INFO & OHJELMA: Pohjoismaiden neuvoston 71. huipputapaaminen ja palkintogaala Tukholmassa (27.–31. lokakuuta 2019)

NordenBladet – 27.–31. lokakuuta 2019 kokoontuvat Pohjoismaiden kansanedustajat, Pohjoismaiden neuvoston jäsenet, useat ministerit ja pääministerit, mielipidevaikuttajat ja media Pohjoismaiden ministerineuvoston 71. istuntoon eli huipputapaamiseen. Tukholmassa Ruotsin parlamentissa (Sveriges riksdag i Stockholm, Riksgatan 1) pidettävä usean päivän huipputapaaminen on Pohjoismaiden suurin poliittinen tapahtuma. Tämänkertaisen huipputapaamisen ohjelmassa on ilmasto, kestävä kehitys ja nuorten osallistuminen yhteiskunnassa.

Pohjoismaiden neuvoston lehdistökonferenssi järjestetään 29. lokakuuta kello 10.30-10.50 parlamenttirakennuksen tilassa RÖ4-43. Pohjoismaiden neuvoston viestintäneuvonantajat ovat tilassa RV3-16. Huipputapaamisen hashtagit sosiaalisessa mediassa ovat #nrsession, #nrpriser ja #nrpol. Toimittajat saavat ilmoittautua 24. lokakuuta asti lehdistökortin perusteella tässä: https://acc.norden.org/sv/

Vuosittain Pohjoismaiden neuvosto jakaa myös viisi palkintoa, jotka ovat kirjallisuuspalkinto, elokuvapalkinto, musiikkipalkinto, ympäristöpalkinto sekä lasten- ja nuortenkirjallisuuden palkinto. Kirjallisuuspalkinto on viidestä palkinnosta vanhin. Se annettiin ensimmäisen kerran vuonna 1962 ja sitä seurasivat musiikkipalkinto (1965), ympäristöpalkinto (1995), elokuvapalkinto (2002) ja lasten- ja nuorisokirjallisuuspalkinto (2013). Tämänvuotinen juhlallinen palkintogaala järjestetään tiistai-iltama 29. lokakuuta Tukholman konserttitalossa (Stockholms konserthus, Hötorget 8). Palkintoseremonian jälkeen Ruotsin hallitus järjestää valituille vieraille vastaanoton.

Pohjoismaiden neuvoston Ruotsissa pidettävään istuntoon liittyen järjestää hänen majesteettinsa Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa kuninkaanlinnaan kutsutuille vieraille lounaan. Kutsutut vieraat kuljetetaan busseilla parlamenttirakennuksesta kuninkaanlinnaan (29. lokak. 11.50–13.45 Kungliga Slottet, 10770 Stockholm).

Ruotsi on Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaa vuonna 2019.

Vuoden 2019 huipputapaamisen ohjelma (71st Session of the Nordic Council in Stockholm):

Sunnuntaina 27. lokakuuta
Nuorten Pohjoismaiden neuvoston (Ungdomens Nordiska råd) istunto 2019. Pohjoismaiden neuvoston palkintoehdokkaat kutsutaan parlamenttirakennuksessa järjestettävään erikoistilaisuuteen.

Maanantaina 28. lokakuuta kello 17.15-18.15 Pohjoismaiden neuvosto kutsuu vapaiden yhdistysten ja kansalaisyhteiskunnan edustajia kyselykokoukseen, jossa voi Pohjoismaiden poliitikoille voi esittää kysymyksiä digitalisoinnista ja digitaalitaidoista, pohditaan demokratian ehtoja nuorten näkökulmasta. Esittelypuheen pitää Pohjoismaiden neuvoston presidentti Hans Wallmark, loppusanat esittää Pohjoismaiden neuvoston varapresidentti Gunilla Carlsson.

Samana päivänä on lisäksi seuraavat tapaamiset: Pohjoismaiden vihreiden vasemmistolaisten puolueryhmä (Nordisk grön vänster) kokous, Sosiaalidemokraattisen ryhmän (Den socialdemokratiska gruppen) kokous, Pohjoismaiden vapaus (Nordisk frihet) järjestää puoluerynmän kokouksen, Keskustaryhmän (Mittengruppen) kokous, Konservatiivien ryhmän (Konservativa gruppen) kokous, Tarkastuskomitean (Kontrollkommitté) kokous.

Pohjoismaiden neuvoston Tukholmassa järjestettävään 71. istuntoon liittyen parlamentin puhemies ja Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtaja kutsuvat Ruotsin delegaation lounaalle juhlistamaan ja tunnustamaan demokratian merkitystä meidän pohjoismaisille hyvinvointivaltioillemme.

Tiistaina 29. lokakuuta
14.00-17.30 parlamenttisalissa Pohjoismaiden neuvoston 71. istunto, jota seuraa Pohjoismaiden pääministerien huipputapaaminen. Pohdiskelua aiheesta: Miten Pohjoismaiden sosiaalista mallia voidaan kehittää ja edistää kestäviä muutoksia?

Samoin tiistaina järjestetään Ruotsin jalkapalloliiton ja Pohjoismaiden neuvostossa toimivien komiteoiden tapaaminen, jossa pohditaan naisten jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen järjestämistä vuonna 2027. Pohjoismaiden talouskasvun ja kehityksen komitean tapaaminen ja paljon muuta.

19.30-21.00 Tukholman konserttitalossa annetaan Pohjoismaiden neuvoston palkinnot.

21.00-22.30 Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2019 palkintojenjaon jälkeen Tukholman konserttitalossa Ruotsin hallitus järjestää Pohjoismaiden neuvoston 71. istunnon kanssa valituille vieraille vastaanoton.

Keskiviikkona 30. lokakuuta
Hallituksen tapaaminen Färsaarten, Grönlannin ja Ahvenanmaan pääministerien ja hallitusten johtajien kanssa. Täysistunto ja Pohjoismaiden kulttuuriministerien neuvoston tapaaminen, Pohjoismaiden ympäristö- ja ilmastoministerien neuvoston tapaaminen, Rajaesteiden neuvoston kokoontuminen, Pohjoismaiden säästävän komitean ja Pohjoismaiden ympäristöministerien neuvoston välinen neuvottelu, johdon tapaaminen liittoneuvoston ja parlamentin kanssa.

Torstaina 31. lokakuuta
Täysistunto ja paneelikeskustelu aiheesta #metoo Pohjoismaiden kulttuurisektorissa.

Koko huippukokouksen ohjelman näet TÄSTÄ (ruotsiksi) ja TÄSTÄ (englanniksi).

________________________________________

Pohjoismaiden neuvosto (tanskaksi ja norjaksi Nordisk Råd, suomeksi Pohjoismaiden neuvosto, islanniksi Norðurlandaráð, ruotsiksi Nordiska Rådet) on Pohjoismaiden parlamenttien yhteistyöelin. Sen jäsenmaat ovat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska sekä autonomiset alueet Färsaaret (Tanska), Grönlanti (Tanska) ja Ahvenanmaa (Suomi). Pohjoismaiden neuvoston tavoite on ylläpitää ja kehittää Pohjoismaiden yhteistyötä oikeus-, kulttuuri-, kuljetus-, ympäristö-, sosiaali- ja talousaloilla. Yhteistyön puitteet on määritetty Helsingin sopimuksella. Neuvostoon kuuluu parlamenttien edustajia, jotka valitaan joka vuosi uudelleen. Hallitukset ovat Pohjoismaiden neuvoston edessä tilivelvolliset.

Pohjoismaiden neuvoston elimet ovat:

– yleiskokous, johon kuuluvat kaikki neuvoston jäsenet
– puheenjohtajisto, johon kuuluu presidentti (presidenttiys kiertää maiden kesken) ja Pohjoismaiden neuvoston säännöissä määritelty määrä jäseniä
– viisi pysyvää komiteaa

Jokaisella maalla Islantia lukuun ottamatta on Pohjoismaiden neuvostossa yhteensä (yhdessä autonomisten alueiden kanssa) 20 paikkaa, Islannilla 7 paikkaa. Yhteensä Pohjoismaiden neuvostossa on 87 jäsentä, jotka jäsenmaiden ja autonomisten alueiden parlamentit valitsevat.

Pohjoismaiden neuvoston päämaja on Kööpenhaminassa. Työkielet ovat tanska, norja ja ruotsi.

Rootsi riigikogu /Sveriges Riksdag
Rootsi riigkogu
Rootsi riigkogu
Rootsi riigikogu
Rootsi riigikogu
Rootsi riigkogu
Rootsi riigikogu

Teksti ja kuvat: NordenBladet/Helena-Reet Ennet

Sosiaali- ja terveysvaliokunta Kööpenhaminaan

NordenBladet —

​Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta tekee opinto- ja tutustumismatkan Kööpenhaminaan 25.–26. syyskuuta. Matkallaan valiokunta perehtyy Tanskan terveydenhuoltoon, alueuudistuksiin ja työllisyyspolitiikkaan. Valiokunta tapaa myös Tanskan parlamentin terveysvaliokunnan jäseniä sekä tutustuu Hillerødin kunnan hoitokotiin Skovhuset.

Matkalle osallistuvat valiokunnan puheenjohtaja Anu Vehviläinen (kesk.), varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok.) sekä jäsenet Pekka Aittakumpu (kesk.), Kim Berg (sd.), Anna-Kaisa Ikonen (kok.), Arja Juvonen (ps.), Noora Koponen (vihr.), Aki Lindén (sd.), Ilmari Nurminen (sd.), Veronica Rehn-Kivi (r.), Minna Reijonen (ps.), Hanna Sarkkinen (vas.) ja Juhana Vartiainen (kok.).

Lähde: Eduskunta.fi

Barentsin parlamentaarisen konferenssin aiheena ihmisten ja tiedon liikkuminen

NordenBladet —

Joukko Barentsin alueen kansanedustajia ja muita vaikuttajia kokoontuu ensi viikon alussa Ruotsin Haaparannalla keskustelemaan liikenneyhteyksien kehittämisestä sekä tulevaisuuden elämisen mahdollisuuksista Barentsin alueella. 

16.–18.9. järjestettävään Barentsin parlamentaariseen konferenssiin osallistuu kansanedustajia, alueparlamenttien jäseniä ja alkuperäiskansojen edustajia Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä. Tilaisuutta isännöi Ruotsin puhemies Andreas Norlén. Eduskunnasta osallistuvat Arktisen parlamentaarikkokonferenssin valtuuskunnan puheenjohtaja Mikko Kärnä (kesk.) ja Pohjoismaiden neuvoston valtuuskunnan jäsen Kaisa Juuso (ps.). Kärnä johtaa konferenssissa alueen liikenneyhteyksien ja talouden kehittämistä koskevaa seminaaria. 

Barentsin parlamentaarinen konferenssi järjestetään joka toinen vuosi. Järjestäjänä toimii Barentsin euroarktisen neuvoston (Barents Euro–Arctic Council, BEAC) puheenjohtajamaa. Haaparannan konferenssissa ruotsalaiset esittelevät muun muassa suunnitelmaansa eri liikennemuotojen paremmasta yhteistyöstä ja yhdistämisestä Barentsin alueella. Kokouksessa on tarkoitus keskustella myös muun muassa siitä, miten uudenlainen teknologia mahdollistaa älykkään liikenteen ja logistiikan kehittämisen. Liikennekysymysten lisäksi esillä on kestävä turismi.

Barentsin euroarktisen neuvoston tavoitteena on vakauden ja kestävän kehityksen edistäminen Barentsin alueella eli Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän pohjoisosissa. BEAC:n jäseniä ovat lisäksi Tanska, Islanti ja EU.

Lähde: Eduskunta.fi

Pohjoismaiden neuvoston valiokunnissa useita ympäristön kuormitusta vähentäviä aloitteita

NordenBladet —

Pohjoismaiden neuvoston kokousviikolla Helsingissä kokoontuvan Kestävä Pohjola -valiokunnan kokouksessa tiistaina 3.9. käsitellään toimia Pohjoismaiden ruokahävikin vähentämiseksi ja kuullaan erikoistutkija Juha-Matti Katajajuurta Luonnonvarakeskuksesta. Valiokunta on saanut ministerineuvostolta selvityksen, jonka mukaan ruokahävikki on pienentynyt useissa Pohjoismaissa useilla sektoreilla. Esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa kotitalouksien ruokahävikki on vähentynyt vajaalla kymmenellä prosentilla ja Suomessa catering-alan ruokahävikki on vähentynyt noin viidenneksen. 

Kokouksessa on esillä myös pohjoismainen yhteistyö hiilinielujen hyödyntämiseksi. Pohjoismaisessa ilmastopolitiikassa painotetaan hiilinielujen lisäämisen tärkeyttä ilmastonmuutoksen torjumisessa. Valiokunnan saamassa jäsenehdotuksessa suositetaan, että muodostettaisiin yhteispohjoismainen kanta ilmastopäästöjen kompensoinnista hiilinielujen ja -varastojen avulla ja että yhteistyössä EU:n kanssa pyrittäisiin sisällyttämään nämä tavoitteet kansainväliseen ilmastosopimukseen.

Valiokunta järjestää tiistaina myös miniseminaarin Pohjoismaisten ympäristörahoitusinstrumenttien vahvistamisesta. Tavoitteena on keskustella kohtaamispaikkojen luomisesta ilmastosijoittajille, joiden tavoitteena on muun muassa ympäristörahoitusstandardien kehittäminen.

Eduskunnasta kokoukseen ja miniseminaariin osallistuu kansanedustaja Anna-Kaisa Ikonen (kok.).

Ympäristöasiat ovat niin ikään Kasvu- ja kehitys Pohjolassa –valiokunnan asialistalla tiistaina 3.9. Helsingissä, jossa käsitellään puhtaampia liikennemuotoja. Valiokunnassa etsitään tehokkaampia keinoja lentoliikenteen päästöjen vähentämiseksi. Valiokunnan yhtenä tavoitteena on yhteispohjoismaisen strategian laatiminen lentoliikenteen päästöjen vähentämiseksi.

Tämän lisäksi valiokunta penää pohjoismaisten päättäjien löytävän entistä tehokkaampia keinoja veroparatiisien, verokeinottelun ja haitallisen verokilpailun torjumiseksi. Valiokunta keskustelee niistä toimenpiteistä, jotka edesauttaisivat torjuntaa. Keskustelu pohjautuu valiokunnan kesäkokouksen yhteydessä järjestettyyn verovilppiä käsittelevään seminaariin.

Valiokunnassa käsitellään myös rajaesteitä, jotka liittyvät ammattikoulutukseen ja ammattipätevyyksiin. Valiokunnan tavoitteena on poistaa pohjoismaisen työvoiman liikkuvuutta haittaavat rajaesteet ja etsiä ratkaisuja kansalaisten ja yrittäjien arkea haittaaviin pohjoismaisiin rajaesteisiin.

Kasvu- ja kehitys Pohjolassa -valiokunnan kokoukseen osallistuvat Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnasta kansanedustajat Lulu Ranne (Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja, ps.), Eveliina Heinäluoma (sd.), Joakim Strand (r.), Juhana Vartiainen (kok.) ja Ahvenanmaan maakuntapäivien jäsen Mikael Staffas (lib.).

Lähde: Eduskunta.fi

Pohjoismaiset parlamentaarikot vaativat Stoltenbergin raportille jatkoa

NordenBladet —

Pohjoismaiden neuvoston syyskuun kokouksien yhteydessä Helsingissä pidettiin maanantaina 2. syyskuuta Suomen valtuuskunnan järjestämä seminaari. Seminaarin aiheena oli Pohjoismainen ulko- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö ja askeleet eteenpäin. Sen tavoitteena oli keskustella Stoltenberg –raportista ja sen toteutuksesta.  Seminaarissa pohdittiin, millaisin prioriteetein raportin tulisi saada jatkoa. Thorvald Stoltenbergin raportti on julkaistu vuonna 2009 ja se sisältää ehdotuksia Pohjoismaiden ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön kehittämisestä.

Seminaarin avaussanat lausui Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Erkki Tuomioja (sd.). Tuomiojan sanoi, että NORDEFCOn uudessa strategiassa mainitaan, että pohjoismaista yhteistyötä tulee syventää kokonaispuolustuksen osalta. Seminaarissa puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) puhui Pohjoismaiden puolustuspoliittisesta yhteistyöstä ja NORDEFCO:n uudesta visiosta. Puheenvuorot pitivät myös Norjan ulkopoliittisen instituutin johtaja Ulf Sverdrup, PN:n presidentti Hans Wallmark, PN:n Tanskan ja Islannin valtuuskuntien puheenjohtajat sekä Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen kansainvälisten suhteiden päällikkö Kirsti Narinen.

Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajiston jäsen ja PN:n kokonaisturvallisuustyöryhmän puheenjohtaja Wille Rydman (kok.) lausui kokouksen päätössanat. Hän totesi, että vaikka Pohjoismailla onkin eri liittoumat, yhteistyön tärkeys korostuu tänään. Hän toi esiin, että Pohjoismaiden neuvostolla on erillinen kansainvälinen strategia ja nyt neuvoston käsittelyssä on uusi kokonaisturvallisuusstrategia. Rydman muistutti, että asialla on vahva poliittinen konsensus, ja strategia-asiakirja hyväksyttäneen PN:n istunnossa Tukholmassa tänä syksynä.

Pohjoismaiden neuvoston valiokuntien, puolueryhmien ja puheenjohtajiston syyskuun kokoukset järjestetään tänä vuonna Eduskuntatalossa 2.-3.9. 

Suomesta kokouksiin ja seminaariin 2.-3.9. osallistuvat Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsenet Erkki Tuomioja (sd., valtuuskunnan puheenjohtaja), Lulu Ranne (ps., valtuuskunnan varapuheenjohtaja), Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), Eveliina Heinäluoma (sd.), Veronika Honkasalo (vas.), Anna-Kaisa Ikonen (kok.), Vilhelm Junnila (ps.), Kaisa Juuso (ps.), Heli Järvinen (vihr.), Mikko Kinnunen (kesk.), Mikko Kärnä (kesk.), Ilmari Nurminen (sd.), Jouni Ovaska (kesk.), Riikka Purra (ps.), Wille Rydman (kok.), Joakim Strand (r.), Mikael Staffas (lib.), Juhana Vartiainen (kok.) ja Heidi Viljanen (sd.).

Pohjoismaiden neuvosto on Pohjoismaiden parlamenttien ja hallitusten välinen yhteistyöelin. Pohjoismaiset poliittiset yhteistyöasiat käsitellään pääosin Pohjoismaiden neuvoston neljässä valiokunnassa ja neuvostoa johtavassa puheenjohtajistossa. Vuoden kestävä puheenjohtajuus kiertää Pohjoismaiden välillä. Ruotsi on tänä vuonna Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaa. 

Kuvia PN-kokouksista

Lähde: Eduskunta.fi

PN:n Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunta: sähköisten reseptien rajaesteet poistettava

NordenBladet —

Helsingissä kokoontuva Pohjoismaiden neuvoston Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunnan kokouksessa tiistaina 3. syyskuuta käsitellään sähköisten reseptien käyttöä Pohjoismaissa. Tavoitteena on rajaesteiden poistaminen terveydenhoidon saralla niin, että sähköiset reseptit olisivat kansalaisten käytettävissä ja voimassa kaikkialla Pohjoismaissa. Kokouksessa keskustellaan myös yhteispohjoismaisesta hankkeesta koskien etähoitoa ja -hoivaa.

Valiokunta pohtii myös pohjoismaisen yhteistyön parantamista kunniasorron ennaltaehkäisemiseksi. Kyse on jäsenehdotuksesta, jonka tavoitteena on syventää niin tutkimusalalla kuin viranomaistenkin kesken tehtävää pohjoismaista yhteistyötä. Tämän lisäksi valiokunta selvittää, millaisia ennaltaehkäiseviä toimia Pohjoismaissa on tehty kunniaväkivallan ja kunniasorron torjumiseksi niiden eri ilmenemismuodoissa. Aihe oli esillä myös valiokunnan omassa kesäkokouksessa kesäkuussa 2019.

Valiokunta saa myös lisätietoa Grönlannin väestötutkimuksesta, jonka ovat laatineet Tanskan kansanterveyslaitos ja Etelä-Tanskan yliopisto. Tutkimus tuo esiin Grönlannissa esiintyvät haasteet alkoholismin, perheväkivallan, seksuaalisen hyväksikäytön ja uhrien itsemurha-alttiuden saralla. Valiokunta keskustelee raportin sisällöstä ja tavoittelee keinoja ongelmien ratkaisemiseksi pohjoismaisella tasolla.

 

Eduskunnasta Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunnan kokoukseen osallistuvat kansanedustajat Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), Kaisa Juuso (ps.), Heli Järvinen (vihr.) ja Ilmari Nurminen (sd.).

Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa –valiokunta ajaa yhteispohjoismaisen ulkoiluvuoden järjestämistä

Pohjoismaiden neuvoston Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunnan kokouksessa tiistaina 3. syyskuuta käsitellään pohjoismaista ulkoilun toimintasuunnitelmaa. Nyt käsittelyssä olevassa ehdotuksessa pyydetään ministerineuvostoa laatimaan pohjoismainen ulkoilun toimintasuunnitelma. Esitykseen sisältyy ehdotus yhteispohjoismaisen ulkoiluvuoden järjestämisestä lähivuosina. Valiokunta on jo aiemmin pohtinut pohjoismaisen ulkoilun ja luonnossa liikkumisen suhdetta kansanterveyteen. Valiokunnan mielenkiinnon kohteena on ollut myös seurata, kuinka kaikki yhteiskunnan ryhmät saadaan osallistumaan ulkoitutoimintaan ja kuinka luonnossa voitaisiin harrastaa enemmän liikuntaa kuormittamatta sitä.

Valiokunta keskustelee myös yhteispohjoismaisesta osteopaattien auktorisointijärjestelmästä. Osteopaatti on laillistettu ammatti Suomessa, Islannissa ja Tanskassa. Ruotsin osteopaattiliitto pyrkii aktiivisesti ammatin laillistamiseen. Valiokunnan kannan mukaan Pohjoismaiden neuvostolla olisi syytä suositella Norjan ja Ruotsin hallituksille, että ne auktorisoivat osteopaatin ammatin.

Valiokunta käsittelee myös uutta koulutus- ja tutkimusalan yhteistyöohjelmaa 2019–2023. Ohjelma hyväksyttäneen PN:n istunnossa Tukholmassa 28.–31. lokakuuta ja se on suurilta osin valiokunnan suositusten ja prioriteettien mukainen. Valiokunnalle tärkeät asiat, kuten esimerkiksi pohjoismainen kieliyhteistyö, digitalisaatiokysymykset sekä nuorten ja aikuisten mahdollisuudet opintojen loppuun saattamiseen on otettu huomioon ohjelmassa.

Eduskunnasta Osaaminen ja kulttuuri -valiokunnan kokoukseen osallistuvat kansanedustajat Veronika Honkasalo (vas.), Mikko Kinnunen (kesk.), Jouni Ovaska (kesk.), Riikka Purra (ps.) ja Heidi Viljanen (sd.).

 Kuva: norden.org

Lähde: Eduskunta.fi

POLTTOAINEEN HINTATAULUKKO: Euroopan kallein diesel on Ruotsissa – Suomessa ja Virossa hinnat tasoittuvat

NordenBladet – Euroopan korkein dieselin hinta on Ruotsissa (1,50), Italiassa (1,48), Isossa-Britanniassa (1,47), Ranskassa (1,42) ja Belgiassa (1,42). Suomessa hinta on 1,37 euroa litralta ja Virossa 1,33 euroa litralta.

Euroopan halvin diesel on Bulgariassa (1,11), Liettuassa (1,14) ja Latviassa (1,18).

Bensiini 95:n hinta oli Virossa 15. heinäkuuta 1,36 euroa litralta. Euroopan kalleinta bensiini on Italiassa (1,60), Kreikassa (1,62), Tanskassa (1,66), Hollannissa (1,69) ja Suomessa (1,56).

Euroopan unionin halvinta bensiini on Bulgariassa (1,11), Romaniassa (1,18), Unkarissa (1,20) ja Puolassa (1,21).

Hintavoitto on suurin Latviasta ja Liettuasta dieseliä ostettaessa, sillä siellä hintaero on lähes 20 senttiä litralta. Bensiinin osalta hintaero on lähes 10 senttiä litralta. Se merkitsee keskikokoisen polttoainesäiliön osalta 10 ja 5 euron voittoa.

Polttoaineen hintojen osalta Eurooppa jakautuu selvästi kolmeen osaan: edullinen itä, keskihintainen Keski-Eurooppa ja kallis Länsi- ja Pohjois-Eurooppa. Välimerenmaista huomiota herättävät Kreikka ja Italia.

Euroopan komission katsaus perustuu jäsenmailta saatuihin tietoihin.

Dieselin hintakartta:

Bensiini:

Lähde: NordenBladet.ee

WHO:n juomataulukko: mikä kansa juo, missä, mitä ja miten paljon

NordenBladet – Oheisesta kartasta näkyy, mikä kansa juo, missä, mitä ja miten paljon. Virossa juodaan pääasiassa viinaa kuten Venäjällä, Valkovenäjällä ja Ukrainassa.

Sen sijaan muissa naapurimaissa Suomessa, Norjassa, Latviassa ja Liettuassa juodaan enimmäkseen olutta. Ruotsalaiset ja tanskalaiset suosivat viiniä.

Määrän puolesta Viro on 11,6 litrallaan keskimääräisten joukossa. Se on hieman enemmän kuin Suomessa ja Ruotsissa, mutta huomattavasti vähemmän kuin Latviassa, Liettuassa, Saksassa ja Ranskassa.

Kartassa on sinisellä merkitty viinanjuojat, keltaisella oluenjuojat ja punaisella viiniä juovat maat. Numerolla on osoitettu käytetty määrä vuodessa asukasta kohti puhtaana alkoholina mitattuna.

Lähde: NordenBladet.ee

Yhteiskuntaturvallisuus esillä Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajiston kokouksessa

NordenBladet —

Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto kokoontuu Helsingborgissa 25.-26.6. Kokouksen keskeisenä aiheena on yhteiskuntaturvallisuus. Puheenjohtajistolla on tavoitteena luoda strategia-asiakirja, joka antaa suuntaviivat Pohjoismaiden neuvoston priorisoinneille ja samalla sisältää konkreettisia ehdotuksia Pohjoismaiden hallituksille. Yhteiskuntaturvallisuustyöryhmän vetäjä, kansanedustaja Wille Rydman (kok.) antaa Helsingborgissa työryhmän ehdotuksen puheenjohtajistolle jatkokäsittelyä varten.

Pohjoismaiden neuvoston yhteiskuntaturvallisuustyöryhmä kokoontui ensimmäistä kertaa Espoon Hanasaaressa joulukuussa 2018. Työryhmän tarkoituksena on selvittää yhteistä kantaa muun muassa kokonaismaanpuolustuksen, energiayhteistyön sekä kriisi- ja huoltovalmiuden osalta. Ryhmän vetäjän Rydmanin lisäksi työryhmään kuuluu yksi edustaja kustakin Pohjoismaiden neuvoston puolueryhmästä. 

Puheenjohtajiston kokouksen teemana on myös pohjoismaiset rajaesteet ja niiden poistaminen. Puheenjohtajiston vierailut kohdistuvat Helsingborgissa teeman mukaisesti Öresunddirekt –järjestöön, joka edesauttaa Ruotsin ja Tanskan välistä työmatkaliikennettä. Öresunddirekt jakaa tietoa molempien maiden työsuhteista, terveydenhuollosta ja verotuksesta. Lisäksi puheenjohtajisto tutustuu myös Greater Copenhagen –liikenneprojektiin.

Puheenjohtajiston kokoukseen osallistuvat kansanedustajat Vilhelm Junnilla (ps.) ja Wille Rydman (kok.).

Pohjoismaiden neuvoston Kasvu ja kehitys Pohjolassa –valiokunta kokoontuu tiistaina 25.6. Göteborgissa. Kokouksen keskeisenä teemana on meriliikenne. Valiokunta pureutuu satamien ja alusten turvallisuuteen sekä meriliikenteen tulevaisuuteen ja meriliikenteen siirtymiseen fossiilittomiin polttoaineisiin. Valiokunnan kokouksessa on myös esillä mietintö arktisen alueen matkailuyhteistyöstä. 

Kesäkokouksen yhteydessä Kasvu ja kehitys Pohjolassa -valiokunta tutustuu myös Göteborgin alueen elinkeinoelämään ja liikenteen digitalisaatioon. 

Suomesta Kasvu ja kehitys Pohjolassa –valiokunnan kokoukseen osallistuu Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Lulu Ranne (ps).

Kuva: norden.org

Lähde: Eduskunta.fi

Pohjoismaiden neuvoston kokousten teemoina tasa-arvo, rauhanvälitys ja pohjoismainen EU-yhteistyö

NordenBladet —

Pohjoismaiden neuvosto kokoontuu teemaistuntoon Kööpenhaminaan 8.-9. huhtikuuta. Teemaistunnon pääaiheena on Tasa-arvo – demokratian edellytys. Tasa-arvo ja demokratia ovat Pohjoismaiden neuvoston tämänvuotisen puheenjohtajamaan Ruotsin painopistealueita. Keskusteluissa on esillä tasa-arvoinen ja demokraattinen yhteiskunta, vallan ja vaikutusvallan jakautuminen, palkkaerot, ja maahanmuuttajanaisten kiinnittyminen työmarkkinoille. Muita keskeisiä aiheita Kööpenhaminassa ovat rauhanvälitys ja kevään europarlamenttivaalit.

Teemaistuntoon osallistuu kansanedustajia Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista sekä Ahvenanmaalta, Färsaarilta ja Grönlannista. Teemaistunnossa on mukana myös terveysministeri Svandís Svavarsdóttir Islannista ja yhteistyöministeri Eva Kjer Hansen Tanskasta. Istuntoa seuraavat muun muassa Baltian yleiskokous, Benelux-parlamentti, Schleswig-Holsteinin maapäivät, Nuorten Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden suurlähettiläät.

Suomesta teemaistuntoon osallistuvat Kimmo Kivelä (sin.), Kari Kulmala (sin.), Jaana Laitinen-Pesola (kok.), Maria Tolppanen (sd.) ja Erkki Tuomioja (sd.).

Tiistaina 9.4. tasa-arvokeskustelun jälkeen on seminaari rauhanvälitykseen ja konfliktinratkaisuun liittyvästä pohjoismaisesta yhteistyöstä. Kansanedustaja Erkki Tuomioja osallistuu seminaarissa paneeliin, jossa puidaan pohjoismaista rauhanvälitystoimintaa. Seminaarissa käsitellään Pohjoismaiden ministerineuvoston raporttia rauhanvälityksestä ja konfliktin torjumisesta. Pohjoismaiden neuvosto on velvoittanut Pohjoismaiden ministerineuvostoa laatimaan raportin pohjoismaisesta panostuksesta, joka kohdistuu maailmanlaajuiseen rauhanneuvottelu- ja sovittelutyöhön. Selvitykseen sisältyy naisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen rauhan ja turvallisuuden edistämiseen liittyvissä prosesseissa. Kööpenhaminan yliopiston Center of Resolution of International Conflicts laati raportin ja sen tulokset julkistetaan PN:n seminaarissa tiistaina.

Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto kokoontuu teemaistunnon yhteydessä. Kokoukseen osallistuu PN:n Suomen valtuuskunnasta Erkki Tuomioja ja Britt Lundberg. Kokouksessaan puheenjohtajisto keskustelee Pohjoismaiden neuvoston toiminnan muuttamisesta hiilidioksidineutraaliksi. Pohjoismaiden neuvosto selvittää, miten Pohjoismaiden neuvoston toiminta ja Pohjolan taloa voidaan kehittää hiilidioksidineutraalimpaan suuntaan.

Puheenjohtajiston asialistalla on myös PN:n mahdollinen televisiopalkinto. Pohjoismaiden yleisradioyhtiöiden Nordvision-yhteistyön puitteissa tehdään vuosittain paljon yhteistuotantoa ja ohjelmavaihtoa, mikä tukisi ajatusta Pohjoismaiden neuvoston televisiopalkinnosta.

Kuva: norden.org

Lähde: Eduskunta.fi