Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta tekee opinto- ja tutustumismatkan Kööpenhaminaan 25.–26. syyskuuta. Matkallaan valiokunta perehtyy Tanskan terveydenhuoltoon, alueuudistuksiin ja työllisyyspolitiikkaan. Valiokunta tapaa myös Tanskan parlamentin terveysvaliokunnan jäseniä sekä tutustuu Hillerødin kunnan hoitokotiin Skovhuset.
Matkalle osallistuvat valiokunnan puheenjohtaja Anu Vehviläinen (kesk.), varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok.) sekä jäsenet Pekka Aittakumpu (kesk.), Kim Berg (sd.), Anna-Kaisa Ikonen (kok.), Arja Juvonen (ps.), Noora Koponen (vihr.), Aki Lindén (sd.), Ilmari Nurminen (sd.), Veronica Rehn-Kivi (r.), Minna Reijonen (ps.), Hanna Sarkkinen (vas.) ja Juhana Vartiainen (kok.).
Joukko Barentsin alueen kansanedustajia ja muita vaikuttajia kokoontuu ensi viikon alussa Ruotsin Haaparannalla keskustelemaan liikenneyhteyksien kehittämisestä sekä tulevaisuuden elämisen mahdollisuuksista Barentsin alueella.
16.–18.9. järjestettävään Barentsin parlamentaariseen konferenssiin osallistuu kansanedustajia, alueparlamenttien jäseniä ja alkuperäiskansojen edustajia Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä. Tilaisuutta isännöi Ruotsin puhemies Andreas Norlén. Eduskunnasta osallistuvat Arktisen parlamentaarikkokonferenssin valtuuskunnan puheenjohtaja Mikko Kärnä (kesk.) ja Pohjoismaiden neuvoston valtuuskunnan jäsen Kaisa Juuso (ps.). Kärnä johtaa konferenssissa alueen liikenneyhteyksien ja talouden kehittämistä koskevaa seminaaria.
Barentsin parlamentaarinen konferenssi järjestetään joka toinen vuosi. Järjestäjänä toimii Barentsin euroarktisen neuvoston (Barents Euro–Arctic Council, BEAC) puheenjohtajamaa. Haaparannan konferenssissa ruotsalaiset esittelevät muun muassa suunnitelmaansa eri liikennemuotojen paremmasta yhteistyöstä ja yhdistämisestä Barentsin alueella. Kokouksessa on tarkoitus keskustella myös muun muassa siitä, miten uudenlainen teknologia mahdollistaa älykkään liikenteen ja logistiikan kehittämisen. Liikennekysymysten lisäksi esillä on kestävä turismi.
Barentsin euroarktisen neuvoston tavoitteena on vakauden ja kestävän kehityksen edistäminen Barentsin alueella eli Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän pohjoisosissa. BEAC:n jäseniä ovat lisäksi Tanska, Islanti ja EU.
Pohjoismaiden neuvoston kokousviikolla Helsingissä kokoontuvanKestävä Pohjola -valiokunnankokouksessa tiistaina 3.9. käsitellään toimia Pohjoismaiden ruokahävikin vähentämiseksi ja kuullaan erikoistutkija Juha-Matti Katajajuurta Luonnonvarakeskuksesta. Valiokunta on saanut ministerineuvostolta selvityksen, jonka mukaan ruokahävikki on pienentynyt useissa Pohjoismaissa useilla sektoreilla. Esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa kotitalouksien ruokahävikki on vähentynyt vajaalla kymmenellä prosentilla ja Suomessa catering-alan ruokahävikki on vähentynyt noin viidenneksen.
Kokouksessa on esillä myös pohjoismainen yhteistyö hiilinielujen hyödyntämiseksi. Pohjoismaisessa ilmastopolitiikassa painotetaan hiilinielujen lisäämisen tärkeyttä ilmastonmuutoksen torjumisessa.Valiokunnan saamassa jäsenehdotuksessa suositetaan, että muodostettaisiin yhteispohjoismainen kanta ilmastopäästöjen kompensoinnista hiilinielujen ja -varastojen avulla ja että yhteistyössä EU:n kanssa pyrittäisiin sisällyttämään nämä tavoitteet kansainväliseen ilmastosopimukseen.
Valiokunta järjestää tiistaina myös miniseminaarin Pohjoismaisten ympäristörahoitusinstrumenttien vahvistamisesta. Tavoitteena on keskustella kohtaamispaikkojen luomisesta ilmastosijoittajille, joiden tavoitteena on muun muassa ympäristörahoitusstandardien kehittäminen.
Eduskunnasta kokoukseen ja miniseminaariin osallistuu kansanedustaja Anna-Kaisa Ikonen (kok.).
Ympäristöasiat ovat niin ikään Kasvu- ja kehitys Pohjolassa –valiokunnanasialistalla tiistaina 3.9. Helsingissä, jossa käsitellään puhtaampia liikennemuotoja. Valiokunnassa etsitään tehokkaampia keinoja lentoliikenteen päästöjen vähentämiseksi. Valiokunnan yhtenä tavoitteena on yhteispohjoismaisen strategian laatiminen lentoliikenteen päästöjen vähentämiseksi.
Tämän lisäksi valiokunta penää pohjoismaisten päättäjien löytävän entistä tehokkaampia keinoja veroparatiisien, verokeinottelun ja haitallisen verokilpailun torjumiseksi. Valiokunta keskustelee niistä toimenpiteistä, jotka edesauttaisivat torjuntaa. Keskustelu pohjautuu valiokunnan kesäkokouksen yhteydessä järjestettyyn verovilppiä käsittelevään seminaariin.
Valiokunnassa käsitellään myös rajaesteitä, jotka liittyvät ammattikoulutukseen ja ammattipätevyyksiin. Valiokunnan tavoitteena on poistaa pohjoismaisen työvoiman liikkuvuutta haittaavat rajaesteet ja etsiä ratkaisuja kansalaisten ja yrittäjien arkea haittaaviin pohjoismaisiin rajaesteisiin.
Kasvu- ja kehitys Pohjolassa -valiokunnan kokoukseen osallistuvat Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnasta kansanedustajat Lulu Ranne (Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja, ps.), Eveliina Heinäluoma (sd.), Joakim Strand (r.), Juhana Vartiainen (kok.) ja Ahvenanmaan maakuntapäivien jäsen Mikael Staffas (lib.).
Pohjoismaiden neuvoston syyskuun kokouksien yhteydessä Helsingissä pidettiinmaanantaina 2. syyskuuta Suomen valtuuskunnan järjestämä seminaari. Seminaarin aiheena oli Pohjoismainen ulko- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö ja askeleet eteenpäin. Sen tavoitteena oli keskustella Stoltenberg –raportista ja sen toteutuksesta. Seminaarissa pohdittiin, millaisin prioriteetein raportin tulisi saada jatkoa. Thorvald Stoltenbergin raportti on julkaistu vuonna 2009 ja se sisältää ehdotuksia Pohjoismaiden ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön kehittämisestä.
Seminaarin avaussanat lausui Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Erkki Tuomioja (sd.). Tuomiojan sanoi, että NORDEFCOn uudessa strategiassa mainitaan, että pohjoismaista yhteistyötä tulee syventää kokonaispuolustuksen osalta. Seminaarissa puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) puhuiPohjoismaiden puolustuspoliittisesta yhteistyöstä ja NORDEFCO:n uudesta visiosta. Puheenvuorot pitivät myös Norjan ulkopoliittisen instituutin johtaja Ulf Sverdrup, PN:n presidentti Hans Wallmark, PN:n Tanskan ja Islannin valtuuskuntien puheenjohtajat sekä Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen kansainvälisten suhteiden päällikkö Kirsti Narinen.
Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajiston jäsen ja PN:n kokonaisturvallisuustyöryhmän puheenjohtaja Wille Rydman (kok.) lausui kokouksen päätössanat. Hän totesi, että vaikka Pohjoismailla onkin eri liittoumat, yhteistyön tärkeys korostuu tänään. Hän toi esiin, että Pohjoismaiden neuvostolla on erillinen kansainvälinen strategia ja nyt neuvoston käsittelyssä on uusi kokonaisturvallisuusstrategia. Rydman muistutti, että asialla on vahva poliittinen konsensus, ja strategia-asiakirja hyväksyttäneen PN:n istunnossa Tukholmassa tänä syksynä.
Pohjoismaiden neuvoston valiokuntien, puolueryhmien ja puheenjohtajiston syyskuun kokoukset järjestetään tänä vuonna Eduskuntatalossa 2.-3.9.
Suomesta kokouksiin ja seminaariin 2.-3.9. osallistuvat Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsenet Erkki Tuomioja (sd., valtuuskunnan puheenjohtaja), Lulu Ranne (ps., valtuuskunnan varapuheenjohtaja), Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), Eveliina Heinäluoma (sd.), Veronika Honkasalo (vas.), Anna-Kaisa Ikonen (kok.), Vilhelm Junnila (ps.), Kaisa Juuso (ps.), Heli Järvinen (vihr.), Mikko Kinnunen (kesk.), Mikko Kärnä (kesk.), Ilmari Nurminen (sd.), Jouni Ovaska (kesk.), Riikka Purra (ps.), Wille Rydman (kok.), Joakim Strand (r.), Mikael Staffas (lib.), Juhana Vartiainen (kok.) ja Heidi Viljanen (sd.).
Pohjoismaiden neuvosto on Pohjoismaiden parlamenttien ja hallitusten välinen yhteistyöelin. Pohjoismaiset poliittiset yhteistyöasiat käsitellään pääosin Pohjoismaiden neuvoston neljässä valiokunnassa ja neuvostoa johtavassa puheenjohtajistossa. Vuoden kestävä puheenjohtajuus kiertää Pohjoismaiden välillä. Ruotsi on tänä vuonna Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaa.
Helsingissä kokoontuva Pohjoismaiden neuvoston Hyvinvointi Pohjolassa-valiokunnan kokouksessa tiistaina 3. syyskuuta käsitellään sähköisten reseptien käyttöä Pohjoismaissa. Tavoitteena on rajaesteiden poistaminen terveydenhoidon saralla niin, että sähköiset reseptit olisivat kansalaisten käytettävissä ja voimassa kaikkialla Pohjoismaissa. Kokouksessa keskustellaan myös yhteispohjoismaisesta hankkeesta koskien etähoitoa ja -hoivaa.
Valiokunta pohtii myös pohjoismaisen yhteistyön parantamista kunniasorron ennaltaehkäisemiseksi. Kyse on jäsenehdotuksesta, jonka tavoitteena on syventää niin tutkimusalalla kuin viranomaistenkin kesken tehtävää pohjoismaista yhteistyötä. Tämän lisäksi valiokunta selvittää, millaisia ennaltaehkäiseviä toimia Pohjoismaissa on tehty kunniaväkivallan ja kunniasorron torjumiseksi niiden eri ilmenemismuodoissa. Aihe oli esillä myös valiokunnan omassa kesäkokouksessa kesäkuussa 2019.
Valiokunta saa myös lisätietoa Grönlannin väestötutkimuksesta, jonka ovat laatineet Tanskan kansanterveyslaitos ja Etelä-Tanskan yliopisto. Tutkimus tuo esiin Grönlannissa esiintyvät haasteet alkoholismin, perheväkivallan, seksuaalisen hyväksikäytön ja uhrien itsemurha-alttiuden saralla. Valiokunta keskustelee raportin sisällöstä ja tavoittelee keinoja ongelmien ratkaisemiseksi pohjoismaisella tasolla.
Eduskunnasta Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunnan kokoukseen osallistuvat kansanedustajat Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), Kaisa Juuso (ps.), Heli Järvinen (vihr.) ja Ilmari Nurminen (sd.).
Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa –valiokunta ajaa yhteispohjoismaisen ulkoiluvuoden järjestämistä
Pohjoismaiden neuvoston Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunnan kokouksessa tiistaina 3. syyskuuta käsitellään pohjoismaista ulkoilun toimintasuunnitelmaa. Nyt käsittelyssä olevassa ehdotuksessa pyydetään ministerineuvostoa laatimaan pohjoismainen ulkoilun toimintasuunnitelma. Esitykseen sisältyy ehdotus yhteispohjoismaisen ulkoiluvuoden järjestämisestä lähivuosina. Valiokunta on jo aiemmin pohtinut pohjoismaisen ulkoilun ja luonnossa liikkumisen suhdetta kansanterveyteen. Valiokunnan mielenkiinnon kohteena on ollut myös seurata, kuinka kaikki yhteiskunnan ryhmät saadaan osallistumaan ulkoitutoimintaan ja kuinka luonnossa voitaisiin harrastaa enemmän liikuntaa kuormittamatta sitä.
Valiokunta keskustelee myös yhteispohjoismaisesta osteopaattien auktorisointijärjestelmästä. Osteopaatti on laillistettu ammatti Suomessa, Islannissa ja Tanskassa. Ruotsin osteopaattiliitto pyrkii aktiivisesti ammatin laillistamiseen. Valiokunnan kannan mukaan Pohjoismaiden neuvostolla olisi syytä suositella Norjan ja Ruotsin hallituksille, että ne auktorisoivat osteopaatin ammatin.
Valiokunta käsittelee myös uutta koulutus- ja tutkimusalan yhteistyöohjelmaa 2019–2023.Ohjelma hyväksyttäneen PN:n istunnossa Tukholmassa 28.–31. lokakuuta ja se on suurilta osin valiokunnan suositusten ja prioriteettien mukainen. Valiokunnalle tärkeät asiat, kuten esimerkiksi pohjoismainen kieliyhteistyö, digitalisaatiokysymykset sekä nuorten ja aikuisten mahdollisuudet opintojen loppuun saattamiseen on otettu huomioon ohjelmassa.
Eduskunnasta Osaaminen ja kulttuuri -valiokunnan kokoukseen osallistuvat kansanedustajat Veronika Honkasalo (vas.), Mikko Kinnunen (kesk.), Jouni Ovaska (kesk.), Riikka Purra (ps.) ja Heidi Viljanen (sd.).
NordenBladet – Euroopan korkein dieselin hinta on Ruotsissa (1,50), Italiassa (1,48), Isossa-Britanniassa (1,47), Ranskassa (1,42) ja Belgiassa (1,42). Suomessa hinta on 1,37 euroa litralta ja Virossa 1,33 euroa litralta.
Euroopan halvin diesel on Bulgariassa (1,11), Liettuassa (1,14) ja Latviassa (1,18).
Bensiini 95:n hinta oli Virossa 15. heinäkuuta 1,36 euroa litralta. Euroopan kalleinta bensiini on Italiassa (1,60), Kreikassa (1,62), Tanskassa (1,66), Hollannissa (1,69) ja Suomessa (1,56).
Euroopan unionin halvinta bensiini on Bulgariassa (1,11), Romaniassa (1,18), Unkarissa (1,20) ja Puolassa (1,21).
Hintavoitto on suurin Latviasta ja Liettuasta dieseliä ostettaessa, sillä siellä hintaero on lähes 20 senttiä litralta. Bensiinin osalta hintaero on lähes 10 senttiä litralta. Se merkitsee keskikokoisen polttoainesäiliön osalta 10 ja 5 euron voittoa.
Polttoaineen hintojen osalta Eurooppa jakautuu selvästi kolmeen osaan: edullinen itä, keskihintainen Keski-Eurooppa ja kallis Länsi- ja Pohjois-Eurooppa. Välimerenmaista huomiota herättävät Kreikka ja Italia.
Euroopan komission katsaus perustuu jäsenmailta saatuihin tietoihin.
NordenBladet – Oheisesta kartasta näkyy, mikä kansa juo, missä, mitä ja miten paljon. Virossa juodaan pääasiassa viinaa kuten Venäjällä, Valkovenäjällä ja Ukrainassa.
Sen sijaan muissa naapurimaissa Suomessa, Norjassa, Latviassa ja Liettuassa juodaan enimmäkseen olutta. Ruotsalaiset ja tanskalaiset suosivat viiniä.
Määrän puolesta Viro on 11,6 litrallaan keskimääräisten joukossa. Se on hieman enemmän kuin Suomessa ja Ruotsissa, mutta huomattavasti vähemmän kuin Latviassa, Liettuassa, Saksassa ja Ranskassa.
Kartassa on sinisellä merkitty viinanjuojat, keltaisella oluenjuojat ja punaisella viiniä juovat maat. Numerolla on osoitettu käytetty määrä vuodessa asukasta kohti puhtaana alkoholina mitattuna.
Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto kokoontuu Helsingborgissa 25.-26.6. Kokouksen keskeisenä aiheena on yhteiskuntaturvallisuus. Puheenjohtajistolla on tavoitteena luoda strategia-asiakirja, joka antaa suuntaviivat Pohjoismaiden neuvoston priorisoinneille ja samalla sisältää konkreettisia ehdotuksia Pohjoismaiden hallituksille. Yhteiskuntaturvallisuustyöryhmän vetäjä, kansanedustaja Wille Rydman (kok.) antaa Helsingborgissa työryhmän ehdotuksen puheenjohtajistolle jatkokäsittelyä varten.
Pohjoismaiden neuvoston yhteiskuntaturvallisuustyöryhmä kokoontui ensimmäistä kertaa Espoon Hanasaaressa joulukuussa 2018. Työryhmän tarkoituksena on selvittää yhteistä kantaa muun muassa kokonaismaanpuolustuksen, energiayhteistyön sekä kriisi- ja huoltovalmiuden osalta. Ryhmän vetäjän Rydmanin lisäksi työryhmään kuuluu yksi edustaja kustakin Pohjoismaiden neuvoston puolueryhmästä.
Puheenjohtajiston kokouksen teemana on myös pohjoismaiset rajaesteet ja niiden poistaminen. Puheenjohtajiston vierailut kohdistuvat Helsingborgissa teeman mukaisesti Öresunddirekt –järjestöön, joka edesauttaa Ruotsin ja Tanskan välistä työmatkaliikennettä. Öresunddirekt jakaa tietoa molempien maiden työsuhteista, terveydenhuollosta ja verotuksesta. Lisäksi puheenjohtajisto tutustuu myös Greater Copenhagen –liikenneprojektiin.
Puheenjohtajiston kokoukseen osallistuvat kansanedustajat Vilhelm Junnilla (ps.) ja Wille Rydman (kok.).
Pohjoismaiden neuvoston Kasvu ja kehitys Pohjolassa –valiokunta kokoontuu tiistaina 25.6. Göteborgissa. Kokouksen keskeisenä teemana on meriliikenne. Valiokunta pureutuu satamien ja alusten turvallisuuteen sekä meriliikenteen tulevaisuuteen ja meriliikenteen siirtymiseen fossiilittomiin polttoaineisiin. Valiokunnan kokouksessa on myös esillä mietintö arktisen alueen matkailuyhteistyöstä.
Kesäkokouksen yhteydessä Kasvu ja kehitys Pohjolassa -valiokunta tutustuu myös Göteborgin alueen elinkeinoelämään ja liikenteen digitalisaatioon.
Suomesta Kasvu ja kehitys Pohjolassa –valiokunnan kokoukseen osallistuu Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Lulu Ranne (ps).
Pohjoismaiden neuvosto kokoontuu teemaistuntoon Kööpenhaminaan 8.-9. huhtikuuta. Teemaistunnon pääaiheena on Tasa-arvo – demokratian edellytys. Tasa-arvo ja demokratia ovat Pohjoismaiden neuvoston tämänvuotisen puheenjohtajamaan Ruotsin painopistealueita. Keskusteluissa on esillä tasa-arvoinen ja demokraattinen yhteiskunta, vallan ja vaikutusvallan jakautuminen, palkkaerot, ja maahanmuuttajanaisten kiinnittyminen työmarkkinoille. Muita keskeisiä aiheita Kööpenhaminassa ovat rauhanvälitys ja kevään europarlamenttivaalit.
Teemaistuntoon osallistuu kansanedustajia Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista sekä Ahvenanmaalta, Färsaarilta ja Grönlannista. Teemaistunnossa on mukana myös terveysministeri Svandís Svavarsdóttir Islannista ja yhteistyöministeri Eva Kjer Hansen Tanskasta. Istuntoa seuraavat muun muassa Baltian yleiskokous, Benelux-parlamentti, Schleswig-Holsteinin maapäivät, Nuorten Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden suurlähettiläät.
Suomesta teemaistuntoon osallistuvat Kimmo Kivelä (sin.), Kari Kulmala (sin.), Jaana Laitinen-Pesola (kok.), Maria Tolppanen (sd.) ja Erkki Tuomioja (sd.).
Tiistaina 9.4. tasa-arvokeskustelun jälkeen on seminaari rauhanvälitykseen ja konfliktinratkaisuun liittyvästä pohjoismaisesta yhteistyöstä. Kansanedustaja Erkki Tuomioja osallistuu seminaarissa paneeliin, jossa puidaan pohjoismaista rauhanvälitystoimintaa. Seminaarissa käsitellään Pohjoismaiden ministerineuvoston raporttia rauhanvälityksestä ja konfliktin torjumisesta. Pohjoismaiden neuvosto on velvoittanut Pohjoismaiden ministerineuvostoa laatimaan raportin pohjoismaisesta panostuksesta, joka kohdistuu maailmanlaajuiseen rauhanneuvottelu- ja sovittelutyöhön. Selvitykseen sisältyy naisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen rauhan ja turvallisuuden edistämiseen liittyvissä prosesseissa. Kööpenhaminan yliopiston Center of Resolution of International Conflicts laati raportin ja sen tulokset julkistetaan PN:n seminaarissa tiistaina.
Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto kokoontuu teemaistunnon yhteydessä. Kokoukseen osallistuu PN:n Suomen valtuuskunnasta Erkki Tuomioja ja Britt Lundberg. Kokouksessaan puheenjohtajisto keskustelee Pohjoismaiden neuvoston toiminnan muuttamisesta hiilidioksidineutraaliksi. Pohjoismaiden neuvosto selvittää, miten Pohjoismaiden neuvoston toiminta ja Pohjolan taloa voidaan kehittää hiilidioksidineutraalimpaan suuntaan.
Puheenjohtajiston asialistalla on myös PN:n mahdollinen televisiopalkinto. Pohjoismaiden yleisradioyhtiöiden Nordvision-yhteistyön puitteissa tehdään vuosittain paljon yhteistuotantoa ja ohjelmavaihtoa, mikä tukisi ajatusta Pohjoismaiden neuvoston televisiopalkinnosta.
NordenBladet – Keikka-, freelance- ja kutsutyöt eivät ole yleistyneet Pohjoismaiden työmarkkinoilla. Epätyypillisten työsuhdemuotojen osuus on noin kolmasosa, eli yhtä suuri kuin kymmenen vuotta sitten. Jos työmarkkinoita vertaillaan alakohtaisesti eikä maakohtaisesti, kehitys on kuitenkin ollut dramaattisempaa. – Vastentahtoisten, lyhyiden ja epävarmojen työsuhteiden osuus kasvaa joillakin aloilla nopeasti. Riskinä on työehtojen heikentyminen ja pohjoismaisen mallin rapautuminen, toteaa Tulevaisuuden työelämä -tutkimushankkeen tutkija Anna Ilsøe.
Ovatko tyypilliset vakituiset työsuhteet vaihtumassa epätyyppisiin työsuhdemuotoihin – ja kuinka pohjoismaiselle mallille silloin käy? Muun muassa tähän kysymykseen pureudutaan suuressa yhteispohjoismaisessa tutkimushankkeessa ”The future of work: Opportunities and challenges for the Nordic models”.
Hankkeen 25 tutkijaa seitsemästä pohjoismaisesta yliopistosta hahmottelevat sitä, miltä Pohjolan työelämä näyttää vuonna 2030.
Yllättävää vakiintumista – Digitalisaation ja robotisaation on ennustettu lisäävän epätyypillisiä työsuhteita ja synnyttävän uusia epätyypillisiä työsuhdemuotoja. Tutkimuksemme mukaan niiden osuus ei kuitenkaan ole kasvanut kansallisella tasolla, vaan se on pysynyt Pohjoismaissa yllättävän vakaana ja on noin 30 prosenttia kaikista työsuhteista, sanoo Kööpenhaminan yliopiston työelämätutkija Anna Ilsøe.
Kehitys on vakiintunut myös muualla Euroopassa, mutta siellä epätyypillisten työsuhteiden osuus on jonkin verran suurempi: 35 prosenttia. Näiden työsuhdemuotojen ongelmana on se, että ihmiset ovat vaarassa jäädä palkkoja ja työehtoja säätelevän työehtosopimusmallin ulkopuolelle. Lisäksi uhkana on jääminen sosiaaliturvajärjestelmän ulkopuolelle, koska se on alun perin kehitetty vakituista kokoaikatyötä tekeville.
Tanska erottuu joukosta Anna Ilsøe on tutkijakollegoineen tarkastellut ja vertaillut epätyypillisten työsuhteiden markkinoita kaikissa Pohjoismaissa. Maiden välillä on kiinnostavia eroja, mutta suuret muutokset ovat ensisijaisesti alakohtaisia.
– Marginaalinen eli alle 15 viikkotunnin osa-aikatyö on yleistynyt huomattavasti Tanskan yksityisellä palvelusektorilla: vähittäiskaupassa sekä hotelli-, ravintola- ja siivousalalla. Kehitys on niin voimakasta, että se näkyy jo maatasolla. Tanska on siten poikkeus Pohjoismaiden muuten hyvin vakaasta trendistä, Anna Ilsøe kertoo.
Pakolaisten umpikuja Myös Ruotsissa epätyypilliset työsuhteet keskittyvät hotelli- ja ravintola-alalle.
– Määräaikaisten sopimusten osuus on Ruotsissa 15 prosenttia kaikista työsuhteista, mikä on enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Riskinä on osuuden kasvu lähivuosina, kun suuri pakolaisjoukko pyrkii saamaan jalansijaa työmarkkinoilla. Näistä lyhyistä sopimuksista ei saisi tulla epävarmoihin ja pienpalkkaisiin töihin johtavia umpikujia, vaan niiden tulisi poikia vakaita työsuhteita.
Suomessa yli puolet kaikista yrittäjistä on yksinyrittäjiä. He toimivat esimerkiksi maatalousurakoitsijoina, rakennusalan alihankkijoina, kulttuurialan freelancereina ja pyöräilevinä ruokalähetteinä.
Työntekijöitä vai yrittäjiä? Yksinyrittäjillä on se ongelma, että he ovat usein käytännössä työntekijöitä. Tästä huolimatta he eivät kuulu työehtosopimusten, irtisanomissuojan sekä työaika- ja työsuojelusäännösten piiriin.
– Kokonaisuutena voidaan todeta, että päällisin puolin ei ole tapahtunut suuria muutoksia, mutta alakohtaisessa vertailussa ilmenee suurta liikehdintää. Uusia joustavia työskentely- ja työllistämismuotoja käytetään eri tavoin eri sektoreilla. Kehityksen seurannassa tulisikin jatkossa keskittyä sektorikohtaiseen vertailuun maakohtaisen sijasta.
Pohjoismainen malli perustuu työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen välisiin työehtosopimuksiin, jotka säätelevät palkkoja ja työehtoja.
Malli voi rapautua alakohtaisesti – Jos epätyypillisten työsuhteiden osuus kasvaa joillakin aloilla suureksi, se voi pitkällä aikavälillä johtaa pohjoismaisen mallin rapautumiseen kyseisellä sektorilla. Epätyypillisiin työsuhteisiin työllistyvien järjestäytymisaste on yleensä pienempi, joten heillä ei ole myöskään sopimussuojaa siinä määrin kuin muilla, Anna Ilsøe toteaa.
Epätyypillisesti työllistyvien palkka- ja työehdot ovat kuitenkin Pohjoismaissa edelleen parempia kuin monissa muissa maissa.
Anna Ilsøe toteaa tutkijakollegoineen myös, että nuoret ja opiskelijat ovat Tanskassa yliedustettuina marginaalista, alle 15 viikkotunnin osa-aikatyötä tekevien keskuudessa. Tanskassa ja Islannissa on muuta Pohjolaa yleisempää se, että opiskelijat työskentelevät opintojen ohessa, ja kyse on mitä suurimmassa määrin vapaaehtoisesta osa-aikatyöstä.
Vastentahtoisuus kasvussa Epätyypillisissä työsuhteissa vastentahtoisesti työskentelevien osuus on kasvussa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Vastentahtoisuudella tarkoitetaan sitä, että ihminen haluaisi mieluiten turvallisen kokoaikatyön. Osa-aika- ja pätkätöiden tekijät ovat koko Pohjolassa naisia, maahanmuuttajia ja nuoria. Yksinyrittäjyys taas on yleisempää miesten ja vanhempien ikäryhmien keskuudessa, tutkijat toteavat.
Työn tulevaisuus aiheena Islannissa Anna Ilsøe on ollut mukana kirjoittamassa useita tutkimushankkeen osaraportteja, jotka julkaistaan keväällä 2019. Osaraportit ovat Pohjoismaiden anti vuonna 2019 vietettäviin Kansainvälisen työjärjestön ILOn 100-vuotisjuhliin. Lisäksi ne tarjoavat tärkeää pohjustusta Islannissa keväällä 2019 pidettävään Future of Work -konferenssiin. Tulevaisuuden työelämä -hankkeen loppuraportti toimitetaan vuonna 2020.
