Mainos:

Keikkatyöt ja epävarmat työsuhteet – yleistyminen alakohtaista eikä maakohtaista

NordenBladet – Keikka-, freelance- ja kutsutyöt eivät ole yleistyneet Pohjoismaiden työmarkkinoilla. Epätyypillisten työsuhdemuotojen osuus on noin kolmasosa, eli yhtä suuri kuin kymmenen vuotta sitten. Jos työmarkkinoita vertaillaan alakohtaisesti eikä maakohtaisesti, kehitys on kuitenkin ollut dramaattisempaa. – Vastentahtoisten, lyhyiden ja epävarmojen työsuhteiden osuus kasvaa joillakin aloilla nopeasti. Riskinä on työehtojen heikentyminen ja pohjoismaisen mallin rapautuminen, toteaa Tulevaisuuden työelämä -tutkimushankkeen tutkija Anna Ilsøe.

Ovatko tyypilliset vakituiset työsuhteet vaihtumassa epätyyppisiin työsuhdemuotoihin – ja kuinka pohjoismaiselle mallille silloin käy? Muun muassa tähän kysymykseen pureudutaan suuressa yhteispohjoismaisessa tutkimushankkeessa ”The future of work: Opportunities and challenges for the Nordic models”.

Hankkeen 25 tutkijaa seitsemästä pohjoismaisesta yliopistosta hahmottelevat sitä, miltä Pohjolan työelämä näyttää vuonna 2030.

Yllättävää vakiintumista
– Digitalisaation ja robotisaation on ennustettu lisäävän epätyypillisiä työsuhteita ja synnyttävän uusia epätyypillisiä työsuhdemuotoja. Tutkimuksemme mukaan niiden osuus ei kuitenkaan ole kasvanut kansallisella tasolla, vaan se on pysynyt Pohjoismaissa yllättävän vakaana ja on noin 30 prosenttia kaikista työsuhteista, sanoo Kööpenhaminan yliopiston työelämätutkija Anna Ilsøe.

Kehitys on vakiintunut myös muualla Euroopassa, mutta siellä epätyypillisten työsuhteiden osuus on jonkin verran suurempi: 35 prosenttia. Näiden työsuhdemuotojen ongelmana on se, että ihmiset ovat vaarassa jäädä palkkoja ja työehtoja säätelevän työehtosopimusmallin ulkopuolelle. Lisäksi uhkana on jääminen sosiaaliturvajärjestelmän ulkopuolelle, koska se on alun perin kehitetty vakituista kokoaikatyötä tekeville.

Tanska erottuu joukosta
Anna Ilsøe on tutkijakollegoineen tarkastellut ja vertaillut epätyypillisten työsuhteiden markkinoita kaikissa Pohjoismaissa. Maiden välillä on kiinnostavia eroja, mutta suuret muutokset ovat ensisijaisesti alakohtaisia.

– Marginaalinen eli alle 15 viikkotunnin osa-aikatyö on yleistynyt huomattavasti Tanskan yksityisellä palvelusektorilla: vähittäiskaupassa sekä hotelli-, ravintola- ja siivousalalla. Kehitys on niin voimakasta, että se näkyy jo maatasolla. Tanska on siten poikkeus Pohjoismaiden muuten hyvin vakaasta trendistä, Anna Ilsøe kertoo.

Pakolaisten umpikuja
Myös Ruotsissa epätyypilliset työsuhteet keskittyvät hotelli- ja ravintola-alalle.

– Määräaikaisten sopimusten osuus on Ruotsissa 15 prosenttia kaikista työsuhteista, mikä on enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Riskinä on osuuden kasvu lähivuosina, kun suuri pakolaisjoukko pyrkii saamaan jalansijaa työmarkkinoilla. Näistä lyhyistä sopimuksista ei saisi tulla epävarmoihin ja pienpalkkaisiin töihin johtavia umpikujia, vaan niiden tulisi poikia vakaita työsuhteita.

Suomessa yli puolet kaikista yrittäjistä on yksinyrittäjiä. He toimivat esimerkiksi maatalousurakoitsijoina, rakennusalan alihankkijoina, kulttuurialan freelancereina ja pyöräilevinä ruokalähetteinä.

Työntekijöitä vai yrittäjiä?
Yksinyrittäjillä on se ongelma, että he ovat usein käytännössä työntekijöitä. Tästä huolimatta he eivät kuulu työehtosopimusten, irtisanomissuojan sekä työaika- ja työsuojelusäännösten piiriin.

– Kokonaisuutena voidaan todeta, että päällisin puolin ei ole tapahtunut suuria muutoksia, mutta alakohtaisessa vertailussa ilmenee suurta liikehdintää. Uusia joustavia työskentely- ja työllistämismuotoja käytetään eri tavoin eri sektoreilla. Kehityksen seurannassa tulisikin jatkossa keskittyä sektorikohtaiseen vertailuun maakohtaisen sijasta.

Pohjoismainen malli perustuu työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen välisiin työehtosopimuksiin, jotka säätelevät palkkoja ja työehtoja.

Malli voi rapautua alakohtaisesti
– Jos epätyypillisten työsuhteiden osuus kasvaa joillakin aloilla suureksi, se voi pitkällä aikavälillä johtaa pohjoismaisen mallin rapautumiseen kyseisellä sektorilla. Epätyypillisiin työsuhteisiin työllistyvien järjestäytymisaste on yleensä pienempi, joten heillä ei ole myöskään sopimussuojaa siinä määrin kuin muilla, Anna Ilsøe toteaa.

Epätyypillisesti työllistyvien palkka- ja työehdot ovat kuitenkin Pohjoismaissa edelleen parempia kuin monissa muissa maissa.

Anna Ilsøe toteaa tutkijakollegoineen myös, että nuoret ja opiskelijat ovat Tanskassa yliedustettuina marginaalista, alle 15 viikkotunnin osa-aikatyötä tekevien keskuudessa. Tanskassa ja Islannissa on muuta Pohjolaa yleisempää se, että opiskelijat työskentelevät opintojen ohessa, ja kyse on mitä suurimmassa määrin vapaaehtoisesta osa-aikatyöstä.

Vastentahtoisuus kasvussa
Epätyypillisissä työsuhteissa vastentahtoisesti työskentelevien osuus on kasvussa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Vastentahtoisuudella tarkoitetaan sitä, että ihminen haluaisi mieluiten turvallisen kokoaikatyön. Osa-aika- ja pätkätöiden tekijät ovat koko Pohjolassa naisia, maahanmuuttajia ja nuoria. Yksinyrittäjyys taas on yleisempää miesten ja vanhempien ikäryhmien keskuudessa, tutkijat toteavat.

Työn tulevaisuus aiheena Islannissa
Anna Ilsøe on ollut mukana kirjoittamassa useita tutkimushankkeen osaraportteja, jotka julkaistaan keväällä 2019. Osaraportit ovat Pohjoismaiden anti vuonna 2019 vietettäviin Kansainvälisen työjärjestön ILOn 100-vuotisjuhliin. Lisäksi ne tarjoavat tärkeää pohjustusta Islannissa keväällä 2019 pidettävään Future of Work -konferenssiin. Tulevaisuuden työelämä -hankkeen loppuraportti toimitetaan vuonna 2020.

Lähde: Norden.org


Tags assigned to this article:
Anna IlsøeNordenPohjoismaat

error:
Copyright © NordenBladet 2008-2020 All Rights Reserved.
Skandinaavisia / Pohjoismaisia uutisia ja tietoa suomeksi.
Scandinavian / Nordic news and info in Finnish.
Nordic News Service & Link Directory