13.02.2020 klo 11.00Länsi-Uusimaa
Länsi-Uudenmaan poliisilaitos ja keskusrikospoliisi ovat jatkaneet yhteistyössä joulukuussa Espoossa takavarikoituun yli 150 kg kokaiinierään liittyvää tutkintaa.
Tutkinnan aikana on tehty runsaasti erilaisia esitutkintatoimenpiteitä sekä muissa maissa että Suomessa. Tapauksen johdosta on edelleen vangittuna rikoksesta epäiltyinä 5 henkilöä. Suomalaisia epäiltyjä ei ole toistaiseksi esitutkinnassa tunnistettu. Esitutkinnan perusteella on syntynyt epäily siitä, ettei huumausaine-erä olisi ollut, ainakaan kokonaan, tarkoitettu Suomen markkinoille vaan tarkoituksena epäillään olleen kuljettaa kokaiini maasta pois.
Länsi-Uudenmaan poliisi ja keskusrikospoliisi pitävät mahdollisena myös, että laiton osa rahdista olisi ollut tarkoitus purkaa rahtikontista jo ennen sen saapumista Suomeen.
Esitutkinta jatketaan niin Suomessa kuin kansainvälisellä yhteistyöllä. Keskusrikospoliisi on tiiviisti mukana yhteistyössä. Suomen poliisi on osallistunut esitutkintatoimien, kuten etsintöjen ja kuulustelujen tekemiseen yhdessä muiden valtioiden viranomaisten kanssa myös Suomen ulkopuolella, esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa. Esitutkinnassa yhteistyötä on tehty muun muassa Ruotsin, Tanskan, Alankomaiden lisäksi Europolin, Eurojustin ja Yhdysvaltain DEA:n kanssa.
Poliisi ei tiedota asiasta enempää.
13.02.2020 klo 11.00Länsi-Uusimaa
Länsi-Uudenmaan poliisilaitos ja keskusrikospoliisi ovat jatkaneet yhteistyössä joulukuussa Espoossa takavarikoituun yli 150 kg kokaiinierään liittyvää tutkintaa.
Tutkinnan aikana on tehty runsaasti erilaisia esitutkintatoimenpiteitä sekä muissa maissa että Suomessa. Tapauksen johdosta on edelleen vangittuna rikoksesta epäiltyinä 5 henkilöä. Suomalaisia epäiltyjä ei ole toistaiseksi esitutkinnassa tunnistettu. Esitutkinnan perusteella on syntynyt epäily siitä, ettei huumausaine-erä olisi ollut, ainakaan kokonaan, tarkoitettu Suomen markkinoille vaan tarkoituksena epäillään olleen kuljettaa kokaiini maasta pois.
Länsi-Uudenmaan poliisi ja keskusrikospoliisi pitävät mahdollisena myös, että laiton osa rahdista olisi ollut tarkoitus purkaa rahtikontista jo ennen sen saapumista Suomeen.
Esitutkinta jatketaan niin Suomessa kuin kansainvälisellä yhteistyöllä. Keskusrikospoliisi on tiiviisti mukana yhteistyössä. Suomen poliisi on osallistunut esitutkintatoimien, kuten etsintöjen ja kuulustelujen tekemiseen yhdessä muiden valtioiden viranomaisten kanssa myös Suomen ulkopuolella, esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa. Esitutkinnassa yhteistyötä on tehty muun muassa Ruotsin, Tanskan, Alankomaiden lisäksi Europolin, Eurojustin ja Yhdysvaltain DEA:n kanssa.
Poliisi ei tiedota asiasta enempää.
NordenBladet – Viron puolustusvoimain komentajan kenraalimajuri Martin Heremin päätöksellä Viroon palaa neljä Irakissa operaatiossa Inherent Resolve palvellutta ja sieltä alueen jännityksen kiristyessä Kuwaitiin siirrettyä virolaissotilasta.
Viroon palaa kuudesta koulutustiimin jäsenestä neljä. Kaksi koulutustiimin jäsentä jatkaa palveluaan ja on valmiina yhteistyössä tanskalaisten kanssa suorittamaan missioon liittyviä pienempiä teknisiä ja logistisia tehtäviä. Palvelustaan jatkaa myös operaation Inherent Resolve esikunnassa palveleva Viron Irakin osaston johtaja eversti Tõnu Miil.
”Koska koulutustiimin rotaatio lähestyy loppuaan ja sotilaat eivät voi tällä hetkellä täyttää tehtäviään Irakissa, puolustusvoimain komentaja päätti kutsua osan heistä kotiin”, sanoi puolustusvoimain komentajan sijainen kenraalimajuri Indrek Sirel.
”Operaatiossa jatkavien sotilaiden yksi tehtävä on myös seuraavan virolaisrotaation saapumisen valmistelu”, lisäsi kenraalimajuri Sirel.
Kenraalimajuri Sirelin mukaan on seuraava operaatioon Inherent Resolve suuntautumaan suunniteltu virolaissotilaiden koulutustiimi koulutettuna ja valmiina aloittamaan palvelunsa niin pian kuin operaatiota on mahdollista jatkaa.
Kaikki seitsemän Irakissa palvellutta virolaissotilasta siirrettiin viime viikolla eskaloituneiden jännitteiden ja vihollisuuksien vuoksi Kuwaitiin.
Viron puolustusvoimat osallistuu Irakissa Yhdysvaltojen johtamaan kansainväliseen sotilasoperaatioon Inherent Resolve kuusijäsenisellä koulutustiimillä ja yhdellä esikuntaupseerilla kansainvälisessä sotilaallis-strategisessa tiimissä, joka neuvoo Irakin ministeriöitä ja turvallisuusjoukkoja.
NordenBladet — Länsi-Uudenmaan poliisilaitos on yhteistyössä Tullin ja Keskusrikospoliisin kanssa jatkanut 16.12.2019 paljastuneen törkeän huumausainerikoksen esitutkintaa. Alustavan teknisen tutkinnan perusteella takavarikoitu huumausaine on kokaiinia ja määrä ylittää 150 kg. Esitutkinnassa on vangittuina viisi rikoksesta epäiltyä, joiden osallisuutta tekoon selvitetään edelleen. Vangitut epäillyt ovat Ruotsissa ja Tanskassa asuvia noin 20-30 -vuotiaita miehiä. Tutkinnassa tullaan tekemään kansainvälistä esitutkinta-syyttäjä -yhteistyötä edellä mainittujen maiden lisäksi myös Hollannin viranomaisten sekä Europolin ja Eurojustin kanssa.
Länsi-Uudenmaan poliisi ei toistaiseksi tiedota esitutkinnasta enempää.
NordenBladet – Keskellä Atlantin valtameren myrskyisiä virtauksia sijaitsee upea, 18 saaresta koostuva Färsaarten saaristo. Saariston yhteispinta-ala on 1.399 km². Suurin saari on Streymoy, jossa on pääkaupunki Tórshavn kauniine värikkäine taloineen. Toinen suurempi kuntakeskus (kommun) on Klaksvík.
Maastonsa omaperäisyyden ja kauneuden, eristäytyneisyytensä ja tavoittamattomuutensa vuoksi Färsaaret ovat monille haaveiden kohde, varsinkin niille matkailijoille, jotka harrastavat lintuja ja valokuvausta. Färsaarilla pysähtyy vuosittain arviolta 3,5 miljoonaa yli 300 lajia edustavaa lintua ja siksi se on todellinen lintuharrastajien paratiisi.
Mitä tulee tehdä, jotta voisi nähdä mahdollisimman paljon? Suosittelemme vuokraamaan auton. Siinä missä Lapissa teillä kulkee poroja, Färsaarilla teillä on lampaita. Niitä on kaikkialla ja muistakaa, että te olette vieraita, eivät ne. Antakaa tietä ja ajakaa hitaasti. Ennen ajoa on hyvä tietää, että tunnelien läpi ajettaessa tulee maksaa maksu (lisätietoa löydätte sivulta tunnil.fo). Joissakin paikoissa tulee myös retkeilystä maksaa, sillä nähtävyydet sijaitsevat yksityisalueella. Hinnat voivat paikoin olla hyvinkin kalliita, mutta ovat elämyksensä arvoisia (katso lähemmin tästä: hiking.fo).
Pohjoismaiden tunnuksena ovat sankat ja mystiset kuusimetsät, mutta Färsaarilta niitä ei löydä. Färsaarilla ei ole metsiä ja kaikki puut ovat istutettuja, sillä luonnollinen maaperä – paksu basaltti- ja ohut multakerros – eivät anna puille mahdollisuutta juurtua millään tavoin. Kun färsaarelaiset haluavat nähdä puita, he menevät Kunoy-saarelle Kunoy-puistoon. Puiden puuttuminen on myös syy siihen, miksi färsaarelaisilla ei ole kansansoitinta ja lähes kaikki merkittävimmän muinaiset käyttöesineet, työkalut ja koriste-esineet tuli loihtia valaan-, kalan- tai lampaanluista. Soitinten puuttumisen korvaa kuitenkin Färsaarten ketjutanssi, jota tanssitaan kaikissa kansanjuhlissa ja kokoontumisissa. Jaloilla lyötävä rytmi ja erityinen askelyhdistelmä ei ole muuttunut vuosisatoihin. Ketjutanssi onkin färsaarelaisten ”kansansoitin”.
Färsaarelaiset ovat tottuneet säästämään, käyttämään vain välttämätöntä ja tulemaan toimeen vähällä – alkaen ruuasta ja lopettaen lämmitysmateriaaliin – kaikesta on ollut vuosisatoja puutetta ja siksipä onkin yksi tunnuksista, joita paikalliset itseään koskien käyttävät ”taistelu”. Färsaarelaiset eivät kuitenkaan ole köyhiä – ”valkoista kultaa” eli lampaanvillaa heillä riittää! Lampaat antavat villan lisäksi myös maitoa ja lihaa, ja ovat antaneet saarille nimenkin – Lammassaaret.
Sää Färsaarilla on vaihteleva ja matkalaukkuun on hyvä pakata sadeviitta, lämmin villapusero, T-paita ja aurinkolasit, sillä niitä kaikkia saattaa samana päivänä tarvita ja monta kertaa! Äärettömän ankarat luonnonolot ja eristyneisyys muusta maailmasta ovat muokanneet färsaarelaisista yhtenäisen ja toisiaan kunnioittavan yhteisön. Färsaarten asukasluku on yli 48.000. Asutuksen suuren hajanaisuuden vuoksi on yhteensä 30 kuntaa.
Kuva: 2x Pexels
Hyvä tietää:
– Lähin Färsaaria asuttu paikka on Shetlandin saaret, jotka sijaitsevat 300 kilometrin päässä. Islanti sijaitsee 450 km, Norja 675 km ja Kööpenhamina 1500 km päässä. Välimatka saariston pohjoisimmasta pisteestä eteläisimpään pisteeseen on 113 kilometriä, suurin välimatka idästä länteen on 75 kilometriä. Saarten maaperä on vulkaanista, korkein piste on 882 metriä meren pinnasta, Sættaratindur, ja se sijaitsee Eysturoyn saarella.
– Noin 6 % maasta on viljeltävää, loppua käytetään 70.000 lampaan laiduntamiseen.
– Färsaarilla käytetään tanskan kruunua, mutta siellä on käytössä myös samanarvoinen erityinen Färsaarten kruunu. Färsaarilla on pankkiautomaatteja, joista voi ottaa rahaa ulos, mutta varmasti on mukavampaa, kun ensimmäisiin menoihin on raha jo ennakolta valmiiksi vaihdettuna.
– Färsaarilla on oma lippunsa, setelinsä ja passinsa. Fäärin kieli on vahvistettu viralliseksi kieleksi, mutta tanskaa voi käyttää kaikissa virallisissa asioiden hoidoissa ja opetuskielenä kouluissa on tanska.
NordenBladet – Islantilainen Silja Dögg Gunnarsdóttir toimii Pohjoismaiden neuvoston presidenttinä vuonna 2020. Hänet valittiin presidentiksi neuvoston istunnossa, joka päättyi Tukholmassa torstaina.
Islanti on Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2020 puheenjohtajamaa, ja sillä on ohjelmassaan kolme painopistealuetta: demokratian puolustaminen muun muassa valeuutisia torjumalla, luonnon monimuotoisuuden puolustaminen sekä Pohjoismaiden välisten siteiden edistäminen kielitaitoa vahvistamalla.
– Keskitymme määrätietoisesti luonnon monimuotoisuuteen mobilisoimalla Pohjoismaiden nuoria mukaan työhön sekä painottamalla meriluonnon monimuotoisuutta. Ilmastonmuutoksen näkökulmasta tämä on mitä tärkeintä työtä, toteaa neuvoston keskiryhmää edustava Silja Dögg Gunnarsdóttir.
Valeuutisointi kuriin
Valeuutisten ehkäisyssä Islanti etsii vastauksia muun muassa siihen, miten viranomaiset, poliitikot, kansalaisjärjestöt ja muut yhteiskunnan instituutiot voivat reagoida valheellisen ja harhaanjohtavan tiedon levittämiseen. Lisäksi Islanti pyrkii selvittämään, millainen rooli pohjoismaisella yhteistyöllä voi olla valeuutisten torjumisessa ja demokratian puolustamisessa.
Islannin ja neuvoston uuden presidentin kolmantena painopistealueena on pohjoismaisten naapurikielten ymmärtäminen. Tutkimukset viittaavat siihen, että kielten keskinäinen ymmärtäminen on jatkuvasti heikentynyt Pohjoismaissa. Tämä koskee sekä kuullun ymmärtämistä että suullista ja kirjallista ilmaisua.
Pienten kielten puolustaminen tärkeää
Silja Dögg Gunnarsdóttir pitää kehitystä huolestuttavana. Hän korostaa, että toistensa kieliä ymmärtävät ihmiset ymmärtävät syvällisemmin myös toisiaan sekä toistensa kulttuureja ja historiaa.
– Meidän pitäisi tiedostaa nykyistä paremmin omien kielten puolustamisen tärkeys. Ne ovat kaikki pieniä kieliä, ja englanti valtaa alaa kaikkialla.
Silja Dögg Gunnarsdóttir on Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2020 presidentti. Hän seuraa tehtävässä ruotsalaista Hans Wallmarkia. Neuvoston varapresidentiksi valittiin sosiaalidemokraattisen ryhmän Oddný Harðardóttir.
Silja Dögg Gunnarsdóttir on ollut Islannin parlamentin eli yleiskäräjien jäsen vuodesta 2013 lähtien.
Pohjoismaiden neuvosto on virallisen pohjoismaisen yhteistyön parlamentaarinen elin. Neuvostossa on 87 jäsentä Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista sekä Ahvenanmaalta, Färsaarilta ja Grönlannista.
NordenBladet —Pohjoismaiden neuvoston palkinnot jaettiin tiistai-iltana 29. lokakuuta pidetyssä juhlallisessa tilaisuudessa Tukholman Konserttitalossa. Vuosittain jaettavat viisi palkintoa ovat kirjallisuuspalkinto, lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinto, elokuvapalkinto, musiikkipalkinto ja ympäristöpalkinto.
Vuoden 2019 kirjallisuuspalkinto jaettiin tanskalaiselle kirjailijalle Jonas Eikalle novellikokoelmasta Efter Solen (”Auringon jälkeen”, suomentamaton).
Lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon sai norjalainen kirjailija Kristin Roskiften kuvakirjasta Alle sammen teller (”Kaikilla on merkitystä”, suomentamaton).
Elokuvapalkinto meni tanskalaiselle elokuvalle Queen of Hearts, jonka on ohjannut May el-Toukhy, käsikirjoittanut el-Toukhy ja Maren Louise Käehne, tuottaneet Caroline Blanco ja René Ezra.
Musiikkipalkinnon sai islantilainen esiintyvä taiteilija Gyða Valtýsdóttir.
Ympäristöpalkinto annettiin Greta Thunbergille, mutta hän kieltäytyi palkinnosta vedoten ilmastotoimien puutteellisuuteen.
Palkintojen tarkoituksena on tehdä maiden tiivistä kulttuuriyhteistyötä tunnetuksi ja lisätä kiinnostusta Pohjoismaiden kirjallisuuteen, kieliin, musiikkiin ja elokuviin. Ympäristöpalkinto on tunnustus merkittävästä panostuksesta Pohjoismaiden kestävään kehitykseen. Palkinnot ovat kukin suuruudeltaan 350 000 Tanskan kruunua, noin 47 000 euroa. Pohjoismaiden neuvoston palkinnot ovat Pohjolan arvostetuimpia.
Palkinnot jaetaan vuosittain Pohjoismaiden neuvoston istunnon yhteydessä. Tänä vuonna istunto pidetään Tukholmassa 29.10.-31.10. Istuntoa voi seurata suorana lähetyksenä www.norden.org/session2019 sekä Facebookissa ja Twitterissä käyttämällä aihetunnisteita #nrsession, #nrpol. Palkintojenjakotilaisuudella on aihetunniste #nrpriser.
NordenBladet – Eilen illalla, tiistaina 29. lokakuuta 2019, jaettiin Ruotsissa Tukholman konserttitalossa (Stockholms konserthus, Hötorget 8) pidetyssä juhlallisessa palkintogaalassa Pohjoismaiden neuvoston palkinnot. Pohjoismaiden neuvosto jakaa vuosittain viisi palkintoa: kirjallisuus-, elokuva-, musiikki-, ympäristö-, sekä lasten- ja nuorisokirjallisuuden palkinnon. Tunnustuksen lisäksi voittaja saa myös rahapalkinnon – 350.000 tanskan kruunua.
Tämänvuotisen juhlallisen palkintogaalan avasivat tervehdyspuheilla Ruotsin parlamentin jäsen ja puhemies Per Olof Andreas Norlén, Pohjoismaiden ministerineuvoston presidentti Hans Wallmark sekä Pohjoismaiden ministerineuvoston varapresidentti Gunilla Carlsson. Juhlallisuutta lisäsi ja fantastisen konsertin antoi Västeråsin sinfoniaorkesteri kapellimestari Cathrine Winnesin johdolla. Illan juonsi ruotsalainen kirjallisuuskriitikko ja television ohjelman toimittaja Jessika Gedlin. Konsertissa esiintyivät lisäksi Emilia Amper (yksi Ruotsin tunnetuimmista kansanmuusikoista ja Key Fiddle -soittaja), El Sistema -niminen södertäljeläinen lastenorkesteri, The Mamas (naisten musiikkitrio jäseninään Loulou LaMotte, Dinah Yonas Manna ja Ash Haynes), sellonsoittaja Johanna Sjunnesson sekä islantilainen duo Hugar (Pétur Jónsson, Bergur Þórisson).
Ensimmäisenä annettiin lasten- ja nuorisokirjallisuuden palkinto 2019 (The Nordic Council Children and Young People´s Literature Prize 2019). Palkinnon sekä palkintoehdokkaat esitteli Ruotsin pääministeri Stefan Löfen. Voittajaksi tuli 44-vuotias norjalainen kirjailija ja kuvittaja Kristin Roskifte. Palkinnon hän voitti kirjalla ”Alle sammen teller” (”Everybody counts”).
Toisena annettiin Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinto 2019 (The Nordic Council Music Prize 2019). Palkinnon ja palkintoehdokkaat esitteli suomalainen kapellimestari ja sellonsoittaja Susanna Mälkki. Musiikkipalkinnon voitti islantilainen instrumentalisti Gyða Valtýsdóttir. Valtýsdóttir oli palkinnosta niin liikuttunut, että kiitospuhetta pitäessään hänen tuli kamppailla käsien värinää vastaan. Hennon pehmeällä äänellä hän ilmoitti, että menestyksen takana on hänen äitinsä.
Kolmantena julistettiin Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinnon voittaja (The Nordic Council Environment Prize 2019). Palkinnon ja palkintoehdokkaat esitteli Euroopan nuorten parlamentin (EYP) jäsen Noura Berrouba. Voittajaksi tuli 16-vuotias ruotsalainen ilmastoaktivisti ja liikkeen ”Fridays for Future” perustaja Greta Thunberg. Kansa salissa taputti Thunbergille jo silloin, kun palkintoehdokkaat julistettiin. Thunberg itse ei kuitenkaan osallistunut palkintogaalaan, sillä hän oli samaan aikaan Kaliforniassa. Hänen puolestaan lavalle tulivat hänen aktivistitoverinsa, jotka lukivat Thunbergin kirjeen, joka sisälsi kiitossanoja ja ilmoituksen palkinnosta luopumisesta. ”Haluan kiittää Pohjoismaiden neuvostoa tästä palkinnosta. Se on suuri kunnia. Ilmastonmuutokset eivät kuitenkaan tarvitse enää palkintoja. Ma tarvitsemme sitä, että vallanpitäjät ja poliitikot uskoisivat tieteellisiä tutkimuksia”, Greta ilmoitti. Pohjoismaiden neuvoston presidentti Hans Wallmark ilmoitti Norden.org-sivustolla, että kunnioittaa Greta Thunbergin päätöstä ja että perusteellisesti harkitaan, mitä palkintorahalla tehdään (lue Greta Thunbergin palkinnosta ja palkintorahasta luopumisesta lisää TÄSTÄ).
Neljäntenä annettiin Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinto 2019 (The Nordic Council Film Prize 2019). Palkintoehdokkaat esitteli ja palkinnon ojensi norjalainen näyttelijä Lena Cecilia Sparrok. Voittaja oli tanskalainen draama- ja jännityselokuva ”Queen of Hearts” (alkuperäisnimi: Dronningen). Elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja May el-Toukhy, käsikirjoittaja Maren Louise Käehne ja tuottajat Caroline Blanco ja Rene Ezra.
Viidennen palkinnon, Pohjoismaiden ministerineuvoston kirjallisuuspalkinnon (The Nordic Council Literature Prize 2019) esitteli ruotsalainen runoilija ja kirjailija Johannes Anyuru. Palkinto meni tällä kertaa Tanskaan. Voittajaksi tuli 28-vuotias Jonas Eika Rasmussen romaanillaan ”Efter Solen”. Jonas Eika aiheutti kuitenkin konserttisaliin melkoisesti levottomuutta ja jännitystä. Hän nimittäin käytti palkinnon vastaanottopuheen ajan istuvan hallituksen häpäisyyn. Hän tuomitsi kahdella sivulla olleessa valmistellussa puheessaan Tanskan pääministeri Mette Frederiksenin (joka istui samaan aikaan vain muutaman metrin päässä salissa), puhui kapitalismista, rasismista ja radikaalien muutosten tarpeesta Pohjoismaissa.
Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2019 palkintogaalan (19.30-21.00) lopetti mahtava ”Ain´t No Mountain High Enough” The Mamasin ja Västeråsin sinfoniaorkesterin esittämänä.
Katso lisäksi: Pieni seurapiirikuvasto palkintogaalan vieraista (eli viisi minuuttia ennen konsertin alkua käytävillä ja salissa) on kohta nähtävillä myös NordenBladetin viihdesivustoilla Ohmygossip.
Pohjoismaiden neuvoston 71. istunto kokoaa pohjoismaiden kansanedustajia ja ministereitä Tukholmaan 29.10.-31.10. Tämän vuoden istunnon pääaiheita ovat ilmasto, kestävä kehitys ja nuorten osallistuminen.
Pohjoismaiden neuvoston täysistunto alkaa tiistaina 29. lokakuuta pääministerien huippukokouksella, jossa käsitellään siitä, miten pohjoismaista yhteiskuntamallia voi kehittää. Istunnossa Tanskan pääministeri esittelee Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2020 puheenjohtajakauden ohjelman.Istunnossa on myös ensimmäisessä käsittelyssä useita uusia jäsenehdotuksia.
Keskiviikkona 30. lokakuuta istunnossa on ulkoministerien ja puolustusministerien selonteot, ministerineuvoston ehdotuksia sekä muun muassa puheenjohtajiston ehdotus Pohjoismaiden neuvoston yhteiskuntaturvallisuusstrategiasta.
Viimeisenä istuntopäivänä torstaina 31. lokakuuta istunnossa on ajankohtaiskeskustelu ilmastosta. Torstain istunnossa valitaan Pohjoismaiden neuvoston presidentti ja varapresidentti vuodelle 2020. Islanti toimii ensi vuonna Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaana, minkä vuoksi presidentti ja varapresidentti tullaan valitsemaan Islannin valtuuskunnasta. Istunnon päätteeksi vastavalittu presidentti esittelee Pohjoismaiden neuvoston ensi vuoden puheenjohtajuuskauden ohjelman.
Istuntoviikon yhteydessä järjestetään useita oheisohjelmia. Maanantaina järjestetään muun muassa puheenjohtajamaaRuotsin delegaation järjestämä demokratia-aiheinen tilaisuus. Tilaisuuden aihe noudattelee puheenjohtajakauden teemaa ”Pohjoismaat arjessa – demokratia ja kansalaisten tuki”. Torstaina 31.10 järjestetään paneelikeskustelu #metoo-liikkeestä Pohjoismaiden kulttuurisektorilla.
Istuntoon osallistuvat Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsenet, kansanedustajatErkki Tuomioja (valtuuskunnan puheenjohtaja, sd.), Lulu Ranne (valtuuskunnan varapuheenjohtaja, ps.), Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), Kim Berg (sd.), Eveliina Heinäluoma (sd.), Veronika Honkasalo (vas.), Anna-Kaisa Ikonen (kok.), Vilhelm Junnila (ps.), Kaisa Juuso (ps.), Heli Järvinen (vihr.), Mikko Kinnunen (kesk.), Mikko Kärnä (kesk.), Ilmari Nurminen (sd.), Jouni Ovaska (kesk.), Riikka Purra (ps.), Wille Rydman (kok.), Joakim Strand (r.), Juhana Vartiainen (kok.) ja Heidi Viljanen (sd.).
Tutustu Eduskunnan kirjaston laatimaantietopakettiinPohjoismaisesta neuvostosta.
Pohjoismaiden neuvosto on Pohjoismaiden parlamenttien ja hallitusten välinen yhteistyöelin. Pohjoismaiset poliittiset yhteistyöasiat käsitellään pääosin Pohjoismaiden neuvoston neljässä valiokunnassa ja neuvostoa johtavassa puheenjohtajistossa. Vuoden kestävä puheenjohtajuus kiertää Pohjoismaiden välillä. Ruotsi on tänä vuonna Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaa.
NordenBladet – 27.–31. lokakuuta 2019 kokoontuvat Pohjoismaiden kansanedustajat, Pohjoismaiden neuvoston jäsenet, useat ministerit ja pääministerit, mielipidevaikuttajat ja media Pohjoismaiden ministerineuvoston 71. istuntoon eli huipputapaamiseen. Tukholmassa Ruotsin parlamentissa (Sveriges riksdag i Stockholm, Riksgatan 1) pidettävä usean päivän huipputapaaminen on Pohjoismaiden suurin poliittinen tapahtuma. Tämänkertaisen huipputapaamisen ohjelmassa on ilmasto, kestävä kehitys ja nuorten osallistuminen yhteiskunnassa.
Pohjoismaiden neuvoston lehdistökonferenssi järjestetään 29. lokakuuta kello 10.30-10.50 parlamenttirakennuksen tilassa RÖ4-43. Pohjoismaiden neuvoston viestintäneuvonantajat ovat tilassa RV3-16. Huipputapaamisen hashtagit sosiaalisessa mediassa ovat #nrsession, #nrpriser ja #nrpol. Toimittajat saavat ilmoittautua 24. lokakuuta asti lehdistökortin perusteella tässä: https://acc.norden.org/sv/
Vuosittain Pohjoismaiden neuvosto jakaa myös viisi palkintoa, jotka ovat kirjallisuuspalkinto, elokuvapalkinto, musiikkipalkinto, ympäristöpalkinto sekä lasten- ja nuortenkirjallisuuden palkinto. Kirjallisuuspalkinto on viidestä palkinnosta vanhin. Se annettiin ensimmäisen kerran vuonna 1962 ja sitä seurasivat musiikkipalkinto (1965), ympäristöpalkinto (1995), elokuvapalkinto (2002) ja lasten- ja nuorisokirjallisuuspalkinto (2013). Tämänvuotinen juhlallinen palkintogaala järjestetään tiistai-iltama 29. lokakuuta Tukholman konserttitalossa (Stockholms konserthus, Hötorget 8). Palkintoseremonian jälkeen Ruotsin hallitus järjestää valituille vieraille vastaanoton.
Pohjoismaiden neuvoston Ruotsissa pidettävään istuntoon liittyen järjestää hänen majesteettinsa Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa kuninkaanlinnaan kutsutuille vieraille lounaan. Kutsutut vieraat kuljetetaan busseilla parlamenttirakennuksesta kuninkaanlinnaan (29. lokak. 11.50–13.45 Kungliga Slottet, 10770 Stockholm).
Ruotsi on Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaa vuonna 2019.
Vuoden 2019 huipputapaamisen ohjelma (71st Session of the Nordic Council in Stockholm):
Sunnuntaina 27. lokakuuta
Nuorten Pohjoismaiden neuvoston (Ungdomens Nordiska råd) istunto 2019. Pohjoismaiden neuvoston palkintoehdokkaat kutsutaan parlamenttirakennuksessa järjestettävään erikoistilaisuuteen.
Maanantaina 28. lokakuuta kello 17.15-18.15 Pohjoismaiden neuvosto kutsuu vapaiden yhdistysten ja kansalaisyhteiskunnan edustajia kyselykokoukseen, jossa voi Pohjoismaiden poliitikoille voi esittää kysymyksiä digitalisoinnista ja digitaalitaidoista, pohditaan demokratian ehtoja nuorten näkökulmasta. Esittelypuheen pitää Pohjoismaiden neuvoston presidentti Hans Wallmark, loppusanat esittää Pohjoismaiden neuvoston varapresidentti Gunilla Carlsson.
Samana päivänä on lisäksi seuraavat tapaamiset: Pohjoismaiden vihreiden vasemmistolaisten puolueryhmä (Nordisk grön vänster) kokous, Sosiaalidemokraattisen ryhmän (Den socialdemokratiska gruppen) kokous, Pohjoismaiden vapaus (Nordisk frihet) järjestää puoluerynmän kokouksen, Keskustaryhmän (Mittengruppen) kokous, Konservatiivien ryhmän (Konservativa gruppen) kokous, Tarkastuskomitean (Kontrollkommitté) kokous.
Pohjoismaiden neuvoston Tukholmassa järjestettävään 71. istuntoon liittyen parlamentin puhemies ja Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtaja kutsuvat Ruotsin delegaation lounaalle juhlistamaan ja tunnustamaan demokratian merkitystä meidän pohjoismaisille hyvinvointivaltioillemme.
Tiistaina 29. lokakuuta
14.00-17.30 parlamenttisalissa Pohjoismaiden neuvoston 71. istunto, jota seuraa Pohjoismaiden pääministerien huipputapaaminen. Pohdiskelua aiheesta: Miten Pohjoismaiden sosiaalista mallia voidaan kehittää ja edistää kestäviä muutoksia?
Samoin tiistaina järjestetään Ruotsin jalkapalloliiton ja Pohjoismaiden neuvostossa toimivien komiteoiden tapaaminen, jossa pohditaan naisten jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen järjestämistä vuonna 2027. Pohjoismaiden talouskasvun ja kehityksen komitean tapaaminen ja paljon muuta.
19.30-21.00 Tukholman konserttitalossa annetaan Pohjoismaiden neuvoston palkinnot.
21.00-22.30 Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2019 palkintojenjaon jälkeen Tukholman konserttitalossa Ruotsin hallitus järjestää Pohjoismaiden neuvoston 71. istunnon kanssa valituille vieraille vastaanoton.
Keskiviikkona 30. lokakuuta
Hallituksen tapaaminen Färsaarten, Grönlannin ja Ahvenanmaan pääministerien ja hallitusten johtajien kanssa. Täysistunto ja Pohjoismaiden kulttuuriministerien neuvoston tapaaminen, Pohjoismaiden ympäristö- ja ilmastoministerien neuvoston tapaaminen, Rajaesteiden neuvoston kokoontuminen, Pohjoismaiden säästävän komitean ja Pohjoismaiden ympäristöministerien neuvoston välinen neuvottelu, johdon tapaaminen liittoneuvoston ja parlamentin kanssa.
Torstaina 31. lokakuuta
Täysistunto ja paneelikeskustelu aiheesta #metoo Pohjoismaiden kulttuurisektorissa.
Koko huippukokouksen ohjelman näet TÄSTÄ (ruotsiksi) ja TÄSTÄ (englanniksi).
________________________________________
Pohjoismaiden neuvosto (tanskaksi ja norjaksi Nordisk Råd, suomeksi Pohjoismaiden neuvosto, islanniksi Norðurlandaráð, ruotsiksi Nordiska Rådet) on Pohjoismaiden parlamenttien yhteistyöelin. Sen jäsenmaat ovat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska sekä autonomiset alueet Färsaaret (Tanska), Grönlanti (Tanska) ja Ahvenanmaa (Suomi). Pohjoismaiden neuvoston tavoite on ylläpitää ja kehittää Pohjoismaiden yhteistyötä oikeus-, kulttuuri-, kuljetus-, ympäristö-, sosiaali- ja talousaloilla. Yhteistyön puitteet on määritetty Helsingin sopimuksella. Neuvostoon kuuluu parlamenttien edustajia, jotka valitaan joka vuosi uudelleen. Hallitukset ovat Pohjoismaiden neuvoston edessä tilivelvolliset.
Pohjoismaiden neuvoston elimet ovat:
– yleiskokous, johon kuuluvat kaikki neuvoston jäsenet – puheenjohtajisto, johon kuuluu presidentti (presidenttiys kiertää maiden kesken) ja Pohjoismaiden neuvoston säännöissä määritelty määrä jäseniä – viisi pysyvää komiteaa
Jokaisella maalla Islantia lukuun ottamatta on Pohjoismaiden neuvostossa yhteensä (yhdessä autonomisten alueiden kanssa) 20 paikkaa, Islannilla 7 paikkaa. Yhteensä Pohjoismaiden neuvostossa on 87 jäsentä, jotka jäsenmaiden ja autonomisten alueiden parlamentit valitsevat.
Pohjoismaiden neuvoston päämaja on Kööpenhaminassa. Työkielet ovat tanska, norja ja ruotsi.
