NordenBladet — Digitaalisten pelien pelaaminen on kasvanut nelinkertaiseksi 25 vuodessa. Suomalaisista jo 41 prosenttia on aktiivisia digipelaajia. Nuoret eivät ole harrastuksensa kanssa yksin. Pelaaminen on kasvanut eniten yli 44-vuotiaissa, vaikka, uuden vapaa-aikatutkimuksen perusteella, aktiivisin joukko onkin 10-14-vuotiaat pojat. Miehet pelaavat edelleen enemmän kuin naiset.
Tilastokeskuksen mukaan 47 prosenttia miehistä ja 35 prosenttia naisista pelasi digitaalisia pelejä vähintään kerran kuussa (vuonna 2017). Päivittäisellä tasolla pelataan eniten mobiilipelejä. Erityisesti tytöt, pojat ja alle 45-vuotiaat naiset suosivat niitä. Mobiilipelaaminen ohittikin tietokoneella ja konsoleilla pelaamisen yliopistojen pelitutkijoiden kokoaman Pelaajabarometrin mukaan ensimmäistä kertaa vuonna 2015.
Yksinpelattavat tietokonepelit, kuten Pasianssi, ovat pitäneet pintansa vanhemmissa ikäryhmissä. E-urheilussa eli kilpapelaamisessa kokeneimpia ovat vuonna 2000 ja sen jälkeen syntyneet. Heistä 11 prosenttia on sitä harrastanut, ja nimenomaan pojissa kilpapelaamista harrastaneiden osuus on 16 prosenttia. Koko väestön 10 vuotta täyttäneistä e-urheilussa kokeneita oli vain 3 prosenttia.
World of Warcraftin kaltaisten verkkomoninpelien suosio on pysynyt samana parikymmentä vuotta: Tilastokeskuksen mukaan noin 14 prosenttia suomalaisista pelaa niitä vähintään kerran vuodessa. Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimukseen osallistui kaikkiaan 7 155 ihmistä. Kysely tehtiin lokakuun 2017 ja tammikuun 2018 välisenä aikana. Tiedot kerättiin 10–14-vuotiailta ja 75 vuotta täyttäneiltä käyntihaastatteluina ja 15–74-vuotiailta joko verkko- tai postikyselyinä.
Kuva: Digitaalisten pelien pelaaminen vähintään kerran vuodessa, % (Tilastokeskus)
NordenBladet —Keskustelualoitteen tavoitteena oli nostaa eduskunnan keskusteluun näkökulmia, millaisia ulko- ja turvallisuuspolitiikan työkaluja Suomella ja EU:lla on käytettävissään eri konflikteihin ja humanitaarisiin kriiseihin vastaamiseksi ja millaisella kansainvälisellä ja alueellisella yhteistyöllä vastakkainasetteluja pystytään parhaiten vähentämään. Tilanteen taustalla on lisääntyneen vastakkainasettelun tuomat olosuhteet ja sekä erityisesti Jemenin kriisiin liittyvät seuraukset, miten humanitaariseen apuun ja sen perille pääsyyn on kiinnitettävä suurempaa huomiota.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk) toi esiin puheenvuorossaan, miten ”sodan käynnin välineeksi on noussut enenevässä määrin humanitaaristen toimijoiden pääsyn estäminen sitä tarvitsevien luo. Pääsy on usein rajoitettu, ja myös humanitaariset toimijat ovat joutuneet hyökkäysten kohteeksi. Suomen on itse ja osana Euroopan unionia toimittava konfliktien päättämisen puolesta ja avustusjärjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseksi. Tässä onnistumiseksi on niin sanotun suhdeverkoston oltava kunnossa. On pystyttävä vaikuttamaan myös perinteisten valtiotoimijoiden ulkopuolisiin toimijoihin, jotka näillä alueilla pitävät valtaa. Tarvitaan myös vahva EU, joka toimii yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaan kansainvälisten konfliktien ratkaisemiseksi.”
Vanhasen mukaan rauhaa ja turvallisuutta tukevat toimet sekä ihmisoikeuksien toteutuminen eivät ole kestäviä ilman naisten ja nuorten osallistumista. Suomi edistää jo nyt naisten tehokasta osallistumista rauhanprosesseihin ja tämän tulee ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan mukaan pysyä Suomen ulkopolitiikan painopisteenä myös jatkossa hallituspohjasta riippumatta. Vanhanen painotti myös huomiota konfliktien ennaltaehkäisyyn Afrikassa sekä uudenlaisia keinoja Afrikan kehityksen tukemiseen.
Ulkoministeri Timo Soini (sin) tuki myös puheenvuorossaan laaja-alaista näkökulmaa rauhanprosesseissa sekä rauhanvälityksen merkitystä. Soinin mukaan ”rauhanvälitys on keskeinen keino väkivaltaisten konfliktien ennaltaehkäisyssä ja niiden ratkaisussa. Se on usein ensimmäinen askel sovinnon tiellä, ja sen avulla voidaan pohjustaa pidemmän aikavälin tukea poliittisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten instituutioiden rakentamiselle. Kestävä rauha ei ole mahdollinen, jos yli puolet väestöstä suljetaan rauhanprosessien ja päätöksenteon ulkopuolelle. Suomi tukee eri tavoin naisten ja nuorten merkityksellistä osallistumista rauhanprosesseihin ja rauhan rakennukseen.”
Ulkoministeri korosti myös, että tarve avulle ja rauhanvälitykselle on suuri jatkossakin. ”Humanitaarinen tilanne maailmalla jatkuu vaikeana. Noin 100 miljoonaa ihmistä tarvitsee välitöntä apua”. Soinin mukaan keskeiset kriisit ja avuntarpeet ovat Jemenissä, Syyriassa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa.
”Suomen humanitaarinen apu tänä vuonna on 72,5 miljoonaa euroa. Suomi on suhteellisen pieni, mutta samalla arvostettu humanitaarisen järjestelmän rahoittaja. Suomen tukea tarvitaan tulevina vuosina entistä enemmän”, Soini sanoi.
Eduskunnan täysistunnossa käydyssä keskustelussa ajankohtaisista ulkopoliittisista aiheista esillä olivat myös muun muassa Ukrainan kriisi, kriisihallinta, kehitysyhteistyöresurssit, arktiset alueet sekä YK:n asema. Ajankohtaiskeskustelussa käytettiin yhteensä 47 puheenvuoroa ja ne ovat luettavissa eduskunnan täysistunnon pöytäkirjasta (30.1.2019)
Asian käsittely päättyi eikä keskustelualoitetta käsitellä eduskunnassa valiokunnissa tai täysistunnossa uudelleen.
Kuva: Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (Finnish Government/Sakari Piippo)
Lähde: Eduskunta.fi
NordenBladet —Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta pitää Suomen kannalta tärkeänä, että Euroopan unioni rahoittaa jatkossakin EU:n, Venäjän, Norjan ja Islannin eli EU:n pohjoisen ulottuvuuden yhteistyöhankkeita.
Valiokunta on ottanut pohjoisen ulottuvuuden tulevaisuuteen kantaa valtioneuvostolle antamassaan lausunnossa UaVL 14/2018 vp – O 56/2018 vp. Kannanoton taustalla on huoli paitsi EU:n tulevasta rahoituskaudesta 2021–2017 myös siitä, että unionin talouspakotteet ovat käytännössä leikanneet pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuuden sekä liikenne- ja logistiikkakumppanuuden rahoitusta.
”Valiokunta tukee Venäjä-pakotteita, mutta pitää näitä seurauksia valitettavina. Suomen lähialueilla ja arktisilla alueilla olisi kymmeniä lämpövoimaloita, joita uudistamalla mustahiilen päästöt vähenisivät merkittävästi. Valiokunta rohkaisee valtioneuvostoa etsimään keinoja lisätä rahoitusta EU:n kannalta keskeisille ympäristöhankkeille”, valiokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.) sanoo.
Pohjoisen ulottuvuuden siemenrahoituksella on Venäjällä polkaistu pystyyn useita mittavia Itämeren tilaa parantavia hankkeita, kuten esimerkiksi Pietarin, Kaliningradin ja Petroskoin jätevedenpuhdistamojen uusiminen länsimaisia vastaaviksi.
Myös liikenne- ja logistiikkakumppanuuden jatko huolettaa valiokuntaa.
”Liikenneyhteyksien parantaminen Aasiaan on Suomelle tärkeää. Se edellyttää yhteistyötä Venäjän kanssa. Pohjoinen ulottuvuus tarjoaa yhteistyölle rakenteet. Vaikka Ukrainan tilanne vaikutta yhteistyön edellytyksiin, luoduista rakenteista täytyy pitää kiinni, jotta niitä voidaan hyödyntää, jos kansainvälispoliittinen tilanne muuttuu”, Vanhanen sanoo.
Ulkoasiainvaliokunnan saaman selvityksen mukaan valtioneuvosto on päättänyt, että Suomi järjestää EU-puheenjohtajakaudella alueellista yhteistyötä pohjoisessa vahvistavan korkean tason tapahtuman Helsingissä. Valiokunta pitää tätä merkittävänä mahdollisuutena saada tukea pohjoisen ulottuvuuden työlle. Valiokunnan mukaan tapahtumaan tulisi saada osallistettua laajalti pohjoisen ulottuvuuden alueen kansalaisjärjestöjä ja kansalaisyhteiskuntaa.
NordenBladet — Eduskunnan puhemies Paula Risikko vastasi kansalaisten kysymyksiin suorassa Facebook-lähetyksessä tänään keskiviikkona. Kysymyksiä puhemiehelle lähetettiin ennakkoon lomakkeella tai suoran lähetyksen aikana.
Puhemies vastasi yhteensä noin 30 kysymykseen puolen tunnin aikana. Kysymykset käsittelivät mm. vanhustenhoitoa, potilasturvaa, kansalaisten yleistä turvallisuutta ja eduskunnan loppukauden aikatauluja. Suullisen kyselytunnin mittaa pyydettiin pidentämään 2—6 tuntiin. Myös kansanedustajien salikäyttäytyminen ja eduskuntakeskusteluiden tyyli nousivat asialistalle. Puhemies johtaa eduskunnassa puhetta ja salikeskusteluja.
Eräässä kysymyksessä puhemieheltä tiedusteltiin myös, mikä on hänen suosikkipaikkansa Eduskuntatalossa. Puhemiehen mukaan se on on ”ehdottomasti täysistuntosali”, joka on kaiken eduskuntatyön keskipiste.
NordenBladet —Tervetuloa Eduskunnan kirjaston koulutukseen Finlex ja muut kotimaiset säädöslähteet tiistaina 5.2. klo 9.15–10.30. Koulutuksessa – kuinka kansalliset lait, asetukset ja muut säädökset löytyvät maksuttomasta Finlex-palvelusta.
Aluksi käsittelemme lyhyesti oikeusjärjestystä ja normihierarkiaa sekä painettuja lähteitä. Tutustumme myös Edilex- ja Suomen Laki -palvelujen lainsäädäntöosioihin.
Koulutuksen tavoitteena on oppia löytämään kotimaiset säädökset verkkopalveluista. Koulutus on tarkoitettu kaikille työssään tai muuten säädöksiä tarvitseville.
Voit halutessasi ottaa mukaan kannettavan tietokoneen tai mobiililaitteen esiteltäviin sivustoihin tutustumista varten. Koulutus on maksuton ja avoin kaikille. Koulutusaineistot julkaistaan verkossa koulutuksen jälkeen.
Eduskunnan kirjaston osoite on Aurorankatu 6, Helsinki. Aukioloajat: ma–pe 9–18.
NordenBladet — Ministerit Annika Saarikko, Sampo Terho ja Kimmo Tiilikainen tapasivat tänään (30.01.2019) Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin edustajia liittyen Paimion parantolan tulevaisuuteen. Tapaamisessa sovittiin Paimion parantolan tulevaa omistamista ja käyttöä koskevan selvitystyön käynnistämisestä.
Sekä ministerit että Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin edustajat olivat tapaamisessa yksimielisiä siitä, että tavoitteena on löytää kohteen arvon kestävällä tavalla turvaava ratkaisu. Tätä koskevalle selvitystyölle tulee varata riittävästi aikaa. Ministerit totesivat tapaamisessa, että ratkaisun löytäminen on myös valtion kannalta tärkeää. Tämän vuoksi on perusteltua, että valtio on mukana tukemassa vastuullisen ja kestävän toimintamallin rakentamista.
Selvitystyön rahoittavat yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriö ja ympäristöministeriö. Selvitystyötä koskevan toimeksiannon valmistelu käynnistetään heti. Selvitystyö toteutetaan yhteistyössä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja Museoviraston kanssa. Selvitystyön aikana tullaan kuulemaan keskeisiä sidosryhmiä ja asiantuntijatahoja.
Selvitystyön tavoitteena on tuottaa pitkäjänteinen ja kestävä toimintamalli sekä liiketoiminnallisesti uskottava ja elinkelpoinen ratkaisu, joka turvaisi Paimion parantolan säilymisen ainutlaatuisena, modernia arkkitehtuuria edustavana kokonaisuutena. Selvitystyössä tulee myös tunnistaa Paimion parantolan merkitys ja sidosryhmät sekä kansainvälisesti, valtakunnallisesti että paikallisella ja alueellisella tasolla.
Paimion parantola on Alvar ja Aino Aallon läpimurtoteos ja kansainvälisesti tunnetuin rakennus. Paimion parantola on suojeltu rakennussuojelulailla. Tämä ei kuitenkaan turvaa rakennuksen uniikkia irtaimistoa, jonka säilyminen osana interiööriä on oleellinen osa rakennuksen arkkitehtonista ja kulttuurihistoriallista arvoa.
Paimion parantola on ollut vuodesta 2004 lähtien Unescon maailmanperintökohteiden aieluettelossa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri lopetti Paimion parantolassa toimintansa vuonna 2015. Sairaanhoitopiiri käynnisti kohteen myynnin kesäkuussa 2018.
NordenBladet —Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausunnoille valtioneuvoston asetusluonnoksen, jolla säädettäisiin haitallisiin vieraslajeihin kuuluvien lintujen ja nisäkkäiden pyydystämisestä. Säännöksiä sovellettaisiin muun muassa supikoiraan ja minkkiin. Määräaika lausunnoille on 6.3.2019.
Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä (HE 286/2018 vp), jonka mukaan haitallisiksi vieraslajeiksi määritellyt supikoira, minkki, piisami, rämemajava ja pesukarhu poistettaisiin metsästyslain riistaeläimistä ja niille säädettyjen pyyntirajoitusten piiristä. Nyt lausunnoille lähetetty asetusluonnos sisältää lakiesityksessä tarkoitetut tarkemmat säännökset vieraslajeihin kuuluvien lintujen ja nisäkkäiden pyyntivälineistä ja -menetelmistä.
Esitetyillä säännöksillä pyritään varmistamaan se, että vieraslajieläimiä voidaan torjua tehokkaasti aiheuttamatta kuitenkaan eläimille tarpeetonta kärsimystä.
Pyyntivälineet ja -menetelmät pääosin ennallaan
Supikoiran ja muiden uusien vieraslajieläinten pyyntivälineet säilyisivät esityksen mukaan pääosin ennallaan, vaikka lajit eivät enää olisikaan riistaeläimiä. Esimerkiksi myrkyn tai sähköisten laitteiden käyttö eläinten pyyntiin olisi edelleen kiellettyä. Supikoiran ja pesukarhun pyydystämiseen ei saisi jatkossakaan käyttää rautoja, mutta minkin ja piisamin pyydystämisessä heti tappavat raudat olisivat edelleen sallittuja.
Myös rämemajavan pyydystämisessä saisi jatkossa käyttää vedenalaisia heti tappavia rautoja.
Haitallisten vieraslajieläinten pyydystämiseen saisi asetusluonnoksen mukaan käyttää myös joitain uusia välineitä. Näitä olisivat esimerkiksi yöammuntaa varten tarkoitetut tähtäyslaitteet, keinotekoiset valonlähteet sekä ääntä synnyttävät koneelliset laitteet.
Ehdotetuilla säännöksillä varmistettaisiin myös se, että haitallisten vieraslajilintujen ja -nisäkkäiden tappamiseen käytetään eläinten koko huomioon ottaen riittävän tehokkaita ampuma-aseita.
Supikoiran tai muun haitallisen vieraslajieläimen saisi esityksen mukaan lopettaa ampumalla sen pyydystysloukkuun ilman, että ampumiseen tarvittaisiin metsästyslain mukainen lupa 150 metriä lähempänä olevien rakennusten omistajilta tai haltijoilta. Ampumalla lopetettavia eläimiä jouduttaisiin muuten kuljettamaan pitkiäkin matkoja, mikä aiheuttaisi eläimille tarpeetonta kärsimystä.
NordenBladet — Eduskunnan sivistysvaliokunta järjesti keskiviikkona 30. tammikuuta valtion liikuntaneuvoston kanssa julkisen kuulemisen liikuntapoliittisesta selonteosta (VNS 6/2018).
Liikuntapoliittisessa selonteossa linjataan liikuntapolitiikkaa 2020-luvulle ja siinä esitetään toimenpide-ehdotuksia liikuntapaikkarakentamisen, liikunnan kansalaistoiminnan ja huippu-urheilun edistämiseksi. Selonteossa liikuntaa käsitellään poikkihallinnollisena ilmiönä ja sen tavoitteena on lisätä merkittävästi ihmisten fyysistä aktiivisuutta kaikissa ikäluokissa.
Julkisen kuulemisen ensimmäisen asiantuntijapuheenvuoron piti koulutus- ja kehittämisjohtaja Anne-Mari Jussila UKK-instituutista. Jussila totesi, että liikkumattomuus on kierre, jonka katkaisuun tarvitaan tahtoa, laajaa yhteistyötä ja resursseja. Jussila muistutti, että esimerkiksi kevyen liikkumisen huomioiminen auttaa puuttumaan liikkumattomuuteen matalammalla kynnyksellä. Valiokunta kuuli asiantuntijana myös toiminnanjohtaja Eki Karlssonia Suomen Latu ry:stä, jonka mukaan selonteossa liikuntapaikkarakentamisen kokonaisuus kattaa vain yhden ulottuvuuden väestön liikkumisen aktiivisuuteen vaikuttavasta elinympäristöstä. Karlsson lisäisi, että suurin osa suomalaisten liikkumisessa tapahtuu omatoimisena liikkumisena ulkona polkupyöräväylillä, metsissä, ja muun muassa ulkoilureiteillä. Huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki Suomen Olympiakomiteasta painotti budjetin avaamisesta liikunnalle ja liikunnan edistämistä poikkihallinnollisesti. Lisäksi kuultavana oli valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Minttu Korsberg ja pääsihteeri Tero Kuorikoski Suomen Paraolympiakomitea ry:stä.
NordenBladet — Suuri valiokunta käsitteli tänään (30.01.19) Euroopan komission ehdotuksia, joilla varaudutaan Yhdistyneen kuningaskunnan (UK) EU-eron toteutumiseen ilman sopimusta. Ehdotukset koskevat lentoliikennettä, tieliikennettä, kaksikäyttötuotteiden vientiä, kalastusoikeuksia sekä maahantuloa ja viisumivapautta.
Lentoliikennettä koskevilla asetuksilla varmistettaisiin mm. vastavuoroinen oikeus lentää toisen osapuolen ilmatilan yli, operoida suoria kansainvälisiä matkustaja- ja rahtilentoja UK:n ja EU:n välillä sekä säädettäisiin tietyistä lentoturvallisuutta koskevista luvista ja hyväksynnöistä.
Asetuksia sovellettaisiin vain sopimuksettoman eron tilanteessa.
Valtioneuvosto katsoo, että perusyhteyksien turvaaminen on välttämätöntä, jos UK:n jäsenyys EU:ssa lakkaa ilman sovittua siirtymäaikaa ja voi hyväksyä sen, että väliaikaisista järjestelyistä päätetään EU-tasolla. Samalla valtioneuvosto kiinnittää huomiota toimivallan jakoon EU:n ja jäsenvaltioiden välillä ja siihen, että jäsenvaltioiden liikennetarpeet voidaan jatkossakin huomioida joustavasti.
Suuri valiokunta päätti, että eduskunta yhtyy valtioneuvoston kantaan asian käsittelyn tässä vaiheessa.
Eduskunnan käsittelyn pohjana olleet valtioneuvoston eduskunnalle toimittamat asiakirjat kaikista ehdotuksista voi lukea eduskunnan verkkopalvelussa mm. suuren valiokunnan sivulla.
NordenBladet — Eduskunnan puhemies Paula Risikko kiittää eduskunnan oikeusasiamiestä toiminnasta, jolla kohennetaan vanhusten oikeuksien valvontaa. Eduskunta myönsi vuoden alusta 250 000 euroa lisää ikäihmisten oikeuksien valvontaan. Näillä määrärahoilla on jo palkattu kaksi vanhusten oikeuksien asiantuntijaa.
”Eduskunnan oikeusasiamiehellä on toimivalta puuttua epäkohtiin, ja lisärahat mahdollistavat vielä tehokkaamman toiminnan. Ja sille on nyt kyllä tilausta.”
Eduskunnan oikeusasiamiehen saamat lisävoimavarat käytetään vanhusten hyvän hoidon, hoivan ja arvokkaan kohtelun tehostettuun valvontaan, erityisesti ympärivuorokautista hoivaa tarjoavissa asumispalveluyksiköissä ja laitoksissa. Tarkastuksia tehdään myös erilaisiin erityisen vaikeahoitoisten vanhusten hoitoyksiköihin. Myös ennakoivat valvonnat lisääntyvät tämän rahan turvin.
Puhemies Risikko ehdotti viime vuonna, että vanhusten oikeuksien valvonta ja edistäminen osoitetaan eduskunnan oikeusasiamiehen erityistehtäväksi. Risikko totesi tuolloin, että vanhusten oikeuksien valvomisen ja edistämisen antaminen oikeusasiamiehelle erityistehtäväksi edellyttää lain muutosta ja resurssien lisäämistä. Risikon mukaan Eduskunnan oikeusasiamiehellä on sekä mahdollisuus nostaa esiin vanhustenhoidon epäkohtia että toimivaltaa puuttua niihin.
Lisäksi oikeusasiamiehen kanslian yhteydessä toimiva ihmisoikeuskeskus täydentää ja tukee oikeusasiamiehen toimintaa edistämällä perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvää tiedotusta, kasvatusta, koulutusta ja tutkimusta sekä näihin liittyvää yhteistyötä, laatimalla selvityksiä, aloitteita ja lausuntoja perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseksi ja toteutumiseksi.
