Reklaam

UUTISET, YHTEISKUNTA & LIIKETOIMINTA

NÄMÄ 10 AMMATTIA antoivat ennen leivän ja antavat myös tulevaisuudessa

NordenBladet – Työmaailman on jatkuvassa muutoksessa, mutta on olemassa ammatteja, joiden tärkeys on säilynyt ja joita tarvitaan jatkuvasti sekä tänään että tulevaisuudessa. Vaikka teknologian kehitys ja yhteiskunnalliset muutokset voivatkin ammattien luonnetta muuttaa, tietyt työt pysyvät aina vain tärkeinä. Seuraavassa tarkkailemme kymmentä tällaista ammattia, jotka ovat olleet tärkeitä menneisyydessä ja pysyvät todennäköisesti tulevaisuudessakin arvostettuina.

Lääkärit ja hoitohenkilökunta: Terveysongelmat eivät katoa minnekään ja ihmisen lääkintäavun tarve ei vähene. Lisäksi lääketiedekin kehittyy ja uudet teknologiat ja menetelmät vaativat asiantuntijoita, jotka osaavat niitä käyttää.

Opettajat ja kasvattajat: Koulutus on aina ollut yhteiskunnan peruskivi. Opettajat ja kasvattajat vastaavat tulevien sukupolvien kouluttamisesta ja heidän roolinsa on yhteiskunnan jatkuvuuden kannalta äärettömän tärkeä.

Agronomit ja maataloustuottajat: Ruoka on ihmisten perustarve ja maataloustuottajat ja agronomit ovat ne, jotka varmistavat meille elintarvikevarastot. Vaikka myös maataloudessa käytetään yhä enemmän erilaisia teknologioita, näiden ammattien tärkeys pysyy samana.

Sähkömiehet ja muut erikoisalan asiantuntijat: Teknologia voi muuttaa tapaa, miten sähköjärjestelmät ja muut yhteydet toimivat, mutta aina tarvitaan koulutettuja työntekijöitä, jotka niitä huoltavat ja korjaavat.

Innovaatiojohtajat ja tiedemiehet: Uusien ideoiden ja teknologioiden kehittäminen on välttämätöntä tulevaisuuden ongelmien ratkaisemiseksi. Innovoijat ja tutkijat ovat ne, jotka vievät meidät uusia ratkaisuja kohti.

Psykologit ja neuvojat: Ihmisten henkinen hyvinvointi on aina tärkeää ja psykologit ja neuvojat auttavat ratkaisemaan henkilökohtaisia ja tunne-elämään liittyviä ongelmia.

Rakennustyöläiset ja arkkitehdit: Kaupungit ja infrastruktuurit kasvavat jatkuvasti ja rakennustyöläiset ja arkkitehdit vastaavat niiden luomisesta ja huoltamisesta.

Lakimiehet ja asianajajat: Lait ja oikeudelliset kysymykset eivät katoa koskaan. Lakimiehet ja asianajajat ovat oikeuden ja oikeudenmukaisuuden takaamisessa välttämättömiä.

Kokit ja pääkokit: Ravitsemus- ja ravintolateollisuus voi muuttua, mutta kokkien ja -pääkokkien taitoja ja luovuutta tarvitaan aina, jotta ihmisille voivaan tarjota maukkaita ruokia.

Logistiikka- ja toimitusketjun asiantuntijat: Kaupankäynti- ja toimitusketjut muuttuvat maailmanlaajuisiksi ja niiden tehokas toiminta on talouden ja tavaroiden saatavuuden kannalta ehdottoman tärkeää.

Nämä kymmenen ammattia ovat olleet tärkeitä menneisyydessä ja pysyvät todennäköisesti myös tulevaisuudessa tarpeellisina. Teknologia ja yhteiskunta voivat muuttua, mutta ihmisten tarpeet ja yhteiskunnalliset peruspilarit jäävät samoiksi ja tekevät näistä ammateista jatkuvasti tuottavia ja tarpeellisia uravalintoja.

Kuva: Unsplash

Multimiljonääri Bjørn Hanevik sai määräyksen poistaa laittomat satamalaiturit ja autotallin kiinteistöltään idyllimäisessä Bergenin Åsanessa

NordenBladet – Vaikutusvaltainen norjalainen sijoittaja ja liikemies Bjørn Hanevik, joka toimii kiinteistöjen, hotellien, ravintoloiden ja rahoitustoiminnan parissa omistuksessaan 100-prosenttisesti olevan yrityksensä Bergen Harbour group kautta, on Bergenin kunnan kanssa tukkanuottasilla, NordenBladet.ee kertoo.

Bergenin kunnan suunnittelu- ja rakentamisvirasto aloitti Hanevikin osalta viime vuonna tutkimuksen. Uutisesta kertoi ensimmäisenä Bergens Tidende (BT).

Kunta antoi määräyksen palauttaa porrasrakennelma, pienentää autotallia ja purkaa kaksi aallonmurtajaa, pinta-alaltaan 110 ja 170 neliömetriä.

Hanevik, jolla on tällä Norjan kalleimpiin kuuluvalla rantakaistalla hyvät asemat, vastustaa vaatimuksia ja väittää, ettei mitään ole rakennettu laittomasti.

”Kysymys on siitä, että se kaikki on rakennettu vuosina 1981 ja 1982. Tuolloisen omistajan kanssa oli rakennusjutussa kirjeenvaihtoa, jota kunta ei ole tässä prosessissa ottanut huomioon. Olemme omasta puolestamme säilyttäneet vain sen, mikä on ollut olemassa haltuun ottamisesta alkaen”, Hanevik sanoi Børsenille.

Hanevik toteaa, että kunnan määräystä vastaan kamppailu on kahtena viime vuotena vienyt paljon aikaa ja koko vaatimus tuli hänelle sokkina.

BT:n tietojen mukaan vaatimukset ovat johtaneet siihen, että tapaus siirtyy nyt poliittiseen harkintaan. Myös Settebyordin neuvonantaja Ruth Grung (Ap) katsoo, että aallonmurtaja pitäisi poistaa. Hän perustelee sitä ranta-alueen suojelulla ja kiinnittää huomiota siihen, että aallonmurtajalla ei ole maaston ja kiinteistön kanssa luonnollista yhteyttä.

Hanevik vakuuttaa Børsenille, että hän ei tyydy tilanteeseen ja haluaa kumota kaikki hänelle esitetyt vaatimukset.

”Meidän tulee saavuttaa täydellinen vaikutus. Suuri kysymys on siinä, mitä tapahtui vuosina 1982 ja 1983”, hän sanoi.

Veroluettelojen mukaan Hanevik ansaitsi vuonna 2021 2,9 miljoonaan Norjan kruunua ja hänen omaisuutensa oli 280 miljoonaa Norjan kruunua.




VALITUS: Åsanessa Våganesetin lopussa sijaitseva luksuskiinteistö on varustettu kahdella satamalaiturilla, hiekkarannalla ja portailla. Paljonko siitä jää jäljelle, ei ole tiedossa. Valokuvat: Google Earthin kuvaruutunäkymä

Suomi: Desku – digitaalinen työpöytä, joka helpottaa oppilaiden ja koulun henkilökunnan arkea

NordenBladet – Koulutyön tukena käytetään erilaisia järjestelmiä, kuten oppilashallintojärjestelmä Primus-Wilma ja digitaalinen työpöytä Desku. Seuraavassa kuvataan lyhyesti, minkälaisia mainitut järjestelmät ovat ja miksi niitä käytetään.

Primus-Wilma -oppilashallintojärjestelmä

Oppilashallintojärjestelmään tallennetaan oppilaan koulunkäyntiin liittyviä oleellisia tietoja, kuten oppilaan ja huoltajien yhteystiedot, läsnäolotiedot, arviointitiedot sekä koulunkäynnin historiaan liittyviä tietoja. Järjestelmän avulla toteutetaan myös kodin ja koulun välinen viestintä.

Oppilaiden vanhemmat saavat Wilman käyttöön Suomi.fi-palvelun kautta. Palvelussa vanhemman huoltajuustiedot tarkistetaan suoraan väestötietojärjestelmästä. Tarkistuksen jälkeen vanhempi pääsee katsomaan oman lapsensa tietoja Wilmasta. Suomi.fi-palvelu parantaa Wilman tietoturvaa, koska se rajaa oppilaan tietojen näkemisen henkilöille, joilla on siihen oikeus.

Lue lisää Wilmasta täältä:
Suomi: Wilma – suosituin opetus-, oppimis- ja arviointialusta
Wilma on oppilaitoksen hallinto-ohjelman www-liittymä. Opiskelijat valitsevat Wilmassa kursseja, seuraavat suorituksiaan, lukevat tiedotteita ja viestivät opettajien kanssa…

Digitaalinen työpöytä Desku

Mikä on Desku? Desku on digitaalinen työpöytä, joka helpottaa oppilaiden ja opetushenkilöstön arkea. Sen avulla koulun toimintaan liittyvät palvelut, dokumentit, sovellukset ja sähköiset oppimateriaalit saadaan helposti jaettua loppukäyttäjille yhteen näkymään. Desku on selainpohjainen. Se toimii kaikissa ympäristöissä ja tukee kaikkia Suomessa toimivia kertakirjautumiseen liittyviä palveluja.

Deskun kautta pääsee yhdellä tunnuksella koulun arjessa tarvittaviin digitaalisiin palveluihin

Desku on digitaalinen työpöytä, joka helpottaa oppilaiden ja koulun henkilökunnan arkea. Se on rooleja tukeva pilvipohjainen työkalu. Deskun avulla koulun toimintaan liittyvät palvelut, sovellukset ja keskeiset dokumentit jaetaan helposti loppukäyttäjille yhteen näkymään, roolien mukaan. Loppukäyttäjä pääsee Deskun kautta yhdellä tunnuksella tarvittaviin palveluihin.

Desku tukee kaikkia Suomessa toimivia kertakirjautumiseen liittyviä teknologioita (mm. MPASSid, O365, GWE, Edustore, WilmaSSO). Se on selainpohjainen työkalu ja toimii Windows-koneissa, Chromebookeissa ja iPadeissä.

Deskun avulla uusien MPASSid:tä käyttävien palvelujen käyttöönotto tapahtuu sopimusten allekirjoituksen jälkeen nopeimmillaan minuuteissa halutuille käyttäjäryhmille. Johdon ja tietohallinnon näkökulmasta tämä säästää resursseja, ja käyttäjät puolestaan saavat nopeasti ja helposti oikeat työkalut käyttöönsä.

Desku yhdistää työpöydälle kaikki käytössä olevat digitaaliset opetussovellukset yhden klikkauksen päähän!

Kirjaudu sisään nettisivuilla Desku.fi

Kuva: Desku
Avainsanat / tunnisteet: Desku, Desku.fi, Opentunti, Opentunti.fi, Opentunti ry, Suomi, digitaalinen työpöytä, Suomi.fi

Suomi: Wilma – Suosituin opetus-, oppimis- ja arviointialusta

NordenBladet – Wilma on oppilaitoksen hallinto-ohjelman www-liittymä. Opiskelijat valitsevat Wilmassa kursseja, seuraavat suorituksiaan, lukevat tiedotteita ja viestivät opettajien kanssa.

Opettajat syöttävät Wilman kautta arvioinnit ja poissaolot, päivittävät henkilötietojaan ja viestivät opiskelijoiden ja huoltajien kanssa.

Huoltajat seuraavat ja selvittävät Wilman kautta opiskelijan poissaoloja, viestivät opettajien kanssa ja lukevat koulun tiedotteita.

Wilmaa käyttävät myös oppilaitoksen henkilökunta, johto sekä työpaikkaohjaajat.

Kirjaudu Wilmaan (Wilma.fi -sivustolla) syöttämällä oikealla puolella oleviin kenttiin käyttäjätunnuksesi ja salasanasi. Palvelu on saatavilla sekä suomeksi että ruotsiksi.

Turvallinen palvelu opetusalalle ja varhaiskasvatukseen

Wilma on Suomen suosituin opetuksen ja oppimisen alusta, joka luo digitaalista opinpolkua aina päiväkodista toisen asteen oppilaitoksiin asti. Wilma tukee hallinnon organisoinnissa ja arvioinnissa, sekä kodin ja koulun välisessä viestinnässä ja tiedonkulussa.

Wilma pohjautuu yhä enemmän mikropalveluarkitehtuuriin, jossa palvelut ovat itse tehtyjä tai kumppaneiden tuottamia palveluita. Kaikki Wilman kautta syötetyt ja muokatut tiedot puolestaan päivittyvät suoraan taustalla oleviin tietokantoihin, kuten Kurreen ja Primukseen. Modernit ratkaisut tuovat mikropalvelut tiiviisti yhteen ja takaavat tietojen reaaliaikaisuuden, oikeellisuuden, saatavuuden ja yhtenäisyyden.

Wilma on osa Visma Enterprise Oy:ta. Visma Enterprise tarjoaa monipuolisesti opetushallinnon sähköisiä palveluita, sekä henkilöstö- ja työvoimanhallintaratkaisuja.

Kuva: Wilman logo (Wilma ja Wilman logo ovat Visma Enterprise Oy:n rekisteröityjä tavaramerkkejä)
Avainsanat / tunnisteet: Wilma, Wilma.fi, Suomi, Visma, Inschool.fi

Lue myös:
Suomi: Desku – digitaalinen työpöytä, joka helpottaa oppilaiden ja koulun henkilökunnan arkea

Suomi: Lidlin uudet sähköiset hintalaput aiheuttavat kiistaa – yritys vaikenee

NordenBladet – Lidl* -asiakkaat Suomessa ovat viime aikoina jääneet raapimaan päätään, kun yhtiö on tehnyt merkittävän muutoksen hintalappuihinsa. Tuotteiden hinnat on nyt painettu tageihin niin pienellä fontilla, että niitä on vaikea lukea, NordenBladet.com kertoo.

Uudet tunnisteet ovat aiheuttaneet hämmennystä ja turhautumista sosiaalisessa mediassa. Muun muassa johtavana konsulttina työskentelevä Jussi Eronen on ilmaissut huolensa Twitterissä ja todennut, että ”eläkeläisille se on vain kiusaamista”.

Lidl on kieltäytynyt antamasta haastattelua, vaan vastannut Iltalehden kommenttipyyntöön sähköpostitse. Myynnin ja tavaranhallinnan johtaja Akseli Mäkisalo totesi, että ”Twitterissä kiertävässä kuvassa oleva hintalappu on sähköinen. Se ei näy heti, koska sähköisten hintalappujen visuaalinen ilme on hyvin samanlainen kuin paperilappu.”

Mäkisalo puolusti siirtymistä sähköisiin tunnisteisiin toteamalla, että se säästää paperia ja minimoi inhimillisten virheiden riskiä tunnisteiden vaihdossa.

Ruoan ja päivittäistavaroiden hinnat ovat maassa nousseet viime vuonna ennätyskorkeaksi, eikä edullisista hinnoistaan tunnettu Lidl ole poikkeus. Esimerkiksi litra Lidlin pikalämpöistä kevytmaitoa maksoi tammikuussa 0,95 euroa, mutta joulukuussa hinta oli noussut 1,49 euroon.

Sosiaalisessa mediassa spekuloidaan, että muutoksen tarkoituksena on vaikeuttaa asiakkaiden hintojen vertailua. Mäkisalo ei vastannut kysymyksiin, pitääkö tämä paikkansa tai miten vanhukset tai näkövammaiset pystyvät lukemaan tunnisteita. Mäkisalon mukaan tunnisteiden yksityiskohtia kehitetään asiakaspalautteen perusteella.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) asiantuntija Saija Kivimäki kertoo, että kuluttajansuojalaki säätelee hintojen esittämistapaa. KKV:n ohjeissa todetaan, että ”hinnat on esitettävä selkeästi ja yksilöllisesti, jotta kuluttaja ei erehdy tuotteessa tai pakkauksessa. Esittelyn tulee olla riittävän suuri ja kuluttajalle helposti nähtävissä.”

Tällä hetkellä sähköisiä hintalappuja löytyy 16 Lidl-kaupasta, mutta vuoden loppuun mennessä ne ovat käytössä kaikissa myymälöissä. Toistaiseksi uusista tunnisteista on saatu hyvin vähän palautetta.

___________________________
* Lidl Stiftung & Co. KG on saksalainen kansainvälinen halpakauppaketju, jolla on yli 11 000 myymälää Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Neckarsulmissa Baden-Württembergin osavaltiossa, ja se kuuluu Schwarz-konserniin, joka operoi myös Kaufland-hypermarketketjua.

Lidl on vastaavan saksalaisen halpaketjun Aldi pääkilpailija useilla markkinoilla. Lidl-myymälöitä on jokaisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa sekä Serbiassa, Sveitsissä, Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa.

Kuva: Pexels

HAE RAHOITUSTA Viron, Suomen, Ruotsin ja Latvian yhteistyöprojekteihin

NordenBladet – Keski-Itämeren ohjelman tavoitteena on rahoittaa laadukkaita projekteja Viron, Suomen, Ruotsin ja Latvian kumppanien kesken yhteisten haasteiden ratkaisemiseksi yhdessä. Vuosina 2021–2027 jaetaan 118 miljoonaa euroa yhteistyöhankkeille, jotka edistävät ympäristöä, yritystoimintaa, työmarkkinoita ja julkisia palveluita.

Keski-Itämeren ohjelman edellisessä vaiheessa (2014–2020) Euroopan aluekehitysrahasto tuki projekteja peräti 132 miljoonalla eurolla. Sillä ehdittiin myös tehdä varsin paljon – yhteensä toteutettiin 137 projektia.

Jos hakija haluaa saada ohjelmasta tukea, ensin tulee löytää itselle kansainvälinen kumppani, jonka kanssa hakemus laaditaan, esitetään ja sen jälkeen toteutetaan yhdessä. Tarvitaan vähintään kahden kumppanin yhteistyö kahdesta eri maasta. Kumppanien määrälle ei ole määritetty ylärajaa, mutta jokaisella kumppanilla pitää olla selkeä roolinsa. Lisäksi projektin pitää tuottaa selkeää kansainvälistä hyötyä.

Ohjelman edellisellä kaudella 137 projektista 109 liittyi jollakin tavoin Viroon. Se tarkoittaa, että virolaiset laitokset ovat hyvin paljon käyttäneet mahdollisuutta tehdä kansainvälistä yhteistyötä ja sen kautta parantaa paikallista elämää. Kumppanit voivat olla ennen kaikkea julkisen edun hyväksi toimivia laitoksia, sillä tarkoituksena on alueen yleinen kehitys. Keski-Itämeren ohjelma odottaa hakemuksia, jotka vastaavat tällaisia tavoitteita.

Viron valtion tukipalvelukeskuksessa (Riigi Tugiteenuste Keskus) on Keski-Itämeren ohjelman infopiste, josta saa vironkielistä lisätietoa ohjelmasta.

Keski-Itämeren ohjelman 2021–2027 toinen hakukierros alkaa 20. helmikuuta 2023 ja päättyy 10. maaliskuuta 2023.

Ohjelman ensisijaiset suunnat ovat:

Innovatiivinen yritystoiminnan kehittäminen
Tavoite 1. Enemmän viennin parissa toimivia pien- ja keskisuuria yrityksiä
Tavoite 2. Enemmän uusia kasvuyrityksiä

Parannettu ympäristön- ja luonnonvarojen käyttö
Tavoite 3. Yhteiset kierrätystalouden ratkaisut
Tavoite 4. Parempi meri- ja rannikkoympäristö
Tavoite 5. Vähemmän CO2-päästöjä

Osallistavammat työmarkkinat
Tavoite 6. Paremmat mahdollisuudet työmarkkinoilla
Paremmat julkiset palvelut
Tavoite 7. Paremmat julkiset palvelut ja ratkaisut kansalaisille

Lisää tietoa löydät Viron valtion tukipalvelukeskuksen sivustolta TÄSTÄ.

Kuva: Rtk.ee

VAHVISTETTIIN PÄIVÄMÄÄRÄ, jonka jälkeen ei saa enää myydä bensiini- ja dieselmoottorilla varustettuja autoja

NordenBladet – Euroopan unionin jäsenmaiden edustajat sopivat illalla 27. lokakuuta määräajan, jonka jälkeen Euroopassa ei saa enää myydä uusia bensiini- ja dieselmoottoreilla varustettuja autoja. Sovitun mukaisesti kielto alkaa vuonna 2035. Myyntikiellon asettamisen tavoitteena on nopeuttaa siirtymistä sähköautoihin ja kamppailla ilmastonmuutosta vastaan.

”Tehty sopimus on autoilijoille hyvä uutinen, sillä vihreät autot muuttuvat yhä edullisemmiksi ja yhä suurempi osa ihmisistä voi hankkia itselleen sellaisen”, sanoi Euroopan parlamentin edustaja Jan Huitema.

Sopimuksen mukaan tulee vuodesta 2030 lähtien myytävien autojen tuottaa 55 prosenttia vähemmän CO2:ta kuin vuonna 2021. Tämä koskee myös pakettiautoja.

Sopimus on ensimmäinen Euroopan unionin uusista keinoista, jotka takaavat unionin asettamien ilmastotavoitteiden saavuttamisen. Jäsenmaiden tulee nyt alkaa soveltaa sitä lainsäädännöissään.

Autot aiheuttavat nyt 12 % Euroopan unionin hiilidioksidin päästömääristä. Bensiini- ja dieselmoottorilla varustettuja autoja ei ole kuitenkaan kieltää. Toivotaan, että häviävät ajan mittaan itsestään markkinoilta.

Kuva: Pexels
Lähde: NordenBladet.ee

Viro: GreenEST Summit’illa kerrotaan, montako planeettaa olemme jo käyttäneet loppuun, ja mitä nyt tulisi tehdä

NordenBladet – 27. lokakuuta kello 12.00 järjestetään GreenEST Summitilla kierrätystalouden paneelikeskustelu. Paneelin yksi nimekkäimmistä osallistujista on Ruotsista kotoisin oleva Anders Wijkman, joka on Euroopan unionin ilmastoaloitteen EIT Climate-KIC hallituksen jäsen.

GreenESTillä pidettävä pohdinta lähtee siitä käsityksestä, että olemme tähän mennessä käyttäneet voimavaroja jo monen planeetan verran, jonka vuoksi meidän pitää löytää ratkaisuja siihen, miten tämä prosessi voidaan kääntää toiseen suuntaan. Tavoitteena on käynnistää uusia ajatuskuvioita, jotka asettavat etusijalle sekä ihmisten että planeetan hyvinvoinnin ja luovat suurille muutoksille alun.

Pohdinnan järjestäjän, Pohjoismaiden ministerineuvoston Viron edustuksen vihertalouden neuvonantajan Madis Tilgan mukaan innovaatio tulee asettaa oikeaan skaalaan: ”Olemme ylittäneet kotiplaneettamme elämän jatkumisen rajat kuudessa luokassa yhdeksästä. CO2 ei ole ainoa ja kriittisin tekijä, kuva on paljon laajempi. Meidän tulee löytää paikat, joissa meillä tarvitaan innovaatiota kaikkein kiireimmin. Toisin sanoen – mitä tulee tehdä heti, jotta seuraavat askeleet olisivat edes mahdollisia”.

Paneelin aikana pitää puheenvuoron Anders Wijkman, joka Climate-KIC:ssa toimintansa lisäksi on myös World Future Councilin, International Resource Instituten, Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian sekä Ruotsin kuninkaallisen maa- ja metsätalousakatemian jäsen ja kuuluu kansainvälisen aloitteen Earth4All muutettavan talouden komiteaan. Esitelmässään hän avaa planeetan sietorajan käsitettä ja esittelee Earth4All:n toimintoja, joiden tavoitteena on kehittää parempi talousjärjestelmä.

Paneelin muiden osallistujien joukossa on luomumuotiyrittäjä ja korubrändin KiRiVOO johtaja Ines Karu-Salo, ympäristöministeriön apulaiskansleri Kaupo Heinma, kestävän kaivostoiminnan asiantuntija ja Euroopan ilmastosopimuksen lähettiläs Irlannissa Tony Hand sekä ilmastoaloitteiden verkoston Haga Initiativen toimitusjohtaja Nina Ekelund. Pohdintaa johtaa Research and Degrowthin kansainvälisten suhteiden johtaja Maiko Mathiesen. Kierrätystalouden paneelin kokosivat Ympäristösijoituskeskus ja Pohjoismaiden ministerineuvoston edustus Virossa.

GreenEST Summit on alueen yksi suurimmista vihreän teknologian konferensseista, joka viettää vuonna 2022 jo viidettä syntymäpäiväänsä! Tapahtuman kohderyhmänä ovat julkisen ja yksityisen sektorin asiantuntijat, vihreän teknologian yrittäjät ja sijoittajat koko Euroopassa. Inspiroivien puhujien lisäksi pidetään mukaansa tempaavia paneelikeskusteluja.

GreenEST Summit 2022 järjestetään keskiviikkoja ja torstaina 26.–27. lokakuuta 2022 Tallinnan Kulttuurikattilassa.

Lisätietoa: https://www.greenestsummit.org/

Kuva: Pexels

Viro: Tallinnassa järjestettiin kansainvälisen kauppakeskuksen ITC:n konferenssi ja palkinnonjakotilaisuus ”Go Global Awards”

NordenBladet – Tallinnassa pidettiin kansainvälisen kauppakeskuksen ITC:n (International Trade Council) konferenssi ja palkintotilaisuus ”Go Global Awards”, joka kokosi satoja huippujohtajia maailman nykyaikaisimmista yrityksistä, vientiagentuureista, kansainvälisistä palveluntarjoajista, riskipääomayhtiöistä ja rahoituslaitoksista.

Radisson Collection -hotellista pidetyn kolmepäiväisen konferenssin avasi Viron presidentti Alar Karis. Seurasivat huippuasiantuntijoiden pitämät maailmantalouden trendejä ja eri maiden yritystoiminnan erikoispiirteitä käsittelevät luennot. ”Go Global Awards” päättyi gaalatilaisuuteen perjantai-iltana Lentosatamassa, jossa annettiin vuoden 2022 palkinnot.

ITC on vuodesta 1956 lähtien toiminut voittoa tavoittelematon kansainvälinen kauppakeskus, jonka verkostoon kuuluu 79 valtiollista vienti- ja sijoitusagentuuria ja yli 400 kauppakamaria. ITC järjestää palkintotilaisuuksia ”Go Global Awards” vuodesta 1989 lähtien ja niiden tavoitteena on antaa tunnustusta organisaatioille, jotka vaikuttavat myönteisesti maailmantalouteen innovaation, teknologioiden ja strategisen johtamisen keinoin.

Viro: Valtio tukee asuinkerrostalojen kunnostusta 84 miljoonalla eurolla

NordenBladet – Valtio varaa tulevana vuonna asuinrakennustalouden tukemiseen 84 miljoonaa euroa, jonka avulla parannetaan Viron asukkaiden asuinolosuhteita ja lisätään rakennusten energiatehokkuutta.

”Asuinrakennustalouden sijoitusten tukeminen on edelleen yksi prioriteeteistä ja kohonneet energiahinnat ovat nostaneet sen tarpeen erityisen terävästi esiin, sillä lämmityskustannukset vaativat ihmisten tuloista yhä suuremman osan. Rakennusten kunnostaminen ja yksi tärkeimmistä energiansäästön keinoista, jonka avulla on mahdollista vähentää rakennuksen energiankulutusta noin puolella ja siten laskevat myös lämmityslaskut, jonka vuoksi valtio auttaa omalta puoleltaan rakennusten omistajia ryhtymään näihin sijoituksiin”, kertoi talous- ja infrastruktuuriministeri Riina Sikkut.

Ensi vuonna maksetaan 75 miljoonaa euroa asuinkerrostalojen kunnostustukia, joka tulee lähinnä Euroopan unionin rakennerahastoista. Asuinkerrostalojen kokonaiskunnostuksella saavutetaan valtion tuella yleensä vähintään C-energiatehokkuusluokka ja rakennuksen sisäilmasto paranee huomattavasti.
Maaseudulla laadukkaiden asuintilojen saatavuuden parantamiseksi valtio tukee asuinkiinteistöjen (Virossa kerrostaloasunnot ovat kiinteistöjä) sijoituksia vuonna 2023 viidellä miljoonalla eurolla.

”Kaikkialla Virossa on erilaisia alueita, joilla asuintilojen kysyntä on suurta, mutta niitä ei ole yksinkertaisesti vuokramarkkinoilta saatavana. Tämän ongelman ratkaisemiseksi tarjoamme tukea, jonka avulla voi myös suurempien kaupunkien ulkopuolella luoda lisää noin sata vuokra-asuntoa.”

Köyhien suurperheiden asuinolosuhteiden parantamiseen valtio suuntaa ensi vuonna 3,3 miljoonaa euroa ja luhistumis- ja palovaarallisten rakennusten purkamiseen 0,7 miljoonaa euroa. Pienten asuinrakennusten kunnostukseen suunnitellaan aiempaa suurempaa vuosittaista tukimäärää, joka selviää lähikuukausina elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) sekä RePowerEU:n summien tarkemmassa jaossa.

Kunnostustoiminnan rahoittamisen ohessa on valtion fokuksessa uusien ratkaisujen markkinoille tuominen. Tämän vuoden alussa käynnistettiin talous- ja viestintäministeriön johdolla valtakunnallinen tiede- ja kehitysohjelma LIFE IP BuildEst, jonka tavoitteena on vahvistaa erilaisten rakennusalan osapuolten kykyä johtaa seuraavina vuosikymmeninä laajaa kunnostustoimintaa.