NordenBladet – Grönlannin kalastuksesta, metsästyksestä, maataloudesta ja omavaraisuudesta vastaava ministeriö on julkaissut uuden raportin, jossa käsitellään naisten osallistumista ja roolia kalastusalalla. Raportin tavoitteena on kartoittaa naisten nykytilannetta alalla sekä luoda vahva perusta jatkokeskustelulle sukupuolten tasa-arvosta kalastuksessa, kertoo naalakkersuisut.gl.
Sukupuolten tasa-arvo kehityksen kulmakivenä
Sukupuolten tasa-arvo on yksi ihmisen perusoikeuksista sekä oikeudenmukaisen ja hyvin toimivan yhteiskunnan peruspilari. Eri analyysit ovat osoittaneet, että valtiot ja yritykset, jotka kykenevät osallistamaan naisia ja miehiä tasavertaisesti, menestyvät taloudellisesti paremmin ja osoittavat korkeampaa tuottavuutta, suurempaa innovointikykyä ja nopeampaa kehitystä.
Naisten nykyinen panos ja haasteet
Raportti vahvistaa, että naiset toimivat kalastusalalla jo nyt aktiivisesti. He työskentelevät muun muassa:
rannikkokalastajina pienaluksilla,
jalostuslaitosten asiantuntijoina,
kalastus- ja metsästystarkastajina,
hallinnollisissa tehtävissä.
Tästä huolimatta naiset ovat tällä talouden alalla edelleen vähemmistössä. Ministeriön tavoitteena on kiinnittää huomiota siihen, että historiallisesti miesvaltainen ala tarvitsee laajempaa näkökulmaa, jotta resurssien oikeudenmukainen käyttö voidaan varmistaa.
Yhteinen resurssi ja tulevaisuuden näkymä
23. toukokuuta 2024 hyväksytyn kalastuslain mukaan Grönlannin kalavarat ovat yhteiskunnan yhteistä omaisuutta. Jos haluamme hyödyntää luonnonvarojamme mahdollisimman tehokkaasti ja kestävästi, on tärkeää kysyä, onko perusteltua, että vain yksi sukupuoli hallitsee tämän yhteisen arvon hyödyntämistä.
Tämän raportin julkaisemisella ministeriö korostaa naisten merkitystä kalastusalalla ja kehottaa luomaan osallistavamman ympäristön yhdelle maan tärkeimmistä elinkeinoaloista.
NordenBladet – Joka vuosi pääsiäisen aikaan Skandinaviassa toistuu sama näky: tuhannet norjalaiset nousevat autoihinsa ja suuntaavat rajan yli Ruotsiin, tarkemmin sanottuna Strömstadin kaupunkiin (norjaksi Strømstad).
Kyse ei ole vain satunnaisesta ostosmatkasta, vaan vuosikymmeniä vanhasta perinteestä, jolla on sekä taloudellisia että kulttuurisia syitä. Kiirastorstai eli skjærtorsdag.
Syy on pääasiassa lainsäädännöllinen ja uskonnollinen. Norjassa kiirastorstai (skjærtorsdag) on pyhäpäivä. Tämä tarkoittaa, että lähes kaikki kaupat (mukaan lukien ruokakaupat ja alkoholiliikkeet) ovat suljettuina ja elämä maassa käytännössä pysähtyy.
Ruotsissa kiirastorstai ei sen sijaan ole pyhäpäivä. Kaupat ovat auki, ostoskeskukset käyvät täydellä teholla ja odottavat naapureita kylään. Koska monilla norjalaisilla on työstä vapaapäivä, mutta kotimaassa ei voi ostaa mitään, on syntynyt tapa lähteä Ruotsiin. Onko tämä jokavuotinen perinne?
Kyllä, kyseessä on vakiintunut perinne. Sitä kutsutaan usein nimellä skjærtorsdags-ralli tai yksinkertaisesti rajakauppa (grensehandel).
Juhla pyörillä: Strömstadin kadut täyttyvät usein viritetyistä autoista, kovasta musiikista ja juhlatunnelmaisista nuorista. Tästä on tullut eräänlainen kansanjuhla, joka on paikallisviranomaisille ja poliisille joka vuosi vakava haaste.
Ostosreissu eli “Harry-tur”: Norjassa käytetään ilmaisua Harry-tur halventavana mutta leikillisenä terminä, kun puhutaan halpojen tuotteiden perässä käymisestä. Erityisesti ostetaan lihaa, makeisia, tupakkaa ja alkoholia, jotka ovat Ruotsissa huomattavasti halvempia kuin Norjassa.
Tänä vuonna odotetaan ennätysmäärää kävijöitä
Vaikka perinne on vanha, tämän vuoden olosuhteet antavat sille lisää vauhtia. Ruotsin hallitus on korkean inflaation ja elinkustannusten nousun lievittämiseksi alentanut elintarvikkeiden ja polttoaineen valmisteveroja ja muita veroja.
Merkittävä ero: Vaikka Ruotsi on Norjalle tavallisesti muutenkin “halpamaa”, nykyinen veropolitiikka tekee hintaerosta entistäkin jyrkemmän. Norjalainen, joka tankkaa säiliön täyteen ja täyttää ostoskärrynsä Ruotsissa, säästää tänä vuonna huomattavan summan verrattuna kotimaan hintoihin.
NordenBladet – Rikkaus ja vapaus ovat kaksi perustavanlaatuista ideaa, jotka usein kulkevat käsi kädessä julkisessa keskustelussa. Tavallinen lausahdus on: Haluan tulla rikkaaksi, jotta voisin olla vapaa. Kuitenkin, mitä enemmän tarkastelee ”ultrarikkaiden” elämää, sitä selvemmin paljastuu paradoksi: Mitä suuremmaksi omaisuus kasvaa, sitä enemmän todelliset vapaudet kapenevat. On rajoja, joiden yli astuessaan ihminen menettää sanansa, minuutensa ja elämänsä – äärimmäisen rikas voi tahtomattaan tai puolipakotettuna joutua manipuloinnin, paineen ja poliittisten voimien pelinappulaksi.
Onko liika raha kuin huumeriippuvuus, leikkisä rikkautta, joka vie ihmistä vapaudesta yhä kauemmaksi? Vai onko oikeampi kysymys: voiko megarikkaaksi tulla vain moraalittomasti?
Tietyn rajan ylitettyään jopa ultrarikkaat joutuvat mielistelyyn, oman mielipiteensä vaientamiseen, kompromissien löytämiseen, ”käsi pesee käden” -periaatteeseen ja muuhun ahdistavaan toimintaan, kaikki suuremman hyödyn nimissä.
Uskon, että todella rikas ja vapaa on se, jolla on riittävästi varoja, mutta joka voi sanoa, mitä todella ajattelee, tehdä sitä, mitä todella haluaa, ja milloin haluaa.
Otetaan esimerkki Skandinavian median tällä hetkellä luetuimmasta ja kommentoiduimmasta kolmikosta: Trump-Zelenskyy-Lutnick.
Onko miljardööri sijoituspankkiiri, Cantor Fitzgeraldi toimitusjohtaja ja Yhdysvaltain 41. kauppaministeri Howard William Lutnick sanoissaan ja teoissaan vapaa mies? Ei ole. Hän on presidentti Trumpin edessä psyykkisesti todennäköisesti aivan tavallinen ja alistunut, kuten kaikki ne, jotka joutuvat tottelemaan esimiestään kahdeksasta viiteen. Erona on kuitenkin se, että monet tavalliset ihmiset tekevät niin vapaaehtoisesti. Osa, koska he eivät osaa muutoin. Osa, koska eivät halua toisin. Mutta Lutnick siksi, ettei hän voi enää toisin. Hän on liikemies, joka haluaa, että ”business olisi great again”. Lutnickin yritys on sidoksissa Yhdysvaltain poliittiseen ja taloudelliseen eliittiin. Jos hän pakottaa Ukrainalle epäilyttäviä sopimuksia, hän saa varhain hallintaansa kaivokset ja satamat. Litium, rautamalmi ja muut harvinaiset metallit – se, mistä Ukrainan sota todellisuudessa käydään – tarjotaan hänelle kuin hopealautasella. Samoin kuin muille, jotka pelaavat samaa peliä.
Suuret liikemiehet haluavat nähdä itsensä paitsi miljardööreinä, myös historian muovaajina. Uskoko Lutnick, ettei hän vahingoita mainettaan, vaan asemoi itsensä rohkean rauhanneuvottelijan ja talouden rakentajan rooliin painostaessaan Zelenskyitä ”rauhansuunnitelmaan”?
Lähes kaikki ihmiset ovat pragmaattisia ja manipuloitavissa – vain harvat pystyvät olemaan OIKEASTI VAPAITA JA RIKKAITA. Monet voivat olla vapaita, mutta eivät rikkaita, monet ovat rikkaita, mutta eivät vapaita. Vain harvat valitut uskaltavat asettaa aidot arvonsa ja mielipiteensä rahan edelle.
Raha itsessään ei ole tietenkään paha. Päinvastoin, se on erittäin hyödyllinen väline, joka mahdollistaa yhteiskunnan kehittämisen, ongelmien ratkaisun, mukavan elämän, tieteen edistämisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin nostamisen. Kuitenkin on rajoja, joiden jälkeen rahan kerääminen ei enää täytä inhimillisiä tarpeita, vaan muuttuu itse tarkoitukseksi.
Kun ihmisen tulot ylittävät tietyn tason, ne eivät enää paranna elämänlaatua, vaan tuovat mukanaan uusia huolia: omaisuuden suojelu, poliittinen vaikutusvalta, kilpailu, manipulointi ja jatkuva sosiaalinen sopeutuminen, jotta asema ei menetetä.
Suurin osa megarikkaiden elämästä on kompromisseja ja sopeutumista. Tavallinen ihminen voi ilmaista mielipiteensä vapaasti, mutta ultrarikkaat joutuvat jatkuvasti miettimään, kenelle pitää miellyttää ja millaisia seurauksia heidän kantansa voivat aiheuttaa. Mitä suuremmaksi omaisuus kasvaa, sitä enemmän henkilö joutuu mukaan peleihin, joita ohjaavat poliittiset ja taloudelliset voimat.
Ultrarikkaus on kuin huippu-urheilu, jossa tärkein ei ole enää terveys, vaan tulokset. Huippu-urheilijat voivat ulospäin näyttää urheilullisilta ja terveiltä. Todellisuudessa ei ole olemassa huippu-urheilijaa, joka olisi täysin terve – he ovat kaikki tavalla tai toisella rikki, joko fyysisesti tai henkisesti. Huippu-urheilijat voivat vaikuttaa menestyneiltä ja vapailta, mutta todellisuudessa he elävät jatkuvan paineen alla: loukkaantumiset, doping, lääketieteellinen manipulointi, sosiaalinen paine ja sponsorien vaatimukset. Heidän elämäänsä hallitsevat kuuliaisuus, riippuvuudet, vaatimukset ja rajoitukset. Sama pätee moniin ultrarikkaisiin.
Minulla herää usein kysymys: raha on toki mukavaa, mutta onko se todella tämän arvoista? Miksi niin monet megarikkaat ovat niin selkärangattomia ja ”poliittisesti korrekteja” hahmoja, jotka harvoin ilmaisevat todellisia mielipiteitään? Syy on yksinkertainen: Mitä suurempi omaisuus, sitä suuremmaksi kasvaa ahneus ja tarve suojella sitä. Tämän päivän maailmantalous on rakennettu riippuvuussuhteille, joissa valta ja raha elävät symbioosissa – ja tämä voi johtaa ihmisten perustavanlaatuisten arvojen menettämiseen.
Ne, jotka ilmaisevat mielipiteensä liian suorasanaisesti, joutuvat kohtaamaan skandaaleja, boikotteja ja jopa taloudellisia tappioita. Siksi ultrarikkaat mukautuvat tilanteeseen ja valitsevat mieluummin hiljaisen voittojen keräämisen kuin riskin menettää omaisuutensa. Kyllä, he ovat suuressa pulassa, sillä he eivät voi enää elää itsenäisesti ja rehellisesti ilman, että heidän talousimperiuminsa joutuisivat vaaraan. Katsokaa vaikka Venäjän oligarkkeja – monet heistä ovat nykyään kuin minimipalkalla eläviä, 40 vuoden lainoja maksavia rivityöntekijöitä, jotka pelkäävät työpaikkansa menettämistä (tosin nykyään he saattavat pelätä enemmän henkensä kuin rahojensa puolesta). Ja ehkä syystäkin, sillä suurin osa heidän omaisuudestaan perustuu riippuvuussuhteisiin.
Uskon, että vähemmän mutta riippumatonta rahaa on monin verroin parempi! Ehkä ei ole edes oikeaa sanoa ”vähemmän”. Paljon rahaa on myös erittäin hyvä asia – mutta sen on oltava riippumatonta!
Riippumattomuus ylipäätään on yksi arvokkaimmista asioista. Paradoksaalisesti kaikkein onnellisimpia ja vapaimpia ovat juuri ne ihmiset, joilla on riittävästi rahaa elämiseen, mutta ei niin paljon, että heidän täytyisi suojella omaisuuttaan monimutkaisilta poliittisilta ja taloudellisilta peleiltä.
Enemmän itsenäisyyttä, enemmän riippumattomuutta ja riippumatonta rahaa!
NordenBladet –Vaikka presidentti Trump on toistuvasti arvostellut NATO:a ja vihjannut Yhdysvaltojen mahdollisesta eroamisesta liittoumasta, tällaisen siirron toteutuminen on epätodennäköistä. Tähän on useita keskeisiä syitä:
Jos Yhdysvallat jättäisi NATO:n, sen globaali vaikutusvalta vähenisi merkittävästi.
Vuonna 2023 Yhdysvaltain kongressi säätäi lain, joka estää presidenttiä eroamasta NATO:sta yksipuolisesti ilman kahden kolmasosan enemmistöä senaatissa tai kongressin hyväksyntää.
Yhdysvaltain asevoimat ja tiedusteluyhteisö tukevat vahvasti NATO:a, koska liittouma vahvistaa Yhdysvaltojen kansainvälistä asemaa ja toimii pelotteena Venäjälle ja Kiinalle.
Mielipidemittausten mukaan suurin osa amerikkalaisista kannattaa NATO-jäsenyyttä.
Yhdysvaltojen NATO:sta Eroamisen Seuraukset
1. Yhdysvaltain Geopoliittisen Vaikutusvallan Heikkeneminen
NATO on yksi keskeisistä alustoista, joiden kautta Yhdysvallat käyttää vaikutusvaltaansa globaalissa politiikassa. NATO:n avulla Washington muokkaa pitkälti lännen turvallisuuspolitiikkaa, vaikuttaa Euroopan sotilaallisiin päätöksiin ja hallitsee strategisia kumppanuuksia. NATO:sta eroaminen loisi Euroopalle mahdollisuuden lisätä itsenäisyyttään ja mahdollisesti suuntautua muihin geopoliittisiin voimiin, kuten Kiinaan.
2. Yhdysvaltain Kansainvälisen Auktoriteetin Heikkeneminen
Jos Yhdysvallat ei enää kuuluisi NATO:on, sen ääni lännen kollektiivisessa puolustuksessa heikkenisi merkittävästi. Euroopan maat, jotka ovat perinteisesti luottaneet Washingtonin johtajuuteen, tekisivät enemmän itsenäisiä turvallisuuspäätöksiä. Esimerkiksi Ranska ja Saksa saattaisivat kehittää omaa puolustusyhteistyötään, mikä vähentäisi Yhdysvaltojen merkitystä kansainvälisessä turvallisuuspolitiikassa ja heikentäisi sen asemaa ”maailman poliisina.”
3. Trumpin Maineen Heikkeneminen Kotimaassa ja Kansainvälisesti
Euroopassa: Yhdysvaltain NATO:sta eroaminen voitaisiin nähdä petoksena, erityisesti Itä-Euroopan maiden, kuten Puolan ja Baltian maiden, keskuudessa, jotka ovat riippuvaisia Yhdysvaltain turvallisuustakuista. Tämä voisi vakavasti heikentää Yhdysvaltain pehmeää valtaa ja uskottavuutta, sillä liittolaiset eivät enää voisi luottaa Washingtonin sitoumuksiin.
Yhdysvalloissa: Vaikka osa Trumpin kannattajista, erityisesti isolationistiset konservatiivit, saattaisi pitää NATO:sta eroamista ”America First” -politiikan voittona, suurin osa Yhdysvaltain poliittisesta ja sotilaallisesta johdosta vastustaisi sitä. Senaatti on jo hyväksynyt lain, joka estää presidenttiä eroamasta NATO:sta ilman kongressin hyväksyntä, mikä osoittaa, ettei idea ole suosittu edes Trumpin omassa puolueessa.
4. Taloudelliset ja Sotilaalliset Riskit Yhdysvalloille
NATO:sta eroaminen ei toisi Yhdysvalloille taloudellista hyötyä, kuten jotkut Trumpin kannattajat saattavat ajatella. Vaikka Yhdysvallat maksaa NATO:lle enemmän kuin useimmat jäsenmaat, se saa vastineeksi merkittäviä etuja:
NATO auttaa Yhdysvaltoja ylläpitämään sotilaallista läsnäoloaan Euroopassa ja varmistaa strategiset liittolaiset.
Yhdysvaltalaiset puolustusyritykset hyötyvät NATO:n sotilasurakoista, asehankinnoista ja infrastruktuurihankkeista.
NATO vahvistaa Yhdysvaltain globaalia pelotevoimaa. Jos NATO heikkenisi tai hajoaisi, Yhdysvallat joutuisi käyttämään lisäresursseja vaikutusvaltansa säilyttämiseen Aasiassa ja muilla alueilla.
Trump Heikentäisi Sekä Yhdysvaltoja Että Itseään
Jos Yhdysvallat jättäisi NATO:n, seuraukset olisivat:
Washingtonin globaalin turvallisuusvaikutuksen merkittävä heikkeneminen.
NATO-liittolaisten suurempi itsenäisyys, mikä voisi uhata Yhdysvaltojen pitkän aikavälin maailmanlaajuista valta-asemaa.
Trumpin perinnön vahingoittuminen – häntä pidettäisiin presidenttinä, joka heikensi Yhdysvaltojen asemaa sen sijaan, että olisi vahvistanut sitä.
Kasvava geopoliittinen epävarmuus, mikä voisi hyödyttää Venäjää ja Kiinaa.
Miksi Trump Käyttää NATO:sta Eroamisen Retoriikkaa?
Presidentti Trump ja hänen neuvonantajansa eivät ole naiiveja, ja hänen NATO:sta eroamiseen liittyviä uhkauksiaan ei tule pitää pelkkinä hetken mielijohteina. Sen sijaan tämä retoriikka palvelee strategista tarkoitusta ja sillä on merkittäviä vaikutuksia.
1. Vaalistrategia ja Kannattajakunnan Mobilisointi
Trumpin poliittinen imago perustuu vahvasti ”America First” -doktriiniin, joka keskittyy ulkomaisten menojen vähentämiseen ja kotimaan asioiden asettamiseen etusijalle.
Monet hänen kannattajistaan – erityisesti konservatiiviset ja nationalistiset amerikkalaiset – uskovat, että Yhdysvallat käyttää suhteettoman paljon rahaa NATO:on, kun taas Euroopan maat osallistuvat liian vähän.
NATO:n arvosteleminen auttaa Trumpia vahvistamaan imagoaan poliittisena ulkopuolisena, joka on valmis haastamaan vallitsevat järjestelmät ja puolustamaan amerikkalaisten veronmaksajien etuja.
2. Euroopan Painostaminen Lisäämään Puolustusmenoja
NATO:sta eroamisen uhkaaminen voi olla neuvottelutaktiikka, jolla Trump pyrkii saamaan Euroopan maat kohdistamaan enemmän varoja omaan puolustukseensa.
Trump on pitkään syyttänyt NATO-liittolaisia siitä, että he ”hyödyntävät Yhdysvaltoja”, ja on vaatinut heitä täyttämään lupauksensa käyttää 2 % BKT:sta puolustukseen.
Historiallisesti tämä painostus on toiminut – monet Euroopan maat, kuten Saksa ja Ranska, ovat lisänneet puolustusbudjettejaan Trumpin vaatimusten seurauksena.
3. Kotimainen Poliittinen Vaikutus – Paine Bidenille ja Demokraateille
NATO:n arvostelu mahdollistaa Trumpille vastakkainasettelun presidentti Bidenin kanssa, jonka ulkopolitiikka keskittyy liittolaissuhteiden vahvistamiseen ja Ukrainan tukemiseen.
Jos Trump onnistuu vakuuttamaan äänestäjät siitä, että NATO on kallis ja tehoton, hän voi painostaa maltillisia demokraatteja ja republikaaneja arvioimaan uudelleen suhtautumistaan kansainvälisiin sotilaallisiin sitoumuksiin.
4. Trumpin Ulkopoliittinen Lähestymistapa: Vähemmän Globalismia, Enemmän Kaupankäyntiä
Trump ei ole perinteinen geopoliittinen strategisti, vaan hän näkee kansainväliset suhteet transaktionaalisesti ja suosii kahdenvälisiä sopimuksia monenvälisten järjestöjen sijaan.
NATO:sta eroamisen uhka voi olla keino saada Euroopasta taloudellisesti tai kaupallisesti edullisempia sopimuksia.
Voisiko Yhdysvallat Todella Erota NATO:sta?
Todennäköisyys, että Trump toteuttaa uhkauksensa, on pieni.
Kongressi on säätänyt lain, joka estää presidenttiä eroamasta NATO:sta ilman kongressin hyväksyntää.
Monet republikaanit, erityisesti ne, jotka kannattavat vahvoja transatlanttisia suhteita, eivät sallisi Trumpin tehdä näin radikaalia siirtoa.
Yhdysvaltain asevoimat ja tiedusteluyhteisö ovat vahvasti NATO-jäsenyyden säilyttämisen kannalla, koska se vahvistaa maan maailmanlaajuista asemaa ja toimii pelotteena Venäjää ja Kiinaa vastaan.
Trumpin NATO-kritiikki: Taktiikka, Ei Konkreettinen Suunnitelma
Trump käyttää NATO:n kritisointia mobilisoidakseen äänestäjänsä ja painostaakseen Euroopan liittolaisia.
Hänen tavoitteensa on pakottaa Eurooppa lisäämään puolustusmenojaan ja vähentää Yhdysvaltain taloudellista taakkaa liittoumassa.
Vaikka täysi ero NATO:sta on epätodennäköistä, Trumpin retoriikka voi heikentää liittouman yhtenäisyyttä ja uskottavuutta.
Todellinen riski ei ehkä ole Yhdysvaltojen täydellinen ero NATO:sta, vaan se, että Trump heikentää NATO:n päätöksentekokykyä ja vähentää Yhdysvaltain osallistumista.
NATO:sta Eroaminen Olisi Yhdysvalloille Strateginen Katastrofi
Yhdysvaltojen vetäytyminen NATO:sta vaikuttaisi syvästi sekä Trumpin perintöön että maan kansainväliseen asemaan. Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka Trump saattaa käyttää NATO:sta eroamisen ajatusta retorisena työkaluna, sen toteuttaminen olisi Yhdysvalloille strateginen katastrofi.
NordenBladet – Työmaailman on jatkuvassa muutoksessa, mutta on olemassa ammatteja, joiden tärkeys on säilynyt ja joita tarvitaan jatkuvasti sekä tänään että tulevaisuudessa. Vaikka teknologian kehitys ja yhteiskunnalliset muutokset voivatkin ammattien luonnetta muuttaa, tietyt työt pysyvät aina vain tärkeinä. Seuraavassa tarkkailemme kymmentä tällaista ammattia, jotka ovat olleet tärkeitä menneisyydessä ja pysyvät todennäköisesti tulevaisuudessakin arvostettuina.
Lääkärit ja hoitohenkilökunta: Terveysongelmat eivät katoa minnekään ja ihmisen lääkintäavun tarve ei vähene. Lisäksi lääketiedekin kehittyy ja uudet teknologiat ja menetelmät vaativat asiantuntijoita, jotka osaavat niitä käyttää.
Opettajat ja kasvattajat: Koulutus on aina ollut yhteiskunnan peruskivi. Opettajat ja kasvattajat vastaavat tulevien sukupolvien kouluttamisesta ja heidän roolinsa on yhteiskunnan jatkuvuuden kannalta äärettömän tärkeä.
Agronomit ja maataloustuottajat: Ruoka on ihmisten perustarve ja maataloustuottajat ja agronomit ovat ne, jotka varmistavat meille elintarvikevarastot. Vaikka myös maataloudessa käytetään yhä enemmän erilaisia teknologioita, näiden ammattien tärkeys pysyy samana.
Sähkömiehet ja muut erikoisalan asiantuntijat: Teknologia voi muuttaa tapaa, miten sähköjärjestelmät ja muut yhteydet toimivat, mutta aina tarvitaan koulutettuja työntekijöitä, jotka niitä huoltavat ja korjaavat.
Innovaatiojohtajat ja tiedemiehet: Uusien ideoiden ja teknologioiden kehittäminen on välttämätöntä tulevaisuuden ongelmien ratkaisemiseksi. Innovoijat ja tutkijat ovat ne, jotka vievät meidät uusia ratkaisuja kohti.
Psykologit ja neuvojat: Ihmisten henkinen hyvinvointi on aina tärkeää ja psykologit ja neuvojat auttavat ratkaisemaan henkilökohtaisia ja tunne-elämään liittyviä ongelmia.
Rakennustyöläiset ja arkkitehdit: Kaupungit ja infrastruktuurit kasvavat jatkuvasti ja rakennustyöläiset ja arkkitehdit vastaavat niiden luomisesta ja huoltamisesta.
Lakimiehet ja asianajajat: Lait ja oikeudelliset kysymykset eivät katoa koskaan. Lakimiehet ja asianajajat ovat oikeuden ja oikeudenmukaisuuden takaamisessa välttämättömiä.
Kokit ja pääkokit: Ravitsemus- ja ravintolateollisuus voi muuttua, mutta kokkien ja -pääkokkien taitoja ja luovuutta tarvitaan aina, jotta ihmisille voivaan tarjota maukkaita ruokia.
Logistiikka- ja toimitusketjun asiantuntijat: Kaupankäynti- ja toimitusketjut muuttuvat maailmanlaajuisiksi ja niiden tehokas toiminta on talouden ja tavaroiden saatavuuden kannalta ehdottoman tärkeää.
Nämä kymmenen ammattia ovat olleet tärkeitä menneisyydessä ja pysyvät todennäköisesti myös tulevaisuudessa tarpeellisina. Teknologia ja yhteiskunta voivat muuttua, mutta ihmisten tarpeet ja yhteiskunnalliset peruspilarit jäävät samoiksi ja tekevät näistä ammateista jatkuvasti tuottavia ja tarpeellisia uravalintoja.
NordenBladet – Vaikutusvaltainen norjalainen sijoittaja ja liikemies Bjørn Hanevik, joka toimii kiinteistöjen, hotellien, ravintoloiden ja rahoitustoiminnan parissa omistuksessaan 100-prosenttisesti olevan yrityksensä Bergen Harbour group kautta, on Bergenin kunnan kanssa tukkanuottasilla, NordenBladet.ee kertoo.
Bergenin kunnan suunnittelu- ja rakentamisvirasto aloitti Hanevikin osalta viime vuonna tutkimuksen. Uutisesta kertoi ensimmäisenä Bergens Tidende (BT).
Kunta antoi määräyksen palauttaa porrasrakennelma, pienentää autotallia ja purkaa kaksi aallonmurtajaa, pinta-alaltaan 110 ja 170 neliömetriä.
Hanevik, jolla on tällä Norjan kalleimpiin kuuluvalla rantakaistalla hyvät asemat, vastustaa vaatimuksia ja väittää, ettei mitään ole rakennettu laittomasti.
”Kysymys on siitä, että se kaikki on rakennettu vuosina 1981 ja 1982. Tuolloisen omistajan kanssa oli rakennusjutussa kirjeenvaihtoa, jota kunta ei ole tässä prosessissa ottanut huomioon. Olemme omasta puolestamme säilyttäneet vain sen, mikä on ollut olemassa haltuun ottamisesta alkaen”, Hanevik sanoi Børsenille.
Hanevik toteaa, että kunnan määräystä vastaan kamppailu on kahtena viime vuotena vienyt paljon aikaa ja koko vaatimus tuli hänelle sokkina.
BT:n tietojen mukaan vaatimukset ovat johtaneet siihen, että tapaus siirtyy nyt poliittiseen harkintaan. Myös Settebyordin neuvonantaja Ruth Grung (Ap) katsoo, että aallonmurtaja pitäisi poistaa. Hän perustelee sitä ranta-alueen suojelulla ja kiinnittää huomiota siihen, että aallonmurtajalla ei ole maaston ja kiinteistön kanssa luonnollista yhteyttä.
Hanevik vakuuttaa Børsenille, että hän ei tyydy tilanteeseen ja haluaa kumota kaikki hänelle esitetyt vaatimukset.
”Meidän tulee saavuttaa täydellinen vaikutus. Suuri kysymys on siinä, mitä tapahtui vuosina 1982 ja 1983”, hän sanoi.
Veroluettelojen mukaan Hanevik ansaitsi vuonna 2021 2,9 miljoonaan Norjan kruunua ja hänen omaisuutensa oli 280 miljoonaa Norjan kruunua.
VALITUS: Åsanessa Våganesetin lopussa sijaitseva luksuskiinteistö on varustettu kahdella satamalaiturilla, hiekkarannalla ja portailla. Paljonko siitä jää jäljelle, ei ole tiedossa. Valokuvat: Google Earthin kuvaruutunäkymä
NordenBladet – Koulutyön tukena käytetään erilaisia järjestelmiä, kuten oppilashallintojärjestelmä Primus-Wilma ja digitaalinen työpöytä Desku. Seuraavassa kuvataan lyhyesti, minkälaisia mainitut järjestelmät ovat ja miksi niitä käytetään.
Primus-Wilma -oppilashallintojärjestelmä
Oppilashallintojärjestelmään tallennetaan oppilaan koulunkäyntiin liittyviä oleellisia tietoja, kuten oppilaan ja huoltajien yhteystiedot, läsnäolotiedot, arviointitiedot sekä koulunkäynnin historiaan liittyviä tietoja. Järjestelmän avulla toteutetaan myös kodin ja koulun välinen viestintä.
Oppilaiden vanhemmat saavat Wilman käyttöön Suomi.fi-palvelun kautta. Palvelussa vanhemman huoltajuustiedot tarkistetaan suoraan väestötietojärjestelmästä. Tarkistuksen jälkeen vanhempi pääsee katsomaan oman lapsensa tietoja Wilmasta. Suomi.fi-palvelu parantaa Wilman tietoturvaa, koska se rajaa oppilaan tietojen näkemisen henkilöille, joilla on siihen oikeus.
Lue lisää Wilmasta täältä: Suomi: Wilma – suosituin opetus-, oppimis- ja arviointialusta Wilma on oppilaitoksen hallinto-ohjelman www-liittymä. Opiskelijat valitsevat Wilmassa kursseja, seuraavat suorituksiaan, lukevat tiedotteita ja viestivät opettajien kanssa…
Digitaalinen työpöytä Desku
Mikä on Desku? Desku on digitaalinen työpöytä, joka helpottaa oppilaiden ja opetushenkilöstön arkea. Sen avulla koulun toimintaan liittyvät palvelut, dokumentit, sovellukset ja sähköiset oppimateriaalit saadaan helposti jaettua loppukäyttäjille yhteen näkymään. Desku on selainpohjainen. Se toimii kaikissa ympäristöissä ja tukee kaikkia Suomessa toimivia kertakirjautumiseen liittyviä palveluja.
Deskun kautta pääsee yhdellä tunnuksella koulun arjessa tarvittaviin digitaalisiin palveluihin
Desku on digitaalinen työpöytä, joka helpottaa oppilaiden ja koulun henkilökunnan arkea. Se on rooleja tukeva pilvipohjainen työkalu. Deskun avulla koulun toimintaan liittyvät palvelut, sovellukset ja keskeiset dokumentit jaetaan helposti loppukäyttäjille yhteen näkymään, roolien mukaan. Loppukäyttäjä pääsee Deskun kautta yhdellä tunnuksella tarvittaviin palveluihin.
Desku tukee kaikkia Suomessa toimivia kertakirjautumiseen liittyviä teknologioita (mm. MPASSid, O365, GWE, Edustore, WilmaSSO). Se on selainpohjainen työkalu ja toimii Windows-koneissa, Chromebookeissa ja iPadeissä.
Deskun avulla uusien MPASSid:tä käyttävien palvelujen käyttöönotto tapahtuu sopimusten allekirjoituksen jälkeen nopeimmillaan minuuteissa halutuille käyttäjäryhmille. Johdon ja tietohallinnon näkökulmasta tämä säästää resursseja, ja käyttäjät puolestaan saavat nopeasti ja helposti oikeat työkalut käyttöönsä.
Desku yhdistää työpöydälle kaikki käytössä olevat digitaaliset opetussovellukset yhden klikkauksen päähän!
NordenBladet – Wilma on oppilaitoksen hallinto-ohjelman www-liittymä. Opiskelijat valitsevat Wilmassa kursseja, seuraavat suorituksiaan, lukevat tiedotteita ja viestivät opettajien kanssa.
Opettajat syöttävät Wilman kautta arvioinnit ja poissaolot, päivittävät henkilötietojaan ja viestivät opiskelijoiden ja huoltajien kanssa.
Huoltajat seuraavat ja selvittävät Wilman kautta opiskelijan poissaoloja, viestivät opettajien kanssa ja lukevat koulun tiedotteita.
Wilmaa käyttävät myös oppilaitoksen henkilökunta, johto sekä työpaikkaohjaajat.
Kirjaudu Wilmaan (Wilma.fi -sivustolla) syöttämällä oikealla puolella oleviin kenttiin käyttäjätunnuksesi ja salasanasi. Palvelu on saatavilla sekä suomeksi että ruotsiksi.
Turvallinen palvelu opetusalalle ja varhaiskasvatukseen
Wilma on Suomen suosituin opetuksen ja oppimisen alusta, joka luo digitaalista opinpolkua aina päiväkodista toisen asteen oppilaitoksiin asti. Wilma tukee hallinnon organisoinnissa ja arvioinnissa, sekä kodin ja koulun välisessä viestinnässä ja tiedonkulussa.
Wilma pohjautuu yhä enemmän mikropalveluarkitehtuuriin, jossa palvelut ovat itse tehtyjä tai kumppaneiden tuottamia palveluita. Kaikki Wilman kautta syötetyt ja muokatut tiedot puolestaan päivittyvät suoraan taustalla oleviin tietokantoihin, kuten Kurreen ja Primukseen. Modernit ratkaisut tuovat mikropalvelut tiiviisti yhteen ja takaavat tietojen reaaliaikaisuuden, oikeellisuuden, saatavuuden ja yhtenäisyyden.
Wilma on osa Visma Enterprise Oy:ta. Visma Enterprise tarjoaa monipuolisesti opetushallinnon sähköisiä palveluita, sekä henkilöstö- ja työvoimanhallintaratkaisuja.
Kuva: Wilman logo (Wilma ja Wilman logo ovat Visma Enterprise Oy:n rekisteröityjä tavaramerkkejä)
Avainsanat / tunnisteet: Wilma, Wilma.fi, Suomi, Visma, Inschool.fi
NordenBladet – Lidl* -asiakkaat Suomessa ovat viime aikoina jääneet raapimaan päätään, kun yhtiö on tehnyt merkittävän muutoksen hintalappuihinsa. Tuotteiden hinnat on nyt painettu tageihin niin pienellä fontilla, että niitä on vaikea lukea, NordenBladet.com kertoo.
Uudet tunnisteet ovat aiheuttaneet hämmennystä ja turhautumista sosiaalisessa mediassa. Muun muassa johtavana konsulttina työskentelevä Jussi Eronen on ilmaissut huolensa Twitterissä ja todennut, että ”eläkeläisille se on vain kiusaamista”.
Lidl on kieltäytynyt antamasta haastattelua, vaan vastannut Iltalehden kommenttipyyntöön sähköpostitse. Myynnin ja tavaranhallinnan johtaja Akseli Mäkisalo totesi, että ”Twitterissä kiertävässä kuvassa oleva hintalappu on sähköinen. Se ei näy heti, koska sähköisten hintalappujen visuaalinen ilme on hyvin samanlainen kuin paperilappu.”
Mäkisalo puolusti siirtymistä sähköisiin tunnisteisiin toteamalla, että se säästää paperia ja minimoi inhimillisten virheiden riskiä tunnisteiden vaihdossa.
Ruoan ja päivittäistavaroiden hinnat ovat maassa nousseet viime vuonna ennätyskorkeaksi, eikä edullisista hinnoistaan tunnettu Lidl ole poikkeus. Esimerkiksi litra Lidlin pikalämpöistä kevytmaitoa maksoi tammikuussa 0,95 euroa, mutta joulukuussa hinta oli noussut 1,49 euroon.
Sosiaalisessa mediassa spekuloidaan, että muutoksen tarkoituksena on vaikeuttaa asiakkaiden hintojen vertailua. Mäkisalo ei vastannut kysymyksiin, pitääkö tämä paikkansa tai miten vanhukset tai näkövammaiset pystyvät lukemaan tunnisteita. Mäkisalon mukaan tunnisteiden yksityiskohtia kehitetään asiakaspalautteen perusteella.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) asiantuntija Saija Kivimäki kertoo, että kuluttajansuojalaki säätelee hintojen esittämistapaa. KKV:n ohjeissa todetaan, että ”hinnat on esitettävä selkeästi ja yksilöllisesti, jotta kuluttaja ei erehdy tuotteessa tai pakkauksessa. Esittelyn tulee olla riittävän suuri ja kuluttajalle helposti nähtävissä.”
Tällä hetkellä sähköisiä hintalappuja löytyy 16 Lidl-kaupasta, mutta vuoden loppuun mennessä ne ovat käytössä kaikissa myymälöissä. Toistaiseksi uusista tunnisteista on saatu hyvin vähän palautetta.
___________________________ * Lidl Stiftung & Co. KG on saksalainen kansainvälinen halpakauppaketju, jolla on yli 11 000 myymälää Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Neckarsulmissa Baden-Württembergin osavaltiossa, ja se kuuluu Schwarz-konserniin, joka operoi myös Kaufland-hypermarketketjua.
Lidl on vastaavan saksalaisen halpaketjun Aldi pääkilpailija useilla markkinoilla. Lidl-myymälöitä on jokaisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa sekä Serbiassa, Sveitsissä, Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa.
NordenBladet – Keski-Itämeren ohjelman tavoitteena on rahoittaa laadukkaita projekteja Viron, Suomen, Ruotsin ja Latvian kumppanien kesken yhteisten haasteiden ratkaisemiseksi yhdessä. Vuosina 2021–2027 jaetaan 118 miljoonaa euroa yhteistyöhankkeille, jotka edistävät ympäristöä, yritystoimintaa, työmarkkinoita ja julkisia palveluita.
Keski-Itämeren ohjelman edellisessä vaiheessa (2014–2020) Euroopan aluekehitysrahasto tuki projekteja peräti 132 miljoonalla eurolla. Sillä ehdittiin myös tehdä varsin paljon – yhteensä toteutettiin 137 projektia.
Jos hakija haluaa saada ohjelmasta tukea, ensin tulee löytää itselle kansainvälinen kumppani, jonka kanssa hakemus laaditaan, esitetään ja sen jälkeen toteutetaan yhdessä. Tarvitaan vähintään kahden kumppanin yhteistyö kahdesta eri maasta. Kumppanien määrälle ei ole määritetty ylärajaa, mutta jokaisella kumppanilla pitää olla selkeä roolinsa. Lisäksi projektin pitää tuottaa selkeää kansainvälistä hyötyä.
Ohjelman edellisellä kaudella 137 projektista 109 liittyi jollakin tavoin Viroon. Se tarkoittaa, että virolaiset laitokset ovat hyvin paljon käyttäneet mahdollisuutta tehdä kansainvälistä yhteistyötä ja sen kautta parantaa paikallista elämää. Kumppanit voivat olla ennen kaikkea julkisen edun hyväksi toimivia laitoksia, sillä tarkoituksena on alueen yleinen kehitys. Keski-Itämeren ohjelma odottaa hakemuksia, jotka vastaavat tällaisia tavoitteita.
Viron valtion tukipalvelukeskuksessa (Riigi Tugiteenuste Keskus) on Keski-Itämeren ohjelman infopiste, josta saa vironkielistä lisätietoa ohjelmasta.
Keski-Itämeren ohjelman 2021–2027 toinen hakukierros alkaa 20. helmikuuta 2023 ja päättyy 10. maaliskuuta 2023.
Ohjelman ensisijaiset suunnat ovat:
Innovatiivinen yritystoiminnan kehittäminen
Tavoite 1. Enemmän viennin parissa toimivia pien- ja keskisuuria yrityksiä
Tavoite 2. Enemmän uusia kasvuyrityksiä
Parannettu ympäristön- ja luonnonvarojen käyttö
Tavoite 3. Yhteiset kierrätystalouden ratkaisut
Tavoite 4. Parempi meri- ja rannikkoympäristö
Tavoite 5. Vähemmän CO2-päästöjä
Osallistavammat työmarkkinat
Tavoite 6. Paremmat mahdollisuudet työmarkkinoilla
Paremmat julkiset palvelut
Tavoite 7. Paremmat julkiset palvelut ja ratkaisut kansalaisille
Lisää tietoa löydät Viron valtion tukipalvelukeskuksen sivustolta TÄSTÄ.
