NordenBladet — Valtioneuvosto päätti 19. marraskuuta, että maahantulon rajoituksia jatketaan 13.12.2020 asti. Epidemian kiihtymisvaihe jatkuu edelleen ja erot Suomen ja muun Euroopan välisessä epidemiatilanteessa ovat suuria. Näin ollen rajoitusten höllentäminen ei ole perusteltua ennen kuin valmisteilla olevat korvaavat toimenpiteet ovat riittävällä tavalla käytettävissä.Päätöksessä sovelletaan koronailmaantuvuuden raja-arvoa 25 uutta tautitapausta 100 000:ta henkilöä kohden edellisen 14 päivän aikana. Tämä koskee Schengen-alueen maita, Schengen-alueeseen kuulumattomia EU-maita ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa.Sisärajaliikenteen rajoituksiin ei muutoksiaSisärajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja muiden Schengen-alueeseen kuuluvien maiden välistä liikennettä. Maahantulon rajoitukset ovat sisärajaliikenteessä voimassa Suomen ja Alankomaiden, Belgian, Espanjan, Islannin, Italian, Itävallan, Kreikan, Latvian, Liechtensteinin, Liettuan, Luxemburgin, Maltan, Norjan, Portugalin, Puolan, Ranskan, Ruotsin, Saksan, Slovakian, Slovenian, Sveitsin, Tanskan, Tšekin, Unkarin ja Viron välisessä liikenteessä tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta.Päivittäinen liikenne Suomen ja Ruotsin välisellä maarajalla rajayhteisöjen välillä on kuitenkin mahdollista.  Samoin on mahdollista työmatkaliikenne tai muu välttämätön syy Suomen ja Norjan maarajalla rajayhteisöjen välillä. Lisäksi Suomessa voi käydä työssä Ruotsista ja Virosta ilman omaehtoista 10 vuorokauden karanteenia. Myöskään huvialusliikennettä EU- ja Schengen-maista Suomeen ei rajoiteta.Edellä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta sisärajoilla maahantulon rajoitukset mahdollistavat vain paluuliikenteen Suomeen, kauttakulkuliikenteen, työmatkan ja muun välttämättömän syyn. Maahantulijoille suositellaan 10 vuorokauden omaehtoista karanteenia, jota voi halutessaan lyhentää kahdella vapaaehtoisella koronatestillä.Ulkorajaliikenteen rajoituksiin pieniä muutoksiaUlkorajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja Schengen-alueeseen kuulumattomien maiden välistä liikennettä. 23.11. alkaen ulkorajaliikenteessä maahantulon rajoitukset palautetaan Uruguayn asukkaille Uruguaysta Suomeen saapuvassa liikenteessä. 5.11. tehtyyn päätökseen ei tehdä muita muutoksia.Maahantulon rajoitukset on jo aiemmin poistettu Vatikaanista Suomeen saapuvassa liikenteessä sekä Suomen ja Australian, Japanin, Ruandan, Etelä-Korean, Singaporen, Thaimaan ja Uuden-Seelannin välisessä liikenteessä näiden maiden asukkaiden osalta.Rajoitukset poistuvat myös Kiinan sekä Hongkongin ja Macaon erityishallintoalueiden asukkailta, jotka matkustavat näiltä alueilta Suomeen, mikäli EU:n neuvosto toteaa vastavuoroisuuden riittävän toteutumisen.Seuraavista Euroopan maista voi edelleen tulla Suomeen työmatkalle tai muusta välttämättömästä syystä: Andorra, Bulgaria, Irlanti, Kroatia, Kypros, Monaco, Romania, San Marino ja Yhdistynyt kuningaskunta. Näiden maiden maahantulon rajoitukset ovat sisärajavalvonnan rajoituksia vastaavat. Maahantulijoille suositellaan 10 vuorokauden omaehtoista karanteenia.Muiden Schengen-alueeseen kuulumattomien maiden osalta maahantulon rajoitukset mahdollistavat vain paluuliikenteen Suomeen ja muihin EU- ja Schengen valtioihin, kauttakulkuliikenteen Helsinki-Vantaan lentokentällä sekä muun välttämättömän liikenteen. Lisäksi maahantulijoille suositellaan 10 vuorokauden omaehtoista karanteenia, jota voi halutessaan lyhentää kahdella vapaaehtoisella koronatestillä. Hallitus suosittelee edelleen välttämään tarpeetonta matkustamista riskimaihinPerustuslain mukaan Suomen kansalaisella ja Suomessa asuvalla on aina oikeus palata Suomeen, ja jokaisella on oikeus halutessaan lähteä Suomesta, ellei oikeutta ole lailla rajoitettu. Hallitus kuitenkin suosittelee edelleen välttämään tarpeetonta matkustamista paitsi maihin, joiden osalta on luovuttu maahantulon rajoituksista.Matkalle lähtijän pitää itse varmistaa kohdemaan senhetkiset maahantulo- ja karanteenimääräykset ja ottaa huomioon Suomeen palaajan karanteeni- ja testaussuositukset. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan unioni lykkää uuden luomuasetuksen voimaantuloa yhdellä vuodella. Uusi luomuasetus otetaan käyttöön 1.1.2022. Vuoden lykkäys koskee luomuasetuksen soveltamisen aloituspäivämäärää ja useita muita päivämääriä.Lykkäämisen syynä on covid-19-pandemia, joka on viivästyttänyt asetukseen toimeenpanolainsäädännön valmistumista. Jäsenmaiden on myös ehdittävä laatia omat ohjeistuksensa ennen uuden asetuksen voimaantuloa.Asetuksen lykkäämisen valmistelu alkoi viime keväänä. Komission ehdotus sai laajan tuen Euroopan unionin jäsenmailta ja luomualan sidosryhmiltä, mutta lopullisesti lykkäyksestä päättivät Europan parlamentti ja neuvosto yhteispäätösmenettelyllä. Vuoden lykkäys koskee luomuasetuksen soveltamisen aloituspäivämäärää ja kymmeniä siirtymäaikoja koskevia päivämääriä, mutta ei muita asetuksen sisältöjä.Muutoksia luomukasvihuonetuotantoonUusi asetus tuo muutoksia suomalaiseen luomukasvihuonetuotantoon. Luomukasvihuonetuotannossa on asetuksen käyttöönoton jälkeen huomioitava muun muassa kasvien juurien pääsy maapohjaan, joka tarkoittaa merkittäviä muutoksia suomalaisten luomukasvihuoneiden rakentamiseen.Suomi, Ruotsi ja Tanska ovat saaneet uusiin kasvihuonevaatimuksiin sopeutumiseen pitkän siirtymäajan, ja vanhoja sääntöjä voidaan soveltaa nykyisillä tuotantoaloilla kymmenen vuotta uuden asetuksen voimaantulon jälkeen. Uuden asetuksen tavoitteena on vähentää erilaisia poikkeusmahdollisuuksia. Esimerkiksi nykyisissä luomutuotantosäännöissä poikkeusluvalla sallittu tavanomaisten siemenien käyttö päättyy vuonna 2036. Uudella asetuksella halutaan myös edistää erityisesti luomutuotantoon tarkoitettujen kasvilajikkeiden jalostusta- ja markkinointia.Uutta luomuasetusta voidaan soveltaa useisiin uusiin eläinlajeihin, kuten kaniineihin ja tuotteisiin, kuten villa ja vuodat.Tilojen valvonta muuttuuLuomuasetus muuttaa myös tilojen tarkastusjärjestelmiä.Nykyisin luomumaatilat ja muut luomutoimijat, tukkukauppaa lukuun ottamatta, tarkastetaan paikan päällä vähintään kerran kalenterivuodessa. Uusi asetus mahdollistaa kahden fyysisten tarkastuksen välin pidentämisen jopa 24 kuukauteen ongelmattomilla ja vähäriskisillä toimijoilla.Suomalaiset vähittäiskaupat osaksi luomuvalvontaaUusi luomuasetus muuttaa myös suomalaisten vähittäiskauppojen toimintaa. Asetuksen voimaantulon jälkeen vähittäiskaupat siirtyvät osaksi säännöllistä luomuvalvontaa irtomyynnissä olevien tuotteiden kuten hedelmien ja vihannesten osalta. Ilmoittautumisvelvollisuudesta luomuvalvontaan on kuitenkin edelleen vapautettu pienimmät vähittäismyymälätAsetuksen keskeisten toimeenpanosäädösten valmistelu on EU:n komissiossa vielä kesken. Toimeenpanosäädösten valmistuttua Ruokavirasto antaa toimijoille yksityiskohtaiset ohjeet lainsäädännön soveltamisesta Suomessa. Ohjeita valmistellaan Ruokaviraston johdolla työryhmissä, joissa on mukana laaja luomualan sidosryhmien edustus.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tuoreen kansainvälisen arvioinnin mukaan Suomen ympäristökeskus SYKE on edistyksellinen ja arvostettu tutkimuslaitos, joka tuottaa korkeatasoista tutkimusta ja jolla on merkittävää yhteiskunnallista vaikuttavuutta. SYKE voisi kuitenkin ottaa vahvempaa johtajuutta kestävän kehityksen edistäjänä niin kansainvälisesti kuin kansallisesti.Ympäristöministeriö tilasi arvion kansainväliseltä asiantuntijaryhmältä, jonka toimeksiantona oli selvittää SYKEn tutkimuksen ja asiantuntijapalveluiden laatua, yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja johtajuutta, SYKEn roolia verkostoissa sekä ennakointia ja innovointia. Ryhmä asetettiin toukokuussa 2020, ja sen puheenjohtajana toimi Tanskan Århusin yliopiston ympäristö- ja energiakeskuksen johtaja Hanne Bach.Ryhmä antaa työnsä pohjalta useita suosituksia SYKEn vaikuttavuuden parantamiseksi. Jos SYKE palvelisi laajemmin myös yksityistä sektoria, määrittelisi painopisteensä selvemmin, panostaisi voimakkaammin verkostojohtamiseen ja viestisi tämän pohjalta kohdennetummin, sen vaikuttavuus vahvistuisi. SYKEn tulisi kertoa myös selkeämmin palveluistaan sidosryhmille, jotta sen yhteiskunnallinen rooli kirkastuisi. SYKEä ohjaavien ministeriöiden tulisi tiivistää yhteistyötä, jotta ohjauksesta tulisi strategisempaa.”Arviointi vahvisti käsitystäni SYKEn kyvystä tuottaa tärkeää tietoa yhteiskunnan ja päätöksentekijöiden tarpeisiin. Samalla se tuotti hyödyllisiä ehdotuksia SYKEn kehittämiseksi entistä vaikuttavammaksi toimijaksi ja eväitä myös meille oman toimintamme kehittämisessä SYKEä ohjaavana ministeriönä”, toteaa kansliapäällikkö Juhani Damski ympäristöministeriöstä.”Raportti antaa meille hyviä eväitä kehittää ratkaisu- ja yhteistyölähtöistä toimintaamme ja pyrkiä kohti vielä innovatiivisempaa ja kansainvälisempää kestävyysjohtajuutta”, vt. pääjohtaja, tutkimusjohtaja Eeva Primmer Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.Arviointi toteutettiin kesä-syyskuussa 2020.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Eurooppaministerit valmistelivat epävirallisessa videokokouksessaan tiistaina 17. marraskuuta joulukuun Eurooppa-neuvostoa ja jatkoivat neuvoston vuotuista oikeusvaltiovuoropuhelua. Kokouksessa olivat esillä myös muun muassa Albanian ja Pohjois-Makedonian EU-jäsenyysneuvottelujen aloittaminen, antisemitismin vastaiset toimet sekä EU:n monivuotisen rahoituskehyksen ja elpymispaketin tilanne.

Ministerit kävivät keskustelun 10.–11. joulukuuta järjestettävän Eurooppa-neuvoston kokouksen asialistasta. Eurooppa-neuvoston aiheita ovat koronavirustilanne, ilmastonmuutos, kauppapolitiikka, turvallisuus sekä ajankohtaiset ulkosuhdekysymykset.Ministerit jatkoivat vuotuista oikeusvaltiovuoropuhelua käynnistämällä keskustelun komission oikeusvaltiokertomuksen maakohtaisista luvuista Belgian, Bulgarian, Tšekin, Tanskan ja Viron osalta. Komission esiteltyä jäsenvaltiota koskevia havaintojaan puheenvuoro annettiin kyseiselle jäsenvaltiolle, minkä jälkeen muilla jäsenvaltioilla oli mahdollisuus jakaa kokemuksiaan ja parhaita käytäntöjään. Suomi pitää tärkeänä, että neuvostossa hyödynnetään komission oikeusvaltiokertomusta, ja toi keskustelussa osaltaan esille esimerkkejä parhaista käytännöistä.

Keskustelussa Albanian ja Pohjois-Makedonian jäsenyysneuvotteluiden aloittamisesta Suomi painotti tarvetta hyväksyä maita koskevat neuvottelukehykset viivytyksettä. Suomi pitää tärkeänä, että jäsenyysprosessissa oleva maa etenee omien ansioidensa mukaan. Olennaisia ovat kattavat ja johdonmukaiset oikeusvaltiosektorin uudistukset.Ministerit keskustelivat lisäksi antisemitismin vastaisista toimista. Suomi korosti keskustelussa EU:n yhteisiä arvoja, joihin kuuluvat ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Antisemitismiä kaikissa sen muodoissa tulee estää ja torjua päättäväisesti.

EU:n neuvoston puheenjohtajavaltio Saksa kertoi kokouksessa Euroopan parlamentin kanssa saavuttamastaan kompromissista koskien EU:n monivuotista rahoituskehystä sekä siihen liittyvää oikeusvaltiomekanismia. Suomi pitää tärkeänä, että jatkotyössä seurataan tarkasti heinäkuun Eurooppa-neuvoston päätelmiä ja käsiteltäisiin keskeisimpiä MFF-kysymyksiä yhtenä pakettina. Mahdollisimman tehokkaasti toimivan oikeusvaltiomekanismin luominen on keskeistä.

”Tämän päivän kokous osoitti, että jäsenmaat pitävät tärkeänä, että kokonaisuus saadaan nyt lopullisesti hyväksyttyä puheenjohtajan saavuttamien kompromissien pohjalta. Oikeusvaltiomekanismi sai erittäin laajan tuen ja sitä pidettiin oleellisena osana rahoituskehyssopua, kuten jo heinäkuussa päämiehet sopivat”, sanoo ministeri Tuppurainen.

EU:n yleisten asioiden neuvostossa jäsenmaita edustavat pääasiassa jäsenvaltioiden eurooppaministerit. Neuvoston tehtävänä on muun muassa valmistella Eurooppa-neuvoston kokouksia. Se myös vastaa useista monialaisista politiikoista kuten rahoituskehysneuvotteluista ja EU:n laajentumisesta. Myös oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät kysymykset kuuluvat vakiintuneesti neuvoston asialistalle.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen tapasi tänään videoyhteyden välityksellä Itävallan eurooppaministeri Karoline Edtstadlerin, Alankomaiden ulkoministeri Stef Blokin, Tanskan ulkoministeri Jeppe Kofodin sekä Ruotsista eurooppaministeri Hans Dahlgrenin sijaisena valtiosihteeri Paula Olovssonin. Suomi kävi samanmielisten maiden kanssa laaja-alaista keskustelua ajankohtaisista EU:n yleisten asioiden neuvostossa esillä olevista asioista.”Kesken kokouksen saimme kuulla, että Euroopan parlamentin kanssa saavutettiin tänään alustava sopu EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen kytkeytyvästä oikeusvaltiomekanismista. Tämä on positiivista. Tulemme tarkastelemaan neuvoteltua tekstiä huolellisesti. Meille on tärkeää varmistaa vahva ja merkityksellinen mekanismi”, ministeri Tuppurainen totesi.Ministerit keskustelivat tarpeesta tehostaa EU-tason yhteisiä ponnisteluja covid-19-pandemian torjumiseksi. EU-tason tiedonvaihtoa ja koordinaatiota on parannettava muun muassa testauksiin ja karanteeneihin liittyvissä kysymyksissä.”Meidän on pidettävä kiinni keskeisistä periaatteistamme. On tärkeää suojella kansalaisten terveyttä ja estää pandemian leviäminen, mutta samalla on turvattava sisämarkkinoiden toiminta ja varjeltava vapaata liikkuvuutta.”Kokouksen yhteydessä annettiin yhteinen julistus Wienin 2.11. terrori-iskun johdosta. Ministerit esittivät Itävallalle surunvalittelunsa.”Wienin hyökkäys oli hyökkäys yhteisiä arvojamme vastaan. Lähetimme syvimmät osanottomme uhreille, heidän läheisilleen ja kaikille, joihin tämä hyökkäys on koskettanut. Korostimme, että tuomitsemme kaikenlaisen rasismin, antisemitismin ja ksenofobian”, Tuppurainen totesi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto päätti 5. marraskuuta maahantulon rajoituksista, jotka tulevat voimaan maanantaina 9.11. Rajoitukset poistuvat Singaporen asukkailta, jotka matkustavat kotimaastaan Suomeen. Maahantulon rajoitukset poistuvat myös Hongkongin ja Macaon erityishallintoalueiden asukkailta, jotka matkustavat näiltä alueilta Suomeen, mikäli EU:n neuvosto toteaa vastavuoroisuuden riittävän toteutumisen.Kaikki voimassa olevat maahantulon rajoitukset jatkuvat 22. marraskuuta saakka. Tavoitteena on, että korvaavat terveysturvatoimet ovat tuolloin käytettävissä.Päätöksessä sovelletaan koronailmaantuvuuden raja-arvoa 25 uutta tautitapausta 100 000:ta henkilöä kohden edellisen 14 päivän aikana. Erot Suomen ja muun Euroopan välisessä epidemiatilanteessa sekä meneillään oleva tartuntojen leviämisen uusi kiihtymisvaihe edellyttävät sisärajavalvonnan ylläpitämistä siihen asti, kunnes valmisteilla olevat korvaavat toimenpiteet ovat riittävällä tavalla käytettävissä.Sisärajaliikenteen rajoituksiin ei muutoksiaSisärajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja muiden Schengen-alueeseen kuuluvien maiden välistä liikennettä. Sisärajavalvonta on palautettu Suomen ja kaikkien Schengen-maiden välille.Maahantulon rajoitukset ovat sisärajaliikenteessä voimassa Suomen ja Alankomaiden, Belgian, Espanjan, Islannin, Italian, Itävallan, Kreikan, Latvian, Liechtensteinin, Liettuan, Luxemburgin, Maltan, Norjan, Portugalin, Puolan, Ranskan, Ruotsin, Saksan, Slovakian, Slovenian, Sveitsin, Tanskan, Tšekin, Unkarin ja Viron välisessä liikenteessä tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Päivittäinen liikenne Suomen, Ruotsin ja Norjan välisellä maarajalla rajayhteisöjen välillä on edelleen mahdollista. Suomessa voi käydä työssä Ruotsista ja Virosta ilman omaehtoista 10 vuorokauden karanteenia. Myöskään huvialusliikennettä EU- ja Schengen-maista Suomeen ei rajoiteta. Näitä poikkeuksia lukuun ottamatta sisärajoilla maahantulon rajoitukset mahdollistavat vain paluuliikenteen Suomeen, kauttakulkuliikenteen, työmatkan ja muun välttämättömän syyn. Maahantulijoille suositellaan 10 vuorokauden omaehtoista karanteenia, jota voi halutessaan lyhentää kahdella vapaaehtoisella koronatestillä.Ulkorajaliikenteen rajoituksiin muutoksiaUlkorajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja Schengen-alueeseen kuulumattomien maiden välistä liikennettä. 9.11. alkaen ulkorajaliikenteessä maahantulon rajoitukset on poistettu vain Vatikaanista Suomeen saapuvassa liikenteessä sekä Suomen ja Australian, Japanin, Ruandan, Etelä-Korean, Singaporen, Thaimaan, Uuden-Seelannin ja Uruguayn välisessä liikenteessä näiden maiden asukkaiden osalta.Maahantulon rajoitukset poistuvat myös Hongkongin ja Macaon erityishallintoalueiden asukkailta, jotka matkustavat näiltä alueilta Suomeen, mikäli EU:n neuvosto toteaa vastavuoroisuuden riittävän toteutumisen. Lisäksi näistä seuraavista Euroopan maista voi tulla Suomeen työmatkalle tai muusta välttämättömästä syystä: Andorra, Bulgaria, Irlanti, Kroatia, Kypros, Monaco, Romania, San Marino ja Yhdistynyt Kuningaskunta. Maahantulijoille suositellaan 10 vuorokauden omaehtoista karanteenia, jota voi halutessaan lyhentää kahdella vapaaehtoisella koronatestillä.Muiden Schengen-alueeseen kuulumattomien maiden osalta maahantulon rajoitukset mahdollistavat vain paluuliikenteen Suomeen ja muihin EU- ja Schengen valtioihin, kauttakulkuliikenteen Helsinki-Vantaan lentokentällä sekä muun välttämättömän liikenteen. Lisäksi maahantulijoille suositellaan 10 vuorokauden omaehtoista karanteenia, jota voi halutessaan lyhentää kahdella vapaaehtoisella koronatestillä. Voimassa olevat terveysturvatoimet Matkustajille, jotka tulevat Suomeen korkeamman koronailmaantuvuuden maista, suositellaan omaehtoista 10 vuorokauden karanteenia. Omaehtoista karanteenia matkustaja voi lyhentää kahdella vapaaehtoisella negatiivisella koronatestillä. Alle 72 tunnin maassa oleskelu ei edellytä toista testiä eikä omaehtoista karanteenia.Suomen kansalaisten ja Suomessa asuvien oikeudetPerustuslain 9 §:n mukaan Suomen kansalaisella ja Suomessa asuvalla on aina oikeus palata Suomeen, ja jokaisella on oikeus halutessaan lähteä Suomesta, ellei oikeutta ole lailla rajoitettu. Hallitus kuitenkin suosittelee edelleen välttämään tarpeetonta matkustamista paitsi maihin, joiden osalta on luovuttu maahantulon rajoituksista.Matkalle lähtijän pitää itse varmistaa kohdemaan senhetkiset maahantulo- ja karanteenimääräykset ja ottaa huomioon Suomeen palaajan karanteeni- ja testaussuositukset. 

Source: Valtioneuvosto.fi