NordenBladet — Kansallisarkisto on julkaissut verkkosivullaan valtioneuvoston kanslian tilaaman arkistoselvityksen, joka käsittelee Lahdessa Hennalan vankileirillä vuonna 1918 menehtyneitä henkilöitä.Nyt julkaistu arkistoselvitys on osa valtioneuvoston kanslian vuoden 2019 lopulla tilaamaa selvitystä, johon kuuluu myös arkistoselvitys Vierumäen taistelussa vuonna 1918 menehtyneistä. Kansallisarkisto julkaisi sen heinäkuussa 2020.Suomen sisällissodassa menehtyneistä henkilöistä on koottu tietokantatietoja vuodesta 1998 lähtien. Vuonna 2019 Kansallisarkisto julkaisi uudistetun Sotasurmasampo-verkkopalvelun, joka korvasi aiemman Suomen sotasurmat 1914–1922 -tietokannan. Vierumäen taistelua ja Hennalan vankileiriä koskevat selvitykset ovat osa tietokantojen päivitystyötä.Pandemiatilanteen vuoksi osa arkistoista oli kiinni, ja sen vuoksi Hennalan vankileirin arkistoselvityksen julkaiseminen siirtyi alkuvuodesta 2021 kesäkuun alkuun. Selvityksen on laatinut filosofian maisteri Ilkka Jokipii. Kansallisarkiston selvitystyötä on ohjannut tutkimusjohtaja Päivi Happonen.
NordenBladet — Pohjoismaiden työministerit käsittelevät laajan Future of Work -tutkimushankkeen havaintoja videokokouksessaan 2.6.2021. Hankkeen loppuraportin mukaan pohjoismaista hyvinvointimallia haastavat pitkällä aikavälillä globaalit megatrendit kuten digitalisaatio, väestön ikääntyminen ja ilmastonmuutos.Epävirallisen ministerikokouksen järjestää Suomi, joka on Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtaja vuonna 2021. Kokoukseen on kutsuttu ministerien lisäksi työmarkkinaosapuolten edustajat. Suomea edustavat kokouksen puheenjohtajana toimiva työministeri Tuula Haatainen sekä sosiaali- ja terveysministeri Anna-Kaisa Pekonen.Työn murroksen haasteet ovat käännettävissä mahdollisuuksiksiPohjoismaiden ministerineuvoston ja tutkimuslaitos FAFOn tutkimuksessa pohdittiin, miten muuttuvilla työmarkkinoilla voidaan ylläpitää pohjoismaista hyvinvointimallia ja korkeaa työllisyyttä, joka toisaalta takaa hyvinvointimallin. Tutkijat pitävät mahdollisena uhkakuvana työmarkkinoiden entistä suurempaa jakautumista, kun epätyypilliset työsuhteet ja työnkuvat lisääntyvät. Heikosti koulutettujen työttömyys voi kasvaa ja työehdot huonontua.– Koulutusjärjestelmän on toimittava ihmisten tukena muutoksessa. Jatkuva oppiminen on paitsi oikeus myös välttämättömyys. Oppiminen ei kuitenkaan tapahdu vain oppilaitoksissa, vaan yhä enemmän työpaikoilla. Tarvitsemme mukaan kaikki osapuolet: työntekijät, työnantajat, päättäjät ja koulutuksen tarjoajat, työministeri Haatainen painottaa.Tutkijoiden mukaan pohjoismainen hyvinvointimalli voi siihen kohdistuvista haasteista huolimatta olla ratkaisu nouseviin ongelmiin.– Sosiaaliturvajärjestelmämme on pohjoismaisen hyvinvointivaltion kivijalka, jota muuttuva työelämä haastaa. Ihmisten hyvinvoinnin varmistamiseksi on huolehdittava, että ketään ei jätetä ilman tukea. Investoimalla sosiaaliturvaan investoimme samalla hyvin toimiviin ja yhdenvertaisiin työmarkkinoihin, sosiaali- ja terveysministeri Pekonen sanoo.– Hyvinvointivaltion vahvistaminen on kaikkien Pohjoismaiden etu. Saamme varmasti käännettyä työn murroksen haasteet mahdollisuudeksi, kun kehitämme olemassa olevia tukirakenteita ja panostamme osaamiseen. Osaava työvoima voi luoda uusia tuotteita ja palveluita, jotka puolestaan johtavat uusiin innovaatioihin ja tasoittavat tietä uudelle kasvulle, ministeri Haatainen jatkaa.Työelämään liittyvät kysymykset ovat esillä myös kolmessa konferenssissa, jotka Suomi järjestää syksyllä osana puheenjohtajakauttaan. Niissä käsitellään pohjoismaista palkanmuodostusjärjestelmää, työn tulevaisuutta erityisesti ilmastonmuutoksen näkökulmasta sekä osallistavien työmarkkinoiden edistämistä. Pohjoismaiden työministerien virallinen kokous pidetään marraskuussa 2021.
NordenBladet — Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen laajentamista varten on haettavissa 9 940 000 euroa. Erityisavustushaku liittyy 27.5. lausuntokierrokselle lähetettyyn oppilas- ja opiskelijahuollon uudistamista koskevaan lakiluonnokseen. Lakiin kirjataan sitova henkilöstömitoitus koulukuraattoreille ja -psykologeille oppilas- ja opiskeluhuollossa. Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen laajentamista varten on varattu vuodelle 2021 yhteensä 10 miljoonaa euroa.Avustus on tarkoitettu erityisesti yhteisöllisen opiskeluhuollon vahvistamiseen. Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan koulun tai oppilaitoksen toimintakulttuuria ja toimia, joilla edistetään opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia, vuorovaikutusta, osallisuutta, ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta ja esteettömyyttä.Opetusneuvos Jussi Pihkala, puh. 0295 330256Projektisihteeri Aili Tervonen, puh. 0295 330216
NordenBladet — Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -nimityksen saa Oulu. Valintaa suosittaa eurooppalainen raati, joka koostuu yhdeksästä taiteen ja kulttuurin riippumattomasta asiantuntijasta. Raadin suositus julkistettiin ehdokaskaupunkivierailujen ja kaksipäiväisen valintakokouksen päätteeksi Helsingissä keskiviikkona 2.6.Oulun kaupungin ja pohjoisen Suomen kuntien kulttuuripääkaupunki-hankeen teemana on ”kulttuuri-ilmastonmuutos” (Cultural Climate Change), joka synnyttää uutta vuorovaikutusta. Keskeinen tavoite on luoda kulttuurin ja taiteen keinoin elinvoimaa alueelle ja vastata valtioiden rajat ylittäviin vaatimuksiin yhteistyöllä. Ohjelmassa on kolme teemaa, jotka ovat Villisti kaupunki, Vastakohtien voima ja Rohkeasti reunalla. Kulttuuriohjelmassa korostuvat sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys. Oulu2026 haluaa tuoda kulttuurin osaksi jokaisen elämää ja luoda mahdollisuuksia osallistua. Euroopan kulttuuripääkaupungin nimitystä Suomessa vuodelle 2026 hakivat Oulun lisäksi Savonlinna ja Tampere. Kaikki kolme kaupunkia läpäisivät esivallinnan viime kesänä ja pääsivät loppukilpailuun. Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen sanoi puheessaan toivovansa, että jokainen kaupunki hyödyntää tehtyä työtä ja jatkaa kulttuurielämänsä innovatiivista ja kestävää kehittämistä, joka nyt on hyvässä vauhdissa. – Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtuma on ainutlaatuinen mahdollisuus kehittää taide- ja kulttuuritarjontaa, lisätä osallistumista, yhteisiä kokemuksia ja vahvistaa kulttuurin ja luovan alan toimintaedellytyksiä. Se on myös vuoden mittainen kulttuuriohjelma, jolla kaupunki esittäytyy niin Suomen kuin koko Euroopan yleisölle, ministeri Kurvinen sanoi. – Tapahtumassa hienointa on se, että siitä löytyy kaupungin ja useimmiten myös naapurikuntien kulttuuri, alueen ihmisten identiteetit, tavat, taide, kulttuuriperintö, ruokakulttuuri, juhlat sekä suuret ja pienet tapahtumat. Nämä yhdistyvät eurooppalaisen yhteistyön moniin mahdollisuuksiin. Vuoden 2026 toinen Euroopan kulttuuripääkaupunki valtaan Slovakiasta.Kulttuuripääkaupunki valittiin nyt kolmannen kerran SuomestaEuroopan kulttuuripääkaupunkeja on nimetty vuodesta 1985. Suomesta Euroopan kulttuuripääkaupunkeja ovat aiemmin olleet Helsinki (2000) ja Turku (2011). Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtuma on EU:n tunnetumpia ja menestyneimpiä kulttuurialan toimia. Tapahtumalla halutaan korostaa Euroopan kulttuurien moninaisuutta, lisätä kulttuurivaihtoa ja vahvistaa tunnetta kuulumisesta yhteen kulttuurialueeseen. Lisäksi tapahtuma vahvistaa kulttuurin merkitystä kaupunkien kehittämisessä. Komissio rahoittaa tapahtumaa myöntämällä kaupungille Melina Mercourin nimeä kantavan palkinnon vuonna 2026. Tapahtuman päärahoittajia ovat valtio, kunnat ja kaupungin lukuisat yhteistyökumppanit. Valinnan tehneen raadin työ alkoi toukokuussa 2020 ja jatkuu valitun kulttuuripääkaupungin tukena ja neuvonantajana aina vuoteen 2026 asti. Raati julkaisee raportin hakemuksista heinäkuun alussa. Valintaraadin puheenjohtajana toimi Dessy Gavrilova ja varapuheenjohtaja Riitta Vanhatalo.Tietoa kulttuuripääkaupunki-hankkeesta ja sen valinnasta:Oulu2026Tiivistelmä Oulun hakukirjasta (PDF)Lisätietoa kulttuuripääkaupungin valinnasta
NordenBladet — Sisäministeriö suosittaa yleistä liputusta keskiviikkona 9.6.2021 ja torstaina 9.6.2022 Ahvenanmaan itsehallintopäivänä. Ahvenanmaan itsehallinnon satavuotisjuhlaa vietetään 2021−2022. Liputus alkaa klo 8 ja päättyy klo 21.Sisäministeriö on määrännyt valtion virastot ja laitokset liputtamaan kyseisinä päivinä Suomen lipulla. Mikäli virastossa on käytössä useampi lippusalko, voidaan Suomen lipun rinnalla liputtaa Ahvenanmaan lipulla.Liputussuositus ja -määräys koskee vain Manner-Suomea. Ahvenanmaalla itsehallintopäivä on jo aiemmin ollut liputuspäivä.
NordenBladet — Oikeusministeriö osallistuu ensimmäistä kertaa Jodel-keskustelufoorumin Kysy mitä tahansa -tapahtumaan. Kuntavaaleihin liittyvä tapahtuma järjestetään Jodelissa tänään keskiviikkona 2.6. klo 15-17.Jodelin kanssa yhteistyössä järjestettävän tapahtuman tavoitteena on tavoittaa nuoria äänestäjiä. Kysy mitä tahansa -tilaisuudessa Jodelin käyttäjien eli jodlaajien on mahdollista kysyä kuntavaaleihin liittyviä kysymyksiä oikeusministeriön vaaliasiantuntijoilta. Kysyä voi esimerkiksi äänestämisestä ja sen turvallisuudesta korona-aikana, kuntavaalien valmisteluun liittyvistä tehtävistä sekä asioista, joihin äänestämisellä voi vaikuttaa.Kysyminen tapahtuu Jodel-keskustelufoorumissa anonyymisti. Jodel-mobiilisovellus on ladattavissa älypuhelimeen.Kuntavaalit toimitetaan sunnuntaina 13.6. Vaaleissa valitaan kuntien valtuustoihin jäsenet ja varajäsenet neljäksi vuodeksi. Valtuustojen toimikausi alkaa 1.8.2021 ja päättyy 31.5.2025.Kotimaan ennakkoäänestysaika on tänä vuonna poikkeuksellisesti kaksi viikkoa, 26.5.-8.6. Ulkomailla ennakkoäänestysaika on 2.-5.6.Luotettavaa tietoa vaaleista: www.vaalit.fiVaalit.fi Twitterissä Vaalit.fi Facebookissa Vaalivideoita YouTubessa Vaalien puhelinpalvelu suomeksi 0800 9 4770 ja ruotsiksi 0800 9 4771 Vaalien WhatsApp-viestipalvelu 050 438 8730
NordenBladet — Arviointineuvoston mukaan arpajaislakia uudistettaessa tulisi pohtia useita vaihtoehtoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Hallitusohjelman kirjaus Veikkauksen yksinoikeudesta on heikentänyt virkamiesvalmistelun mahdollisuuksia arvioida eri vaihtoehtoja.Arpajaislakia koskeva esitysluonnos on pääosin hyvin valmisteltu ja siinä on käsitelty monipuolisesti esityksen vaikutuksia. Arviointineuvosto katsoo, että esityksessä käsitellään kuitenkin suppeasti eri vaihtoehtoja ja niihin liittyviä kustannuksia ja hyötyjä. Esityksen lähtökohta on yksinoikeusjärjestelmän säilyttäminen hallitusohjelman mukaisesti. Esityksessä tulisi käsitellä esimerkiksi lisenssijärjestelmää, jossa ulkomaiset peliyhtiöt voisivat ostaa kohdemaan lisenssin, tilittäisivät verotuloja kohdemaahan ja sitoutusivat kohdemaan lainsäädäntöön.Veikkaus Oy:n toiminnan kehittämiseksi esitetään perustettavaksi tytäryhtiö. Tytäryhtiö tarjoaisi digitaalisia pelituotteita ja palveluita toisille yrityksille. Arviointineuvosto kiinnittää huomiota, että esityksen perusteella jää epäselväksi, mitä esityksen tavoitetta tytäryhtiön perustaminen edistää. Tytäryhtiön tuottamien digitaalisten pelituotteiden tarjoaminen toisille yrityksille voi välillisesti lisätä pelaamista ja peliongelmia, vaikka esityksen tavoitteena on vähentää rahapeleistä aiheutuvia haittoja.Arviointineuvosto katsoo, että esityksessä tulisi tarkentaa arvioita uuden sääntelyn vaikutuksista kotitalouksille ja etenkin ongelmapelaamisen riskiryhmille. Rahapelikoneita on jatkossakin runsaasti saatavilla päivittäistavarakaupoissa, kioskeissa ja ravintoloissa. Esitysluonnoksessa tulisi käsitellä, miten tehokkaasti pelaamisen vähentämiskeinot toimivat, kun pelikoneiden tarjonnalle altistuu arkipäivän asioita hoitaessa.Arviointineuvosto on antanut lausunnon arpajaislain muuttamista koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta.Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos vastaa pääosin säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että hallituksen esitystä täydennetään neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.
NordenBladet — Suomen alueidenkäytölle laaditaan tulevan kahden vuoden aikana kehityskuva, jota päivitetään jatkossa hallituskausittain. Alueidenkäytön kehityskuva tuottaa ajantasaista tietoa alue- ja yhdyskuntarakenteen nykytilasta ja tulevaisuudesta esimerkiksi suunnitelmien ja päätöksenteon tueksi. Ympäristöministeriö pyytää sidosryhmiltä kommentteja ehdotukseen työn käynnistämisestä.”Ympäristömme muuttuu alati nopeammin ilmastonmuutoksen, kaupungistumisen, väestön ikääntymisen ja digitalisaation myötä. Nyt käynnistyvä työ auttaa meitä varmistamaan, että alueemme kehittyvät niin sosiaalisesti, ekologisesti kuin taloudellisesti kestävään suuntaan”, kuvaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen. Tavoitteena on tarjota ajantasaista tietoa alue- ja yhdyskuntarakenteen muutoksista ja tekijöistä niiden taustalla sekä hahmotella mahdollisia tulevia kehityskulkuja, joihin alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisessä on varauduttava. Lisäksi työssä laaditaan kehitysehdotuksia seuraavaa hallitusohjelmaa varten. Kehityskuvassa pureudutaan esimerkiksi asumisen, elinkeinojen, palvelujen ja liikenteen sijoittumiseen. Valtakunnallisen ja maakunnallisen aluerakenteen lisäksi siinä tarkastellaan kaupunki- ja maaseutujen yhdyskuntarakennetta. Ensimmäinen vaikuttamisen paikka on nyt – tuloksista hyötyy koko yhteiskunta Ympäristöministeriö on laatinut ehdotuksen alueidenkäytön kehityskuvatyön käynnistämisestä ja pyytää nyt siihen sidosryhmiltä kommentteja. Arvokasta tietoa ovat muun muassa näkemykset työn suunnitellusta sisällöstä, tekotavasta sekä sidosryhmien osallistumismahdollisuuksista. Kaikille avoimeen verkkokyselyyn voi vastata 23.8.2021 saakka. Kehityskuvan valmistelu ja sidosryhmäyhteistyö käynnistetään ehdotuksesta saadun palautteen perusteella syksyllä 2021. Kehityskuvatyön tuloksia voidaan hyödyntää monilla eri yhteiskunnan sektoreilla sekä hallinnon tasoilla kunnista valtion toimintaan. Se tukee esimerkiksi alueidenkäytön, liikennejärjestelmän, palveluverkon, asumisen ja valtiontalouden suunnittelua. Kehityskuvaa voidaan hyödyntää myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistamisessa. Työ on jatkoa aiemmalle kehityskuvatyölle, ja siinä hyödynnetään valtioneuvoston ja virastojen seuranta- ja ennakointityötä sekä tutkimuslaitosten, yliopistojen ja yritysten osaamista. Kehityskuvan laadinnasta vastaa ympäristöministeriö yhdessä Suomen ympäristökeskuksen, muiden ministeriöiden, virastojen, maakuntien liittojen ja kuntien kanssa.Kehityskuvan valmistelua pohjaa vuonna 2022 valmistuva valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) hanke Alue- ja yhdyskuntarakenteen mahdolliset tulevaisuudet, PERUS-SKENE. Webropol.fi: Kysely sidosryhmille: Ehdotus alueidenkäytön kehityskuvatyön käynnistämisestä
NordenBladet — Koronarokotusten edistyminen ja epidemiatilanteen parantuminen on kääntänyt työvoiman kysynnän nousuun ja työmarkkinoiden ennakoidaan kääntyvän reippaaseen kasvuun jo kuluvan vuoden aikana. Koronakriisiä edeltänyt työllisyyden taso ohitetaan vuonna 2023, mutta työttömien työnhakijoiden määrä jää vielä kriisiä edeltävän tason yläpuolelle.Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi 2.6.2021 työmarkkinaennusteen, joka ulottuu vuoteen 2023. Ennuste perustuu oletukseen, että liikkumisen ja liiketoiminnan rajoituksista voidaan luopua syksyyn mennessä.Työllisten määrä saavuttaa koronakriisiä edeltävän tason vasta vuonna 2023Työmarkkinaennusteen mukaan työllisyysaste nousee kuluvana vuonna 71,2 prosenttiin ja ensi vuonna 71,8 prosenttiin, ohittaen samalla koronaepidemiaa edeltäneen tason. Väestön vähenemisestä johtuen työllisten määrä ohittaa koronakriisiä edeltäneen tason vasta 2023. Vuonna 2023 ennustetaan olevan 2 535 000 työllistä. Työvoimatutkimuksen aikasarjakatkon takia työllisyysasteen sarja on nykyään noin prosenttiyksikön matalampi kuin ennen.Työttömyysasteen ennustetaan pysyvän kuluvana vuonna 7,7 prosentissa työvoiman ulkopuolisten palatessa työnhakuun ja laskevan tämän jälkeen 7,3 ja edelleen 6,7 prosenttiin vuonna 2023, kun siirtymät työttömyydestä työllisyyteen etenevät.Työvoiman tarjonta palautuu jo kuluvana vuonna koronakriisiä edeltävälle tasolleTyömarkkinaennuste tarkastelee myös työvoiman tarjontaa, eli työllisten ja työttömien yhteismäärää. Työvoima-asteen ennustetaan nousevan kuluvana vuonna 65,9 prosenttiin, mikä riittää palauttamaan työvoiman määrän koronakriisiä edeltävälle tasolle väestön vähenemisestä huolimatta. Vuonna 2021 työvoima kasvaa noin 15 000 henkilöllä, ja vuonna 2022 noin 4 000 henkilöllä. Vuonna 2023 työvoiman määrän ei ennusteta kasvavan, mikä johtuu ennen kaikkea työikäisen väestön määrän vähenemisestä.Työperäisen maahanmuuton päätösperäinen lisääminen näkynee tulevissa väestöennusteissa ja siten myös työvoiman määrää ennustettaessa tulevina vuosina. Myös tavoitteet ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän lisäämisestä ja heidän jäämisestään asumaan Suomeen nykyistä useammin näkynevät jossain vaiheessa työvoiman määrän ennusteissa – ei kuitenkaan vielä tällä ennusteperiodilla.Rekisterityöttömyyden kehityksessä käänne loppuvuonna 2021 – pitkäaikaistyöttömyys saavuttaa huipputasonsa vuoden 2022 alussaTyönvälitystilaston työttömien työnhakijoiden ja nuorisotyöttömien määrä alkaa laskea vuoden 2021 aikana, kun koronakriisistä johtuvia rajoituksia aletaan purkaa. Vuosina 2022 ja 2023 työttömien työnhakijoiden ja nuorisotyöttömien määrä jatkaa laskuaan, mutta pysyttelee yhä koronakriisiä edeltävää aikaa korkeammalla tasolla. Työttömiä työnhakijoita on keskimäärin 318 000 vuonna 2021, 284 000 vuonna 2022 ja 267 000 vuonna 2023. Nuorisotyöttömiä on 39 000 vuonna 2021, 33 000 vuonna 2022 ja 30 000 vuonna 2023.Pitkäaikaistyöttömien määrän ennustetaan kasvavan vuonna 2021 ja saavuttavan huipputasonsa vuoden 2022 alussa, minkä jälkeen sen ennustetaan lähtevän laskuun rekisterityöttömyyden yleisen positiivisen kehityksen myötä. Pitkäaikaistyöttömiä on 111 000 vuonna 2021, 115 000 vuonna 2022 ja 100 000 vuonna 2023.Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste perustuu tilastolliseen aikasarja-analyysiin, jossa hyödynnetään suhdanneindikaattoreiden, työmarkkinatilastojen ja politiikkainformaation lisäksi valtionvarainministeriön bruttokansantuote-ennustetta sekä Tilastokeskuksen väestöennusteita. Ennuste julkaistaan kahdesti vuodessa.
NordenBladet — Sisäministeriö on julkaissut poliisin liikennevalvonnan ja -turvallisuuden ohjelman vuosille 2021-2030. Ohjelman tavoitteena on vähentää liikennekuolemia, vakavia loukkaantumisia, liikenneonnettomuuksia ja liikennerikoksia, sekä kuljetusrikollisuutta ja harmaata taloutta ammattiliikenteessä.Vaikka liikenneturvallisuus on pidemmällä aikavälillä parantunut, liikennekuolemien määrä ei ole vähentynyt viime vuosina tavoitteiden mukaisesti. Liikenteessä kuoli Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna 221 ihmistä, kun edellisvuonna liikenteissä menehtyneitä oli 211. Toisin sanoen liikennekuolemia oli viime vuonna enemmän kuin edellisvuonna 2019.– Poliisin liikennevalvonnan ja -turvallisuuden ohjelman tavoitteena on erityisesti liikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten vähentäminen. Tämä tavoite edellyttää tehokkaita ja vaikuttavia toimia liikenneturvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi, poliisitarkastaja Jari Pajunen sisäministeriöstä kertoo.Ohjelmassa kuvataan tieliikenteen toimintaympäristö, liikenneturvallisuuden nykytila sekä avataan turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja toimenpiteitä liikenneturvallisuuden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Ohjelmassa korostuu erityisesti se, että liikenneturvallisuus on yhteistyötä.– Yhteistyö ja tietojen vaihtaminen poliisin ja muiden liikenneturvallisuuden parissa toimivien viranomaisten, järjestöjen ja esimerkiksi kuntien kanssa on erittäin tärkeää. On myös aivan olennaista, että kansalaiset haluavat tehdä yhteistyötä poliisin kanssa liikenneturvallisuuden edistämiseksi, Pajunen jatkaa.Tavoitteena myös harmaan talouden ja liikenteessä tapahtuvien rikosten torjuntaLiikennevalvonta on poliisin keskeinen tapa vaikuttaa liikenneturvallisuuteen ja liikenteessä tapahtuvaan rikollisuuteen. Liikenteessä tapahtuvan rikollisuuden torjunta edellyttää kuitenkin myös muita laaja-alaisia ja oikein kohdennettuja toimia. – Ohjelmassa on otettu tavoitteeksi ammattiliikenteen harmaan talouden vähentäminen, liikennerikosten ja liikenteessä ilmenevien rikosten ennalta estäminen, paljastaminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää tehokkaita paljastavia ja ennalta estäviä toimia, Pajunen kertoo.Ohjelmassa ei ole arvioitu poliisin liikennevalvonnan ja -turvallisuustyön organisointia tai resursointia. Ohjelmassa mainittujen toimenpiteiden toimeenpanosta vastaa Poliisihallitus.– Olemme Poliisihallituksessa perustaneet monialaisen työryhmän, jossa tarkastelemme poliisin eri toimintasektorien rooleja liikenneturvallisuustyössä. Teemme tässä työryhmässä ohjelman täytäntöön panemiseksi liikennevalvonnan ja -turvallisuuden toiminta- ja kehittämissuunnitelman tämän vuoden loppuun mennessä. Tavoitteena on jatkossa myös mitata poliisin liikennevalvonnan ja -viestinnän vaikuttavuutta entistä tarkemmin, kertoo poliisin liikenneturvallisuustyöstä vastaava poliisiylitarkastaja Hannu Kautto Poliisihallituksesta.Liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan parhaillaan kansallista liikenneturvallisuusstrategiaa. Sisäministeriö ja Poliisihallitus ovat mukana strategian valmistelutyössä.
