sunnuntai, 20 huhtikuun, 2025

SUOMI

Suuri valiokunta keskusteli tekoälystä ja EU:n kilpailukyvystä

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — ​Suuri valiokunta sai tänään ministerien selvitykset EU:n kilpailukykyneuvoston ja yleisten asioiden neuvoston ensi viikon kokouksista.

Kilpailukykyneuvosto (18.–19.2.) käsittelee mm. tekoälyn vaikutusta teollisuuteen ja koordinoitua tekoälysuunnitelmaa. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoi Suomen korostavan digitaalisuuden ja tekoälyn merkitystä kilpailukyvylle. Suomi toivoo tekoälyn mahdollisuuksien hyödyntämiseen konkretiaa ja selviä vaikuttavuustavoitteita, ministeri sanoi.

Suuri valiokunta keskusteli ministerin kanssa mm. datan omistajuudesta, yksityisyydensuojan varmistamisesta tekoälyn hyödyntämisessä, vaalivaikuttamiseen varautumisesta sekä tekoälyyn liittyvistä lainsäädäntötarpeista.

Ministeri Lintilä kertoi, että EU-tason lainsäädäntöä ei ole tällä hetkellä suunnitteilla, mutta kansallisia tarpeita arvioidaan. Lintilän mukaan on keskusteltava siitä, miten tekoäly tulee muuttamaan yhteiskuntaa ja miten se on huomioitava kansallisessa lainsäädännössä.

Muita kilpailukykyneuvoston aiheita ovat mm. Horisontti Eurooppa –ohjelman tutkimusta ja innovointia koskeva osa sekä arvoketjujen merkitys sisämarkkinoille ja EU:n kilpailukyvylle. Työministeri Jari Lindströmin (sin.) mukaan on tärkeää, että maaliskuun Eurooppa-neuvosto käsittelee sisämarkkinoiden kehittämistä EU:n kilpailukyvyn näkökulmasta.

Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (sin.) antoi suurelle valiokunnalle selvityksen yleisten asioiden neuvoston kokouksesta (19.2.), joka käsittelee mm. EU:n monivuotista rahoituskehystä, YK:n kestävän kehityksen tavoitteita sekä EU:n arvojen toteutumista Unkarissa ja oikeusvaltioperiaatetta Puolassa.

Suuri valiokunta keskusteli mm. Suomen rahoituskehystavoitteiden edistämisestä, tasa-arvokysymyksistä osana kestävää kehitystä sekä arvo- ja oikeusvaltioperiaatekysymysten heijastumisesta heinäkuussa alkavalle Suomen EU-puheenjohtajakaudelle.

 

Lähde: Eduskunta.fi

Virstanpylväs Pohjoismaiden ja Baltian maiden välisessä e-ID-yhteistyössä

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Muutaman vuoden kuluttua Pohjoismaiden ja Baltian maiden kansalaiset voivat hyödyntää kansallisia sähköisiä tunnistusjärjestelmiään täysimääräisesti työskennellessään tai opiskellessaan toisessa maassa tai muuttaessaan maiden välillä. Saumattomat digitaaliset ratkaisut ovat tärkeämpiä liikkuvuuden kannalta kuin vuoden 1952 uraauurtava pohjoismainen passiunioni.

Tekninen ratkaisu on testattu ja todettu toimivaksi. Palvelujen kytkentä on nyt käynnistymässä. Ruotsi, Norja ja Latvia ovat ensimmäisiä maita, joissa on mahdollista kirjautua maiden sähköisiin palveluihin virolaisella sähköisellä tunnistuksella. Norja on ensimmäisenä ottanut käyttöön tätä tunnistautumista hyödyntävän palvelun. Virolaiset opiskelijat voivat nyt kirjautua verkkosivustoon, jonka kautta haetaan opiskelijaksi Norjan yliopistoihin ja korkeakouluihin.

Tavoitteena on, että lähitulevaisuudessa näiden kahdeksan maan kansalaiset voivat käyttää kansallista verkkotunnistautumista lähes kaikissa yhteyksissä Pohjoismaissa ja Baltian maissa. Työ on edistynyt yllättävän nopeasti kuten digitaalisen hankkeen tuleekin. Pohjoismaiden ministerineuvosto sai vuonna 2018 tehtäväksi koordinoida näiden kahdeksan maan digitalisaatioalan yhteistyötä, ja pohjoismaisilla yhteistyöministereillä on selkeät odotukset tulevaisuuden suhteen.

Jatkotyö
Pohjoismaiden ja Baltian maiden sähköistä tunnistautumista koskevan yhteistyöhankkeen nimi on NOBID, ja työtä johtaa Norjan julkishallinnon digitalisoinnista vastaava virasto Difi (Direktoratet for offentlig forvaltning og IKT). Difin tavoitteena on kytkeä eri maiden sähköisen tunnistautumisen järjestelmät yhteen siten, että esimerkiksi Viron kansalaiset voivat kirjautua ruotsalaisiin palveluihin omalla sähköisellä tunnistuksellaan.

Tämä edellyttää yksittäisten maiden teknisten infrastruktuurien kytkemistä toisiinsa, minkä jälkeen maiden on sovittava siitä, mitä kansallisia sähköisiä tunnistusjärjestelmiä toisessa maassa voi käyttää. Tämän jälkeen tekniseen ratkaisuun voidaan kytkeä konkreettisia palveluita, mikä mahdollisesti edellyttää järjestelmien sopeuttamista kussakin maassa.

Rajat ylittävää palveluihin kirjautumista voidaan hyödyntää monella alalla, kuten yritysten rekisteröinnissä, todistusten vaihtamisessa maiden välillä, verotukseen liittyvissä asioissa ja terveyspalveluissa. Difin projektipäällikkö Tor Alvik on tyytyväinen työn etenemiseen, mutta toteaa varsinaisen urakan olevan vasta edessä.

– Teknistä ratkaisua ei ole vaikea toteuttaa, ja työ alkaa olla pitkälti valmis. Varsinainen haaste on saada kaikki kansalliset viranomaiset kytkettyä järjestelmään siten, että palvelut ovat kansalaisten saatavilla. Tehtävämme on toteuttaa poliittisia visioita. Sen vuoksi olemme täysin riippuvaisia poliittisesta tahdosta ja päättäväisyydestä, Alvik toteaa.

NOBID toteaa tavoitteena olevan, että kaikki julkishallinnon viranomaiset ovat mukana järjestelmässä vuoden 2020 loppuun mennessä. Vastuu tästä on kunkin maan hallituksella.

Lähde: Norden.org

Pohjoismaista liikkuvuutta edistetään entisestään. Sigurður Ingi Jóhannsson: Pyrimme saamaan kuntoon infrastruktuurin, joka mahdollistaa kansallisen sähköisen henkilötunnuksen käytön kaikkialla Pohjolassa jo vuonna 2020

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Vapaa liikkuvuus on pohjoismaisen yhteistyön kulmakiviä. Nyt toiseen Pohjoismaahan muuttamisesta halutaan tehdä entistä helpompaa työntekijöille, yrittäjille, opiskelijoille ja muille. Tavoite ilmenee uudesta pohjoismaisen liikkuvuuden toimintasuunnitelmasta, jonka pohjoismaiset yhteistyöministerit hyväksyivät Reykjavikissa 7. helmikuuta. Kyseessä oli ministerien ensimmäinen kokous Pohjoismaiden ministerineuvoston Islannin puheenjohtajakaudella.

Hyväksytty toimintasuunnitelma koostuu toisaalta lisätuesta useille käytännön hankkeille ja ohjelmille, jotka tukevat yksityishenkilöiden liikkuvuutta. Toisaalta suunnitelmassa luetellaan toimia, joiden on määrä parantaa yritysten ja kansalaisten vapaan liikkuvuuden ja pohjoismaisen integraation edellytyksiä. Toimintasuunnitelma on laadittu vuosiksi 2019–2021.

– Pohjola on maailman integroitunein alue, mutta meilläkin on varaa parantaa nykytilannetta, sanoo Islannin yhteistyöministeri Sigurður Ingi Jóhannsson, joka johtaa yhteistyöministerien työtä vuonna 2019. Liikkuvuuden lisääntyminen vahvistaa myös pohjoismaista yhteenkuuluvuutta ja parantaa naapurikielten ymmärtämistä alueella, hän lisää.

Toimintasuunnitelma koskee Pohjoismaiden ministerineuvoston kaikkia politiikanaloja ja keskittyy digitalisaatioon, toisessa Pohjoismaassa suoritettujen tutkintojen tunnustamiseen sekä EU-lainsäädännön täytäntöönpanoon.

– Haluan erityisesti mainita, että pyrimme saamaan kuntoon infrastruktuurin, joka mahdollistaa kansallisen sähköisen henkilötunnuksen käytön kaikkialla Pohjolassa jo vuonna 2020, Sigurður Ingi Jóhannsson korostaa. Tämä on merkittävyydeltään passiunioniin verrattavissa oleva uudistus, hän toteaa.

Nuorten rajaton Pohjola
Monet toimintasuunnitelman käytännön hankkeista keskittyvät nuoriin. Suunnitelmaan sisältyy muun muassa lisätukea Nordic Master- ja Nordplus-opiskelijavaihto-ohjelmille, jotka jo nykyisin mahdollistavat noin 8 500 pohjoismaalaisen nuoren opiskelun toisessa Pohjoismaassa. Nuorten pääsyä muiden Pohjoismaiden työmarkkinoille on määrä helpottaa.

Toimintasuunnitelma korostaa varsinkin rajaesteneuvoston roolia työssä, jossa poistetaan pohjoismaista liikkuvuutta haittaavia käytännön ”rajaesteitä”.

Lisäksi halutaan parantaa tiedonsaantia alueen tarjoamista mahdollisuuksista. Ministerineuvoston Info Pohjola -neuvontapalvelu ja raja-alueiden omat neuvontapalvelut vastaavat vuosittain satojentuhansien pohjoismaalaisten kysymyksiin, jotka koskevat pohjoismaiseen naapurimaahan asettumista.

Lähde: Norden.org

Tiedustelulakien mietinnöt lähetettiin valiokuntiin

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet —

​Siviili- ja sotilastiedustelua koskevat mietinnöt olivat tänään täysistunnossa. Puhemiesneuvoston ehdotuksesta siviilitiedustelua koskeva asia lähetettiin hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.  Puhemiesneuvoston ehdotuksesta sotilastiedustelua koskeva asia lähetettiin puolustusvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.

Koko käyty keskustelu eduskunnan täysistunnon pöytäkirjassa.

Lähde: Eduskunta.fi

Ajankohtaista YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa EU:ssa

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet —

​YK:n vuoteen 2030 ulottuvat yleismaailmalliset seitsemäntoista kestävän kehityksen tavoitetta (sustainable development goals, SDGs) hyväksyttiin maailman johtajien kesken syyskuussa 2015 YK:n 70. yleiskokouksessa. EU:n lähestymistavassa tavoitteiden toteuttamiseksi päätettiin tavoitteiden sisällyttämisestä EU:n poliittisiin painopistealoihin ja käynnistää keskustelu vuoden 2020 jälkeisestä pitkän aikavälin visiosta sidosryhmäfoorumin ja komission oman pohdintatyön puitteissa. Molempien työ on nyt valmistunut ja komissio esittää kolmea skenaariota siitä, miten kestävän kehityksen tavoitteisiin pitäisi pyrkiä EU:ssa. Käytävän keskustelun on tarkoitus tarjota aineksia toukokuun Sibiun EU-huippukokoukseen ja kesäkuussa hyväksyttävään EU:n strategiseen ohjelmaan 2019-2024.

Komission pohdinta-asiakirjan mukaan EU pärjää hyvin maailmanlaajuisessa vertailussa: seitsemän kymmenestä tilastoa johtavasta maasta tulee EU:sta, ja kaikki jäsenmaat ovat viidenkymmenen edistyneimmän maan joukossa. Kaikilla sektoreilla edistymistä ei tästä huolimatta ole tapahtunut vaan epätasa-arvon vähentämisessä (tavoite 10) ollaan ajauduttu takaisinpäin ja merien kestävässä käytössä (tavoite 14) EU-jäsenmaat ovat maailmanlaajuisesti vertaillen heikoimmilla. Komission mukaan arviointi on kuitenkin osoittanut, että vaikka enemmän toimia hyvinvoinnin edistämiseksi tarvitaan, ei talouskasvu ole ristiriidassa kestävyyden kanssa.

Komission mukaan EU:n olisi päätettävä tulevaisuudessa kolmen skenaarion väliltä, vaikka se myöntääkin, että todennäköisesti lopputulos tulee olemaan näiden yhdistelmä. Skenaarioissa on kyse eri toimenpiteiden painotuksesta ja ne vaihtelevat kunnianhimoltaan kaikkea politiikkaa ohjaavasta kokonaisvaltaisesta EU-strategiasta (skenaario 1), vähemmän EU-jäsenmaita sitovaan kestävän kehityksen tavoitteiden valtavirtaistamiseen (skenaario 2) ja lopulta EU:n ulkosuhteita painottavaan lähestymistapaan (skenaario 3). Korkean tason sidosryhmäfoorumin panoksessa suositellaan näistä kunnianhimoisinta politiikkaa, mitä on pidetty osoituksena EU:n kansalaisyhteiskunnassa vallitsevasta konsensuksesta siitä, että enemmän on tehtävä myös EU:ssa. Ensimmäisissä sidosryhmien reaktioissa komission asiakirjaa pidettiin askeleena oikeaan suuntaan, vaikka keskustelu aloitetaankin liian myöhään, eikä nykyisen komission toimet muutenkaan ole olleet riittäviä.

Asiakirjassa komissio esittelee jokaisen skenaarion hyviä ja huonoja puolia. Esimerkiksi kokonaisvaltaisen EU-strategian etuna komissio pitää sen välittämää vahvaa ja positiivista kestävän tulevaisuuden visiota, mutta puutteena riskiä siitä, ettei yleisen strategian puitteissa kyetä välttämättä riittävästi huomioimaan yksittäisten maiden erityistarpeita. Käytännössä EU-strategia voisi tarkoittaa sitä, että kestävän kehityksen tavoitteiden seurannasta ja toteutumisesta vastaa ylin poliittinen taso, komission puheenjohtaja, ja tavoitteet sisällytettäisiin EU:n paremman sääntelyn agendaan kestävä kehitys ensin -periaatteella. Myös toisessa skenaariossa tavoitteet valtavirtaistettaisiin EU-politiikkaan hyödyntäen muun muassa talouspolitiikan ohjausjaksoa, mutta jäsenmaille sekä alueelliselle ja paikalliselle tasolle jätettäisiin enemmän harkinnanvaraa sen suhteen, miten kestävän kehityksen tavoitteisiin käytännössä päästäisiin. Riskinä komissio pitää eri EU-maiden ja tavoitteiden eriytymistä entisestään. Kolmannen skenaarion, nykyisen politiikan jatkamisen, vaarana komissio pitää paitsi EU:n kansainvälisen uskottavuuden karisemista myös tärkeän taloudellisen mahdollisuuden hukkaamista ja kansalaisten odotusten pettämistä.

Euroopan parlamentin oma panos keskusteluun on vielä valiokuntakäsittelyssä, mutta viime viikon asiantuntijakuulemisessa huolta kannettiin muun muassa EU-jäsenmaiden ja alueiden eriytymisestä tavoitteiden saavuttamisessa. EU-strategiaa perusteltiin sillä, että EU-tason politiikan puuttuessa osa jäsenmaista laativat omat lähestymistapansa, minkä pelätään edelleen johtavan eriarvoistumiseen. Kuulemisessa esitelty analyysi kiinnitti erityistä huomiota Suomeen hyvänä esimerkkinä kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta, jossa kestävän kehityksen tavoitteet on muun muassa yhdistetty kansalliseen talousarvioon. Euroopan parlamentin mietinnöstä äänestetään maaliskuussa ja sen on tarkoitus ottaa kantaa myös EU:n valmisteluihin liittyen syyskuussa hallitusten päämiesten tasolla kokoontuvaan YK:n kestävän kehityksen korkean tason poliittiseen foorumiin (High-level Political Forum, HLPF), jossa kestävän kehityksen tavoitteita arvioidaan.

Lähde: Eduskunta.fi

EHDOTA Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2019 ympäristöpalkinnon saajaa

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2019 ympäristöpalkinnon teemana ovat kestävää kulutusta ja tuotantoa edistävät aloitteet, joissa tehdään vähemmällä enemmän ja paremmin. Ehdokasasetteluun voi osallistua kuka tahansa. Palkinnonsaaja julkistetaan Pohjoismaiden neuvoston istunnon yhteydessä Tukholmassa 29. lokakuuta 2019.

Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2019 ympäristöpalkinto kohdistaa valokeilan pohjoismaisiin aloitteisiin, joissa tehdään vähemmällä enemmän ja paremmin eli pienennetään materiaalijalanjälkeä sosiaalisten, teknisten tai muiden innovaatioiden avulla.

Suurkuluttajia
Teema heijastelee ja tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitetta numero 12: ”Varmistetaan kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys.”

– Pohjoismaat ovat kansainvälisesti tavaroiden ja palveluiden suurkuluttajia ja hyvin materiaali-intensiivisiä maita. Tällainen läpivirtaustalous on sekä haaskaava että lyhytnäköinen. Nyt etsimmekin kaikkein älykkäimpiä ja tehokkaimpia pohjoismaisia aloitteita, jotka viitoittavat tietä kohti kestävää tulevaisuutta, toteaa ympäristöpalkinnon palkintolautakunnan puheenjohtaja Ethel Forsberg.

Määräaika 15. toukokuuta
Palkinnonsaajaa voi ehdottaa kuka tahansa. Ehdokasasettelu päättyy keskiviikkona 15. toukokuuta 2019.

Ehdokas voi olla pohjoismainen yritys, organisaatio tai henkilö, joka toimii Pohjoismaissa ja/tai suhteessa Pohjoismaiden ulkopuolisiin osapuoliin. Ehdokkaan kehittämässä aloitteessa tulee lisäksi olla pohjoismainen näkökulma.

–> Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2019 ympäristöpalkinnon ehdotuslomake

Tietoa palkinnosta ja palkintojenjakotilaisuudesta
Jo 25. kerran myönnettävän ympäristöpalkinnon ehdokkaat julkistetaan syyskuussa, ja palkinto luovutetaan Tukholmassa järjestettävässä palkintojenjakotilaisuudessa 29. lokakuuta 2019.

Voittaja saa 350 000 Tanskan kruunua (noin 47 000 euroa).

Aikaisemmat palkinnonsaajat

2018 Attun luonnonvaraneuvosto (Grönlanti) – paikallisten kalastajien työ, jossa seurataan meriympäristöä ja ehdotetaan parannuksia hoitotoimenpiteisiin
2017 RePack (Suomi) – verkkokaupan kierrätettävä kuljetuspakkaus
2016 Too Good To Go (Tanska) – kestävää elämäntapaa tukeva digitaalinen innovointi
2015 Energiayhtiö SEV (Färsaaret) – vihreään sähköön siirtyminen
2014 Reykjavikin kunta (Islanti) – laaja-alainen ja määrätietoinen ympäristöpanostus
2013 Selina Juul (Tanska) – ruokahävikin vastustamine

Lähde: Norden.org

Verkkotallenne Suomen kestävän kehityksen politiikan tila ja muutospolut -kuulemistilaisuudesta

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta, maa- ja metsätalousvaliokunta, tulevaisuusvaliokunta ja ympäristövaliokunta järjestivät julkisen kuulemisen Suomen kestävän kehityksen politiikan tilasta ja muutospoluista perjantaina 15. helmikuuta. Tallenne tilaisuudesta on nähtävissä verkossa myöhemmin tänään.

Avauspuheenvuorot:
Matti Vanhanen, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja
Anne Kalmari, maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja
Stefan Wallin, tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja
Satu Hassi, ympäristövaliokunnan puheenjohtaja

Valiokuntien kuultavina olivat:
Sami Pirkkala, valtioneuvoston kanslia
Satu Lähteenoja, Demos Helsinki
Kaisa Korhonen-Kurki, Helsingin yliopisto, HELSUS
Annukka Berg, Suomen ympäristökeskus
Matti Ylönen, Helsingin yliopisto, HELSUS

Valiokunnat järjestivät tilaisuuden yhteistyössä Suomen kestävän kehityksen politiikkaa arvioineen POLKU2030-hankkeen kanssa.

 

Lähde: Eduskunta.fi

Metsistä ja soilta tulevaa vesistökuormitusta arvioidaan uudelleen

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Suomessa metsätalouden on yleensä arvioitu aiheuttavan vain pienen osan vesistöjä rehevöittävästä ravinnekuormituksesta. Viimeaikaiset tutkimustulokset ja niiden perusteella tehdyt alustavat laskelmat ovat kuitenkin kyseenalaistaneet tämän käsityksen ja antaneet aiheen tarkentaa ja verrata eri laskentamenetelmiä. Valtioneuvosto on käynnistänyt hankkeen, Metsistä ja Soilta tuleva Vesistökuormitus 2020 – MetsäVesi, joka tuottaa uudet arviot metsistä ja soilta tulevasta vesistökuormituksesta vuoden 2019 aikana.

Metsätalouden vesistökuormitusta koskevassa keskustelussa on nostettu esille erityisesti vanhoilta ojitusalueilta tulevan kuormituksen suuruus ja huomioiminen laskelmissa.

– MetsäVesi-hankkeessa arvioidaan vanhoilta, kertaalleen ojitetuilta alueilta tulevan vesistökuormituksen suuruus. Lisäksi hankkeessa lasketaan uudet valtakunnalliset arviot metsätalouden aiheuttamasta typpi- ja fosforikuormituksesta sekä tuotetaan tietoa metsätalouden vesistökuormituksen arviointimenetelmiin liittyvästä epävarmuudesta ja tulosten yleistettävyydestä, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Leena Finér.

Valtioneuvosto on asettanut tavoitteeksi edistää biotaloutta. Metsien käytön lisääntyessä kestävyyden varmistaminen edellyttää luotettavaa tietoa metsistä tulevasta vesistökuormituksesta ja toisaalta keinoista vähentää kuormitusta ja sen haitallisia vaikutuksia. Vesistökuormitustietoa tarvitaan muun muassa Kansallisen energia- ja ilmastostrategian, Kansallisen biotalousstrategian ja Kansallisen metsästrategian 2025 tavoitteiden tukemiseen, vesien- ja merenhoidon suunnitteluun sekä EU:n ja Itämeren suojelukomission velvoitteiden mukaisiin raportointeihin.

Hanke toteutetaan vuoden 2019 aikana yhteistyössä Luken, Suomen ympäristökeskuksen SYKE, Tapio Oy:n ja Oulun yliopiston tutkijoiden kanssa. Työssä hyödynnetään laajoja valtakunnallisia veden laadun ja virtaaman seuranta-aineistoja metsätalouden vaikutuksen alaisilta ja luonnontilaisilta valuma-alueilta.

Lisätietoja: 
professori Leena Finér, Luonnonvarakeskus, puh. 050 391 3067, leena.finer@luke.fi,
erikoistutkija Ahti Lepistö, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 367, ahti.lepisto@ymparisto.fi
metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen, MMM, puh 0295 162 447, marja.hilska-aaltonen@mmm.fi

Lähde: mmm.fi

Saaristoasiat halutaan pitää esillä myös tulevalla hallituskaudella

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet —  Saaristoasiain neuvottelukunta (SANK) on julkaissut omat vaaliteemansa. SANK haluaa eduskuntavaaliteemojensa myötä nostaa saaristoon liittyvän potentiaalin seuraavan hallituskauden asialistalle.

SANKin mielestä Saaristo tarjoaa ainutlaatuisen ympäristön asua, työskennellä ja viettää vapaa-aikaa. Saaristoalueilla on mahdollisuus olla edelläkävijöinä, puhutaan sitten omavaraisesta energiatuotannosta, kestävästä matkailusta, modernista ja monipaikkaisesta työskentelystä tai ennakkoluulottomista palvelumuodoista.

Sujuvat liikenneyhteydet, digitalisaatio, saariston joustavat palvelut sekä saaristoisuuden huomioiminen positiivisena aluekehitystekijänä ovat asioita, jotka saaristoasiain neuvottelukunta haluaa tuoda tulevaan hallitusohjelmaan. Suomen saaristoalueet ovat ainutlaatuinen vahvuus. Vesistöt, saaret ja järvet ovat myönteisiä aluekehitystekijöitä ajassa, jossa eletään yhä enemmän elämysten tuotannossa.

Tutustu saaristoasiain neuvottelukunnan vaaliteemoihin tästä. pdf 6,3MB

Lisätietoja:

SANK:n pääsihteeri, johtava asiantuntija, Elina Auri, elina.auri@mmm.fi

Lähde: mmm.fi

Susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmässä teemana monilajinen kannanhoito

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmässä keskusteltiin suurpetojen ja hirvieläinten monilajisesta kannanhoidosta, jossa otetaan huomioon lajien keskinäiset riippuvuus- ja vaikutussuhteet. Aihetta tarkasteltiin myös sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten näkökulmasta.

Monilajissa kannanhoidossa huomioidaan eri lajien keskinäiset suhteet kuten eri suurpetojen kannat suhteessa niiden saaliseläinten eli hirvieläinten kantoihin. Tällä hetkellä monilajisuutta toteutetaan hirvikannan säätelyssä ottamalla hirvieläinten verotussuunnitelmissa suurpetojen saalistusvaikutusta huomioon. Monilajinen kannanhoito edellyttää, että alueelliset erot ekosysteemeissä ja maisemarakenteessa huomioidaan. Esimerkiksi Varsinais-Suomen ja Itä-Suomen välillä on suuri ero niin suurpeto- kuin hirvieläinmäärissä ja -lajistossa.

Monilajisen kannanhoidon lähestymistapaa pidettiin valmisteluryhmässä tärkeänä ja kehitettävänä asiana niin suurpetojen kuin hirvieläinten kannanhoidossa. Valmisteluryhmässä keskusteltiin myös siitä, että monilajisessa kannanhoidossa tulee huomioida eri riistalajikantojen välisen vuorovaikutuksen lisäksi esimerkiksi suurpetojen ja hirvieläinten positiiviset ja negatiiviset vaikutukset ihmisille ja ihmistoiminnalle. Negatiivisina vaikutuksina voidaan pitää esimerkiksi suurpetojen ja hirvieläinten aiheuttamia vahinkoja ja positiivisena lajien hyötyjä esimerkiksi erätaloudelle.

Tutkimustietoa tarvitaan

Monilajinen kannanhoito pitää sisällään useiden vaikuttavien tekijöiden ja niiden vuorovaikutuksen huomioon ottamista. Valmisteluryhmän mielestä monilajiseen kannanhoitoon liittyvään tutkimukseen, joka toimii päätöksenteon tukena esimerkiksi hirvikannan verotussuunnittelussa hirvitalousalueilla, tulisikin varata resursseja. Näin voitaisiin kehittää kannanhoitoa suuntaan, jossa myös alueelliset erityispiirteet huomioidaan paremmin.

Esimerkiksi tutkimusten mukaan suden vaikutukset ekosysteemiin ovat moninaisia. Vaikutukset voidaan jakaa esimerkiksi suden saalistuksen kautta aikaansaamiin välittömiin (esimerkiksi hirvieläinten määrä) ja suden läsnäolon aikaansaamiin välillisiin eli epäsuoriin vaikutuksiin. Tällaisia ovat muiden lajien muuttunut käyttäytyminen ja ympäristöön ja ravintoverkkoon heijastuvat vaikutukset. Lisäämällä tietoa suden roolista osana ekosysteemiä ja luonnon monimuotoisuutta, voidaan myös pyrkiä edistämään suden hyväksyttävyyttä.

Valmisteluryhmässä tarkasteltiin lisäksi suden ja muiden suurpetojen vaikutusta suojeltuun metsäpeurakantaan. Kainuun metsäpeurapopulaatiota tarkastelevissa tutkimuksissa suurpetojen ja erityisesti suden saalistuksella on todettu olleen kantaa pienentävä vaikutus. Asia johtunee osittain siitä, että metsäpeura poikkeaa lajina esimerkiksi elintavoiltaan ja lisääntymiskyvyltään hirvestä ja valkohäntäpeurasta.

Valmisteluryhmässä nähtiin, että metsäpeurakysymykseen liittyen tulisikin miettiä ratkaisuvaihtoehtoja ja sitä kautta tavoitteenasettelua, jotta niin suden kuin metsäpeuran kohdalla voitaisiin turvata lajien elinvoimaisuus. Tietoa Suomen metsäpeurakannasta on Luonnonvarakeskuksen sivuilla.

Lisää tietoa: Naturvårdsverket on julkaissut viime vuonna (2018) raportin, jossa käsitellään suurpetojen vaikutusta muuhun riistaan.

Lähde: mmm.fi

1...603604605...616Sivu 604 / 616