa ja uusi matkakeskus. Sinne rakennetaan myös poikkeusluvan saanut 10-kerroksinen Klaukkalan ”maamerkki”, jonka alakertaan tulee Matkahuollon toimipiste, jonka yhteydessä ovat matkakeskuksen odotustilat, sekä ravintola. Klaukkalalaisten keskuudessa on mm. sosiaalisessa mediassa levinnyt ajatuksia siitä, että Klaukkala voitaisiin liittää joko Espooseen tai Vantaaseen, johtuen asukkaiden tyytymättömyydestä Nurmijärven kunnan päätöksiin. Myös monien rakennustöiden myöhästyminen ärsyttää alueen asukkaita.
Klaukkalan keskustan ilmettä hallitsevat kerrostalot, vanhat liikerakennukset ja Vaskomäki – suuri kallio keskellä taajamaa. Klaukkalan keskustaa ollaan kaavoittamassa uudelleen vanhan S-Marketin ja linja-autoaseman alueelta. HOK-Elanto neuvottelee yhteistyössä kunnan kanssa tonttien tulevaisuudesta, ja samalla selvitetään Vaskomäen muuttamista puistoalueeksi. Nykyään Klaukkalan keskustan painopiste siirtymässä hieman uuden matkakeskuksen, ja Viirinlaakson rakentamisen myötä. Myös urheilualueen läheisyyteen on nousemassa uusia kerrostaloja, joten Klaukkalan yleisilme on muuttumassa yhä kerrostalovaltaisemmaksi. Klaukkalan keskusta saa tulevaisuudessa uusia kerrostaloja vielä ainakin Viirinlaakson vieressä sijaitsevaan Kyijynpuistoon.
Klaukkalan palvelut ovat väestön lisääntymisen myötä alkaneet kehittyä vauhdilla. Virkistymismahdollisuuksia tarjoavat Klaukkalan urheilualue, Monikko, useat lenkkipolut, uimaranta, sekä jäähalli ja yksityinen tennishalli. Klaukkalan Tornimäkeen on tulossa kevään-kesän 2018 aikana kuntoportaat. Kuntoportaisiin tulee 337 askelmaa, ja sen korkeusero tulee olemaan 51 metriä.
Päivittäistavarakauppoja Klaukkalassa on neljä. Taajamassa on myös pikaruokaloita ja ravintoloita.
Klaukkalan palveluvalikoimaan kuuluu terveysasema, kirjasto, optikoita, kaksi kunnan hammashoitolaa ja yksityinen hammaslääkäri, sekä rautakauppa K-Rauta ja Tokmanni. Lemmikeille Klaukkalassa on eläinlääkäriasema Taikatassu sekä eläintarvikeliikeet Musti ja Mirri ja Halikatti. Klaukkalassa sijaitsee myös Kauppakeskus Viiri. Tällä hetkellä Klaukkalassa on vain yksi apteekki, mutta toinen on suunnitteilla. Klaukkalan ainoan apteekin kuormitus alkaa käydä liian suureksi, sillä sen on palveltava yli 17 000 asukasta.
Pian Klaukkalaan saadaan myös uusi matkakeskus Viirinlaakson rakentamisen myötä. Klaukkalasta on hyvät bussiyhteydet Helsinkiin, Hyvinkäälle, sekä muualle Nurmijärvelle. Bussiliikennettä Nurmijärvellä hoitaa Korsisaari
Taajamassa sijaitsee myös teollisuusalue Järvihaka.
Klaukkalassa on useita peruskouluja, joista suurin on ala- ja yläasteena toimiva Isoniitun koulu. Muita kouluja ovat esimerkiksi Urheilupuiston koulu, Harjulan koulu, Syrjälän koulu, Lepsämän koulu, Klaukkalan koulu, Mäntysalon koulu, Haikalan koulu, Metsäkylän koulu, Isoniittu ja Valkjärven koulu sekä ruotsinkielinen Vendlaskolan. Klaukkalassa on myös yksi Nurmijärven kolmesta lukiosta: Arkadian Yhteislyseo. Urheilualueen vieressä sijaitsee vuonna 2017 valmistunut monitoimitalo Monikko. Monitoimitaloa käyttää mm. Nurmijärven tanssiopisto. Mahdollisena nähtävyytenä voidaan mainita vuonna 2004 valmistunut Klaukkalan kirkko. Kylässä sijaitsee myös vuonna 1995 valmistunut, hirsistä rakennettu ortodoksinen Pyhän Nektarios Eginalaisen kirkko.
Usein Klaukkalan nimen merkitystä on pohdittu. Useasta lähteestä kerätyn tiedon perusteella nimi tulee talonnimestä johon sisältyy varhaisen isännän nimi, kansanomainen muunnos pyhimyksennimestä Nikolaus. Talon nimi on alkuaan suomea ja sen isäntää on kutsuttu Klaukaksi. Jo 1540 kylästä mainitaan Klaukka-niminen talo (Klauko 1710). Ruotsinkielisessä nimessä jälkiosalla skog ”metsä” on korvattu suomen kielen -la-johdin: Klöckeskog ”Klaukan metsätalo”. Kylästä käytettyjä nimiä historiasta ovat myös Klöckeskoogh vuonna 1527, Klockskoby vuonna 1540, Klöckeskoby vuonna 1544, Klaukala hemmi vuonna 1835 ja Klaukkala vuonna 1866.
[mappress mapid=”4″]
Klaukkalan nimen historia
Välillä hieman kevyempää tietoa kesken kuntarakennehässäkän. Aina välillä kysytään mistä nimi Klaukkala, ruotsiksi Klövskog oikein tulee. Useasta lähteestä kerätyn tiedon perusteella nimi tulee talonnimestä, johon sisältyy varhaisen isännän nimi, kansanomainen muunnos pyhimyksennimestä Nikolaus. Ilmeisesti talon nimi on alkuaan suomea ja sen isäntää on kutsuttu Klaukaksi. Jo 1540 kylästä mainitaan Klaukka-niminen talo (Klauko 1710). Ruotsinkielisessä nimessä jälkiosalla skog ”metsä” on korvattu suomen kielen -la-johdin: Klöckeskog ”Klaukan metsätalo”. Kylästä käytettyjä nimiä historiasta ovat myös Klöckeskoogh 1527, Klockskoby 1540, Klöckeskoby 1544, Klaukala hemmi 1835 ja Klaukkala by 1866.
Nurmijärvion Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaanmaakunnassa. Kunnassa asuu 42 305 ihmistä. Nurmijärven pinta-ala on 367,26 km², josta 5,39 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 116,9 asukasta/km². Tuloveroprosentti on 19,5%. Nurmijärven vaakuna on sinipohjainen, jossa on allekkain 2+3+2 luonnonväristä vaaleatukkaista miestä, eli seitsemän veljestä, viitaten Aleksis Kiven synnyinpaikkaan.
Nurmijärven naapurikuntia ovat Espoo, Vantaa, Tuusula, Hyvinkää ja Vihti. Nurmijärvi on myös osa Helsingin seutua. Se sijaitsee nopeiden henkilöautoyhteyksien päässä Helsingistä, jonne matka Klaukkalasta kestää noin 30 minuuttia, Helsinki-Vantaan lentoasemalle 25 minuuttia, ja Kivistön asemalle noin 10 minuuttia. Linja-autoja Helsinkiin kulkee erityisesti Klaukkalasta melko tiheästi valtatietä 3 pitkin. Nurmijärven henkilöliikenne Hyvinkää–Karjaa-radalla lakkautettiin vuonna 1977.
Nurmijärvi on väkiluvultaan Suomen suurin kunta, joka ei käytä itsestään kaupunki-nimitystä. Nimityksestään huolimatta Nurmijärvi on tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan kaupunkimainen kunta, sillä sen suurimmassa taajamassa, Klaukkalassa, asuu yli 17 000 asukasta. Muita taajamia ovat Nurmijärven kirkonkylä, Rajamäki ja Röykkä. Nurmijärven kunta markkinoi itseään ns. Nurmijärvi-ilmiöön pohjautuvalla tunnuslauseella Nurmijärvi on ilmiö. Toisin kuin esim. Järvenpäällä, tai Keravalla, Nurmijärvellä ei ole yhtä selkeää keskustaa, vaan asutus on hajautunut erikokoisiin asutuskeskuksiin. Kunnan hallinto sijaitsee Nurmijärven kirkonkylässä. Nurmijärvi on toinen kahdesta Helsingin seudun kunnasta, joilla ei ole ruotsinkielistä nimeä, toinen on Mäntsälä.
Joukkoliikenne
Nurmijärvellä erityisesti Klaukkalasta on tiheät linja-autovuorot Helsinkiin. Klaukkalan Viirinlaaksoon on rakenteilla matkakeskus vanhan linja-autoaseman tilalle. Nurmijärvellä kulkee myös sisäisiä linja-autovuoroja. Nurmijärven kunnanvaltuusto on äänestänyt liittymisestä HSL-kuntayhtymään vuonna 2017, mutta liityntää ei ole tulossa. Nurmijärveläiset voivat ostaa HSL- lippuja HSL-alueella asuvien hinnalla, sillä Nurmijärvi on solminut kehyskuntasopimuksen HSL:n kanssa. Myös junaradan jatkamista Klaukkalaan on suunniteltu, todennäköisesti Vantaankosken radan jatkoksi. Viirinlaakson matkakeskuksen alle on varattu tilaa mahdollista rautatieasemaa varten. Marraskuussa 2017 Nurmijärven kunta ja Nurmijärven Linja Oy vaativat selvitystä Helsingin kaupungilta, koskien tietöiden takia erittäin ruuhkaista Mannerheimintietä. Kunta ja Nurmijärven Linja haluavat sujuvoittaa linja-autojen kulkemista. He väläyttivät jopa yksityisautojen siirtämistä kiertoteille ruuhka-aikaan. Kesällä 2017 Nurmijärven kunnanvaltuusto päätti olla liittymättä HSL-kuntayhtymään, ja valita ELY-keskuksen mallin. ELY-keskus kilpailutti Nurmijärven joukkoliikenteen, ja voittajaksi päätyi Nurmijärven Linja Oy (Korsisaari). Tarjouksia tuli vain yksi. Nurmijärven kunta ja Vantaan kaupunki suunittelevat yhteistyössä syöttöliikennettä Klaukkalasta Kivistöön johtuen siitä, että tällä hetkellä Kivistöön pääsee vain omalla kulkuvälineellä, tai jäämällä pois Keimolanportin pysäkeillä.
Rakennuksia
Nurmijärven virastotalo, Rajamäen kirkko, Kiljavan sairaala, Rajamäen uimahalli, Klaukkalan kirkko, Seitsemän veljeksen koulu, Urheilupuiston koulu, Isoniitun koulu, Klaukkalan koulu, Syrjälän koulu, Harjulan koulu, Arkadian yhteislyseo, Nurmijärven yhteiskoulu, koulutuskuntayhtymä Keuda, Klaukkalan terveysasema, Pyhän Nektarios Eginalaisen kirkko, monitoimitalo Monikko, Klaukkalan jäähalli, Nurmijärven kirkko, Rajamäen terveysasema, kauppakeskus Viiri, Taaborinvuoren kesäteatteri.
Esihistoria
Nurmijärven alueella oli asutusta jo esihistoriallisella ajalla. Asuinpaikkalöydöistä suurin osa ajoittuu kampakeraamisen kulttuurin keskivaiheille (n. 4 500 – 3 500 eKr). Asuinpaikat sijaitsivat silloisen meren, jokien ja järvien rannoilla.
Nurmijärven alue ilman Hyvinkäätä Litorinameren loppupuolella vuoden 2 000 paikkeilla eKr. Vesistöjen rantaviivat noudattavat 40 metrin korkeuskäyrää. Karttaan on merkitty esihistorialliset asuin- ja löytöpaikat. (Nurmijärven kunta, Kiinteistö- ja mittaustoimi)
Eräalueena
Nurmijärven alue oli keskiajalle tultaessa hämäläisten erämaa-aluetta vailla vakinaista asutusta. Hämeeseen, Janakkalan seudulle oli kehittynyt huomattava asutuskeskus, joka toimi turkisten keruu- ja kauppapaikkana. Sen asukkaat oppivat tuntemaan Nurmijärven alueen metsät ja joet kulkiessaan rannikolle.
Nurmijärven asuttaminen
Kartta vuodelta 1751Hallinnon kiinteyttämiseksi ja valtakunnan olojen vakiinnuttamiseksi alettiin myös Nurmijärven erämaita keskiajalla asuttaa. 1300-luvun loppupuolelta alkaen tänne tuli hämäläisiä pohjoisesta ja rannikolta jonkin verran ruotsinkielistä väestöä. 1400-luvun puolivälissä asutusta oli jo niin paljon, että voitiin puhua kylistä, mutta asutustoiminta jatkui edelleen vilkkaana runsaan sadan vuoden ajan.
Asutuskauden loppupuolella (1540) Nurmijärvellä oli 15 kylää ja niissä yhteensä 115 taloa. Asukkaita oli arvioiden mukaan vajaa tuhat. Selvästi eniten (20) taloja oli Kirkonkylässä.
Vuonna 1751 signeeratussa kartassa näkyy kaksi Nurmijärven vanhinta ja tärkeintä kulkuväylää: Vantaanjoki ja Helsingin ja Hämeenlinnan välinen maantie. ( F.J.Nordencreutz, kartta Hyvinkään kaupunginkirjastossa)
Itsenäinen seurakunta
1558 perustettiin Helsingin pitäjän alainen Nurmijärven kappeliseurakunta, joka itsenäistyi vuonna 1605. Hallinnollisesti pitäjä oli jakaantunut kolmen pitäjän kesken: Helsingin pitäjän, Lopen ja Vihdin. Koska Nurmijärvellä ei ollut omaa nimismiestä, nurmijärveläiset kävivät kolmen eri käräjäkunnan käräjillä ja maksoivat veronsa eri puolilla pitäjää hieman eri laskutapojen mukaan. Pitäjän väkiluku oli noin 650.
Kartanot
Nurmijärven alueelle syntyi 1500- ja 1600-lukujen taitteessa kolme kartanoa: Numlahti 1590-luvulla, Kytäjä 1630-luvulla ja Raala 1640-luvulla. Numlahden kartanossa harjoitettiin alusta alkaen pienimuotoista teollisuutta. Läheinen Kuhakoski teki mahdolliseksi mylly- ja sahatoiminnan. Myöhemmin kartano omisti myös sähkölaitoksen sekä tiilitehtaan ja meijerin. Raalan kartanosta kehittyi Adlercreutzin suvun omistuksessa 1800-luvulla Uudenmaan huomattavimpia torpparikartanoita.
Kartanoiden välityksellä nurmijärveläiset tutustuivat vuosien varrella moniin uusiin asioihin ja vaikuttaviin persoonallisuuksiin. Ensimmäisen automobiilin Suomessa osti Kytäjän kartanon isäntä Hjalmar Linder vuonna 1900. Hänen Renault-avovaununsa ranskalaisine kuljettajineen oli pitkään ihmettelyn kohde.
Raalan kartanoa pidetään Aleksis Kiven ”Seitsemän veljeksen” Viertolan kartanon esikuvana. Stenvalleilla oli kartanoon monia yhteyksiä. Kartanon pehtorin pojat olivat Aleksiksen leikkitovereita Helsingin yläalkeiskoulussa. Isä Erik Stenvall ja pojat Emanuel ja Alpertti räätälöivät viikkokausia kartanossa. Juhani meni naimisiin kartanon pehtorin tyttären kanssa, Emanuel nai kartanon sisäkön ja asettui Raalaan asumaan.
Tuloja metsistä Nurmijärven talonpojat alkoivat 1700-luvun alusta laajemmin käyttää metsiä hyväkseen. Helsingin porvarit olivat ryhtyneet käymään puutavarakauppaa ulkomaiden, lähinnä Hollannin, kanssa ja he tarvitsivat lähialueilta hyvien kulkumatkojen päästä puutavaraa myyntiin. Nurmijärveltä löytyi sopivia, joidenkin tietojen mukaan Uudenmaan parhaita metsiä. Myytävät hollantilaiset tukit, pelkat, olivat neliskulmaisiksi veistettyjä tukkeja, joita käytettiin laiturien, laivojen ja talojen rakentamiseen.
1700-luvulaa sahatavaran myynti voitti alaa tukkikaupalta. Raalan kartanon saha Nukarinkosken rannalla oli valtakunnallisestikin merkittävä, sillä sinne hankittiin ensimmäisenä Suomessa tehokkaat hollantilaiset terät. Tällaisilla sahanterillä samasta puumäärästä saatiin useampia lautoja ja nopeammin kuin aikaisemmin.
Omaksi pitäjäksi
Nurmijärven hallintopitäjä muodostettiin 1775. Siitä lähtien pitäjässä oli oma nimismies ja se oli kaikin puolin jakamaton kokonaisuus. Asukkaita Nurmijärvellä oli tuolloin 1471.
Nurmijärven rosvot Vuoden 1822 aikana liikkui Uudellamaalla ja Etelä-Hämeessä laajalti tunnettu, pelätty ja raaka rikollisjoukko, jota kutsuttiin Nurmijärven rosvoiksi. Ydinjoukkoon kuului alun perin 13 miestä, joista 6 oli kotoisin Nurmijärveltä. Päämieheksi kohosi Nummenpään Pihtimäen talon poika, kirvesmies Mikko Södergård, jonka vaikutuksesta Nurmijärvestä tuli joukon tärkein toiminta- ja tukialue. Kopla keräsi ryöstöretkillään huikeita omaisuuksia.
Suunnitelmallisesti toimineen rosvojoukon kiinniottamiseen tarvittiin lopulta liki 700 venäläissotilasta. Asukkaita Nurmijärvellä oli tuolloin noin 4 000. Rikollisten kiinniottamista vaikeutti tukijoukkojen runsaus. Rikosten tutkinta ja tuomitseminen olivat aikoinaan Suomen suurimpia rikosjuttuja.
Pääkaupunki työllistää
Helsingin rakennuskaudet 1800-luvulla merkitsivät kukoistuskautta puutavarakaupassa Keski-Uudellamaalla, myös Nurmijärvellä. Kaikki kynnelle kykenevät ryhtyivät sahureiksi. Eniten lautoja pitäjässä tehtiin Palojoen ja Siippoon kylissä, joissa saha ”porasi” muistitiedon mukaan joka talossa. Muista kylistä vietiin Helsinkiin enemmän karkeampia rakennustarvikkeita: hirsiä, parruja ja piiruja. Puutavaran myynti oli merkittävin yksittäinen ansiotulojen lähde nurmijärveläisille. 1830-luvun tilastojen mukaan noin 50 % ansiotuloista tuli puutavaran myynnistä ja lisäksi 22 % puutavaraan liittyvästä rahdinkuljetuksesta sahoilta.
1800-luvun lopulta alkaen Helsingin laajeneva teollisuus ja palvelut tarvitsivat yhä enemmän työvoimaa. Myös Nurmijärveltä lähdettiin rakennustyömiehiksi, palvelijattariksi ja muihin kasvavan kaupungin tarjoamiin töihin. Yhä useammin myös naiset alkoivat muuttaa. Vuonna 1900 Pitkänsillan pohjoispuolella, johon monet muualta tulleista työläisistä asettuivat, asui 305 Nurmijärvellä syntynyttä. Nurmijärven asukasluku oli tuolloin 9359.
Teollisuutta Nurmijärven ensimmäiset teollisuuslaitokset syntyivät 1800-luvun lopussa. Tärkeimmät niistä olivat Rajamäen hiivatehdas ja Hyvinkään villatehdas. Pienemmistä teollisuuslaitoksista merkittävimpiä olivat Kytäjän viinatehdas ja Kirkonkylässä toiminut Koposen lääketehdas, joka oli laatuaan Suomen ensimmäinen.
Nykyisin Rajamäkenä tunnettu kylä alkoi kasvaa muutaman talon ryhmittymästä omaksi kyläkseen Rajamäen hiivatehtaan (Hyvinkään tehtaan Osakeyhtiö) perustamisen (1888) jälkeen. Tehdas kasvoi pian Suomen suurimmaksi hiivatehtaaksi ja viinanpolttimoksi. Toisen maailmansodan aikana tehtaalla valmistettiin sodassa käytettyjä polttopulloja ”Molotovin coctaileja”. Nykyään Altia Oyj:n nimellä toimivan tehtaan yksi tunnetuimmista tuotteista on Rajamäen etikka.
Rajamäen tehtaiden arkkitehtuuriin kiinnitettiin alusta saakka huomiota. Tehdasrakennukset yhdessä työväen asuinrakennusten, kirkon, koulujen ja muiden julkisten rakennusten kanssa muodostavat yhden Suomen korkeatasoisimmista teollisista ympäristöistä.
Apteekkari Albin Koponen perusti 1899 Nurmijärvelle Suomen ensimmäisen lääketehtaan, Nurmijärven apteekin lääkelaboratoorin, myöhemmin Lääkelaboratorio Alb. Koposen. Tehtaan päätuotteita olivat ”Filisiini” ja ”Filicon” -nimiset lapamatolääkkeet, jotka valmistettiin kivikkoalvejuuren juurakoista. Tämä saniainen on nykyisin Nurmijärven nimikkokasvi. Tehtaan toiminta loppui Nurmijärvellä vuonna 1964.
Apteekkari Koponen oli paitsi apteekkari ja lääketehtailija myös keksijä ja insinööri. Suurin osa alkuaikoina tehtaalla käytetyistä laitteista olivat hänen itsensä suunnittelemia ja paikan päällä valmistettuja, samoin etiketit ja rasiat. Filisiinikapselirasian etiketin alakulmassa on kuva Koposen suunnittelemasta eetteriuuttauslaitteesta.
Muutoksia aluerajoissa Hyvinkäästä tuli rautateiden rakentamisen jälkeen solmukohta, jonka ympärille muodostui asutustaajama. Väkimäärän kasvaessa seurakunnalliset, sosiaaliset ja kunnalliset tarpeet lisääntyivät ja niiden hoitaminen oli työlästä etäällä sijaitsevassa Nurmijärven keskuksessa. Alueen asukkaat halusivat itsenäistyä ja Hyvinkää erosi omaksi kunnakseen emäpitäjästään Nurmijärvestä 1917. Eron jälkeen Nurmijärven väkiluku oli n. 7500.
Nurmijärvi luovutti alueitaan myös Tuusulan pitäjälle. Siippoon kylän asukkaiden piiristä lähti vuonna 1929 aloite kylän liittämisestä Tuusulaan, liitos tapahtui vuonna 1931.
Lisää asukkaita ja teollisuutta
1940-luvulta alkaen osa Helsingissä töissä käyvistä asettui asumaan Nurmijärvelle. Asutuksen painopiste kunnassa alkoi vähitellen muuttua. Rajamäki oli 1960-luvulle saakka kunnan suurin taajama. 1960-luvulla Kirkonkylän ja Klaukkalan asukasmäärät alkoivat voimakkaasti kasvaa. Vuonna 1960 Klaukkala ohitti Kirkonkylän väestömäärän ja vuonna 1970 Rajamäen. 1970-luku oli Nurmijärvelläkin kaupunkimaisen rakentamisen alkua. Erityisesti Klaukkalasta kehittyi vähitellen kaupunkimainen lähiö.
Vuonna 1940 Nurmijärven kunnan väkiluku oli noin 7 900, 1950 noin 10 500, 1970 noin 16 500, 1980 noin 22 000 ja 1990 noin 28 000. Vuoden 2004 alussa kunnassa oli noin 36 000 asukasta.
1960-luvulla kuntaan alkoi tulla lisää teollisuutta. Monet yritykset muuttivat Nurmijärvelle Helsingistä. Sijoittumisen tärkeimpiä syitä olivat työvoiman saanti, hyvät kulkuyhteydet, kunnan luovuttamat tontit ja pääkaupunkiseudun läheisyyden tuomat markkina-alueet. Nykyisin Nurmijärvi on väestömäärältään Suomen suurin maalaiskunta.
Koulutus
Nurmijärvellä on peruskoulutuksen osalta 17 alakoulua (yksi ruotsinkielinen), 2 yhtenäiskoulua, 1 erityiskoulu ja kolme yläkoulua.
Toisen asteen koulutuksen osalta Nurmijärvellä on kolme lukiota ja yksi ammattikoulu. Kirkonkylässä Nurmijärven yhteiskoulun lukio, Rajamäellä Rajamäen lukio ja Klaukkalassa Arkadian yhteislyseo. Viimeksi mainittu on yksityinen, kaksi muuta ovat Nurmijärven kunnan ylläpitämiä. Ammattikoulu sijaitsee Perttulassa.
Sääksjärven rannalla Kiljavalla sijaitsevat myös Sak-Opisto ja Humanistisen ammattikorkeakoulun Nurmijärven yksikkö.
Rajamäellä toimii Työtehoseuran aikuiskoulutuskeskus.
Terveys
Nurmijärvellä toimii kolme kunnallista terveysasemaa: Kirkonkylän, Klaukkalan ja Rajamäen terveysasemat. Lisäksi Nurmijärvellä sijaitsee Kiljavan sairaala, joka toimii nykyään kuntoutussairaalana. Vuoteen 1932 asti Röykässä toimi Nummelan keuhkotautiparantola, ja samassa rakennuksessa toimi vuoteen 1989 asti Röykän psykiatrinen sairaala.
Liikunta
Nurmijärvi tarjoaa runsaasti liikuntamahdollisuuksia erilaisten lenkkipolkujen, urheilualueiden, jäähallin ja kuntosalien myötä. Klaukkalan Tornimäkeen on tulossa kuntoportaat kevään-kesän 2018 aikana. Kuntoportaissa tulee olemaan 337 askelmaa, ja korkeusero tulee olemaan 51 metriä. Nurmijärven urheiluseuroja ovat mm. Nurmijärven Jalkapalloseura, Kurra Hockey, Nurmijärven Yleisurheilu, Rajamäen kehitys, Rajamäen Rykmentti, menestynyt salibandyseura SB-Pro sekä Nurmijärven Taitoluistelijat. Urheilualueita/kenttiä löytyy Klaukkalasta, Kirkonkylältä ja Rajamäestä.
Nurmijärvellä toimii neljä partiolippukuntaa: Jukolan Veljet ja Siskot, Klapaset, Rajamäen Metsänkävijät ja Lepsämän partio.
Nurmijärvellä sijaitsee myös Nurmijärvi Golf (NGK), joka sijaitsee Hanko-Hyvinkää-tien varrella. Kentällä on yhteensä 27 reikää sekä kaikille avoin par 3 -rata.
Kaupalliset palvelut
Nurmijärveltä löytyy muun muassa ruokakauppoja, apteekkeja, ravintoloita, pikaruokaravintoloita, erikoisliikkeitä, huoltoasemia ja autohuoltoja. Kuntaan oli/on suunnitteilla kauppakeskuksia Rajamäen Kylänpäähän ja Klaukkalan Viirinlaaksoon. Kylänpään kauppakeskuksen rakennustyöt aloitettiin aitaamalla rakennusalue loppukesästä 2017. Kylänpään kauppakeskukseen tulee kaksi päätoimijaa, S-Market ja K-Supermarket sekä 6-8 pienempää liikettä, muun muassa Hesburger ja Kotipizza. Kylänpään kauppakeskuksen pinta-ala tulee olemaan noin 4800 neliömetriä. Viirinlaaksoon oli alunperin suunnitteilla Prisma, mutta HOK-Elanto vetäytyi hankkeesta, ja avasi uuden S-Marketin Brunniin. Viirinlaaksoon on tällä hetkellä rakenteilla kunnallistekniikkaa ja matkakeskus. Kauppakeskuksesta ei ole vielä tietoa. Kuitenkin kunnan kaupalliset palvelut ovat parantuneet väestönkasvun myötä.
Kulttuuri
Nurmijärven nimikkolintu on palokärki (Dryocopus martinus), nimikkoeläin on mäyrä (Meles meles), nimikkokasvi on kivikkoalvejuuri (Dryopteris filix-mas). Kiljavalla sijaitsee kirkasvetinen ja laskuojaton Sääksjärvi, jonka vesi vaihtuu maaperän kautta. Se on itse asiassa Suomen suurin lähde, jota koristavat poikkeuksellisen upeat hiekkarannat. Kaikkiaan Nurmijärven alueella on vain vähän järviä: Valkjärvi Klaukkalan luoteispuolella, Vaaksinjärvi Röykässä ja Herustenjärvet kunnan pohjoispäässä. Pieni osa Vihtijärveä on Nurmijärven luoteiskulmassa.
Palojoen kylässä on vuodesta 1953 lähtien vietetty Taaborinvuoren Kivi-juhlia Aleksis Kiven kunniaksi. Ensimmäinen juhla järjestettiin teatterinjohtaja Vilho Siivolan aloitteesta.
Muutaman kilometrin päässä kirkonkylästä, Helsinki-Hämeenlinna -moottoritien ja vanhan kolmostien välissä, sijaitsee vuonna 2001 valmistunut tanssihalli Ruusulinna.
[mappress mapid=”3″]
Avainsanat: Klaukkala, matkailu, matkablogi, matkabloggaaja, Nurmijärvi kartta, Nurmijärvi Helsinki, Nurmijärvi uimaranta, Nurmijärvi kunnanjohtaja, Nurmijärvi sähkö, Vurmijärvi vaakuna, Nurmijärven virastotalo, Rajamäen kirkko, Kiljavan sairaala, Rajamäen uimahalli, Klaukkalan kirkko, Seitsemän veljeksen koulu, Urheilupuiston koulu, Isoniitun koulu, Klaukkalan koulu, Syrjälän koulu, Harjulan koulu, Arkadian yhteislyseo. Nurmijärven yhteiskoulu, koulutuskuntayhtymä Keuda, Klaukkalan terveysasema, Pyhän Nektarios Eginalaisen kirkko, monitoimitalo Monikko, Klaukkalan jäähalli, Nurmijärven kirkko, Rajamäen terveysasema, kauppakeskus Viiri, Taaborinvuoren kesäteatteri, Tietoa kunnasta, Nurmijärven kunta, Nurmijärven uutiset, Nurmijärven opisto, opiskelu, kurssit, Klövskog, Aleksis Kiven tie, visit Nurmijärvi, visit Klaukkala, tourist attraction, map
