NordenBladet — Valtioneuvoston yleisistunnon ja tasavallan presidentin esittelyn 7.1.2022 päätösaineistot on julkaistu valtioneuvoston verkkosivuilla.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Korvaustaksaa korotetaan nykyisestä 10 eurosta 16 euroon. Määräaikainen säännös tulee voimaan 10.1.2022 ja on voimassa 30.6.2022 saakka.Lakimuutoksella turvataan ja helpotetaan sairausvakuutettujen pääsyä koronavirusrokotukseen sekä edesautetaan työnantajien mahdollisuutta tarjota rokottamisia työterveyshuollossa.Koronavirusrokotuksista vastaa kunta. Kunnan on kuitenkin selvitettävä alueellaan toimivien työterveyshuollon palveluntuottajien mahdollisuutta osallistua koronavirusrokotuksiin, jos se on tarpeen rokotusten viivytyksettömän tarjoamisen varmistamiseksi. Kela voi myös jatkossa korvata työterveyshuollossa annetut koronarokottamiset joko työterveyshuollon kustannuksina tai sairaanhoitokorvausten kautta. Koronarokottamisen korvaus voidaan maksaa suorakorvauksena yksityiselle työterveydenhuollon palveluntuottajalle, jolloin työnantajan maksettavaksi jää rokottamistoimenpiteen omavastuuosuus.Korvaustaksan korotus vähentää nykyiseen verrattuna työnantajille syntyviä työterveyshuollon kustannuksia silloin, kun rokottamistoimenpide otetaan osaksi työterveyshuoltoa. Työnantajan kokonaiskustannukset riippuvat työterveyshuollon kanssa tehdystä sopimuksesta.Hallitus esitti asiaa koskevan lain vahvistamista ja tasavallan presidentti on vahvistanut sen perjantaina 7.1.2022. Laki tulee voimaan 10.1.2022. Korkeampi korvaustaksa koskee 1.1.2022 tai sen jälkeen suoritettuja rokottamistoimenpiteitä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö suhtautuu myönteisesti hankkeeseen, jossa kehitetään suomalaiselle ruokaketjulle yhteistä luotettavaa väylää jakaa ja hyödyntää digitaalista tietoa. AgriFood Data Space Finland -konsortio on kehittänyt alalle uutta data-avaruutta, jonka avulla ruokajärjestelmän eri toimijat voivat jakaa dataa tehokkaasti, turvallisesti ja oikeudenmukaisesti.Tietoa kerätään jo paljon, mutta sitä ei vielä kyetä hyödyntämään täysimääräisesti. Tiedon välittymisessä on ratkaistava hankalia pullonkauloja.Viime vuoden keväällä syntyi ruoka-alan toimijoiden yhteisymmärrys hyödyistä, joita koituisi kehittyneemmästä datan välityksestä. Laaja konsortio lähti kehittämään mallia, joka palvelee kaikkia ruokajärjestelmän toimijoita yhteisenä esteettömänä datanvälityspalveluna. Keskeisenä toimijana konsortiossa on toiminut valtion enemmistö-omistama ohjelmisto-, verkko- ja turvallisuuspalveluja tuottava Cinia. Datan tehokkaampi ja monipuolinen hyödyntäminen antaa eväitä kannattavuuden kehittämiseen ja on oleellista myös vihreän siirtymän toteutukselle. Euroopan komission viime vuonna julkaiseman datastrategian tavoitteena on luoda Eurooppaan yhtenäiset markkinat datalle. Tätä tukee ja raamittaa laaja säädöskokonaisuus. Ruokajärjestelmä on yksi toimiala, jolla erityisesti nähdään potentiaalia hyötyä digitalisaatiosta. Suunnitelma Euroopan yhteisestä maatalouden tietoavaruudesta (Common European Agriculture Data Space) julkistettiin viime vuonna. Tarkoituksena on luoda kansallisten järjestelmien kesken eurooppalainen yhteinen datainfra. Suomi on osallistunut tässä aktiivisesti erityisesti reilujen menettelyiden kehittämiseen. Mahdollistava ja luotettava säädöskehys luotuLiikenne- ja viestintäministeriö on osoittanut tukensa AgriFood Data Space Finlandin -hankkeelle ja on mukana edistämässä projektia.”Yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että data on kaikkien käytettävissä, sitä pystytään jakamaan ja siihen pystytään luottamaan. Nyt meillä on säädösten puolesta datan ympärillä sellainen kehys, että yritykset voivat tehdä sen perusteella investointipäätöksiä. Luottamuksen vahvistaminen ja yleisen kehityksen tekeminen mahdolliseksi edellyttää sääntelyä. Sääntely ei tässä ole este vaan ennemminkin mahdollistaja”, sanoo liikenne- ja viestintäministeriön yksikön johtaja Maria Rautavirta.Maa- ja metsätalousministeriö on kuluvana vuonna tukenut AgriHubia, maatilayrittäjien osaamisverkostoa, jolla on verkot myös maatalouden digivesissä. Älymaatalouden tiekartan valmistelu vuoteen 2030 on ollut yksi asiantuntijaverkoston isoista tehtävistä. Reilut pelisäännöt ja luotettavat datan välityspalvelut ovat oleellisia elementtejä? hyötyjen saavuttamiselle.  ”Ruokajärjestelmän toimijoiden kesken on pystyttävä rakentamaan vahva luottamus. Luottamuksen avulla voidaan edistää laajaa tietoyhteistyötä, joka osaltaan mahdollistaisi alan positiivisen kehityksen”, totesi osastopäällikkö Minna-Mari Kaila äskettäin alan webinaarissa.Kaila muistutti, että vihreä siirtymä eli maatalouden Pellolta pöytään –strategia ilmastonmuutoksen torjumiseksi, kestävyyden, resurssitehokkuuden ja vihreän kehityksen edistämiseksi nojaa vahvasti teknologian ja digtalisaation edistämiseen.  Maatalouden elpymisvarojen käytössä yhtenä teemana on digitalisaatio ja tiedon saavutettavuus. Nopealla tahdilla rahoitetaan sekä maaseudun laajakaistaa että digitalisaatioon liittyviä kokeilu- ja innovaatiohankkeita. Kaila muistutti, että kyberturvallisuus on oleellinen osa luottamusta. ”Isolla mielenkiinnolla odotamme tuloksia mm. Jyväskylän ammatillisen korkeakoulun hankkeesta, jossa tarkastellaan erityisesti elintarvikeketjun kyberturvallisuuskysymyksiä”, hän totesi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoja uudesta asetuksesta sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurin edistämiseksi vuosina 2022–2025. Ehdotuksen mukaan tukiohjelmalla edistettäisiin jatkossa myös vedyn tankkausinfrastruktuuria.Uusi asetus vastaisi sisällöltään hyvin pitkälti aiemmin voimassa ollutta valtioneuvoston asetusta sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurituesta vuosina 2018–2021. Asetus annettaisiin valtionavustuslain nojalla.Tukiohjelmalla pannaan toimeen fossiilittoman liikenteen tiekarttaa ja Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmaa, joka on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Infrastruktuurituki edistää osaltaan vuoteen 2030 ulottuvan kansallisen energia- ja ilmastostrategian toimeenpanoa ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteita.Kattava lataus- ja kaasuntankkausverkosto on edellytys sähkö-, ja kaasu- ja vetykäyttöisten ajoneuvojen yleistymiselle. Tuki myönnettäisiin myös jatkossa tarjouskilpailun perusteella, ja Energiavirasto jatkaisi valtionapuviranomaisena. Tuen kohteena ovat sähköautojen lataus-, kaasu- ja vetytankkausverkostoihin liittyvät investoinnit. Tarjouskilpailussa tarjoukset ryhmiteltäisiin viiteen ryhmään, joissa investointihankkeita koskevat tarjoukset kilpailevat keskenään. Ryhmät ovat: ajoneuvojen suuritehoisten latauspisteiden investointihankkeita koskevat tarjoukset (ryhmä 1), paikallisen joukkoliikenteen latauspisteiden investointihankkeita koskevat tarjoukset (ryhmä 2), paineistetun biokaasun tankkauspisteiden investointihankkeita koskevat tarjoukset (ryhmä 3), nesteytetyn biokaasun tankkauspisteiden investointihankkeita koskevat tarjoukset (ryhmä 4) ja vedyn tankkauspisteiden investointihankkeita koskevat tarjoukset (ryhmä 5). Tarjouskilpailussa menestyisivät omassa ryhmässään pienimmän vertailuluvun saaneet tarjoukset. Vertailuluku osoittaisi tarjouksen mukaisen hankkeen kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta. Tukiohjelmaan sisältyisi useita ehtoja ja rajoituksia, joiden tarkoituksena on varmistaa tarjouskilpailun onnistuminen ja sen optimaalinen tulos, tukiohjelman tavoitteiden saavuttaminen sekä rajoittaa tukiohjelman kilpailua ja markkinoita vääristävä vaikutus mahdollisimman vähäiseksi. Investointia varten myönnetty tuki maksettaisiin, kun hanke on saatettu päätökseen. Lausuntoja pyydetään Lausuntopalvelu.fi-sivuston kautta viimeistään 2.2.2022. Lausunnot pyydetään antamaan sivustolla siellä julkaistuun lausuntopyyntöön. Lausuntoa ei tarvitse lähettää erikseen ministeriöön sähköpostitse tai postitse. Lausunnon antajan tulee rekisteröityä ja kirjautua lausuntopalvelu.fi-sivustolla. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttöön löytyvät lausuntopalvelu.fi käyttöohjeista. Tukea palvelun käyttöön saa sähköpostilla osoitteesta [email protected] Kaikki annetut lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan sivustolla.Jos lausunnon antaja ei halua rekisteröityä palveluun, voi lausunnon lähettää myös sähköpostilla kirjaamo.tem(at)gov.fi työ- ja elinkeinoministeriön kirjaamoon. Lausunnoissa pyydetään käyttämään viitteenä diaarinumeroa VN/17669/2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vaalit.fi-verkkosivuille on julkaistu lista ulkoäänestyspaikoista aluevaalien ennakkoäänestyksessä. Aluevaalien ennakkoäänestysaikana kaikki ulkoäänestyspaikat palvelevat kaikkien hyvinvointialueiden äänioikeutettuja.Yhteensä 29 kuntaa on ilmoittanut ulkoäänestyspaikkoja ennakkoäänestyksessä. Tiedot ulkoäänestyspaikoista löytyvät vaalit.fi-verkkosivuilta.Jos äänestäjä on vaalipäivänä lääkärin määräämässä karanteenissa tai eristyksessä, hän voi äänestää äänestyspaikan pihalla soittamalla vaaliviranomaiselle. Vaaliviranomaisen puhelinnumero löytyy julisteesta äänestyspaikan pihalla.Aluevaaleissa voi äänestää joko ennakkoäänestysaikana 12.–18.1.2022 tai varsinaisena vaalipäivänä 23.1.2022. Ennakkoäänestysaikana voi äänestää missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa. Varsinaisena vaalipäivänä voi äänestää vain siinä paikassa, joka lukee äänioikeutetulle lähetetyssä äänioikeusilmoituksessa. Jos äänioikeutettu on ilmoittanut vastaanottavansa viranomaistiedotteet sähköisesti, ilmoitus äänioikeudesta on lähetetty hänelle Suomi.fi-palveluun.Ulkoäänestyspaikat aluevaalien ennakkoäänestyksessä
Ennakkoäänestyspaikat aluevaaleissa
Tietoa vaaleista ja äänestämisestä www.vaalit.fi
Koronaohjeita äänestäjille aluevaaleissa Vaalit.fi Twitterissä
Vaalit.fi Facebookissa
Vaalivideoita YouTubessa 
Vaalien puhelinpalvelu suomeksi 0800 9 4770 ja ruotsiksi 0800 9 4771
Vaalien WhatsApp-viestipalvelu 050 438 8730

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriön asettama asiantuntijaryhmä on saanut valmiiksi ensimmäisen kotimaisen konsensuslausuman pitkäkestoisesta covid-19-taudista (long covid). Konsensuslausuma on muodostettu useiden tutkimusten, kirjallisuuskatsausten ja ryhmän kokousten avulla. Maailman terveysjärjestö WHO:n määritelmän mukaan pitkäkestoisen covid-19-taudin oireet alkavat kolmen kuukauden kuluessa covid-19-infektion alusta, kestävät vähintään kaksi kuukautta eikä niille ole muuta selitystä. Yleisiin oireisiin kuuluvat erityisesti uupumus, hengenahdistus ja kognitiivisten toimintojen häiriöt sekä myös monet muut jokapäiväistä toimintaa haittaavat oireet. Pitkäkestoista covid-19-tautia on määritelty myös toisin. Asiantuntijaryhmän lausumasta selviää, että määritelmästä riippuen pitkäkestoinen covid-19 ilmenee noin joka toisella aikuisella SARSCoV-2-infektion jälkeen ja noin yhdellä viidestäkymmenestä lapsesta. Esiintyvyys on suurempi sairaalahoitoa vaatineen taudin jälkeen, mutta sairaus voi ilmetä myös vähäoireisen tai oireettoman infektion jälkeen.Pitkäaikaisia vaikutuksia ei vielä tunneta – suosituksena moniammatillinen hoito ja kuntoutusTaudin mekanismeina on kuvattu toistaiseksi, että virus infektoi useita elimiä. Seurauksena on pitkittyneen tulehduksen, kudosvaurion ja immuunipuolustuksen häiriö, johon voi liittyä sekä hyytymisen että hermoston säätelyn häiriö. Sairauteen liittyvä huomattava psykososiaalinen kuormittuneisuus voi myös vaikuttaa oireiluun. Pitkäaikaisia vaikutuksia ei tunneta. Asiantuntijaryhmä toteaa lausumassaan, että käytössä olevat mRNA-rokotteet vähentävät infektioon sairastuvilla pitkäkestoisen covid-19-taudin riskiä ja vaikuttavat usein edullisesti sen oireisiin.Taudin hoito on toistaiseksi oireenmukaista ja kokemusperäistä. Monitekijäisen sairauden lähestymistavaksi suositellaan moniammatillista hoitoa ja kuntoutusta. Osana perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota hyvinvointialueilla lienee nykyisiä terveyskeskuksia paremmat mahdollisuudet muodostaa moniammatillisia tiimejä, joissa on laajaa osaamista.Tietoa pitkäkestoisesta covid-19-taudista saadaan koko ajan lisääLong covid –tautia koskeva tutkimuksellinen tieto ja kokemus karttuvat Suomessa ja kansainvälisesti koko ajan.Pitkäkestoista covid-19-tautia koskevia vertaisarvioituja tutkimuksia on jo nyt tuhansia. Systemaattinen tiedonhaku tuotti asiantuntijaryhmän käyttöön yli 10 000 osumaa. Asiantuntijaryhmän toimikausi alkoi 1.9.2021 ja jatkuu 31.12.2022 saakka. Ryhmä analysoi edelleen pitkäkestoisesta covid-19-taudista kertyvää tietoa ja päivittää konsensuslausumaa vuoden 2022 aikana. Kansliapäällikkö Kirsi Varhila kiittää ryhmää tässä vaiheessa hyvin tehdystä ja tarpeellisesta työstä tiedon kokoamisessa päätöksentekoa varten. ”Pitkäkestoinen korona on vakava uhka, johon meidän tulee varautua yhteiskunnallisesti ja sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä”, Varhila toteaa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi ja ilmastonmuutos sekä kestävän ja turvallisen arjen rakentaminen ovat aiheina Jyväskylän kaupungintalolla 18.1. klo 9.30–11.30 järjestettävässä, Eurooppa olemme me -tapahtumasarjaan liittyvässä keskustelutilaisuudessa. Tapahtuma järjestetään hybridinä tai kokonaan etätilaisuutena huomioiden sen hetkiset alueelliset rajoitukset.Aiheesta keskustelee viisi panelistia, jotka edustavat päättäjiä, ilmastotutkimusta, strategista kehittämistä sekä nuoria. Tilaisuuden avaa sisäministeri Krista Mikkonen, joka on myös yksi panelisteista.– Tieto ilmastonmuutoksen tulevaisuusriskeistä sekä konkreettiset kokemukset muun muassa luonnonkatastrofien voimistumisesta aiheuttavat ihmisille monenlaisia pelkoja ja tulevaisuuden uhkakuvia. Toivon erityisesti nuoria mukaan tähän keskusteluun: mitä voisimme tehdä vastataksemme näihin huoliin ja pelkoihin sekä lisätäksemme toiveikkuutta, kysyy Mikkonen.Mikkosen lisäksi panelisteina nähdään ja kuullaan aluekehitysasiantuntija Suvi Bayr Keski-Suomen liitosta, professori Tiina Silvasti Jyväskylän yliopistosta, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Aija Hokkanen sekä Keski-Suomen maakunnallisen nuorisovaltuuston edustaja Nella Ruonala. Paneelikeskustelun moderaattorina toimii Radio Keskisuomalaisen juontaja Jari Lindström. Tilaisuus liittyy Euroopan tulevaisuuskonferenssiin ja ministereiden Eurooppa olemme me -kiertueeseen. Euroopan tulevaisuuskonferenssi koostuu ennen muuta kansalaiskeskustelusta. Tapahtumia järjestetään ympäri Eurooppaa, ja ideana on tarjota mahdollisuuksia eurooppalaisille keskustella päättäjien kanssa ja tuoda esiin näkemyksiään Euroopan tulevaisuudesta ja siitä, millaista Eurooppaa he haluavat olla mukana rakentamassa. Keskusteluaiheina muun muassa ilmastotoimien oikeudenmukaisuus ja ilmastonmuutokseen sopeutuminenJyväskylän keskustelussa pureudutaan muun muassa siihen, että ilmastonmuutoksen vaikutukset tai sen hillitsemiseksi tehtävät toimet vaikuttavat eri tavalla eri alueisiin ja väestöryhmiin. Ilmastonmuutos aiheuttaa osalle ihmisistä monenlaisia pelkoja sekä tulevaisuuden uhkakuvia ja saattaa myös aiheuttaa yhteiskunnallisia jännitteitä, jos ilmastotoimien oikeudenmukaisuudessa ei onnistuta. Tarkoitus on myös keskustella ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja siitä, millaisia päätöksiä tai toimia tarvitaan EU:lta ja alueellisesti esimerkiksi Keski-Suomelta.Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä sisäministeriö, Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen liitto. Tilaisuuteen voi ilmoittautua mukaan alla olevan verkkolinkin kautta. Linkin kautta voi myös jo etukäteen lähettää kysymyksiä panelisteille. Tilaisuudessa keskustellaan ilmastotoimien toteuttamisesta alueellisesta ja paikallisesta näkökulmasta käsin. Lisäksi tarkoitus on kuulla alueen asukkaiden viestejä Euroopan tulevaisuuskonferenssiin ja Euroopan laajuiseen keskusteluun. Keskusteluissa esiin nousseet asiat kirjataan tulevaisuusfoorumin verkkofoorumiin, ja suomalaisministerit vievät näitä viestejä tulevaisuuskonferenssin EU-tason täysistuntoihin.Tilaisuus striimataan. Striimin linkkiä jaetaan mm. järjestäjien somekanavissa ennen tilaisuutta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston yleisistunnon 5.1.2022 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan 5.1.2022 ministeriöille puoltamat asiat löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi