NordenBladet —Eduskunta on toisessa käsittelyssä hyväksynyt Ahvenanmaan itsehallintolain muuttamisen. Muutos koskee Ahvenanmaan maakunnan taloudenhoitoa koskevia säännöksiä.
Ahvenanmaan itsehallintolain muuttamista koskevat päätökset on tehtävä perustuslain säätämisjärjestyksessä. Tämä tarkoitta, että muutos on ensin hyväksyttävä asian toisessa käsittelyssä yksinkertaisella enemmistöllä. Tämän jälkeen lakiehdotus jätetään lepäämään seuraavaan vaalikauteen. Vaalien jälkeen kokoontuvan eduskunnan tulee hyväksyä se asiasisällöltään muuttamattomana määräenemmistöllä, eli 2/3 enemmistöllä.
NordenBladet —Itämeren parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Kari Kulmala (sin.) nosti Brysselissä 21. helmikuuta esille merten, valtamerten ja rannikoiden suojelun ja kestävän käytön edistämisen tärkeyden YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä.
Kulmala on jo aiemmin esitellyt Itämeri-parlamentaarikoille aloitettaan siitä, millä toimenpiteillä Itämeren muoviroskaantumista voitaisiin vähentää. Yhtenä keinona poliittisen paineen ja yleisen tietoisuuden lisäämiseksi hän toivoo Itämeren parlamentaarikkokonferenssin jäsenten peräävän maidensa hallituksilta tiiviimpää yhteistyötä ja konkreettisempia toimenpiteitä muoviroskien vähentämiseksi.
”Itämeren alueen maiden hallitusten tulee tehdä entistä tiiviimpää ja käytännönläheisempää Itämeri-yhteistyötä, johon otetaan mukaan myös tulevaisuuden päättäjät, muut alueelliset, kansalliset ja paikalliset järjestöt ja tahot YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi”, Kulmala sanoo.
Itämeren parlamentaarikkokonferenssin pysyvä komitea on koolla Brysselissä Belgiassa 21.–22.2. Komitean parlamentaarikot kuulivat myös Euroopan parlamentin ja komission edustajia Itämeri-yhteistyön ajankohtaisista hankkeista ja osallistuivat Brysselissä seminaariin, joka käsitteli taistelua EU-alueen sisällä leviäviä epädemokraattisia suuntauksia vastaan.
NordenBladet —Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk.) on huolissaan valeuutisten ja propagandan demokratialle muodostamasta uhasta.
”Meillä on jo todisteita siitä, että valeuutisilla on vaikutettu vaalituloksiin. Se on uhka demokraattisen järjestelmän uskottavuudelle. Propagandaa ja vaalivaikuttamista on ollut aina, mutta internetin ja sosiaalisen median kautta väärät tiedot leviävät ja aiheuttavat vahinkoa nopeammin kuin koskaan”, hän totesi puhuessaan aiheesta Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen talvi-istunnossa Wienissä torstaina.
Ennen valintaansa kansanedustajaksi Paloniemi työskenteli toimittajana ja tietää, että perinteisen median uutisointia ohjaa pyrkimys totuuteen ja tasapuolisuuteen. Verkkomaailman hämäräperäisiä jakelualustoja eivät journalistin eettiset ohjeet sido, eikä julkaisijaa saada rikosvastuuseen kunnianloukkauksista, herjauksista, solvauksista tai vihapuheesta.
”Tähän pitää saada muutos, ja meidän kansanedustajien on omissa maissamme painostettava hallituksiamme toimimaan. Mitä demokratiasta on enää jäljellä, jos pahantahtoiset voimat yhteiskuntiemme sisällä ja niiden ulkopuolella voivat ohjailla vaalituloksia, levittää epäluottamusta ja lietsoa kansanryhmiä toisiaan vastaan?” hän kysyi.
Tärkeintä Paloniemen mielestä on kuitenkin pitää huolta kehittyneiden kansakuntien koulutus- ja sivistystasosta niin, että ihmiset kykenevät kriittiseen ajatteluun ja erottamaan mediassa oikean ja väärän tiedon levittäjät.
”Itse kukin voi tykönään miettiä, mitä netistä lukee ja varsinkin jakaa eteenpäin sekä pyrkiä tunnistamaan ne voimat, jotka haluavat vahingoittaa yhteiskuntiamme”, hän päätti.
Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen talvi-istunto järjestetään Itävallan Wienissä 21.–22.2.2019. Eduskunnasta kokoukseen osallistuvat Paloniemen ohella Kimmo Kivelä (Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja, sin.) ja Markku Rossi (kesk.).
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö on maailman laajapohjaisin turvallisuutta käsittelevä alueellinen järjestö. Euroopan ja Keski-Aasian maiden lisäksi jäseninä ovat Yhdysvallat ja Kanada. Parlamentaarisen yleiskokouksen näkyvin tehtävä on kansainvälinen vaalitarkkailu, minkä lisäksi yleiskokous antaa suosituksia ja ehdotuksia ministerineuvostolle sekä ottaa julkilausumillaan kantaa ajankohtaisiin politiikan tapahtumiin.
NordenBladet —Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta antoi torstaina 21. helmikuuta mietinnön (StVM 35/2018vp) korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltoa koskevan lain säätämisestä. Lailla yhtenäistetään ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja yliopisto-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelut koko maassa. Mietintö on yksimielinen. Lakien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2021 alusta.
Nykyisin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) toteuttaa opiskeluterveydenhuollon palvelut yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoille. Uuden lain myötä YTHS:n palvelut laajenevat koskemaan myös ammattikorkeakouluopiskelijoita. Jatkossa Kela vastaa opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä ja YTHS toimii palvelujen tuottajana.
Opiskeluterveydenhuollon palveluihin kuuluvat perusterveydenhuollon terveyden- ja sairaanhoidon palvelut. Valiokunta pitää hyvänä, että opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu lisäksi opiskelijan erityisen tuen tai tutkimuksen tarpeen varhainen tunnistaminen, ja tarvittaessa jatkotutkimuksiin tai jatkohoitoon ohjaaminen sekä psykoterapiaan ohjaamisen edellyttämä hoito ja lausunto.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää eri korkeakouluopintoja suorittavien yhdenvertaisuuden kannalta myönteisenä, että YTHS:n tuottama opiskeluterveydenhuolto laajennetaan koskemaan kaikkia korkeakouluopiskelijoita. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että järjestelmän voidaan katsoa laajennuksen jälkeenkin olevan eriarvoistava, koska toisen asteen opiskelijat jäävät sen ulkopuolelle. Valiokunta katsoo, että myös toisen asteen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelujen riittävyys ja laatu tulee turvata.
YTHS:n palvelujen laajentuminen kattamaan ammattikorkeakouluopiskelijat tarkoittaa, että YTHS:n palvelujen piirissä olevien opiskelijoiden määrä yli kaksinkertaistuu. YTHS:lle tämä merkitsee huomattavaa toiminnan laajentamisen tarvetta. Valiokunta toteaa, että palvelutuotannon kasvattaminen edellyttää toiminnan riittävää resursointia.
NordenBladet — Eduskunnan kirjastossa kokoamassamme Eduskuntavaalit-tietopaketissa pyrimme vastaamaan kysymykseen, mistä eduskuntavaaleissa on kyse.
Eduskunnan kirjastossa kokoamassamme Eduskuntavaalit-tietopaketissa pyrimme vastaamaan kysymykseen, mistä eduskuntavaaleissa on kyse.
Uudistetussa tietopaketissa käydään läpi vaalilainsäädäntöä, vaalien keskeisiä periaatteita ja mm. vaalirahoitusta koskevia seikkoja. Lisäksi tietopakettiin on liitetty mukaan huhtikuussa 2019 pidettävien Eduskuntavaalien aikatauluun ja toimittamiseen, puolueisiin, ehdokkaisiin, äänestäjiin ja vaalien tulokseen liittyviä tietoja.
Keskeinen tietopaketin lähde on oikeusministeriön Vaalit.fi-verkkopalvelu. Tietopakettiin on myös linkitetty mm. vaaleihin liittyvää aineistoa, jota löytyy Eduskunnan kirjaston kokoelmista. Tietopakettia täydennetään vaalien lähestyessä mm. tiedoilla vaalikoneista.
Suomen perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Eduskunta säätää lait, päättää valtion talousarviosta, käsittelee kansainväliset sopimukset, valvoo maan hallituksen toimia ja valitsee pääministerin. Kansanedustajat eduskuntaan valitaan joka neljäs vuosi toimitettavilla vaaleilla.
NordenBladet —Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen talvi-istunto pidetään Itävallan Wienissä 21.–22.2.2019. Kokouksessa keskustellaan muun muassa sananvapaudesta, terrorismin torjunnasta, pitkittyneistä konflikteista ja maahanmuutosta.
Kokouksessa kuullaan myös yleiskokouksen puheenjohtajan ja pääsihteerit katsaukset sekä hallitustenvälisen Etyjin puheenjohtamaan Slovakian ulkoministerin Miroslav Lajčákin esitys puheenjohtajakauden teemoista.
Eduskunnasta kokoukseen osallistuvat Aila Paloniemi (Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, kesk.), Kimmo Kivelä (varapuheenjohtaja, sin.) ja Markku Rossi (kesk.).
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö on maailman laajapohjaisin turvallisuutta käsittelevä alueellinen järjestö. Euroopan ja Keski-Aasian maiden lisäksi jäseninä ovat Yhdysvallat ja Kanada. Parlamentaarisen yleiskokouksen näkyvin tehtävä on kansainvälinen vaalitarkkailu, minkä lisäksi yleiskokous antaa suosituksia ja ehdotuksia ministerineuvostolle sekä ottaa julkilausumillaan kantaa ajankohtaisiin politiikan tapahtumiin.
NordenBladet — Eduskunnan puhemies Paula Risikko pitää keskiviikkona päättynyttä puhemiesvaltuuskunnan vierailua Tšekin tasavaltaan kaikin puolin onnistuneena. Vierailun isäntiä kiinnosti Suomen tapa ratkaista useille Euroopan maille yhteisiä ongelmia, ja kaikki tapaamiset vahvistivat ajatusta, että Suomen ja Tšekin suhteet ovat erinomaiset.
”Parlamentin alahuoneen puhemies Radek Vondráček ilmaisi arvostuksensa Suomen tavasta hoitaa ulkopolitiikkaa korostamalla vuoropuhelua ja puolustamalla länsimaisia arvoja ja oikeusvaltioperiaatteita. Se oli hienoa kuultavaa”, Risikko sanoo.
Vondráček on myös Tšekin pääministeripuolueen tuore varapuheenjohtaja. Vondráčekia ja keskusteluihin osallistuneita muita tšekkiläisiä kansanedustajia kiinnosti kuulla, miten Suomessa valmistaudutaan sekä huhtikuun eduskunta- että toukokuun europarlamenttivaaleihin ja miten kaksien vaalien läheisyys vaikuttaa vaaliteemoihin.
”Hienoa, että tapaamisissa vierailun isännät kehuivat Suomen koulutusjärjestelmää ja halusivat oppia siitä lisää”, puhemies Risikko toteaa tyytyväisenä.
Muita keskusteluaiheita aiheita olivat sosiaali- ja terveyspolitiikka, teknologian hyödyntäminen, tietoliikenne ja digitalisaation tuomat mahdollisuudet sekä turvallisuuteen liittyvät kysymykset.
Risikko valtuuskuntineen tapasi myös Tšekin parlamentin alahuoneen Euroopan kysymyksiä seuraavan valiokunnan, jota kiinnosti, miten Suomi valmistautuu Iso-Britannian lähtöön EU:sta. Lisäksi tšekit halusivat kuulla muun muassa Suomen perustulomallin tuloksista ja suhtautumisesta ydinenergiaan.
Puhemiesvaltuuskunnalla oli myös tapaaminen Tšekin parlamentin ylähuoneen eli senaatin puhemiehen Jaroslav Kuberan sekä parlamentin Pohjoismaiden ystävyysryhmän kanssa.
”Näissä keskusteluissa nousi esille muun muassa sosiaali- ja terveyspolitiikka liittyen erityisesti ikääntyvän väestörakenteen haasteisiin sekä koulutuksen ja liikunnan vaikutus kansanterveyteen ja erityisesti lasten ja nuorten terveellisten elämäntapojen edistämiseen”, kertoo puhemies Risikko tyytyväisenä hänelle itselleenkin tärkeiden teemojen esiinnoususta.
Puhemiesvaltuuskunta vieraili Tšekissä 19.–20.2. maan parlamentin alahuoneen puhemiehen Radek Vondráčekin kutsusta. Valtuuskuntaan kuuluivat Risikon lisäksi kansanedustajat Marisanna Jarva (kesk.) ja Olli-Poika Parviainen (vihr.).
NordenBladet – Helsingin kaupungin Vuoden kulttuuriteko 2018 -palkinto myönnettiin tänään kirjasto Oodissa nuorten lukutaidon parantamiseen keskittyneelle Sanat haltuun -projektille. Palkinto on 5 000 euron suuruinen. Sen lisäksi jaettiin kaksi kunniamainintaa. Ne annettiin Pop up -kinolle sekä Reflektor-valotaideryhmälle.
Sanat haltuun -projektissa nuoria innostetaan lukemaan rap-lyriikan avustuksella. Tavoitteena on tunnistaa nuorten lukutaidon ongelmat ja löytää äidinkielen opiskeluun uusia opetusmetodeja. Projektissa työskentelevät Aleksis Salusjärvi, Mikko Sarjanen ja Hanna Markkanen, ja sen taustatukena on Lukukeskus.
– Hankkeemme haluaa herättää keskustelua ja nostaa tietoisuutta nuorten lukutaito-ongelmista sekä lisätä ymmärrystä siitä, millaisia vaikutuksia lukutaitovaikeuksilla on nuoren elämään, kertoo Aleksis Salusjärvi.
– Tavoite on saada etenkin nuoret miehet innostumaan lukemisesta hyvän lukutaidon saavuttamiseksi.
Palkitsemisperusteissa todetaan Sanat haltuun -projektin tehneen ainutlaatuista työtä lukutaidon parantamiseksi ammattia opiskelevien, vankien ja erityis- ja sairaalakouluissa opiskelevien nuorten keskuudessa.
– Projekti on ollut merkityksellinen ja vaikutuksia omaava, syrjäytymistä estävä hanke, jossa yhdistyy monien toimijoiden asiantuntemus opettajista, tutkijoista räppäreihin, riimittelijöihin ja musiikintekijöihin, perustelee palkitsemista kulttuurijohtaja Tuula Haavisto.
Kunniaa ja mainetta kiertävälle elokuvateatterille ja valotaiteelle
Kunniamaininnan saivat uusia avauksia tehneet Pop up -kino ja valotaideryhmä Reflektor.
Pop up -kinon ajatuksena on tarjota erityisiä, matalan kynnyksen elokuvienkatselupuitteita kaikille kaupunkilaisille yllättävissä, merkityksellisissä ja kaikkien tavoitettavissa olevissa paikoissa.
Reflektor-ryhmä on puolestaan Kööpenhaminassa vuosina 2016–2017 järjestetyn Reflektor-festivaalin sisarfestivaali ja merkittävä lisä kotimaiselle valotaidekentälle. Sen kautta katsotaan avautuvan mahdollisuus kansainväliseen kuratointi- ja tuotantoyhteistyöhön.
Helsingin Vuoden Kulttuuriteko -palkinnon jakaa vuosittain Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kulttuuri- ja kirjastojaosto. Ehdotukset palkittavista tekevät aiempina vuosina palkitut.
NordenBladet – Pohjoismaiden ministerineuvosto vahvistaa pohjoismaalaisille suunnattua neuvontapalveluaan. Info Pohjola on palvellut vuodenvaihteesta lähtien myös yksityishenkilöitä, jotka haluavat lisätietoa pohjoismaisista tuki- ja rahoitusmahdollisuuksista tai ovat kiinnostuneita yritystoiminnan harjoittamisesta muissa Pohjoismaissa.
Info Pohjola on uusi nimi ministerineuvoston aiemmalle Haloo Pohjola -neuvontapalvelulle, joka on jo vuosia auttanut kansalaisia Pohjolassa muuttamiseen, opiskeluun tai työskentelyyn liittyvissä kysymyksissä. Palvelu on ministerineuvoston tärkein kansalaistiedotuksen kanava, ja sillä on suosittu sivusto.
Vuodenvaihteessa neuvontapalvelun nimi muuttui Info Pohjolaksi. Uudistuksella haluttiin selkeyttää palvelun luonnetta, ja samalla laajennettiin sen tehtäväkenttää. Nyt Info Pohjola neuvoo myös yksityishenkilöitä, jotka haluavat harjoittaa yritystoimintaa muissa Pohjoismaissa. Käytännössä kyse on siitä, että ihmisiä ohjataan ottamaan yhteyttä oikeaan tahoon. Lisäksi Info Pohjola antaa kansalaisille tietoa pohjoismaisista tuki- ja rahoitusmahdollisuuksista ja ylipäätään pohjoismaisesta yhteistyöstä.
– Olemme todenneet kansalaisten tiedontarpeen kasvaneen. Siksi on paikallaan, että Info Pohjolasta saa jatkossa myös yleistietoa pohjoismaisesta yhteistyöstä ja pohjoismaisista tukijärjestelmistä. Vapaa liikkuvuus hyödyttää kaikkia Pohjoismaita, ja pohjoismaisen yhteistyön on kaikin tavoin pyrittävä helpottamaan kansalaisten liikkuvuutta. Info Pohjolalla on tässä tärkeä rooli, sanoo Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Dagfinn Høybråten.
Omakielistä tietoa
Info Pohjola on osa Pohjoismaiden ministerineuvoston sivustoa norden.org. Palvelulla on lisäksi fyysiset toimistot kaikissa Pohjoismaissa sekä Ahvenanmaalla, Färsaarilla ja Grönlannissa. Neuvontaa annetaan kaikilla Pohjolan kielillä ja englanniksi.
Palvelu on ensisijaisesti verkkopohjainen, eli Info Pohjolaan otetaan yhteyttä sivustossa olevan lomakkeen avulla. Kussakin maassa on kuitenkin käytössä myös puhelinnumero, johon kiinnostuneet voivat soittaa.
NordenBladet – Pohjoismaiden neuvoston Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunta haluaa tehdä Pohjolasta edelläkävijäalueen työssä, jossa ehkäistään yhteiskunnan huono-osaisten ryhmien syrjäytymistä. Työn lähtökohtana on sosiaalialan pohjoismaisen yhteistyön strategiaselvitys ”Tiedolla tehoa käytännön toimiin”. Pohjolasta halutaan tehdä maailman integroitunein alue, ja tavoitteeseen pyritään muun muassa sosiaalisilla investoinneilla ja ennaltaehkäisyllä.
– Kenenkään pohjoismaalaisen ei pitäisi kokea itseään syrjäytyneeksi. Meillä on näin ollen velvollisuus huolehtia siitä, että sosiaalialalla on parhaat mahdolliset rakenteet ja käytännöt, joilla tuetaan muun muassa huono-osaisia nuoria, sanoo Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunnan puheenjohtaja Bente Stein Mathisen. Syrjäytymisen ehkäisemistä koskevan alkuperäisen ehdotuksen teki Pohjoismaiden neuvoston sosiaalidemokraattinen ryhmä viime syksynä, ja neuvoston hyvinvointivaliokunta päätti nyt lähteä edistämään asiaa vuoden ensimmäisessä kokouksessaan Reykjavikissa. Käytännössä Pohjoismaiden ministerineuvoston halutaan vahvistavan malleja ja kannustimia, jotka poikivat sosiaalisia investointeja ja ennalta ehkäisevää työtä syrjäytymisen torjumiseksi.
Nuoret ja muut syrjäytyneiden ryhmät
Syrjäytyminen kattaa käsitteenä ihmiset, jotka eivät koe yhteiskunnallista osallisuutta ja joiden fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi on siksi uhattuna. Erityisen haavoittuvia ryhmiä ovat maahanmuuttajat, psyykkisesti sairastuneet, vammaiset ja päihdeongelmaiset henkilöt tai sosiaalisesti kuormittuneista ympäristöistä tulevat nuoret. Näille hyvin erilaisille ihmisille on yhteistä se, että he elävät yhteiskunnassa, joka ei aina vastaa heidän tarpeisiinsa. Esimerkiksi syrjäytyneille nuorille on usein tunnusomaista se, että he ovat keskeyttäneet koulun ja ovat ulkona järjestöelämästä. Heillä on usein myös heikkoresurssiset vanhemmat ja kytevä epäluottamus omaan tulevaisuuteen ja paikkaan yhteiskunnassa. Nuorten Pohjoismaiden neuvoston jäsen Anna Falkenberg suhtautuu myönteisesti syrjäytymisen ehkäisytyön tavoitteisiin ja toteaa näin:
– On tärkeää keskittyä ennaltaehkäisyyn ja erilaisiin nuorisoryhmiin. Mitä aikaisemmin toimia toteutetaan, sitä parempia ovat tulokset yksittäisten nuorten ja koko yhteiskunnan kannalta.
Sosiaalisia investointeja ja ennaltaehkäisyä
Pohjoismaiden neuvoston hyvinvointivaliokunta perustaa työnsä strategiaselvitykseen ”Tiedolla tehoa käytännön toimiin”. Selvitys sisältää 14 ehdotusta sosiaalialan pohjoismaisen yhteistyön kehittämisestä. Hyvinvointivaliokunnan syrjäytymistyön keskiössä on erityisesti kaksi ehdotusta, jotka koskevat sosiaalisia investointeja ja ennaltaehkäisyä. Sosiaalisilla investoinneilla pyritään luomaan järjestelmiä, jotka tarjoavat uusia ja pitkäjänteisiä ratkaisuja. Niiden hyödyt eivät kuitenkaan näy viivan alla lyhyellä aikavälillä, ja ratkaisuja voi myös olla vaikea konkretisoida esimerkiksi kansalaisille. Ennaltaehkäisyssä on yksinkertaisesti kyse siitä, että toimitaan ennen vahingon sattumista. Tätäkin työtä on kuitenkin vaikea konkretisoida, koska miten voidaan mitata tarkasti sellaista, mitä ei ole tapahtunut?
Jaetaan toimivia ratkaisuja ja torjutaan toimimattomat
Haasteita siis riittää. Juuri tämän vuoksi Pohjoismaiden neuvosto toivoo Pohjoismaiden ministerineuvoston edistävän järjestelmiä ja panostuksia, jotka johtavat sosiaalisiin innovaatioihin ja ennaltaehkäisyyn syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Niitä tulisi sen jälkeen jakaa strategiaselvityksen moton mukaisesti: jaetaan toimivia ratkaisuja ja torjutaan toimimattomat. Tämä hyödyttäisi yksilöitä ja toisi myös yhteiskunnalle taloudellista hyötyä. Esimerkiksi norjalaiset tutkimukset osoittavat, että jokainen toisen asteen koulutuksen suorittava oppilas tuottaa yhteiskunnalle lähes miljoona kruunua.
Tukea YK:n kestävyystavoitteille
Pohjoismaisen yhteistyön tavoitteena on tehdä Pohjolasta maailman integroitunein alue. Syrjäytymisen ehkäisy auttaa tavoitteen saavuttamisessa ja tukee samalla YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman kestävän kehityksen tavoitteita. Erityisesti se tukee tavoitetta 10: Vähennetään yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja edistetään kaikkien sosiaalista, taloudellista ja poliittista osallistumista iästä, sukupuolesta, vammaisuudesta, rodusta, etnisyydestä, alkuperästä, uskonnosta tai taloudellisesta tai muusta asemasta riippumatta.
