NordenBladet — Euroopan unioni lykkää uuden luomuasetuksen voimaantuloa yhdellä vuodella. Uusi luomuasetus otetaan käyttöön 1.1.2022. Vuoden lykkäys koskee luomuasetuksen soveltamisen aloituspäivämäärää ja useita muita päivämääriä.Lykkäämisen syynä on covid-19-pandemia, joka on viivästyttänyt asetukseen toimeenpanolainsäädännön valmistumista. Jäsenmaiden on myös ehdittävä laatia omat ohjeistuksensa ennen uuden asetuksen voimaantuloa.Asetuksen lykkäämisen valmistelu alkoi viime keväänä. Komission ehdotus sai laajan tuen Euroopan unionin jäsenmailta ja luomualan sidosryhmiltä, mutta lopullisesti lykkäyksestä päättivät Europan parlamentti ja neuvosto yhteispäätösmenettelyllä. Vuoden lykkäys koskee luomuasetuksen soveltamisen aloituspäivämäärää ja kymmeniä siirtymäaikoja koskevia päivämääriä, mutta ei muita asetuksen sisältöjä.Muutoksia luomukasvihuonetuotantoonUusi asetus tuo muutoksia suomalaiseen luomukasvihuonetuotantoon. Luomukasvihuonetuotannossa on asetuksen käyttöönoton jälkeen huomioitava muun muassa kasvien juurien pääsy maapohjaan, joka tarkoittaa merkittäviä muutoksia suomalaisten luomukasvihuoneiden rakentamiseen.Suomi, Ruotsi ja Tanska ovat saaneet uusiin kasvihuonevaatimuksiin sopeutumiseen pitkän siirtymäajan, ja vanhoja sääntöjä voidaan soveltaa nykyisillä tuotantoaloilla kymmenen vuotta uuden asetuksen voimaantulon jälkeen. Uuden asetuksen tavoitteena on vähentää erilaisia poikkeusmahdollisuuksia. Esimerkiksi nykyisissä luomutuotantosäännöissä poikkeusluvalla sallittu tavanomaisten siemenien käyttö päättyy vuonna 2036. Uudella asetuksella halutaan myös edistää erityisesti luomutuotantoon tarkoitettujen kasvilajikkeiden jalostusta- ja markkinointia.Uutta luomuasetusta voidaan soveltaa useisiin uusiin eläinlajeihin, kuten kaniineihin ja tuotteisiin, kuten villa ja vuodat.Tilojen valvonta muuttuuLuomuasetus muuttaa myös tilojen tarkastusjärjestelmiä.Nykyisin luomumaatilat ja muut luomutoimijat, tukkukauppaa lukuun ottamatta, tarkastetaan paikan päällä vähintään kerran kalenterivuodessa. Uusi asetus mahdollistaa kahden fyysisten tarkastuksen välin pidentämisen jopa 24 kuukauteen ongelmattomilla ja vähäriskisillä toimijoilla.Suomalaiset vähittäiskaupat osaksi luomuvalvontaaUusi luomuasetus muuttaa myös suomalaisten vähittäiskauppojen toimintaa. Asetuksen voimaantulon jälkeen vähittäiskaupat siirtyvät osaksi säännöllistä luomuvalvontaa irtomyynnissä olevien tuotteiden kuten hedelmien ja vihannesten osalta. Ilmoittautumisvelvollisuudesta luomuvalvontaan on kuitenkin edelleen vapautettu pienimmät vähittäismyymälätAsetuksen keskeisten toimeenpanosäädösten valmistelu on EU:n komissiossa vielä kesken. Toimeenpanosäädösten valmistuttua Ruokavirasto antaa toimijoille yksityiskohtaiset ohjeet lainsäädännön soveltamisesta Suomessa. Ohjeita valmistellaan Ruokaviraston johdolla työryhmissä, joissa on mukana laaja luomualan sidosryhmien edustus.
NordenBladet — Tuoreen kansainvälisen arvioinnin mukaan Suomen ympäristökeskus SYKE on edistyksellinen ja arvostettu tutkimuslaitos, joka tuottaa korkeatasoista tutkimusta ja jolla on merkittävää yhteiskunnallista vaikuttavuutta. SYKE voisi kuitenkin ottaa vahvempaa johtajuutta kestävän kehityksen edistäjänä niin kansainvälisesti kuin kansallisesti.Ympäristöministeriö tilasi arvion kansainväliseltä asiantuntijaryhmältä, jonka toimeksiantona oli selvittää SYKEn tutkimuksen ja asiantuntijapalveluiden laatua, yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja johtajuutta, SYKEn roolia verkostoissa sekä ennakointia ja innovointia. Ryhmä asetettiin toukokuussa 2020, ja sen puheenjohtajana toimi Tanskan Århusin yliopiston ympäristö- ja energiakeskuksen johtaja Hanne Bach.Ryhmä antaa työnsä pohjalta useita suosituksia SYKEn vaikuttavuuden parantamiseksi. Jos SYKE palvelisi laajemmin myös yksityistä sektoria, määrittelisi painopisteensä selvemmin, panostaisi voimakkaammin verkostojohtamiseen ja viestisi tämän pohjalta kohdennetummin, sen vaikuttavuus vahvistuisi. SYKEn tulisi kertoa myös selkeämmin palveluistaan sidosryhmille, jotta sen yhteiskunnallinen rooli kirkastuisi. SYKEä ohjaavien ministeriöiden tulisi tiivistää yhteistyötä, jotta ohjauksesta tulisi strategisempaa.”Arviointi vahvisti käsitystäni SYKEn kyvystä tuottaa tärkeää tietoa yhteiskunnan ja päätöksentekijöiden tarpeisiin. Samalla se tuotti hyödyllisiä ehdotuksia SYKEn kehittämiseksi entistä vaikuttavammaksi toimijaksi ja eväitä myös meille oman toimintamme kehittämisessä SYKEä ohjaavana ministeriönä”, toteaa kansliapäällikkö Juhani Damski ympäristöministeriöstä.”Raportti antaa meille hyviä eväitä kehittää ratkaisu- ja yhteistyölähtöistä toimintaamme ja pyrkiä kohti vielä innovatiivisempaa ja kansainvälisempää kestävyysjohtajuutta”, vt. pääjohtaja, tutkimusjohtaja Eeva Primmer Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.Arviointi toteutettiin kesä-syyskuussa 2020.
NordenBladet — Eurooppaministerit valmistelivat epävirallisessa videokokouksessaan tiistaina 17. marraskuuta joulukuun Eurooppa-neuvostoa ja jatkoivat neuvoston vuotuista oikeusvaltiovuoropuhelua. Kokouksessa olivat esillä myös muun muassa Albanian ja Pohjois-Makedonian EU-jäsenyysneuvottelujen aloittaminen, antisemitismin vastaiset toimet sekä EU:n monivuotisen rahoituskehyksen ja elpymispaketin tilanne.
Ministerit kävivät keskustelun 10.–11. joulukuuta järjestettävän Eurooppa-neuvoston kokouksen asialistasta. Eurooppa-neuvoston aiheita ovat koronavirustilanne, ilmastonmuutos, kauppapolitiikka, turvallisuus sekä ajankohtaiset ulkosuhdekysymykset.Ministerit jatkoivat vuotuista oikeusvaltiovuoropuhelua käynnistämällä keskustelun komission oikeusvaltiokertomuksen maakohtaisista luvuista Belgian, Bulgarian, Tšekin, Tanskan ja Viron osalta. Komission esiteltyä jäsenvaltiota koskevia havaintojaan puheenvuoro annettiin kyseiselle jäsenvaltiolle, minkä jälkeen muilla jäsenvaltioilla oli mahdollisuus jakaa kokemuksiaan ja parhaita käytäntöjään. Suomi pitää tärkeänä, että neuvostossa hyödynnetään komission oikeusvaltiokertomusta, ja toi keskustelussa osaltaan esille esimerkkejä parhaista käytännöistä.
Keskustelussa Albanian ja Pohjois-Makedonian jäsenyysneuvotteluiden aloittamisesta Suomi painotti tarvetta hyväksyä maita koskevat neuvottelukehykset viivytyksettä. Suomi pitää tärkeänä, että jäsenyysprosessissa oleva maa etenee omien ansioidensa mukaan. Olennaisia ovat kattavat ja johdonmukaiset oikeusvaltiosektorin uudistukset.Ministerit keskustelivat lisäksi antisemitismin vastaisista toimista. Suomi korosti keskustelussa EU:n yhteisiä arvoja, joihin kuuluvat ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Antisemitismiä kaikissa sen muodoissa tulee estää ja torjua päättäväisesti.
EU:n neuvoston puheenjohtajavaltio Saksa kertoi kokouksessa Euroopan parlamentin kanssa saavuttamastaan kompromissista koskien EU:n monivuotista rahoituskehystä sekä siihen liittyvää oikeusvaltiomekanismia. Suomi pitää tärkeänä, että jatkotyössä seurataan tarkasti heinäkuun Eurooppa-neuvoston päätelmiä ja käsiteltäisiin keskeisimpiä MFF-kysymyksiä yhtenä pakettina. Mahdollisimman tehokkaasti toimivan oikeusvaltiomekanismin luominen on keskeistä.
”Tämän päivän kokous osoitti, että jäsenmaat pitävät tärkeänä, että kokonaisuus saadaan nyt lopullisesti hyväksyttyä puheenjohtajan saavuttamien kompromissien pohjalta. Oikeusvaltiomekanismi sai erittäin laajan tuen ja sitä pidettiin oleellisena osana rahoituskehyssopua, kuten jo heinäkuussa päämiehet sopivat”, sanoo ministeri Tuppurainen.
EU:n yleisten asioiden neuvostossa jäsenmaita edustavat pääasiassa jäsenvaltioiden eurooppaministerit. Neuvoston tehtävänä on muun muassa valmistella Eurooppa-neuvoston kokouksia. Se myös vastaa useista monialaisista politiikoista kuten rahoituskehysneuvotteluista ja EU:n laajentumisesta. Myös oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät kysymykset kuuluvat vakiintuneesti neuvoston asialistalle.
NordenBladet — Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen tapasi tänään videoyhteyden välityksellä Itävallan eurooppaministeri Karoline Edtstadlerin, Alankomaiden ulkoministeri Stef Blokin, Tanskan ulkoministeri Jeppe Kofodin sekä Ruotsista eurooppaministeri Hans Dahlgrenin sijaisena valtiosihteeri Paula Olovssonin. Suomi kävi samanmielisten maiden kanssa laaja-alaista keskustelua ajankohtaisista EU:n yleisten asioiden neuvostossa esillä olevista asioista.”Kesken kokouksen saimme kuulla, että Euroopan parlamentin kanssa saavutettiin tänään alustava sopu EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen kytkeytyvästä oikeusvaltiomekanismista. Tämä on positiivista. Tulemme tarkastelemaan neuvoteltua tekstiä huolellisesti. Meille on tärkeää varmistaa vahva ja merkityksellinen mekanismi”, ministeri Tuppurainen totesi.Ministerit keskustelivat tarpeesta tehostaa EU-tason yhteisiä ponnisteluja covid-19-pandemian torjumiseksi. EU-tason tiedonvaihtoa ja koordinaatiota on parannettava muun muassa testauksiin ja karanteeneihin liittyvissä kysymyksissä.”Meidän on pidettävä kiinni keskeisistä periaatteistamme. On tärkeää suojella kansalaisten terveyttä ja estää pandemian leviäminen, mutta samalla on turvattava sisämarkkinoiden toiminta ja varjeltava vapaata liikkuvuutta.”Kokouksen yhteydessä annettiin yhteinen julistus Wienin 2.11. terrori-iskun johdosta. Ministerit esittivät Itävallalle surunvalittelunsa.”Wienin hyökkäys oli hyökkäys yhteisiä arvojamme vastaan. Lähetimme syvimmät osanottomme uhreille, heidän läheisilleen ja kaikille, joihin tämä hyökkäys on koskettanut. Korostimme, että tuomitsemme kaikenlaisen rasismin, antisemitismin ja ksenofobian”, Tuppurainen totesi.
NordenBladet — Valtioneuvosto päätti 5. marraskuuta maahantulon rajoituksista, jotka tulevat voimaan maanantaina 9.11. Rajoitukset poistuvat Singaporen asukkailta, jotka matkustavat kotimaastaan Suomeen. Maahantulon rajoitukset poistuvat myös Hongkongin ja Macaon erityishallintoalueiden asukkailta, jotka matkustavat näiltä alueilta Suomeen, mikäli EU:n neuvosto toteaa vastavuoroisuuden riittävän toteutumisen.Kaikki voimassa olevat maahantulon rajoitukset jatkuvat 22. marraskuuta saakka. Tavoitteena on, että korvaavat terveysturvatoimet ovat tuolloin käytettävissä.Päätöksessä sovelletaan koronailmaantuvuuden raja-arvoa 25 uutta tautitapausta 100 000:ta henkilöä kohden edellisen 14 päivän aikana. Erot Suomen ja muun Euroopan välisessä epidemiatilanteessa sekä meneillään oleva tartuntojen leviämisen uusi kiihtymisvaihe edellyttävät sisärajavalvonnan ylläpitämistä siihen asti, kunnes valmisteilla olevat korvaavat toimenpiteet ovat riittävällä tavalla käytettävissä.Sisärajaliikenteen rajoituksiin ei muutoksiaSisärajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja muiden Schengen-alueeseen kuuluvien maiden välistä liikennettä. Sisärajavalvonta on palautettu Suomen ja kaikkien Schengen-maiden välille.Maahantulon rajoitukset ovat sisärajaliikenteessä voimassa Suomen ja Alankomaiden, Belgian, Espanjan, Islannin, Italian, Itävallan, Kreikan, Latvian, Liechtensteinin, Liettuan, Luxemburgin, Maltan, Norjan, Portugalin, Puolan, Ranskan, Ruotsin, Saksan, Slovakian, Slovenian, Sveitsin, Tanskan, Tšekin, Unkarin ja Viron välisessä liikenteessä tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Päivittäinen liikenne Suomen, Ruotsin ja Norjan välisellä maarajalla rajayhteisöjen välillä on edelleen mahdollista. Suomessa voi käydä työssä Ruotsista ja Virosta ilman omaehtoista 10 vuorokauden karanteenia. Myöskään huvialusliikennettä EU- ja Schengen-maista Suomeen ei rajoiteta. Näitä poikkeuksia lukuun ottamatta sisärajoilla maahantulon rajoitukset mahdollistavat vain paluuliikenteen Suomeen, kauttakulkuliikenteen, työmatkan ja muun välttämättömän syyn. Maahantulijoille suositellaan 10 vuorokauden omaehtoista karanteenia, jota voi halutessaan lyhentää kahdella vapaaehtoisella koronatestillä.Ulkorajaliikenteen rajoituksiin muutoksiaUlkorajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja Schengen-alueeseen kuulumattomien maiden välistä liikennettä. 9.11. alkaen ulkorajaliikenteessä maahantulon rajoitukset on poistettu vain Vatikaanista Suomeen saapuvassa liikenteessä sekä Suomen ja Australian, Japanin, Ruandan, Etelä-Korean, Singaporen, Thaimaan, Uuden-Seelannin ja Uruguayn välisessä liikenteessä näiden maiden asukkaiden osalta.Maahantulon rajoitukset poistuvat myös Hongkongin ja Macaon erityishallintoalueiden asukkailta, jotka matkustavat näiltä alueilta Suomeen, mikäli EU:n neuvosto toteaa vastavuoroisuuden riittävän toteutumisen. Lisäksi näistä seuraavista Euroopan maista voi tulla Suomeen työmatkalle tai muusta välttämättömästä syystä: Andorra, Bulgaria, Irlanti, Kroatia, Kypros, Monaco, Romania, San Marino ja Yhdistynyt Kuningaskunta. Maahantulijoille suositellaan 10 vuorokauden omaehtoista karanteenia, jota voi halutessaan lyhentää kahdella vapaaehtoisella koronatestillä.Muiden Schengen-alueeseen kuulumattomien maiden osalta maahantulon rajoitukset mahdollistavat vain paluuliikenteen Suomeen ja muihin EU- ja Schengen valtioihin, kauttakulkuliikenteen Helsinki-Vantaan lentokentällä sekä muun välttämättömän liikenteen. Lisäksi maahantulijoille suositellaan 10 vuorokauden omaehtoista karanteenia, jota voi halutessaan lyhentää kahdella vapaaehtoisella koronatestillä. Voimassa olevat terveysturvatoimet Matkustajille, jotka tulevat Suomeen korkeamman koronailmaantuvuuden maista, suositellaan omaehtoista 10 vuorokauden karanteenia. Omaehtoista karanteenia matkustaja voi lyhentää kahdella vapaaehtoisella negatiivisella koronatestillä. Alle 72 tunnin maassa oleskelu ei edellytä toista testiä eikä omaehtoista karanteenia.Suomen kansalaisten ja Suomessa asuvien oikeudetPerustuslain 9 §:n mukaan Suomen kansalaisella ja Suomessa asuvalla on aina oikeus palata Suomeen, ja jokaisella on oikeus halutessaan lähteä Suomesta, ellei oikeutta ole lailla rajoitettu. Hallitus kuitenkin suosittelee edelleen välttämään tarpeetonta matkustamista paitsi maihin, joiden osalta on luovuttu maahantulon rajoituksista.Matkalle lähtijän pitää itse varmistaa kohdemaan senhetkiset maahantulo- ja karanteenimääräykset ja ottaa huomioon Suomeen palaajan karanteeni- ja testaussuositukset.
NordenBladet – Danske Bank saa noin 10.000 asiakkaalle väärien tietojen antamisesta 9 miljoonan Tanskan kruunun eli 1,1 miljoonan euron sakot. Pankki hyväksyy päätöksen, kertoo Berlinske. Pankki suositteli ja möi asiakkailleen Flexinvest Fri -nimistä sijoituskanavaa, vaikkakin pankki oli jo vuonna 2017 tehnyt laskelmia ja tiesi, että sijoituksen tuotto on ollut negatiivinen jo viisi vuotta. Asiakkaita tästä ei informoitu.
”On tärkeää, että asiakkaat voivat olla varmoja siitä, että saavat tanskalaispankeilta asianmukaisia neuvoja. Tällaiset tapaukset ovat erittäin vakavia, sillä ne horjuttavat asiakkaiden luottamusta rahoitusjärjestelmää kohtaan”, syyttäjänvirasto totesi.
11.08.2020 klo 16.19Länsi-Uusimaa
16.12.2019 noin puolen päivän aikaan viisi naamioitunutta henkilöä tunkeutui Espoossa Karapellontie 6 osoitteessa olevalle liikekiinteistölle, jossa purettiin maantiekuljetuksena paikalle tuotua rahtikonttia. Paikalla kohdistettiin väkivaltaa muun muassa rahtikontin purkuun osallistuneeseen autonkuljettajaan lyömällä häntä aseen näköisellä esineellä pään alueelle. Paikalla olleita muitakin ihmisiä uhattiin tällä esineellä, joka on ollut esitutkinnan perusteella oikeaa ampuma-asetta jäljittelevä muovikuula-ase.
Teko paikalla on keskeytynyt ja epäillyt paenneet paikalta, kun tehdyn hätäilmoituksen perusteella paikalle hälytetyt Länsi-Uudenmaan poliisin partiot ovat lähestyneet tapahtumapaikkaa.
Paikalla on selvinnyt muun muassa teknisessä paikkatutkinnassa, että rahtikontti on sisältänyt laillisena rahtina metallisia puhallusrakeita sisältäneitä säkkejä, joiden joukkoon on ollut kätkettynä yhteensä 176,1 kilogrammaa kokaiinia noin yhden kilon painoisina tiiliskiveä muistuttavina kappaleina. Takavarikoidun ja sittemmin hävitetyn kokaiinin pitoisuus on laboratoriolausunnon mukaan ollut 94-100%. Tällaisen kokaiinierän tyypilliseen käyttövahvuuteen laimentamisen jälkeen sen arvo katukaupassa Suomessa olisi ollut arvion mukaan jopa yli 25 miljoonaa euroa. Esitutkinnan perusteella huumausainetta ei ollut tarkoitettu, ainakaan kokonaan, Suomen markkinoille vaan se on ollut tarkoitus kokonaisuutena viedä haltuun ottamisen jälkeen maasta.
Osin yleisöltä saatujen havaintojen perusteella Helsingin poliisilaitoksen partiot ovat saman päivän iltana ottaneet kahdesta eri henkilöautosta Helsingin Olympiaterminaalilla kiinni viisi henkilöä, jotka ovat olleet poistumasta maasta laivalla. Nämä viisi miestä, joista neljä on Tanskassa ja yksi Ruotsissa asuva, vangittiin esitutkinnan alkuvaiheessa epäiltynä muun muassa törkeästä huumausainerikoksesta. Kiinni otetut ovat 1987-2000 vuosien välillä syntyneitä.
Esitutkinta asiassa on toimitettu Länsi-Uudenmaan poliisin päävastuulla, mutta kansainvälisen yhteistyön osuus on ollut Keskusrikospoliisin vastuulla. Rahtikontin liikkeiden selvittämiseen ennen sen saapumista merikuljetuksena Brasiliasta Hollannin Rotterdamin sataman kautta Suomeen, Vuosaaren satamaan Helsingissä ja esitutkinnan alkuvaiheen tiedonhankintaan on tärkeällä osuudella osallistunut myös Tulli. Esitutkinnassa selvinneen perusteella konttiin kätkettyä kokaiinierää on yritetty saada haltuun jo aiemmin kuljetuksen aikana, ennen sen saapumista Suomeen tässä onnistumatta. Esitutkinnan yhteydessä on tehty myös vedenalaista etsintää, koska epäiltyjen on selvitetty hävittäneen todisteita muun muassa Otsonlahden pienvenesatamassa Espoossa. Tämän etsinnän on toteuttanut tehdyn virka-apupyynnön perusteella Suomenlahden Merivartioston henkilökunta. Etsinnän tuloksena on merenpohjasta takavarikoitu muun muassa voimapihtejä, joiden käyttötarkoituksen epäillään olleen kontin lukitusten auki murtaminen.
Esitutkinnassa on selvitetty, että tapahtumiin Karapellontiellä rahtikontin purkupaikalla on osallistunut siis viisi henkilöä, joista kaksi on kiinniotettujen joukossa. Kolme muuta rahtiterminaalissa toiminutta epäiltyä on tunnistettu hollantilaisiksi. Heidän osaltaan esitutkintaa ei ole tässä yhteydessä Suomen viranomaisten toimesta toimitettu. Rikosvastuun toteutumiseksi myös niiden rikoksesta epäiltyjen henkilöiden osalta, joita ei ole Suomesta tavoitettu, on esitutkinnan aikana tehty tiivistä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä niin muiden valtioiden poliisi- kuin syyttäjäviranomaisten kanssa. Kokonaisuutena asian esitutkinnan yhteydessä on selvitetty yli kymmenen henkilön osuutta asiassa. Osan näistä henkilöistä osalta on jo esitutkinnan aikana pystytty selvittämään, ettei heitä ole syytä tässä yhteydessä epäillä rikoksesta.
Valmistunut esitutkinta on lähetetty syyteharkintaan Etelä-Suomen syyttäjäalueelle. Nimikkeinä valmistuneessa esitutkinnassa ovat törkeä huumausainerikos, törkeän ryöstön yritys ja törkeän ryöstön valmistelu. Nimikkeet kohdistuvat eri henkilöihin heidän epäillyn rikoksen tekemiseen liittyvän roolinsa perusteella eri tavalla. On mahdollista, että nimikkeet syyteharkinnan yhteydessä vielä muuttuvat tai tarkentuvat.
Syyte asiassa on nostettava 20.8.2020 mennessä. Rikosasian pääkäsittely alkaa Helsingin käräjäoikeudessa 2.9.2020.
Esitutkinnasta ei voida syyteharkinnan ollessa kesken tarkemmin tiedottaa.
Lauri HakkalaRikoskomisario, tutkinnanjohtajaLänsi-Uudenmaan poliisilaitos
NordenBladet —
Poliisille ilmoitettiin maanantaina 27.7. iltapäivästä, että Polvijärven keskustassa asuva Tuomo Tanskanen on kateissa. Viimeksi Tanskanen on nähty kävelemässä Polvijärvellä Kallioniementiellä kohti Kallioniemeä sunnuntaina aamupäivästä. Kallioniementie sijaitsee Polvijärven keskustassa. Havaintohetkellä Tanskasella on ollut päällään siniset farkut ja vihertävä/sininen paita. Tanskasella ei ole ollut päähinettä päässään eikä hänellä ole ollut kantamuksia.
Tuomo Tanskanen on hoikkavartaloinen ja 168 senttimetriä pitkä. Hänen kävelytyylinsä on laahustava.
Poliisi julkaisee Tanskasen sukulaisten luvalla Tuomo Tanskasen kuvan.
Tanskaseen liittyvät havainnot pyydetään ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen vihjeet.ita-suomi@poliisi.fi tai virka-aikana poliisipäivystykseen numeroon 0295 415 455. Mikäli Tanskasesta saadaan tuore havainto, siitä pyydetään ilmoittamaan suoraan hätäkeskukseen numeroon 112.
25.06.2020 klo 12.04Sisä-Suomi
Vaikka koronatilanne onkin helpottunut, on tarpeetonta matkustamista edelleen syytä välttää.
Sisärajavalvonta ja karanteenisuositus loppuivat kuitenkin 15.6.2020 Norjan, Tanskan, Islannin, Viron, Latvian ja Liettuan osalta. Matkasuunnitelmia tehtäessä on hyvä muistaa, että Suomen kansalainen tarvitsee Baltian maihin matkustaakseen voimassaolevan passin tai matkustusoikeudellisen henkilökortin.
Norjan, Tanskan ja Islannin osalta tilanne on kuitenkin hieman erilainen, sillä Pohjoismaiden kansalainen ei tarvitse matkustusasiakirjaa liikkuessaan muissa Pohjoismaissa. Ilman matkustusasiakirjaa matkustavan pohjoismaalaisen on kuitenkin tarvittaessa kyettävä osoittamaan henkilöllisyytensä sekä kansalaisuutensa.
Matkustajan on myös hyvä tarkistaa omalta kuljetusyhtiöltään, mitä asiakirjoja kyseinen yhtiö edellyttää matkustajiltaan, sillä eri yhtiöiden toimintatavat saattavat vaihdella.
Ajokortin osalta on hyvä todeta, että se todistaa ensisijaisesti henkilön ajo-oikeuden, eikä ole virallinen henkilötodistus, vaikka se kotimaassa monissa paikoissa sellaisena hyväksytäänkin.
NordenBladet – Käsityö ei ole enää pitkään aikaan ollut pelkästään isoäitien harrastus. Muotikulinaristien keskuudessa on kudotut, virkatut ja kirjotut esineet ovat arvostettuja, villapuseroista alkaen ja aina lapasiin asti. Muotiviikoillakin näkee yhä enemmän kudottua, kirjottua ja virkattua muotia.
Kutomisen historiasta puhuttaessa tulisi kuitenkin aloittaa neulakinnastekniikasta eli nålbinding’istä*. Nålbinding on ikivanha lankatekniikka. Nykyisin ihmiset yhdistävät sen usein viikinkeihin ja Skandinaviaan, ja Suomessa sitä pidetään itäsuomalaiseksi erityispiirteeksi, vaikkakin neulakinnastekniikkaa on todellisuudessa käytetty myös muualla maailmassa.
Mutta totta on, että runsas valikoima neulakinnastekniikkaan liittyviä sanoja on peräisin juuri Suomesta: neulakinnastekniikka eli ”neulakudottujen kintaiden tekniikka”, kinnasneula ”neulakutomisneula”, karjalankielinen sana neulakudotulle esineelle on ”nieglomus” jne. Kaikkein vanhin säilynyt neulakudottu esine on peräisin Israelista noin vuodelta 6.500 eKr. Palasia on löydetty myös Tanskasta ja Kiinasta. Kiinasta on löydetty Tarim-joen valuma-alueelle noin vuonna 1000 eKr haudattujen vainajien yllä olleita neulakudottuja vaatteita. Myöhemmin tämä käsityötapa oli levinnyt kaikkialle maailmassa – Peruun, Egyptiin, Englantiin ja muualle. Nykyisin neulakinnastekniikkaa käytetään edelleen Venezuelan Pemon-intiaanien keskuudessa.
Koska Suomessa ei ollut muinaisaikana tapana polttaa kuolleita ja paikallinen maaperä ei säilytä tekstiilejä hyvin, ensimmäiset neulakinnastekniikalla valmistetut esineet ovat peräisin noin ensimmäiseltä vuosituhannelta jKr – kintaanpaloja Eurasta, Maskusta, Köyliöstä ja Kaukolan Kekomäeltä sekä kaksi eri kinnasta Tuukkalasta, kertoo verkkosivusto neulakintaat.fi. Seuraavat vanhimmat kintaat ovat säilyneet vasta 1800-luvulta. Joutsenossa piti naimisiin halunneiden parien maksaa joko rahassa tai neulakudotuissa kintaissa, jolloin puikoilla kudottuja kintaita ei hyväksytty. Syy saattoi johtua siitä, että neulakudottua pintaa on lähes mahdotonta ratkoa. Naiset, ja jopa miehetkin, eivät tehneet ainoastaan harmaita työkäsineitä, vaan myös valkoisia juhlalapasia, jotka koristeltiin punaisilla ja vihreillä silmukoilla, hapsuilla (Länsi-Suomessa) ja lankariipuksin (Itä-Suomessa) ja joita oli tapana lahjoittaa kiitokseksi. Sunnuntaikintaina pidettiin mustavalkoisin tai pyörein koristein viimeisteltyjä lapasia. Tehtiin myös jouhikkaita eli jonkin eläimen karkeista karvoista valmistettuja kalamiesten työkäsineitä, ja Länsi-Karjalassa miesten tuli tehdä ne itse.
Mainos Valitse mieleisesi väri(t) ja tilaa itsellesi kaunis ja ainutlaatuinen käsin neulottu Elisheva & Shoshana -neule (Myssy 22.- / Huivi 26.- / Setti 42.- ). Tilaus valmistuu n. 10 päivässä. Kirjoita meille toiveestasi: info@elishevashoshana.com
Parikkalassa edellytettiin 1800-luvun lopulla, että hyvin varustetussa maatalossa on 20 paria neulakudottuja sukkia ja kintaita. Neuloista huolehdittiin hyvin ja ne jäivät perinnöksi. Tällä tekniikalla kudottuja esineitä ei tavallisesti myyty (jokainen osasi tehdä niitä itse), mutta oli myös poikkeuksia. 1900-luvun alussa neulakinnastekniikan maantieteellinen raja kulki Sipoon, Tampereen ja Kokkolan linjalla, jolloin linjan itäpuolella tekniikka tunnettiin ja länsipuolella ainoa neulakutomista käyttävä alue oli Ahvenanmaa. Raja siirtyi yhä itään päin ja toisen maailmansodan aikana tällaiset kintaat tunnettiin jo nimellä Karjalan kintaat. Vaikka neulominen ja virkkaaminen muuttuivatkin jatkuvasti suositummiksi ja neulakudontataito alkoi unohtua, oli neulakinnastekniikka aina 1950-luvulle saakka silti hyvin suosittu. Jatkossa kaksi ensin mainittua tekniikkaa kuitenkin valtasivat Suomen käsityömaailman ja neulakudotut lapaset jäivät vain metsätyömiesten ja poromiesten käyttöön, jotka hekin alkoivat pian suosia kaupasta saatavia vedenpitäviä kintaita.
Virolaisen maatiaislampaan säilytys- ja jalostusseuran tietojen mukaan Viron vanhimmat neulakinnastekniikalla kudotut tekstiilijäänteen ovat peräisin 1100-1200-luvuilta ja vaikka tekniikka unohtuikin suurelta osin ajan mittaan, tällaiset kintaat säilyttivät häärituaaleissa oman paikkansa. Viron hautalöydöistä saadut neulakinnastekniikalla tehdyt palaset on yleensä valmistettu karkeasta villalangasta, mutta Suomeen verrattuja on yksi suuri ero: virolaisissa neulakinnaspalasissa on selviä vanutuksen jälkiä ja kansanomaisesti neulakintaita kutsuttiin huopikkaiksi tai huopakintaiksi, niin Suomessa vuonna 1957 suoritetussa tutkimuksessa ilmeni, että lähes kukaan ei huovittanut neulakintaita. Tietenkin voi olla niinkin, että satoja vuosia sitten kintaat muutettiin Suomessakin huovitetuiksi, mutta ei enää nykyisin. Virossa on talletettu kymmenkunta 1700- ja 1800-luvuilta peräisin olevaa neulakinnasta. Viron museoiden tietokannasta MUIS hakusanalla ”neulakinnas” ja ”neulakintaat” etsimällä löytyvät esineet näyttävät tosin pohjoisnaapurien kintaita vaatimattomammilta, mutta joissakin pareissa voi huomata värillisiä ranneosia ja suomalaistyyppistä aloitusta. Nykyisin on sekä Virossa, Suomessa että muualla kiinnostus neulakinnastekniikkaa kohtaan herännyt uudelleen. Tämän käsityölajin elvyttämiseen järjestetään kursseja ja koulutustilaisuuksia (ks. esimerkiksi sivulla kultuur.ee luunkäsittelykurssi / neulakinnastekniikkakurssi tai Räpinan puutarhakoulun neulatekniikkakurssi aloittelijoille).
Jokaisen edeltäneen kappaleen kohdalla saattoi huomata puikoilla neulomisen voittaneen naulakinnastekniikan. Niin asia todellakin oli. Puikoilla neulonnan synnystä ei ole kovin paljon tietoa. Oletetaan, että se kehittyi naulakinnastekniikasta Rooman ajan Egyptissä, jossa valmistettiin eripituisia sukkia. Paikkoja ja aikoja on kuitenkin vaikea määrittää, sillä säilyneen palasen löytöpaikka ei merkitse juuri sieltä peräisin olemista ja usein palasia on vaikea ajoittaa. Ensimmäiset ajoitettavat neuleet ovat 1200-luvun espanjalaiset tyynyt ja egyptiläiset sukat. Neulonnan historian tutkija Richard Rutt on väittänyt, että vanhaan aikaan neulottiin vain pyöreästi, ja vaikkakin aiemmin voitiin nurjia silmukoita neuloa kantapäihin, niitä alettiin käyttää koristeena vasta 1500-luvun keskivaiheilta alkaen. 1800-luvulle tultaessa oli tasapintainen neulonta muuttunut täysin yleiseksi. Nykyisin neuleita valmistetaan koneilla, mutta neulominen on yleinen harrastus kaikkialla maailmassa ja tärkeä osa lähes jokaista kulttuuria. Samalla neulontatekniikan variaatioita on satoja ja ne eroavat alueellisesti. Virosta on peräisin esimerkiksi Haapsalun pitsi ja erityiset kirjottujen kintaiden ja koristeraitojen tyypit. Viime vuosina on muotilavoille ilmestynyt tuhansia omaleimaisia neuleita, jotka ovat inspiroineet myös harrastajia.
Virkkaaminen on kahta edellistä tekniikkaa huomattavasti nuorempi. Vasta 1500-luvulla se kehittyi sellaiseksi kuin sen nykyisin tunnemme. Virkkaamisen alkuperästä on kolme teoriaa: synty Arabiassa ja leviäminen kauppateitä pitkin, kehittyminen Etelä-Amerikan heimojen keskuudessa (riiteihin liittyvä käsityö) ja synty Kiinassa (sieltä on peräisin muinaisia virkattuja nukkeja). Varsin varmoja voidaan olla kuitenkin siitä seikasta, että tämä käsityölaji kehittyi tambour-nimisestä kirjontatekniikasta ja levisi Euroopassa 1800-luvulla pitsintekotapana, joka auttoi irlantilaisia selviämään nälänhädistä. Ajan myötä virkkaaminen saapui Viroonkin (kintaiden ranteiden, laukkujen ja peitteiden reunojen tekemisessä) ja muuttui vuosikymmenten kuluessa vähemmän hienostelevaksi. Nykyisin virkkaaminen on neulomisen ohella yksi maailman yleisemmistä käsityötekniikoista, josta on myös lukemattomia alueellisia versioita. Virkkaamista ovat kokoelmissaan käyttäneet esimerkiksi Dolce & Gabbana, Rodarte, OHMYGOSSIP Couture, Moschino, Versace ja Chanel.
Kaikilla näillä käsityötekniikoilla on pitkä historia, mutta silti ne ovat säilyneet nykyaikaan asti ja päässeet jopa muotilavoille. Älkäämme siis pitäkö niitä vanhanaikaisina, vaan ihailkaamme niiden kauneutta ja harrastakaamme niitä antamatta niiden vajota unohduksiin.
_________________________________________________ * Neulakinnastekniikka eli neulakutominen on käsityötekniikka, jossa yhdellä luusta tai puusta valmistetulla tylppäpäisellä neulalla tehdään langasta silmukoita ja niitä keskenään punoen muodostetaan tekstiiliesineitä (ennen kaikkea kintaita ja sukkia, mutta myös myssyjä, villapuseroita ym.).
Neulakinnastekniikka on neulomisen ja virkkaamisen oletettu edelläkävijä.
Neulakinnastekniikka antaa mahdollisuuden käyttää myös lyhempiä langanpätkiä ja ei siksi edellytä monimutkaisia kehräystekniikoita.
Neulakinnastekniikka tunnettiin luultavasti jo kiviaikana. Virossa ensimmäiset arkeologiset neulakinnastekniikalla valmistettujen esineiden jäännösten löydöt ovat peräisin 1100-1200-luvuilta. 1600-luvulta alkaen Virossa levisi puikoilla neulonta ja neulakinnastekniikka ajan mittaan unohdettiin, mutta tällä tavalla valmistetut neulakintaat säilyivät paikoin häätapojen rituaaliesineinä. Viime vuosina ovat historiasta ja käsitöistä kiinnostuneet alkaneet herättää neulakinnastekniikkaa uudelleen eloon.
