lauantai, 19 huhtikuun, 2025

SUOMI

Vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunki valitaan Suomesta

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Yksi suomalaiskaupunki saa toimia Euroopan kulttuuripääkaupunkina vuonna 2026. Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää haun kaupungeille huhtikuussa. Hakuaika päättyy toukokuussa 2020. Toinen vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunki valitaan Slovakiasta.

Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtuma on yksi tunnetuimpia Euroopan unionin toimia. Se tuo esiin kaupunkien merkitystä kulttuurielämän keskuksina. Kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmassa näkyy taiteen ja kulttuurin rikkaus sekä Euroopan kulttuurien yhteiset piirteet. Valituksi tullut kaupunki saa mahdollisuuden kehittää toimintaansa kulttuurisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti. Euroopan kulttuuripääkaupungin valitsee eurooppalainen asiantuntijaraati. Virallisen nimeämisen tekee opetus- ja kulttuuriministeriö kesällä vuonna 2021.

– On hienoa, että monet kaupungit ovat jo nyt osoittaneet kiinnostusta kulttuuripääkaupunkitapahtumaan, sanoo ministeri Sampo Terho.

Terhon mukaan jo hakuvaihe avaa kaupungille tilaisuuden käydä laajaa kulttuurikeskustelua, tuoda esiin vahvuuksiaan ja ominaispiirteitään sekä hahmottaa, miten se haluaa kulttuurisesti kehittyä. – Haluamme pitkällä, yli vuoden hakuajalla antaa mahdollisuuden kaikenkokoisille kaupungeille innostua ja lähteä kisaan mukaan.

Nyt valitaan kolmas Euroopan kulttuuripääkaupunki Suomesta, kaksi aiempaa ovat olleet Helsinki vuonna 2000 ja Turku vuonna 2011. Tänä vuonna kulttuuripääkaupungin titteliä kantavat Italian Matera ja Bulgarian Plovdiv.

Hakuaikaa yli vuosi
Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisee hakemuspyynnön huhtikuussa 2019 ja järjestää tiedotustilaisuuden hakuehdoista. Hakuaikaa on toukokuuhun 2020. Hakemukset arvioi riippumaton, 12-jäseninen eurooppalainen asiantuntijaraati. Asiantuntijat valitaan komission ylläpitämältä riippumattomien taide- ja kulttuurialan asiantuntijoiden listalta. Suomi nimeää raatiin kaksi asiantuntijaa.

Valintamenettely on kaksivaiheinen: asiantuntijaraati valitsee ensin jatkoon päässeet hakemukset kesäkuussa 2020.  Tämän jälkeen nämä kaupungit voivat täydentää hakemuksiaan ennen raadin toista arviointitilaisuutta keväällä 2021.

Asiantuntijaraati suosittaa yhtä kaupunkia Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Ministeriö nimeää tämän kaupungin Euroopan kulttuuripääkaupungiksi kesällä 2021.

Valinnan jälkeen asiantuntijaraati seuraa kaupungin valmisteluja sekä antaa tukea ja neuvoja aina kulttuuripääkaupunkivuoden alkuun asti.

Valintamenettely perustuu EU-päätökseen
Euroopan kulttuuripääkaupunkien valinnasta säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä (N:o 445/2014/EU). Suomi toteuttaa päätöstä nyt ensimmäistä kertaa, koska vuosien 2000 ja 2011 valintamenettely perustui aiempaan EU-päätökseen. Suurin ero menettelyjen välillä on, että valinnasta päättää eurooppalainen asiantuntijaraati.

Hakemuksien arviointi perustuu edellä mainitun EU-päätöksen kriteereihin, joihin kuuluvat mm. kulttuurinen ja taiteellinen sisältö, toimien valikoima ja monimuotoisuus, kaupungin kulttuuristrategia, suunnitelmat kehittää kulttuurialaa ja luovia aloja, toimien laajuus ja laatu, hankkeen toteutuksen uskottavuus, osallisuus sekä hankkeen hallinto.

Kulttuuripääkaupunki-tapahtuman rahoitus koostuu kaupungin ja sen yhteistyökumppaneiden (mahdolliset lähikaupungit, yritykset ja yhteisöt), komission ja valtion rahoituksesta. Päätöstä valtion rahoituksen määrästä ei ole vielä tehty. Komissio myöntää nimetylle kaupungille Melina Mercouri -palkinnon, jonka suuruus on 1,5 miljoonaa euroa. Lisäksi kulttuuripääkaupunkivuoteen sisältyvät eurooppalaiseen yhteistyöhön perustuvat kulttuuritapahtumat ja -hankkeet voivat hakea tukea EU:n Luova Eurooppa -ohjelmasta.

Lähde: mmm.fi

Suomi tiivistää yhteistyötä susiasioissa Ruotsin ja Norjan kanssa

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmässä keskusteltiin Suomen susikannan yhteydestä Skandinavian susikantaan sekä susien aiheuttamista porovahingoista ja niiden ehkäisemisestä. Poronhoitoalue on keskeinen kulkureitti Suomen ja Skandinavian susipopulaatioiden välillä.

Maa- ja metsätalousministeriö on vahvistanut yhteistyötään susiasioissa Ruotsin ja Norjan viranomaisten kanssa. Yhteistyön keskiössä on Skandinavian susikannan ja suomalais-venäläisen kannan välinen geenivirta sekä tiedon vaihto susista. Skandinavian susikanta käsittää Ruotsin ja Norjan alueella elävän susikannan, josta on olemassa täydellinen geenikartta. Poronhoitoalue on merkittävä susien kulkureitti eristyneeseen Skandinavian susipopulaatioon. Asia nousi esille susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmän tapaamisessa viime perjantaina 18. tammikuuta.

Jotta Skandinavian susikanta säilyisi geneettisesti monimuotoisena, tulisi sinne siirtyä vähintään viiden vuoden välein suomalais-venäläisestä susikannasta yksilö, joka lisääntyy. Suomi pyrkii osaltaan mahdollistamaan tämän. Ruotsin Naturvårdsverket seuraa aktiivisesti susikantaa, jotta Suomesta tai Venäjältä vaeltaneet sudet voitaisiin tunnistaa mahdollisimman nopeasti. Susiyksilöiden kannan alkuperä varmistetaan DNA-näytteellä.

Tähän mennessä tunnetuissa tapauksissa susiyksilöt ovat vaeltaneet Suomesta Norjaan tai Ruotsin eteläosiin juuri poronhoitoalueen läpi. Viimeisin tieto uudesta tulokkaasta, joka myös lisääntyi, on vuodelta 2016. Tuolloin todettiin Taalainmaalla Ruotsissa lisääntyvä susipari, josta uros oli suomalais-venäläisestä kannasta. Keväällä 2017 pentuja teki Örebron läänissä suomalais-venäläisen kannan naarassusi, joka oli siirretty sinne ruotsalaisten toimesta vuonna 2013. Nuoret sudet voivat vaeltaa kevät- ja kesäaikaan esteettömästi Suomen poronhoitoalueen kautta Ruotsiin.

Suunta käy myös painvastaiseen suuntaan. Tutkimusten mukaan noin 10 prosenttia Suomen poronhoitoalueella kuolleista susista on peräisin Skandinavian susikannasta.

Porotalouselinkeino ja susi

Valmisteluryhmässä keskusteltiin lisäksi susista poronhoitoalueella ja susien aiheuttamista porovahingoista ja niiden ehkäisemisestä. Esille tuotiin, että porovahinkojen ennaltaehkäisy etenkin luonnonlaitumilla on haastavaa porotalouden erityispiirteet huomioon ottaen. Porovahinkoja voidaan kuitenkin vähentää esimerkiksi tehostetulla paimentamisella sekä porojen ruokinnalla. Valmisteluryhmässä nähtiin, että porovahinkojen ennaltaehkäisyn keinoja tulisi selvittää ja varata resursseja porojen paimennukseen.

Tietoa susien esiintymisestä sekä suurpetoyhdyshenkilöiden Tassu-suurpetohavaintojärjestelmään kirjaamia susi- ja suurpetohavaintoja pidettiin myös tärkeänä. Kirjauksilla saadaan nopeammin tietoa susien liikkeistä, jolloin niihin voidaan myös reagoida nopeammin.

Suurpedoista ahma aiheuttaa eniten porovahinkoja. Ilves ja karhu aiheuttivat vuonna 2017 hieman enemmän porovahinkoja kuin susi. Suden aiheuttamat porovahingot olivat vuonna 2017 arvoltaan Riistavahinkorekisterin tietojen perusteella noin 1,2 miljoonaa euroa ja ne keskittyvät itäiselle ja kaakkoiselle poronhoitoalueelle. Poronhoitoalueen eteläpuolella tai Venäjän rajan tuntumassa olevien susilaumojen läheisyys lisääkin todennäköisyyttä vahingoille.

Poronhoitoalueella susikanta on pyritty poikkeusluvin pitämään porovahinkojen takia pienenä eikä siellä ole pysyviä, pentuja tuottavia laumoja. Graafisia esityksiä suurpetojen aiheuttamista porovahingoista on koottu MMM:n sivuille.

Lisää tietoa: ”Suurpetojen vaikutus poronhoitoon” (Makera-hankkeen loppuraportti luke.fi-sivuilla)

 

Lähde: mmm.fi

Luonnos uudeksi vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategiaksi lausuntokierrokselle

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Luonnos uudistetuksi vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategiaksi on lähetetty lausuntokierrokselle. Strategia on sekä hallintoa että alan tutkimus- ja järjestötoimintaa ohjaava asiakirja. Lausuntoaika umpeutuu 22.2.2019.

Vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian pääpaino on vapaa-ajankalastuksen (mukaan lukien kalastusmatkailu) edellytysten ja arvostuksen kehittämisessä. Strategia koostuu nykytilakuvauksesta, tahtotilasta, tavoitteista sekä toimeenpanon ja päivittämisen kuvauksista. Strategia ei perinteiseen tapaan sisällä listausta toimenpiteistä, joilla strategian tahtotilaan ja tavoitteisiin pyritään, vaan siinä esitetään alan toimijoille esimerkkien avulla keinoja strategian tavoitteiden toteuttamiseksi.

Strategialuonnos on valmisteltu Gaia Consulting Oy:n johdolla. Strategian valmistelu oli osallistavaa ja perustui työpajoihin, joihin osallistui ohjausryhmän jäseniä, sidosryhmien edustajia sekä alan asiantuntijoita. Lisäksi valmisteluvaiheessa on haastateltu sidosryhmien ja ministeriön edustajia.

Vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategia


Lähde: mmm.fi

Metsätieto ja sähköiset palvelut -hanke nykyaikaisti metsätiedon

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Metsätieto ja sähköiset palvelut -hanke on päättymässä. Kolmivuotisen kärkihankkeen myötä metsätiedon saralla siirryttiin uudelle aikakaudelle. Metsätiedon avautuminen ja sähköisten palvelujen digiloikka ovat muuttaneet metsätiedon käyttöä ja helpottaneet metsänomistajien elämää. Seuraavan inventointikierron myötä kehitystyön tuloksia tullaan viemään osaksi tulevaisuuden metsävaratiedon keruuta ja ajantasaistusta.

Hankkeen myötä metsätieto on aikaisempaa paremmin saatavilla

Hankkeeseen kuului kolme eri osa-aluetta: metsätiedon laadun parantaminen, liikkuvuuden
edistäminen sekä sähköisten palvelujen edistäminen. Tärkeä vaikuttaja kehittämisessä oli metsätietolain muutos HE 26/2018, joka mahdollisti metsätiedon avaamisen. Metsätietolain muutos tuli voimaan 1.3.2018 ja sen jälkeen avointa tietoa on ladattu 1,7 miljoonaa kertaa, yhteensä 3 500 gigabittiä. Metsätiedon avaaminen on mahdollistanut muun muassa uusien sähköisten palveluiden syntymisen ja toiminnan tehostamisen. Esimerkiksi sähköinen puukauppapaikka Kuutio.fi on uudistanut puukaupan ja muuttanut sen helpommaksi.

Hankkeen yksi osa-alue on ollut metsätiedon standardointi. Metsätiedon standardointi helpottaa eri toimijoiden välistä tiedonsiirtoa ja avointen aineistojen käyttöä, koska sen myötä sähköiset palvelut ovat yhteensopivia ja tietoja pystytään siirtämään entistä sujuvammin järjestelmästä toiseen. Tämä parantaa toiminnan tehokkuutta ja metsäsektorimme kansainvälistä kilpailukykyä.

Metsäkeskuksen kehittämä tiedonjakelu- ja asiointiportaali Metsään.fi on mahdollistanut sen, että metsänomistajat löytävät tarvitsemansa tiedot helposti yhdestä paikasta, ja voivat hoitaa asiansa itse sähköisesti. Palveluun on rekisteröitynyt jo 105 000 metsänomistajaa. Palvelua käyttää myös 650:n eri toimijan 3 000 käyttäjää. Palvelussa on metsätiedon lisäksi paljon muuta metsiin liittyvää tietoa, mm. luontotietoja, tietoa muinaismuistoista ja kaavoja. Tiedon myötä metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu helpottuu ja luontoarvot tulevat paremmin turvatuiksi.

Hankkeen aikana on tuotettu myös erilaisia tietotuotteita. Metsätalouden toimenpiteiden suunnittelussa ja puunkorjuussa hyödynnetään korjuukelpoisuuskarttoja. Valtakunnan metsien inventointi (VMI) -tiedon hyödyntämiseen on kehitetty verkkopalvelua, jossa asiakkaat voivat itse laskettaa metsävaratilastoja haluamalleen alueelle. Kaavoittajille on tuotettu tietoa kaavojen metsätalousvaikutuksista.

Tulevaisuuden maailma toimii erilaisilla digitaalisilla alustoilla. Metsätiedon hyödyntämisen tehostamiseksi pilotoitiin metsätiedon palvelualustaa, joka välittää ja jalostaa dataa sovelluksille. Yksityistietiedon kehittämisen yhteydessä päädyttiin myös palvelualusta -tyyppiseen ratkaisuun tiedonsaannin edistämiseksi. Palvelualustaratkaisut edellyttävät jatkokehitystä.

Kehittämistyön tulokset osaksi käytäntöä

Metsävaratiedon laadun parantamismahdollisuuksia on selvitetty laajalla tutkimustyöllä, jonka kärkihankeraha on mahdollistanut. Maastotyön osuuden vähentyessä erityisesti taimikkotiedon tuottamiseen tarvitaan uusia menetelmiä. Selvitysten keskiössä ovat olleet mallinnus ja eri kaukokartoitusmenetelmien tuottaman tiedon laatu sekä hyödynnettävyys. Satelliittikuvien muutostulkinta on osoittautunut toimivaksi menetelmäksi hakkuukohteiden havaitsemisessa. Menetelmä onkin otettu osaksi Suomen metsäkeskuksen suorittamaa metsälakien valvontaa. Hankkeen aikana on selvitetty myös erilaisten laserkeilausaineistojen soveltuvuutta metsävaratietojen tuotantoon. Tulokset ovat tuottaneet tietoa kansallisen laserkeilausohjelman valmisteluun.

Hanke on luonut pohjaa metsäkonetiedon hyödyntämiselle, esimerkiksi metsävaratiedon ajantasaistamisessa. Tulevaisuuden visioissa metsäkoneet voidaan nähdä tiedonkeruuyksiköinä. Hankkeen tulokset ovat osoittaneet, että hakkuukoneet voivat kerätä tietoa esimerkiksi kantavuudesta ja korjuujäljestä, sekä tuottaa tietoa puustotulkinnan apuaineistoksi.

– Digitalisaatio läpäisee myös metsäalan ja olen tyytyväinen, että Suomi on kärkihankkeen myötä kehityksen etujoukoissa. Saatavilla oleva metsätieto tarjoaa metsänomistajille entistä paremmat välineet suunnitella omaisuutensa hoitoa ja käyttöä. Tulevaisuutta voi olla täysin automaattinen, paikkatiedon pohjalta toimiva metsäkone tai mahdollisuus vierailla omassa metsässä virtuaalilaseilla, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.

Hankkeen hyväksi havaittuja tuloksia tullaan viemään osaksi käytäntöä, kun tänä vuonna alkaa 13. valtakunnan metsien inventointi ja Suomen metsäkeskus aloittaa vuonna 2020 seuraavan kierroksen metsävaratietojen keruussa ja ajantasaistuksessa.

Metsätiedon ekosysteemin toiminta ollut erittäin hedelmällistä

Hankkeessa oli mukana vaikuttava määrä toimijoita. Se tehtiin yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Itä-Suomen yliopiston, Helsingin yliopiston, VTT:n, Metsätehon, Arbonautin, Satellion, Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskuksen, Tampereen teknillisen yliopiston, Geologian tutkimuskeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen, Suomen Puukauppa Oy:n ja Tapion kanssa. Voidaankin puhua metsätiedon ekosysteemistä, jonka yhteistyö on ollut erittäin tuloksellista ja hedelmällistä.

– Hanke tehtiin yhteistyössä, eikä tähän työhön ja näihin tuloksiin olisi yksin pystytty. Toivottavasti tämä yhteistyö jatkuu myös tulevaisuudessa, maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Niina Riissanen toteaa.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
erityisasiantuntija Niina Riissanen, p. 029 516 2339, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Kuva: Metsätieto ja sähköiset palvelut (mmm.fi)

ForestValue-tutkimusohjelman avajaisseminaari 23.-24.5.2019

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet —ForestValue-tutkimusohjelman avajaisseminaari torstai 23.5. 09.00-16.00 perjantai 24.5. 09.00-15.00 ERA-NET Cofund ”ForestValue – Innovating forest-based bioeconomy” on MMM:n koordinoima eurooppalainen metsäpohjaisen biotalouden verkosto.

Verkosto avasi kansainvälisen tutkimushankehaun 2017 ja valitut 17 tutkimushanketta esittäytyvät nyt ensi kertaa. ForestValue toteutetaan EU:n osarahoituksella vuosina 2017-2022 Horisontti 2020 -ohjelman alla. Avajaisseminaari järjestetään Helsingissä 23.-24.5.2019 MMM:n, YM:n, Akatemian ja Business Finlandin kanssa yhteistyössä osana ForestValue-hanketta, MMM pääjärjestelyvastuussa.  

Lisätietoa: https://forestvalue.org/seminar-2019/

 

Tutkimus: Metsäkadon vähentäminen ja metsityksen lisääminen auttaisivat osaltaan Suomea saavuttamaan ilmastotavoitteensa

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Metsäkadon vähentäminen ja metsityksen lisääminen ovat tuoreen tutkimuksen mukaan maankäyttösektorin ilmastotavoitteiden näkökulmasta perusteltuja, vaikka metsien kokonaisnieluun verrattuna niiden vaikutukset ovatkin suhteellisen pieniä. Ilmaston kannalta hyödyllisintä olisi rajoittaa etenkin turvemailla sijaitsevien metsien metsäkatoa eli metsien raivaamista muun maankäytön tarpeisiin.

Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää kasvihuonepäästöjä vähentävien ja hiilinieluja vahvistavien toimenpiteiden käyttöönottoa kaikilla toimialoilla. Myös maankäyttösektorilla tarvitaan siksi lisätoimia, ja niitä edellyttää myös maankäyttösektorin tilinpitoa koskeva EU:n LULUCF-asetus.

Vaikka metsityksen, metsäkadon ehkäisyn ja maatalousmaiden ilmastotoimien vaikutukset päästöihin ja nieluihin ovatkin pieniä suhteessa metsien kokonaisnieluun, toimet ovat kuitenkin Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreen tutkimuksen mukaan perusteltuja. Metsäkadon vähentämisen ja metsityksen lisäämisen suhteellista merkitystä EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisessa lisää se, että näihin liittyvien toimien vaikutukset huomioidaan kauden 2021–2030 tilinpidossa täysimääräisinä, toisin kuin metsänielut.

Metsäkadon vähentäminen erityisesti turvemailla on laskelmien mukaan ilmaston kannalta pääsääntöisesti hyödyllisempää kuin peltojen metsittäminen. Metsitys voi olla kannattavaa erityisesti maan pohjoisosan paksuturpeisilla alueilla. Niillä metsityksen taloudellinen ilmastohyöty, laskettuna metsittämisen aikaansaaman päästövähennyksen vuotuisarvona, vastaa peltojen keskimääräistä tilastoitua vuokratasoa.

Tavoitteiden saavuttaminen vaatii tehokkaita ohjauskeinoja

Pitkäaikaisiin päästövähennyksiin pääseminen maankäyttösektorilla edellyttää tehokkaiden ja EU:n ohjelmakausien yli ulottuvien ohjauskeinojen käyttöönottoa. Metsien raivaamista esimerkiksi pelloiksi tai yhdyskuntarakentamisen käyttöön voitaisiin vähentää tehokkaasti maankäytön muutoksiin kohdistuvilla maksuilla. Tarvetta uusien peltoalojen raivaamiseen voitaisiin hillitä myös esimerkiksi kehittämällä uusia ratkaisuja karjatilojen tuottaman lannan ympäristövaikutusten hallintaan ja vähentämiseen sekä kannustamalla maatalousyrittäjiä yhteistyöhön jo olemassa olevien peltojen hyödyntämisessä ensisijaisesti kivennäismailla.

Metsitystä voitaisiin puolestaan edistää esimerkiksi metsitystuen avulla. Metsitystuen käyttöönotto olisi kuitenkin kytkettävä samanaikaisiin metsäkadon hillintätoimiin, jotta se ei kannustaisi metsitykseen yhtäällä mutta metsänraivaukseen toisaalla. Metsityksen kohteina voisivat olla esimerkiksi kasvukunnoltaan heikot ja ruuantuotannon kannalta merkityksettömät ja sijainniltaan syrjäiset pellot.

Jo nykyisinkin käytössä olevilla maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän toimenpiteillä voidaan pienentää maatalouden päästöjä. Merkittäviä vähennyksiä olisi mahdollista saavuttaa suuntaamalla lisätoimia nurmipeitteisen alan osuuden lisäämiseen turvemaapeltojen viljelyssä sekä säätösalaojittamalla niitä.

Luonnonvarakeskuksen toteuttama Maankäyttösektorin toimien mahdollisuudet ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi (MISA) -hanke oli osa valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (www.tietokayttoon.fi).

Raportti: Maankäyttösektorin toimien mahdollisuudet ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi

Policy Brief -katsaus

Kuva: NordenBladet
Lähde: mmm.fi

Puolustusvaliokunnan mietintö sotilastiedustelulaista valmis

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Puolustusvaliokunnasta valmistui torstaina 31. tammikuuta mietintö hallituksen esityksestä laiksi sotilastiedustelusta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. 

Mietintö (PuVM 4/2018 vp – HE 203/2017 vp) on luettavissa eduskunnan verkkosivuilta.

 

Lähde: Eduskunta.fi

Nuori suomalaiskapellimestari Dalia Stasevska nousi BBC:n sinfoniaorkesterin päävierailijaksi

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Dalia Stasevska (35) nimitettiin perjantaina BBC:n sinfoniaorkesterin vakituiseksi päävierailijaksi. Aamu-tv:ssä vieraillutta kapellimestari Dalia Stasevskaa kuvaillaan yhdeksi Pohjoismaiden nousevista tähdistä klassisen musiikin saralla. Perjantaina hänet nimitettiin Britannian yleisradioyhtiön BBC:n sinfoniaorkesterin vakituiseksi päävierailijaksi, ja Stasevska alkaakin johtaa sinfoniaorkesteria säännöllisesti huhtikuusta alkaen.

Hän toivoo, että voisi vierailijana toteuttaa erilaisia poikkitaiteellisia projekteja. ”Se voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että teen konsertin jonkun poppipuolelta tulevan muusikon kanssa. Tai sitten kutsumme mukaan kiinnostavan kirjailijan tai koreografin,” Stasevska sanoo.

Hän pitää BBC:n sinfoniaorkesterin vahvuutena sitä, että se osallistuu myös televisio- ja radio-ohjelmien tekemiseen. ”Toivon, että tulemme tekemään kiinnostavia radio-ohjelmia, joissa voidaan yhdistää aikamme ajattelijoita ja hyvää musiikkia.”

_______________________

Dalia Stasevska (s. 30.12.1984, Kiova, Ukraina) on suomalainen kapellimestari. Hän on opiskellut orkesterinjohtoa Jorma Panulan ja Leif Segerstamin oppilaana. Hän suoritti kapellimestaridiplomin syksyllä 2012 parhain arvosanoin. Sibelius-Akatemiassa Stasevska on opiskellut myös viulua, alttoviulua ja säveltämistä.

Dalia Stasevska on johtanut mm. BBC:n sinfoniaorkesteria, Oslon filharmoninen orkesteria, Royal Stockholm Philharmonic Orchestraa, Ruotsin radion sinfoniaorkesteria, Orchestre National de Lyona, Helsingin kaupunginorkesteria, Trondheim Sinfoniaorkesteria, Strasbourg filharmoninen orkesteria, Radion sinfoniaorkesteria, Tapiola Sinfoniettaa ja Sinfonia Lahtia. Suomen Kansallisoopperan ja Kokkolan Oopperan lisäksi lisäksi hän on johtanut Savonlinnan Oopperajuhlilla Mozartin Requiemin ja Kuhmon Kamarimusiikkijuhlilla lukuisia oopperaproduktioita sekä vieraillut Den Norske Opera & Balletssa. Dalia Stasevska on toiminut Esa-Pekka Salosen, Los Angelesin filharmonikoiden ja Lontoon Philharmonian assistenttina. Vuosina 2014-2016 hän toimi Orchestre de Paris’n ja Paavo Järven assistenttina. Vuosina 2010-2015 Dalia Stasevska toimi Kamarikesä-festivaalin taiteellisena johtajana.

Stasevskan elämänkumppani on basisti ja säveltäjä Lauri Porra.

Lähde: Yle.fi

Darude edustaa Suomea Euroviisuissa

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Darude* (Ville Virtanen, 43) on Suomen euroviisuedustaja! Edustuskappale selviää 2.3. järjestettävässä Uuden musiikin kilpailussa.

Kyseessä on toinen kerta, kun edustaja on Ylen valitsema kutsuartisti. Viime vuonna kutsuartisti oli Saara Aalto, joka sijoittui finaalissa sijalle 25.

Euroviisut** järjestetään tänä vuonna Israelin Tel Avivissa 14.-18. toukokuuta.

https://twitter.com/Darudevil/status/1090211484934770688/video/1

 

_________________________________________
*
Ville Virtanen, better known by his stage name Darude, is a Finnish DJ and record producer from Eura, Finland. He started making music in 1995 and released the platinum-selling hit single ”Sandstorm” in late 1999.

**
Eurovision laulukilpailu (engl. Eurovision Song Contest, josta lyhenne ESC; ransk. Concours Eurovision de la chanson, CEC), puhekielessä Euroviisut, on vuosittainen laulukilpailu, johon saavat osallistua Euroopan yleisradiounionin (EBU) aktiiviset jäsenmaat. Jokainen laulukilpailuun osallistuva maa lähettää kilpailuun yhden musiikkiesityksen ja ne äänestetään kansainvälisessä finaalissa paremmuusjärjestykseen. Kilpailuun saavat osallistua vain uudet laulut, joiden on tarkoitettu osallistuvan Eurovision-laulukilpailuun. Laulua ei saa mainostaa ennen jokaisen maan kansallista karsintaa, jossa valitaan edustajasävelmä kilpailuun.

Kilpailun nimi tulee EBU:n televisiojakeluverkosta Eurovisio (engl. Eurovision). EBU:n jäseniä ovat televisioyhtiöt, jotka valitsevat ja lähettävät osallistujan kilpailuun. Kaikki itsenäiset Euroopan maat Liechtensteinia, Vatikaania, Neuvostoliittoa ja kiistanalaista Kosovoa lukuun ottamatta ovat osallistuneet kilpailuun. Alkuvuosikymmeninä Euroviisut olivat lähinnä läntisen Euroopan välinen kilpailu, ja itäisen Euroopan maista mukana oli vain Jugoslavia. Koko Euroopan kattava tapahtuma Euroviisuista tuli, kun entisen itäblokin maat pääsivät viimein mukaan vuonna 1994.

EBU:lla on toisaalta jäseniä myös Euroopan ulkopuolelta: Kaukasian maista Armeniasta, Azerbaidžanista ja Georgiasta, Lähi-idän maista Israelista, Jordaniasta ja Libanonista sekä Pohjois-Afrikan maista Algeriasta, Egyptistä, Libyasta, Marokosta ja Tunisiasta. Näistä kuitenkin vain Israel, Armenia, Georgia ja Azerbaidžan osallistuvat kilpailuun säännöllisesti, Israel vuodesta 1973 ja Kaukasian maat 2000-luvulta lähtien. Marokko on osallistunut kerran, vuonna 1980. Tunisia ilmoittautui vuoden 1977 ja Libanon vuoden 2005 kilpailuun, mutta maat peruivat osallistumisensa. Liitännäisjäseniä EBU:lla on ympäri maailmaa. Liitännäisjäsenistä Euroviisuja vuodesta 1983 asti tiiviisti seurannut Australia sai erityisluvalla osallistumisoikeuden vuonna 2015, Euroviisujen 60. juhlavuoden kunniaksi. Seuraavana vuonna maalle myönnettiin pysyvä osallistumisoikeus. Osallistuakseen laulukilpailuun valtion ei siis tarvitse sijaita maantieteellisesti Euroopassa.

Kilpailu on televisioitu aina vuodesta 1956 lähtien, mutta mustavalkotelevision aikaan sitä enimmäkseen kuunneltiin radiosta. Eurovision laulukilpailun loppukilpailua seuraa yli sata miljoonaa televisiokatsojaa, ja se on suosituin ei-urheilulähetys Euroopassa. Kaikkien kolmen lähetyksen yhteenlaskettu katsojamäärä on lähemmäs 200 miljoonaa. Vuoteen 2003 asti kilpailu järjestettiin yhtenä iltana, useimmiten lauantaina huhti- tai toukokuussa, mutta vuodesta 2004 kilpailu on järjestetty kaksiosaisena tapahtumana, johon sisältyy semifinaali ja finaali. Vuodesta 2008 lähtien myös semifinaali on ollut jaettu kahteen osaan: ensimmäinen semifinaali käydään tiistaina ja toinen semifinaali torstaina finaalilauantaita edeltävällä viikolla.

Kuva: Darude (Instagram/@darudevil)

Tuskan festivaalialue käännetään ympäri: Pääportti Kalasataman metron luokse, rannekkeenvaihto Redissä

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Historiallinen yhteistyö siirtää 40 000 ihmisen metallifestivaalin pääsisäänkäynnin kauppakeskuksen ja metroaseman viereen Tämän helpompaa ei saapuminen festivaalialueelle voi enää olla: hyppää metroon ja jää Kalasataman metroasemalla pois kyydistä!

Pohjoismaiden suurin metallifestivaali Tuska tekee kesällä 2019 historiaa. Ensimmäisenä suomalaisena festivaalina Tuskan pääsisäänkäynti tulee aivan liki uutta kauppakeskusta. Helsingin Kalasatamassa sijaitseva kauppakeskus REDI kirjaimellisesti täyttyy metallikansasta kun 28.-30.6.2019 järjestettävän Tuskan noin 40 000 kävijää ohjataan kulkemaan Suvilahden festivaalialueelle ja sieltä pois sen kautta.

”Tämä on läpimurto Suvilahden alueen käytettävyyden problematiikkaan. Haluamme muuttaa mielikuvan alueen saavutettavuudesta. Meille on tärkeää, että emme vain sopeudu rakennetun ympäristön muutokseen vaan otamme siitä kaiken irti”, Tuskan promoottori Eeka Mäkynen sanoo.

Suvilahden alueen festivaalien sisääntulo on perinteisesti sijainnut alueen eteläosassa. Kesäksi 2019 Tuska kääntää koko tapahtuma-alueen ympäri. ”Reitti Tuskaan alkaa REDIstä ja Kalasataman metroasemalta. Kauppakeskukseen tulee Tuskan rannekkeenvaihtopiste, tapahtumainfo, lipunmyynti, taidegalleria, Tuska-Store, pyörä- ja autoparkki ja niin edelleen, Tuskan pääsuunnittelija Jenni Kääriäinen sanoo.

”Kuten yhteistyökumppanimme yleensäkin, myös kauppakeskus heittäytyi täysillä mukaan. Heillä on jo vaikka mitä ideoita ja suunnitelmia”, Mäkynen sanoo.

Yksi aluemylläyksen tavoitteista on helpottaa festivaalille saapumista ja sieltä poistumista, tapahtui se sitten julkisilla tai omilla kulkuneuvoilla. ”REDIlle ja HSL:lle tämä on todellinen näytönpaikka alueen logistiikan toimivuudesta”, Mäkynen sanoo.

Tuska-festivaali tekee ensi kesänä muitakin muutoksia. Tapahtumaan tulee esimerkiksi 18 vuoden ikäraja, joka mahdollistaa alueen palveluiden kehittämisen ja poistaa yksittäiset anniskelu-alueet. Toisaalta taas sunnuntaina järjestetään erillinen lastentapahtuma ”PikkuTuska”, jonne vanhemmat voivat tuoda 0-10-vuotiaan tulevan hevikansalaisen tutustumaan tunnelmaan.

Lähde: Tuska.fi

 

1...608609610...616Sivu 609 / 616