Mainos:

Puhemies Risikko käsitteli vaalikauden päätöspuheissaan perusarvojen kunnioittamista ja päätöksenteon käytäntöjen uudistamista

NordenBladet —

Eduskunnan puhemies Paula Risikko käsitteli vaalikauden päätöspuheissaan poliittista päätöksentekoa ja keskustelukulttuuria ja nosti esille muutosehdotuksia työtapojen kehittämiseksi.

Puheessaan tasavallan presidentille puhemies muistutti, että keinojen erimielisyydestä huolimatta kaikkien kansanedustajien tavoitteena on tehdä Suomesta entistä parempi maa. 

Poliittisessa päätöksenteossa tarvitaan tutkittua tietoa, mutta mahdollisimman hyvää yhteiskuntaa ei rakenneta vain faktoilla, vaan ennen kaikkea arvoilla, Risikko sanoi.

”Kansanedustajien päätösten tulee perustua moraaliseen harkintaan yhteiskunnan edusta, luontomme tilasta ja ihmisten oikeuksista ja velvollisuuksista. Tutkijoita tulee kuunnella, mutta kansanedustajien tulee aina säilyttää kansalta saamansa valta itsenäisesti harkita maamme etua ja tehdä päätöksiä sen mukaisesti. Korkein hyve eduskuntatyössä on perustuslain noudattaminen ja sen valvonta kansanvaltaisessa maassa on kansanedustajien tehtävä”, Risikko jatkoi.

Puhemies arvioi myös keskustelukulttuurin kärjistymistä. ”Kenties keskustelu sujuisi paremmin, jos hengittäisimme hetken, pysähtyisimme kuuntelemaan vastapuolta ja yrittäisimme ymmärtää heidän herkkyyttään, heidän arvojaan, heidän pyhäänsä”, hän sanoi.

Kuuntelu- ja keskustelutaidon lisäksi tarvitaan Risikon mukaan uusia päätöksenteon käytäntöjä ja parempaa tulevaisuuspolitiikkaa. Puhemiehen mukaan kannattaa miettiä, voisiko eduskunnan tulevaisuusvaliokunta saada vahvemman aseman kansallisen tulevaisuusvision luomisessa. Parlamentaarisesti valmisteltu visio tulevaisuudesta voisi toimia muun muassa hallitusneuvotteluiden pohjana, Risikko ehdotti.

Puhemiehen mukaan viimeistään sosiaali- ja terveysuudistuksen käsittely paljasti, kuinka tärkeätä valtioneuvoston ja eduskunnan on yhdessä koordinoida toimintaansa.

”Parlamentarismille olisi suureksi eduksi, jos valtioneuvosto tekisi hallitusohjelmasta lainsäädäntöohjelman, jonka toteuttamisesta käytäisiin jatkuvaa keskustelua eduskunnan kanssa”, Risikko sanoi.

Kansanedustajia puhemies kiitti eduskunnan hyvän toimintakyvyn säilymisestä muutosten keskellä. ”On ollut äärimmäisen arvokasta huomata, kuinka hyvin eduskunta pystyi toimimaan, vaikka edustajia vaihtui, uusia eduskuntaryhmiä syntyi ja hallituskin erosi.” 

Eduskuntatyön uudistamiseksi eduskuntaryhmien kesken tehty suunnitelma on nykyisen eduskunnan saate seuraavalle, Risikko sanoi. Työtapojen kehittämisehdotusten lisäksi ryhmät kiinnittivät huomioita poliittisen keskustelun kulttuuriin ja täysistuntotyön arvon säilyttämiseen.

”Poliittinen keskustelu ei saa kaventua yksittäisiksi viesteiksi somessa vaan tärkeimmät puheet täytyy pitää tässä salissa, näiden patsaiden edessä, muiden edustajien läsnä ollessa”, puhemies sanoi.

Tiivistäessään hyvän yhteiskunnan rakentamisen perusteita puhemies viittasi K. J. Ståhlbergin ajatuksiin:
 

”Vaaditaan uskollista ja uupumatonta työtä, ei ainoastaan henkistä ja ruumiillista työtä varsinaisessa merkityksessä, vaan myös ponnisteluja mielten, tunteiden ja tahtojen taivuttamiseksi, että asetamme yhteisen päämäärän kaikkien eroavaisuuksien ja erimielisyyksien yläpuolelle, niin että vaikeuksia ei pahenneta vaan yhteisvoimin voitetaan.”

Lähde: Eduskunta.fi



error:
Copyright © NordenBladet 2008-2019 All Rights Reserved.
Skandinaavisia / Pohjoismaisia uutisia ja tietoa suomeksi.
Scandinavian / Nordic news and info in Finnish.
Nordic News Service & Link Directory