NordenBladet — Kuluttaja-asian neuvottelukunta kokoontui 2.6.2021 aiheenaan uusi Euroopan komission kuluttaja-asioiden toiminta-ohjelma. Käytännössä ohjelma on Euroopan unionin visio siitä, miten kuluttajapolitiikkaa uudistetaan.Yksi toiminta-ohjelman painopisteistä on vihreä siirtymä. Vihreä siirtymä tarkoittaa ympäristönäkökulman merkityksen lisäämistä kuluttajapolitiikassa. Vihreän siirtymän näkökulmasta ohjelma pyrkii edistämään esimerkiksi kiertotaloutta ja suojelemaan kuluttajia viherpesulta. Valtioneuvosto teki huhtikuussa 2021 päätöksen kansallisesta kiertotalouden strategisesta ohjelmasta. Sen tavoitteena on, että kuluttaminen perustuu jatkossa kestäviin valintoihin, vuokraamiseen, uudelleenkäyttöön, jakamiseen ja kierrättämiseen.– Ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi muutos, jolla kiertotaloudesta luodaan talouden uusi perusta vuoteen 2035 mennessä. Hallitus haluaa näin vahvistaa Suomen roolia kiertotalouden edelläkävijänä, toteaa neuvottelukunnan puheenjohtaja, työministeri Tuula Haatainen.EU:ssa tutkitaan kuluttajakäyttäytymistä Kokouksessa kuultiin alustuksia siitä, miten kuluttajia saadaan tekemään sellaisia valintoja, että sekä EU:n että kansallisen toiminta-ohjelman tavoitteet täyttyisivät. EU:ssa on tällä hetkellä käynnissä kuluttajien käyttäytymisestä useita tutkimushankkeita, joiden pohjalta lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa. – Informaatiota tärkeämpää on usein, missä yhteydessä informaatio annetaan ja miten se esitetään, sanoo kuluttaja-asianeuvos Anja Peltonen Kilpailu- ja kuluttajavirastosta. Kokouksessa keskusteltiin myös mainonnan ympäristöväittämistä sekä hiilineutraaliuteen viittaavista pakkausmerkinnöistä.– Ei ole helppoa ymmärtää, mikä tuote on aidosti vihreää ja vähähiilistä. Siihen tarvitaan vahva tieteellinen pohja, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Epidemiatilanne Suomessa on viimeksi kuluneen viikon aikana selvästi parantunut. Alueiden epidemiatilanteissa on suuria eroja. Maan etelä- ja lounaisosissa sekä Keski-Pohjanmaalla tapausten ilmaantuvuus on edelleen suurempi kuin muualla maassa. Epidemia on monella alueella kuitenkin rauhoittunut.Sekä Varsinais-Suomessa että Uudellamaalla ilmaantuvuus on pienentynyt toukokuun aikana. Arvioitu tehollinen tartuttavuusluku on tällä hetkellä 0,75–0,95 (90 % todennäköisyysväli). Viikolla 21 (24.-30.5.) uusia tapauksia todettiin 877, mikä on yli 400 tapausta vähemmän kuin edellisellä viikolla, jolloin tapauksia oli 1 312. Uusien tapausten ilmaantuvuus 100 000 asukasta kohti oli kahden viimeksi kuluneen viikon (17.–30.5.) aikana 40, kun näitä edeltävän kahden viikon (3.–16.5.) aikana ilmaantuvuus oli 53Kotimaassa saaduista tartunnoista 70 %:ssa tartunnanlähde saatiin selvitettyä. Uusista tartunnoista 27 % todettiin henkilöillä, jotka olivat tartunnan toteamishetkellä karanteenissa. Ulkomailla saatujen tartuntojen osuus uusista tartunnoista oli 7,5 %, ja näistä aiheutuneiden jatkotartuntojen osuus oli kaikista tartunnoista 0,7 %. Viikolla 21 tehtiin yli 120 000 koronavirustestiä, mikä on samaa tasoa kuin edellisellä viikolla. Positiivisten näytteiden osuus oli viime viikosta pienentynyt: viikolla 21 osuus oli 0,7 %. Viimeksi positiivisten näytteiden osuus kaikista otetuista näytteistä on ollut alle prosentin syyskuussa 2020 ennen epidemian kiihtymistä. Koronarokotukset ovat edenneet hyvin. Koko maassa kaikista yli 16-vuotiaista noin 54 % on saanut yhden rokoteannoksen. Koronarokote suojaa hyvin koronavirustautia ja sen vakavia muotoja sekä virusmuunnoksia vastaan. Rokote ei kuitenkaan täysin poista tartunnan saamisen ja tartuttamisen riskiä. Siksi on tärkeää, että myös yhden tai kaksi rokoteannosta saaneet huolehtivat edelleen turvaväleistä, käyttävät kasvomaskia, pesevät käsiä ja noudattavat muita ohjeita viruksen leviämisen ehkäisemiseksi.Sairaalahoidon tarve vähentynytToukokuun puolenvälin jälkeen covid-19-taudin vuoksi sairaalahoidossa olevia potilaita on ollut vähemmän. Myös tehohoitopotilaiden määrä on laskenut. Keskiviikkona 2.6. tehohoidossa oli 14 potilasta, perusterveydenhuollon osastoilla 22 potilasta, ja erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla 43 koronapotilasta. Yhteensä sairaalahoidossa oli 79 potilasta koronavirusinfektion vuoksi. Tautiin liittyviä kuolemantapauksia oli 2.6.2021 mennessä raportoitu yhteensä 959.Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilla. Koronaviruksen seuranta (THL)Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Koronavirus lukuina (HUS)Toimintasuunnitelma covid-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:21) Tehohoidon kuukausiraportti 2.6.2021 (Kansallinen tehohoidon koordinoiva toimisto)Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen (THL)Covid-19-rokotusten edistyminen (THL)Suuntaviivat covid-19-epidemiaan liittyvien rajoitustoimien ja -suositusten hallitulle purkamiselle: Hallituksen muistio 20.4.2021 (VNK)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi tukee kansainvälistä rokoteallianssia Gavia 10 miljoonalla eurolla vuonna 2021.Suomi kertoi 10 miljoonan euron rahoituslupauksesta globaaliin rokotesolidaarisuuteen rokotehuippukokouksessa 2. kesäkuuta. Suomi kanavoi tukensa kansainvälisen rokoteallianssin Gavin hallinnoiman COVAX AMC-mekanismin kautta varmistaakseen, että COVID-19-rokotteiden saatavuutta parannetaan kehittyvissä maissa ja rokotteet kohdennetaan tasa-arvoisesti.  Kehittyvien maiden tukeminen rokotteiden saatavuudessa on välttämätöntä paitsi solidaarisuuden myös Suomen ja EU:n oman terveysturvallisuuden ja talouden näkökulmasta.Virtuaalisen rahoituslupauskokouksen isännöi Japanin pääministeri Yoshihide Suga ja Gavin johtokunnan puheenjohtaja José Manuel Barroso. Kokous toi yhteen valtionjohtajia, yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan edustajia sekä keskeiset tekniset kumppanit. Tilaisuuden tavoitteena oli lisätä koronarokotteiden saatavuutta kehittyvissä maissa. Suomea kokouksessa edusti kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.”Monenvälinen yhteistyö ja rokotteiden saatavuuden parantaminen maailmanlaajuisesti ovat välttämättömiä pandemian lopettamiseksi. Tuki rokoteallianssi Gaville on osoitus Suomen sitoutumisesta rokotesolidaarisuuden tehostamiseen. Tavoitteenamme on jatkaa Gavin tukemista myös vuonna 2022, sillä pandemian vaikutukset ovat pitkäkestoisia”, totesi ministeri Skinnari.Lisäksi hallitus on esittänyt osana vuoden 2021 kolmatta lisätalousarviota 10 miljoonan euron lisärahoitusta kehitysmaiden rokotustarpeisiin korostaen jaon humanitaarisia perusteita. Esitys on sidottu rokoteannoksiin, jotka Suomella jäävät käyttämättä sen osuudesta EU:n rokotehankintojen kokonaisuudessa.Suomi on sitoutunut yhdessä muiden EU-jäsenmaiden ja Euroopan komission kanssa solidaarisuuteen pandemian hoidossa. Tämä tarkoittaa tarvittavien lääkkeiden, rokotteiden ja diagnostiikan jakamista yhdenvertaisesti. Gavin hallinnoima COVAX:in ennakko-ostosopimusmekanismi (Advanced Market Commitment, AMC) on tarkoitettu kehitysmaiden tarpeisiin. COVAX on tärkein kanava monenväliseen yhteistyöhön COVID-19-rokotteiden tasavertaisen saatavuuden varmistamiseksi. EU on sen merkittävä tukija. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on valinnut Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksen valmistelemaan kehittämisohjelman, jolla vahvistetaan lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja varhaiskasvatuksessa.Tuikku – tunnetaitoja ja osallisuutta varhaiskasvatukseen -hankkeen tavoitteena on pilotoida ja kehittää vahvaan tutkimusnäyttöön perustuva toimintamalli lasten tunne-, sosiaalisten ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen ja kiusaamisen ennaltaehkäisyyn varhaiskasvatuksen kaikissa toimintamuodoissa sekä esiopetuksessa. Hankkeessa luodaan myös valtakunnalliseen levitykseen soveltuva koulutuskokonaisuus varhaiskasvatuksen henkilöstölle.Kehittämishanke on osa hallitusohjelman mukaista kiusaamisen ehkäisyn toimenpidekokonaisuutta. Tunteisiin ja vuorovaikutukseen liittyvät taidot ovat avainasemassa kiusaamisen ennaltaehkäisyssä.Toimintamallia pilotoidaan valtakunnallisesti 12 kunnassa vuoden 2022 aikana. Pilottiin valitaan osallistujia sekä suurista kaupungeista että keskisuurista ja pienistä kunnista eri puolilta Suomea.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaMerja Saaritsa-Lantta, hallinnollinen notaari p. 0295 160 270
– Valtioneuvoston jäsenten vuosilomaan rinnastettavat vapaatUlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038
– Edustuston päällikön tehtävän päättyminen
– Ulkoministeriön alivaltiosihteerin, osastopäällikön ja apulaisosastopäällikön tehtävään määrääminenOikeusministeriöKatri Kummoinen, lainsäädäntöneuvos, yksikönpäällikkö p. 0295 150 266
– Oikeusministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiTanja Innanen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 338
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisen kauppa- ja yhteistyösopimuksen rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista ja rikosrekisteritietojen vaihtamista koskevien määräysten soveltamisesta sekä kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annetun lain 24 §:n muuttamisesta (HE 58/2021 vp; EV 63/2021 vp)Lauri Rautio, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 380
– 1) Valtioneuvoston asetus Suomen osallistumisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) toimintaan annetun lain voimaantulosta 2) Valtioneuvoston asetus esitutkintalain 3 luvun 10 a §:n ja 5 luvun 1 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosta 3) Valtioneuvoston asetus oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 10 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosta 4) Valtioneuvoston asetus Syyttäjälaitoksesta annetun lain 11 ja 27 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosta 5) Valtioneuvoston asetus rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain 12 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosta 6) Valtioneuvoston asetus rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä annetun lain 9 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosta 7) Valtioneuvoston asetus oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulostaJohanna Nyberg, hallitussihteeri p. 0295 150 068
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimista rangaistusten täytäntöönpanossa ja tutkintavankeuden toimeenpanossa covid-19-epidemian johdosta (HE 44/2021 vp; EV 64/2021 vp)Taru Ritari, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 306
– Oikeusministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiSisäministeriöKirsi Pimiä, kansliapäällikkö p. 0295 418 803
– Sisäministeriön kansainvälisten asioiden yksikön johtajan viran täyttäminenAnne Ihanus, lainsäädäntöneuvos p. 0295 421 608
– Valtioneuvoston päätös rajavalvonnan väliaikaisesta palauttamisesta sisärajoille tehdyn päätöksen muuttamisesta ja päätöksen voimassaolon jatkamisesta
– Valtioneuvoston päätös rajanylityspaikkojen liikenteen rajoittamisesta tehdyn päätöksen muuttamisesta ja päätöksen voimassaolon jatkamisestaKrista Sirén, asiantuntija, esittelijä p. 0295 488 287
– Sisäministeriön virkamiesten määrääminen valtioneuvoston esittelijöiksiPuolustusministeriöPetri Laurila, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 140 437
– Puolustusministeriön osastoesiupseerin viran täyttäminenRiikka Pitkänen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 140 054
– Puolustustarvikkeiden vientiluvan myöntäminen Ase Utra Oy:lle KanadaanValtiovarainministeriöMikko Spolander, osastopäällikkö, ylijohtaja p. 0295 530 006
– Valtioneuvoston asetus tuottavuuslautakunnasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaSami Yläoutinen, osastopäällikkö, budjettipäällikkö p. 0295 530 320
– Eduskunnan kirjelmä hallituksen esityksestä vuoden 2021 toiseksi lisätalousarvioksi sekä esityksestä vuoden 2021 toisen lisätalousarvioesityksen (HE 68/2021 vp) täydentämisestä (HE 83/2021 vp; EK 17/2021 vp)Seppo Tanninen, hallitusneuvos p. 0295 530 224
– Suomen valtion edustajan määrääminen Aasian infrastruktuuri-investointipankin hallintoneuvoston jäseneksi
– Suomen valtion edustajan määrääminen Euroopan investointipankin valtuuston jäseneksi
– Suomen valtion edustajan määrääminen Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin hallintoneuvoston jäseneksi
– Suomen valtion edustajan määrääminen Euroopan vakausmekanismin (EVM) hallintoneuvoston jäseneksi
– Suomen valtion edustajan määrääminen Kansainvälisen investointitakauslaitoksen neuvoston jäseneksi
– Suomen valtion edustajan määrääminen Pohjoismaiden investointipankin neuvoston jäseneksiMiska Lautiainen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 530 212
– Valtioneuvoston asetus valtion virkamiehen sairauden todistamisesta epäiltäessä koronavirustartuntaa annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n muuttamisestaRisto Sakki, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 294
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen covid-19-epidemian torjuntaan tarvittavien tavaroiden verovapauden voimassaolon jatkamisesta (HE 69/2021 vp; EV 66/2021 vp)Pertti Nieminen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 530 461
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle veronumeromenettelyn laajentamisesta ja laiksi verontilityslain 13 §:n muuttamisesta (HE 2/2021 vp; EV 59/2021 vp)Opetus- ja kulttuuriministeriöAnne-Marie Brisson, hallitusneuvos p. 0295 330 079
– Luvat rekisteröidyille yhteisöille tai säätiöille perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen järjestämiseenRami Sampalahti, hallitusneuvos p. 0295 330 190
– Virkavapauden myöntäminen opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvokselleLaura Niemi, hallitussihteeri p. 0295 330 046
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta (HE 249/2020 vp; EV 55/2021 vp)
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta (HE 19/2021 vp; EV 56/2021 vp)Maa- ja metsätalousministeriöRisto Lampinen, kalatalousneuvos p. 0295 162 458
– Valtioneuvoston asetus eräistä kalansaaliiden sallituista purkamissatamista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 2 muuttamisestaNiina Riissanen, metsäneuvos p. 0295 162 339
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan eräiden tietojenluovutussäännösten muuttamisesta (HE 133/2020 vp; EV 49/2021 vp)Suvi Ruuska, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 248
– Valtioneuvoston asetus vuodelta 2020 maksettavista lypsylehmä-, nauta-, uuhi- ja kuttupalkkioista, teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkiosta sekä peltokasvipalkkiosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
– Valtioneuvoston asetus perustuesta, viherryttämistuesta ja nuoren viljelijän tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 9 ja 17 §:n muuttamisestaJukka Ränkimies, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 488
– Valtioneuvoston asetus maitotuotteiden, hedelmien ja vihannesten koulujakelutuesta lukuvuonna 2021—2022
– Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta ruokaketjun toiminnan edistämiseksi annetun valtioneuvoston asetuksen 18 §:n muuttamisestaVilja Klemola, vanhempi hallitussihteeri p. 0295 162 309
– Valtioneuvoston asetus tulvariskien hallinnasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaTimo-Ville Nieminen, hallitussihteeri p. 0295 162 379
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi eräiden maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla covid-19-epidemian johdosta sovellettavista väliaikaisista menettelyistä annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta (HE 36/2021 vp; EV 50/2021 vp)Liikenne- ja viestintäministeriöRisto Saari, liikenneneuvos p. 0295 342 311
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen merilain muuttamisesta (HE 264/2020 vp; EV 52/2021 vp)Eero Salojärvi, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 123
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 3 ja 351 §:n ja tietoyhteiskuntakaaren muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (HE 55/2021 vp; EV 60/2021 vp)Työ- ja elinkeinoministeriöOlli Sorainen, hallitusneuvos p. 0295 048 022
– a) Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudellisesta asemasta sekä Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta (HE 42/2021 vp; EV 70/2021 vp) b) Eduskunnan vastaukseen sisältyvä lausumaMikko Huuskonen, teollisuusneuvos p. 0295 063 732
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisestaKrista Turunen, hallitussihteeri p. 0295 047 178
– Työ- ja elinkeinoministeriön innovaatiot ja yritysrahoitus -osaston osastopäällikön viran täyttäminenEeva Vartio, hallitussihteeri p. 0295 047 082
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain 15 §:n muuttamisesta (HE 65/2021 vp; EV 65/2021 vp)Riikka Hietanen, johtava asiantuntija p. 0295 047 078
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain, vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain, julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista annetun lain 47 §:n sekä rikosrekisterilain 6 b §:n muuttamisesta (HE 244/2020 vp; EV 53/2021 vp)Sosiaali- ja terveysministeriöEssi Rentola, johtaja p. 0295 163 155
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen sosiaaliturvasta Japanin kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi (HE 12/2021 vp; EV 48/2021 vp)Helena Korpinen, hallitussihteeri p. 0295 163 317
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi geenitekniikkalain muuttamisesta (HE 49/2021 vp; EV 62/2021 vp)Elina Ryymin, lakimies, esittelijä p. 0295 163 173
– Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon neuvottelukunnan asettaminen toimikaudeksi 4.6.2021-3.6.2024YmpäristöministeriöLiisa Meritähti, hallitussihteeri p. 0295 250 376
– Valtioneuvoston asetus avustuksista arava- ja korkotukivuokra-asuntojen korjaamiseen ikääntyneille soveltuviksi vuosina 2020-2022 annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaAnna Leppäkoski, neuvotteleva virkamies p. 0295 250 206
– Ympäristöministeriön neuvottelevan virkamiehen viran täyttäminen

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Puolustusministeriö jatkaa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) valtionavustuksen maksatusta kesäkuusta 2021 lähtien. Avustuksen maksaminen toukokuulta jouduttiin aiemmin keskeyttämään, koska ministeriö halusi turvata valtion varojen käyttöä MPK:n talouteen liittyvien selvitysten ajaksi.Puolustusministeriö on selvittänyt Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen valtionavustuksen käyttöä jo parin vuoden ajan ja havainnut puutteita yhdistyksen taloudenpidossa. Puolustusministeriön lisäselvityksien sekä MPK:lta saadun selvityksen perusteella kuluvan vuoden valtionavustuksen käyttö ja siihen liittyvä taloushallinto ovat nyt hallinnassa. Tällä hetkellä ei ole tarvetta jatkaa maksatuksen keskeyttämistä valtion varojen turvaamistoimena ja toukokuulta pidätetty valtionavustus voidaan maksaa yhdistykselle taannehtivasti.-Hienoa, että selvitysten pohjalta löytyi ratkaisu, jolla saatiin turvattua MPKn toiminnan jatkuminen. MPK ja tuhannet vapaaehtoiset tekevät arvokasta työtä maanpuolustuksen hyväksi, kansliapäällikkö Jukka Juusti toteaa.Puolustusministeriö kuitenkin jatkaa valvovana viranomaisena aiempien vuosien valtionavustuksen käytön selvittämistä. Tavoitteena on pyrkiä kaikissa tilanteissa turvaamaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen lakisääteinen toiminta.Puolustusministeriö on myöntänyt vuosittain valtionavustuksia maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseksi. Suurin tuen saajista on vuodesta 2008 lähtien ollut MPK. Yhdistys järjestää eri puolilla Suomea turvallisuus- ja varautumiskoulutusta sekä sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta, sekä sotilaille että siviileille.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kevätpaketti keskittyy tänä vuonna jäsenmaiden julkiseen talouteen.Euroopan komissio julkisti keskiviikkona 2. kesäkuuta kevätpaketin, joka sisältää muun muassa arvion perussopimuksen alijäämä- ja velkakriteerien täyttymisestä lähes kaikissa jäsenmaissa. Lisäksi komissio ehdottaa suosituksia jäsenmaiden finanssipolitiikalle.Paketti on osa talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa, jossa koordinoidaan jäsenmaiden talous- ja finanssipolitiikkaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore selvitys hirvieläinten vaikutuksista on maa- ja metsätalousministeriön mielestä tervetullut lisä hirvieläimiä koskevaan keskusteluun. Laajan tutkijajoukon laatima raportti on monipuolinen katsaus hirvieläinten ekosysteemi-, elinkeino-, erätalous- ja muihin vaikutuksiin.Maa- ja metsätalousministeriön teettämässä selvityksessä nousivat esiin merkittävät erot eri alueiden välillä; sekä hirvieläinkantojen koot että niiden vaikutukset ja vaikutusten sietäminen vaihtelevat suuresti alueittain. Paikallisuus ja eri ryhmien tavoitteiden huomioiminen ja yhteensovittaminen on jatkossa keskeinen tekijä hirvieläimiä koskevan päätöksenteon kehittämisessä. Vain siten eri toimijoiden on mahdollista sitoutua päätösten toimenpanoon.–  Hirvieläinkannat ovat monin paikoin runsastuneet merkittävästi ja aiheuttaneet tuhoja sekä maa- ja metsätaloudessa että liikenteessä. Runsaimpien kantojen alueilla on jouduttu jopa vaihtamaan viljelykasveja ja puulajeja hirvieläinten takia. Kantojen kasvu on tuonut tullessaan ristiriitoja, joiden ratkaiseminen vaatii avointa vuoropuhelua, nykyisten päätöksentekomekanismien uudelleenarviointia ja toimijoiden yhteistyötä, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Hirvieläinten tuottamat hyödyt ja haitat ovat yleisesti ottaen sidoksissa hirvieläinkantojen kokoon; kantojen kasvu on lisännyt sekä eläinten riista-arvoa että hirvieläinten aiheuttamia vahinkoja. Hirvieläinkantojen hoitoon liittyy erilaisia – osin jopa vastakkaisia – tavoitteita, ja eri toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia on siksi arvioitava kokonaisvaltaisesti.Yhteistyön kehittämistä palvelisi esimerkiksi selvitys siitä, miten hyvin nykyinen päätöksenteko toimii siihen osallistuvien tahojen kannalta, miten prosessissa hyödynnetään erilaisia tietolähteitä, mitä uusia tietolähteitä kaivattaisiin ja miten kaikki olennaiset tahot pystyisivät parhaiten osallistumaan päätöksentekoon. Myös alueellisista pilottihankkeista olisi hyötyä vuoropuhelun kehittämisessä.Tulevaisuuden skenaarioista tulossa uutta tietoaHirven metsästykseen osallistuu vuosittain noin 100 000 vapaaehtoista, ja metsästäjät käyttävät harrastukseensa varusteet ja matkakulut mukaan lukien noin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Saaliiksi saadut keskimäärin noin 50 000 hirveä hyödynnetään ravintona joko suoraan kotitalouksissa tai jalostettuina tuotteina. Taloudellisten arvojen lisäksi metsästykseen liittyy merkittäviä sosiaalisia ja virkistysarvoja.Hirvieläinten aiheuttamien tuhojen määrä metsätaloudelle on toisaalta selvityksen mukaan uudistamiskustannukset sekä kasvu- ja laatutappiot huomioiden noin 50 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän lisäksi tulevat ne menetykset, jotka aiheutuvat tukkipuun arvoon vaikuttavista laatutappioista ja kuusen istuttamisesta karuille maille. Hirvieläinkantojen säätelyssä on siksi tarpeen huomioida myös metsävarojen rakenne ja eläinten liikkuminen alueelta toiselle.  Hirvieläinten ekosysteemivaikutukset heijastuvat osaltaan puulajien suhteellisiin osuuksiin ja muuhun luonnon monimuotoisuuteen sekä metsien sopeutumiseen ilmastonmuutokseen. Tähän liittyen Lukessa on jo käynnistynyt hanke, jossa simuloidaan erilaisia metsänhoidon, maankäytön ja riistapolitiikan skenaarioita tulevaisuuden metsätuhoriskit huomioon ottaen. Uusi FOSTER-hanke tulee tarjoamaan lähivuosina uutta tietoa metsien ja hirvieläinten yhteisvaikutuksista ja metsien sopeutumisesta ilmastonmuutokseen.Hirvieläinkantojen säätelyssä tulee huomioida myös hirvieläinten rooli suurpetojemme, etenkin suden, tärkeimpänä ravintokohteena, ja kannanhoitoa tulee siksi kehittää monilajisen kannanhoidon suuntaan.Tarvetta olisi myös kokonaisarviolle siitä, miten hirvieläinten aiheuttamat tuhot – ja toisaalta metsästyksestä saatavat hyödyt – näyttäytyvät yksittäisen metsänomistajan ja kansantalouden näkökulmista niin lyhyellä kuin pitkällä aikajänteellä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Koronapandemia ja sen hillintään kohdistetut voimakkaat rajoitustoimet ovat vaikuttaneet taloudelliseen toimeliaisuuteen, mikä on pakottanut valtiot kompensoimaan tulomenetyksiä yrityksille ja kansalaisille mittavilla tukipaketeilla. Samalla julkiset menot ovat kasvaneet. Kehityksen seurauksena budjettialijäämä ja velkasuhde ovat kasvaneet.Talousneuvoston pääsihteeri Pekka Sinko pohtii tänään julkaistussa talousneuvoston Talouspolitiikka-kirjoitussarjan kirjoituksessaan sitä, pitäisikö julkisen velan kasvusta Suomessa olla huolissaan. Pääsihteeri Sinkon mukaan julkisten menojen nopea kasvu koronapandemian aikana on nähty laajasti tarpeellisena. Sen sijaan näkemykset siitä miten ja millä aikataululla julkista velkaa tulisi sopeuttaa vaihtelevat ja muodostuvat helposti ideologisiksi. Näkökulmia on siis monia. 
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi