NordenBladet — Geenitekniikkalakiin tehdään muutoksia EU:n yleisen elintarvikeasetuksen uudistuksen vuoksi. Muutokset koskevat muuntogeenisillä (GM-) organismeilla tehtävien kenttäkokeiden sekä tuotteiden markkinoinnin lupahakemuksia. Muuntogeenisillä organismeilla tehtävät kenttäkokeet ja niitä sisältävien tuotteiden saattaminen markkinoille EU:ssa on aina luvanvaraista.Tuotehakemusten ja kenttäkokeiden tiedot on jatkossa toimitettava ns. vakiotiedostomuodossa EU:n komission keskitettyyn sähköiseen tietojärjestelmään.
NordenBladet — Japanin kanssa vuonna 2019 tehty sopimus on hyväksytty eduskunnassa. Sopimuksen voimaantulosta säädetään erikseen valtioneuvoston asetuksella. Sopimuksen määräysten perusteella muun muassa sopimusvaltioon lähetetyt työntekijät välttävät kaksinkertaiset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut.Sopimus vaikuttaa Suomen ja Japanin välillä liikkuneiden ja tulevaisuudessa liikkuvien henkilöiden sosiaaliturvaan, erityisesti eläketurvaan. Sopimuksessa määrätään Suomen työeläkkeiden ja Japanin osalta Japanin eläkkeiden maksamisesta toisessa sopimusvaltiossa asuville henkilöille. Lisäksi sopimuksessa määrätään eläke-ja työttömyysvakuutukseen sovellettavasta lainsäädännöstä. Työkomennukselle lähetetyt työntekijät jäävät lähtövaltion lainsäädännön alaisuuteen, jolloin vältytään kaksinkertaisilta vakuutusmaksuilta.
Suomeen Japanista palannut henkilö hyötyy sopimuksesta. Hän voi saada oikeuden Japanin eläkkeeseen, vaikka ei olisikaan kuulunut Japanin eläkejärjestelmään tarpeeksi pitkää vakuutuskautta saadakseen eläkkeen Japanin lain perusteella.
NordenBladet — Valtioneuvosto on antanut tänään 3.6.2021 asetuksen, jolla parannetaan ARA-asuntojen korjaamiseen tarkoitetun avustuksen ehtoja ja nostetaan avustuksen enimmäismäärää. Avustuksella kannustetaan valtion tukemia vuokrataloyhteisöjä korjaamaan asuntojaan esteettömiksi ja ikääntyneille sopiviksi.Suomen väestö ikääntyy vauhdilla, ja erityisesti kaikkein vanhimpien kansalaisten osuus kasvaa nopeasti. Samalla myös ikääntyneille sopivia asuntoja ja asuinympäristöjä kaivataan yhä enemmän – arvioiden mukaan Suomi tulee tarvitsemaan vuoteen 2030 mennessä yli puoli miljoonaa esteetöntä asuntoa lisää. Niistä yli puolet syntyy vanhoja asuntoja korjaamalla.Asuntojen muuttamiseen ikäystävällisiksi kannustetaan tänään annetulla asetuksella, jolla ARA-asuntojen korjaamiseen tarkoitetun avustuksen asuntokohtaista enimmäismäärää nostetaan 10 000 eurosta 16 000 euroon. Avustuksen ehtoihin tehtyjen muutosten toivotaan lisäävän avustusta hakevien hankkeiden määrää. Avustus on tarkoitettu seuduille, joilla väestön määrä vähenee, mutta joilla on kuitenkin tarvetta esteettömille asunnoille lähellä palveluita.”Haluamme varmistaa, että iäkkäät kansalaisemme voivat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, asuinpaikasta riippumatta. Siksi kodit pitää saada toimiviksi ja palvelut riittäviksi paitsi kaupunkien uusissa rakennuskohteissa, myös pienemmillä paikkakunnilla”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Avustusta voidaan myöntää asuntojen sisätiloissa tai vuokratalon yhteisissä tiloissa ja piha-alueella tehtäviin korjauksiin. Avustettavia korjauksia ovat esimerkiksi tukikaiteiden ja muiden varusteiden asentaminen, oviaukkojen leventäminen sekä wc- ja pesutilojen remontoiminen esteettömiksi.Avustuksen piiriin lisättiin myös aiempaa laajemmin erilaisia muutostöitä, jotka liittyvät asuntojen korjauksiin. Tietyin edellytyksin avustusta voidaan jatkossa myöntää myös valtion tukemien asuntojen käyttö- ja luovutusrajoituksista vapautuneisiin kohteisiin.Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on voinut myöntää avustusta vuoden 2020 alusta lähtien. Nyt annettu asetusmuutos astuu voimaan 15.6.2021. Avustukseen on varattu vuosina 2020-2022 yhteensä 25 miljoonaa euroa, josta 10 miljoonaa voidaan myöntää vuonna 2021.
NordenBladet — – Suomen sisäisen turvallisuuden vahvistamiseksi 2020-luvulla tarvitaan toimivat sisäisen turvallisuuden palvelut, haavoittuvassa asemassa olevien kansalaisten matalan kynnyksen palvelut sekä nykyistä paremmin yhteensovitettu sisäasiainhallinnon ja muiden sektoreiden yhteistyö, kiteyttää professori Juho Saari.Sisäministeriö asetti viime vuonna Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaanin, professori Juho Saaren selvityshenkilöksi tuottamaan politiikkasuosituksia, joilla voitaisiin estää koronaepidemian mahdollisesti lisäämää eriarvoisuuden ja turvattomuuden kasvua yhteiskunnassa.Nykyinen tilannekuva keskittyy liikaa väestön enemmistön tilanteeseenSelvityshenkilö Saari antaa sisäasiainhallinnolle ja valtioneuvostolle yhteensä kahdeksan suositusta. Sisäministeriö on investoinut merkittävästi voimavaroja ja osaamista sisäisen turvallisuuden tilannekuvan rakentamiseen. Saaren mukaan käytettävissä olevat tietovarannot ovat hyvälaatuisia väestötasolla. Sisäasiainhallinnon kykyä käsitellä informaatiota tulisi silti edelleen vahvistaa. Keskeiseksi teemaksi nousee kyky käsitellä lähiyhteisöihin ja tilastoihin liittyvää informaatiota. Turvallisuus rakentuu alueilla ja yhteisöissä.Toiminnan vaikuttavuuden arviointia parannettavaSaaren mielestä julkisen vallan kyky kytkeä yhteen teknologiat ja instituutiot ei ole parhaalla mahdollisella tasolla. Myöskään toimenpiteiden vaikuttavuudesta ei kerätä riittävän systemaattista näyttöä. Sisäministeriön hallinnonalan tulisikin arvioida nykyisten määräaikaisten hankkeidensa toimenpiteiden vaikuttavuutta.Monialainen politiikkapaketti eriarvoisuuden torjuntaanPoliittisten päättäjien suuntaan Saari toteaa, että julkinen sektori tarvitsee monialaisen paketin sisäisesti toisiaan tukevia rakenteellisia toimenpiteitä eriarvoisuuden vähentämiseksi ja sisäisen turvallisuuden vahvistamiseksi 2020-luvulla. Perinteisesti politiikkapaketit ovat enemmän kokoelma eri ministeriöiden toimenpiteitä kuin johdonmukainen kokonaisuus. Nyt on vahva kysyntä vaikuttaville toimille, jotka säästävät niukentuvia voimavaroja, arvioi Saari.
NordenBladet — Valtioneuvosto päätti kolmen viran jatkosta torstaina 3. kesäkuuta.Valtioneuvosto määräsi istunnossaan torstaina 3. kesäkuuta seuraavien virkojen tehtävään määräämisestä:Ulkoasiainneuvos Elina Kalkku jatkaa edelleen ulkoministeriön alivaltiosihteerin (kehityspolitiikka) tehtävässä määräajalla 1.9.2021-31.8.2022.Ulkoasiainneuvos Ilkka-Pekka Similä jatkaa edelleen ulkoministeriön taloudellisten ulkosuhteiden osaston osastopäällikön tehtävässä määräajalla 1.9.2021-31.8.2023.Ulkoasiainneuvos Johanna Kotkajärvi jatkaa edelleen ulkoministeriön viestintäosaston apulaisosastopäällikön tehtävässä määräajalla 1.9.2021-31.8.2023.
NordenBladet — Opetus – ja kulttuuriministeriö on avannut valtionavustushaun koronaepidemian aiheuttaman oppimis- ja hyvinvointivajeen korjaamiseksi. Avustus on tarkoitettu lasten ja oppilaiden kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin tukemiseen koronaepidemian vaikutusten tasoittamiseksi. Avustusta on haettavissa vuosille 2021-2022 yhteensä 40 miljoonaa euroa.Koronaepidemia on haitannut vakavasti edellytyksiä tukea lasten oppimista, kehittymistä ja hyvinvointia. Jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevien lasten tilanne on heikentynyt. Tuen ja tukiopetuksen tarve on lisääntynyt myös sellaisilla lapsilla ja oppilailla, joilla ei ole aikaisemmin ollut tuen tarpeita tai koulunkäyntiin liittyviä ongelmia.– Lasten ja nuorten väliset erot oppimisessa ja hyvinvoinnissa ovat kasvaneet huolestuttavasti korona-aikana. Olemme ryhtyneet päättäväisiin toimiin kriisin aiheuttaman oppimisvelan korjaamiseksi, jotta epidemia ei jättäisi pysyvää varjoa Suomen lasten ja nuorten elämään, opetusministeri Jussi Saramo toteaa.Valtionavustuksen erityisenä tavoitteena on varmistaa edellytykset tukea heikommassa asemassa olevien, erityisen ja tehostetun tuen piirissä olevien, vieraskielisten ja maahanmuuttotaustaisten lasten sekä oppilaiden oppimista ja kehitystä. Lisäksi tuetaan niitä lapsia ja nuoria, joiden syrjäytymisen riskiä koronaepidemian pitkittyminen on erityisesti lisännyt ja ennaltaehkäistään koulupoissaoloja ja koulupudokkuutta.Varhaiskasvatuksen osalta haku koskee kuntia ja kuntayhtymiä, jotka järjestävät varhaiskasvatusta. Kunnat voivat sisällyttää yksityiset varhaiskasvatuksen palveluntuottajat hakemukseensa.Esi- ja perusopetuksen osalta haku koskee kuntia ja kuntayhtymiä sekä yksityisiä yhteisöjä, joilla on esiopetuksen ja perusopetuksen järjestämislupa. Harjoittelukoulut voivat olla yhteydessä kuntaan ja kunta voi sisällyttää sen alueella toimivan harjoittelukoulun hakemukseensa.Avustukset myönnetään, mikäli eduskunta myöntää tarkoitukseen määrärahan vuoden 2021 kolmannessa lisätalousarviossa.Hakuaika päättyy 6.8.2021. Päätökset pyritään tekemään elokuun aikana.Varhaiskasvatus: Erityisasiantuntija Mervi Eskelinen, puh. 0295 330160Esi- ja perusopetus: Opetusneuvos Mika Puukko, puh. 0295 330032 ja projektisihteeri Aili Tervonen, puh. 0295 330216
NordenBladet — Ympäristönsuojeluun liittyvä lainsäädäntö on muuttunut paljon vuosikymmenessä. Tämän vuoksi ympäristöministeriö katsoi tärkeäksi päivittää kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen.Ohje on tarkoitettu ympäristö-, lupa- ja valvontaviranomaisten käyttöön, mutta se hyödyttää myös toiminnanharjoittajia ja sidosryhmiä.Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeella pyritään edistämään kotieläintaloutta koskevia valtakunnallisia ympäristönsuojelutavoitteita yhdenmukaisin menettelyin ja tulkinnoin. Uusi ohje korvaa vuonna 2010 julkaistun vanhan ohjeen. Ohjeessa kerrotaan kotieläintilojen toimintaan sovellettavasta lainsäädännöstä, suosituksia sekä soveltamisohjeita. Ohjeessa kuvataan hyvä kotieläintalouden ympäristönsuojelutaso ja se on laadittu parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteille.Valto: Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut translainsäädännön uudistamiseen seuranta-ja arviointiryhmän sekä virkamiestyöryhmän. Ryhmät työskentelevät tammikuun 2022 loppuun saakka.Seuranta- ja arviointiryhmä tukee virkamiesryhmän työskentelyä lainsäädännön valmistelussa, osallistuu vaihtoehtojen ja ehdotusten arviointiin sekä tuottaa asiantuntijainformaatiota valmistelun tueksi. Virkamiesryhmän tehtävänä on laatia hallituksen esitys sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden aseman ja oikeuksien järjestämiseksi hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman mukaan säädetään itsemääräämisoikeutta kunnioittava laki sukupuolen vahvistamisesta. Vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä poistetaan ja lääketieteelliset hoidot eriytetään juridisen sukupuolen korjauksesta. Sukupuolen voi hakemuksesta korjata täysi-ikäinen henkilö, joka esittää perustellun selvityksen siitä, että hän pysyvästi kokee kuuluvansa korjattavaan sukupuoleen. Sukupuolen korjaamiseen tulee harkinta-aika.Hallitusohjelman mukaan intersukupuolisten lasten itsemääräämisoikeutta vahvistetaan ja luovutaan pienten lasten kosmeettisesta, ei-lääketieteellisestä sukuelinkirurgiasta.
NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö päätti tänään, että voimassa olevat Pohjanlahden silakan toimijakohtaiset kalastuskiintiöt vuodelle 2021 voidaan ylittää enintään kymmenellä prosentilla. Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES antoi 28.5.2021 tieteellisen neuvon, jonka mukaan Pohjanlahden silakan kokonaiskiintiötä (TAC) vuodelle 2021 voidaan nostaa 91 494 – 117 875 tonnin välille. Nykyistä Pohjanlahden silakan 65 018 tonnin TAC:ia voidaan siis korottaa merkittävästi.Esimerkiksi Pohjanlahden silakan 1 000 tonnin toimijakohtainen kalastuskiintiö voidaan ylittää siten, että saalismäärä on yhteensä enintään 1 100 tonnia. On kuitenkin tärkeää huomioida, että lisäkalastusmahdollisuus koskee ainoastaan Pohjanlahden silakkaa, eikä lisämäärien puitteissa voida kalastaa kilohailia.Euroopan komissio vahvisti Itämeren vuoden 2021 kalastusmahdollisuudet lokakuussa 2020, ja sitoutui samalla antamaan ehdotuksen Pohjanlahden silakan TAC:n suurentamisesta, jos tieteellinen neuvo sen mahdollistaa. Komission ehdotuksen antaminen ja siitä päättäminen EU:n neuvostossa kestää kuitenkin niin kauan, että monelle kaupalliselle kalastajalle tärkeä kesän kalastuskausi ehtii jo päättyä . Useat Pohjanlahden silakan kalastajat ovat jo hyödyntäneet kokonaan tai merkittävän osan kiintiöistään. Tämä johtuu siitä, että Pohjanlahden silakan kokonaiskiintiötä leikattiin merkittävästi vuosiksi 2020 ja 2021. Myös rysäkalastuskausi on alkanut ja vaarana on, että rysäkalastajat joutuvat keskeyttämään kalastuksensa kesken kalastuskauden pienten kiintiöiden vuoksi.Kansallisen lainsäädännön mukaan maa- ja metsätalousministeriö voi päätöksellään sallia kaupallisten kalastajien toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden ylittämisen enintään kymmenellä prosentilla. Mahdollisuus kiintiöiden ylittämiseen on otettu lainsäädäntöön juuri sellaisia tilanteita varten, jossa tieteellinen neuvo mahdollistaa TAC:n merkittävän nostamisen tulevaisuudessa ja kalastuskiintiöiden pienuus rajoittaa kalastusta tarpeettomasti. Komission sitoumukseen perustuen on odotettavissa, että EU:n neuvosto tekee kesän aikana päätöksen Pohjanlahden silakan vuotta 2021 koskevan TAC:n korottamisesta ja korottaa vastaavasti Suomen kyseistä kalastuskiintiötä. Tämän jälkeen Suomen kalastuskiintiöstä jaettaisiin kaupallisille kalastajille nykyistä suuremmat toimijakohtaiset kalastuskiintiöt. Niiden ylittäminen ei olisi enää sallittua, koska uudet toimijakohtaiset kalastuskiintiöt perustuisivat tieteelliseen neuvoon ja suurennettuun TAC:iin. Maa- ja metsätalousministeriö tiedottaa erikseen EU:n päätöksenteon etenemisestä.
NordenBladet — Sanna Marinin hallituksen poikkihallinnollisena tavoitteena on liikunnallisen aktiivisuuden nostaminen kaikissa ikäryhmissä. Liikuntapolitiikan koordinaatioelin (LIPOKO) perustettiin koordinoimaan ja edistämään eri ministeriöiden toimia tavoitteen saavuttamiseksi. LIPOKO:n toimintasuunnitelma vuosille 2021–2023 on nyt valmistunut.– Liikkumisen lisääminen on koko valtionhallinnon yhteinen asia ja siihen tarvitaan kaikkien ministeriöiden hallinnonalojen toimia. Olemme saaneet LIPOKO-työssä nyt käyntiin aktiivisen vuoropuhelun ja systemaattisen työskentelytavan kohti yhteistä tavoitetta, iloitsee LIPOKO:n puheenjohtaja, opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Esko Ranto.Liikuntapolitiikan koordinaatioelimessä on edustettuna 11 ministeriön sekä asiantuntija- ja koulutusorganisaatioiden edustajat. Yksi LIPOKO-jäsenistä on sisäministeriön osastopäällikkö Jukka Aalto.– Sisäministeriön hallinnonalalla on tärkeää huolehtia erityisesti operatiivisissa tehtävissä olevien virkahenkilöiden fyysisestä kunnosta. LIPOKO-työ tarjoaa meille erinomaisen mahdollisuuden keskustella eri virastojemme kesken toimenpiteistä, joilla voimme edesauttaa fyysisen kunnon ylläpitoa. Samalla voimme kuulla toisten kokemuksista ja hyvistä käytänteistä, kertoo Aalto.– Liikunta ja siihen liittyvät teknologia-, terveys- ja matkailupalvelut sekä tuotteet ovat Suomessa merkittävä työllistäjä. Liikunnasta puhuttaessa onkin hyvä muistaa alan kasvumahdollisuudet myös yritysten liiketoiminnan ja työllisyysvaikutusten näkökulmasta, kertoo puolestaan työ- ja elinkeinoministeriön LIPOKO-jäsen, henkilöstö- ja hallintojohtaja Heidi Nummela.Puolustusministeriön LIPOKO-jäsen, majuri Kai Uitto pitää myös LIPOKO-työtä tärkeänä:– Hallinnonalojen yhteistyö liikunnan edistämisessä tukee yhteiskunnan hyvinvointia ja samalla maanpuolustusta. Fyysisen toimintakyvyn lisäksi myös henkistä kriisinkestävyyttä voidaan tukea liikunnan keinoin.LIPOKO:n toimintasuunnitelma valmisteltiin talven ja kevään 2021 aikana. Toimintasuunnitelmaan on koottu eri ministeriöiden hallinnonalojen toimenpiteet liikunnan ja liikkumisen edistämiseksi. Toimenpiteitä LIPOKO-toimintasuunnitelmassa on yhteensä 126 kappaletta. Hallinnonalojen toimenpiteiden täsmentämiseksi järjestettiin maalis-huhtikuussa työpaja kussakin ministeriössä. Toimintasuunnitelma on elävä asiakirja, jota tarkastellaan ja tarkennetaan tarpeen mukaan.Liikkumisella on suuri merkitys yhteiskunnalleLapsista ja nuorista sekä aikuisista vain noin kolmannes ja ikäihmisistä muutama prosentti liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Väestön liian vähäisen liikunnan yhteiskunnalliset kustannukset ovat vuositasolla arviolta yli kolme miljardia euroa. Väestön liikunnalla on kansantalouden lisäksi merkitystä muun muassa väestön työ- ja toimintakykyyn, terveyteen ja hyvinvointiin sekä oppimiseen. Liikunnalla on yhteys myös yhteisöllisyyteen ja sosiaalisiin taitoihin, kotouttamiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn, sotilaalliseen suorituskykyyn ja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Eri ministeriöiden hallinnonalojen kiinnittymispinnat liikunnan ja liikkumisen edistämiseen on kuvattu ministeriöiden liikunnan ja liikkumisen tuloskorteissa.LIPOKO:n työtä puheenjohtaa ylijohtaja Esko Ranto (OKM) ja koordinoi sihteeristö, johon kuuluu kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen (OKM), ohjelmajohtaja Antti Blom (OPH), johtaja Tiina Kivisaari (OKM), pääsihteeri Minttu Korsberg (OKM/valtion liikuntaneuvosto), erityisasiantuntija Mari Miettinen (STM) ja ylitarkastaja Sari Virta (OKM).Liikuntapolitiikan koordinaatioelimen toimintasuunnitelma
