NordenBladet —Itämeren parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Kari Kulmala (sin.) nosti Brysselissä 21. helmikuuta esille merten, valtamerten ja rannikoiden suojelun ja kestävän käytön edistämisen tärkeyden YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä.
Kulmala on jo aiemmin esitellyt Itämeri-parlamentaarikoille aloitettaan siitä, millä toimenpiteillä Itämeren muoviroskaantumista voitaisiin vähentää. Yhtenä keinona poliittisen paineen ja yleisen tietoisuuden lisäämiseksi hän toivoo Itämeren parlamentaarikkokonferenssin jäsenten peräävän maidensa hallituksilta tiiviimpää yhteistyötä ja konkreettisempia toimenpiteitä muoviroskien vähentämiseksi.
”Itämeren alueen maiden hallitusten tulee tehdä entistä tiiviimpää ja käytännönläheisempää Itämeri-yhteistyötä, johon otetaan mukaan myös tulevaisuuden päättäjät, muut alueelliset, kansalliset ja paikalliset järjestöt ja tahot YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi”, Kulmala sanoo.
Itämeren parlamentaarikkokonferenssin pysyvä komitea on koolla Brysselissä Belgiassa 21.–22.2. Komitean parlamentaarikot kuulivat myös Euroopan parlamentin ja komission edustajia Itämeri-yhteistyön ajankohtaisista hankkeista ja osallistuivat Brysselissä seminaariin, joka käsitteli taistelua EU-alueen sisällä leviäviä epädemokraattisia suuntauksia vastaan.
NordenBladet —Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk.) on huolissaan valeuutisten ja propagandan demokratialle muodostamasta uhasta.
”Meillä on jo todisteita siitä, että valeuutisilla on vaikutettu vaalituloksiin. Se on uhka demokraattisen järjestelmän uskottavuudelle. Propagandaa ja vaalivaikuttamista on ollut aina, mutta internetin ja sosiaalisen median kautta väärät tiedot leviävät ja aiheuttavat vahinkoa nopeammin kuin koskaan”, hän totesi puhuessaan aiheesta Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen talvi-istunnossa Wienissä torstaina.
Ennen valintaansa kansanedustajaksi Paloniemi työskenteli toimittajana ja tietää, että perinteisen median uutisointia ohjaa pyrkimys totuuteen ja tasapuolisuuteen. Verkkomaailman hämäräperäisiä jakelualustoja eivät journalistin eettiset ohjeet sido, eikä julkaisijaa saada rikosvastuuseen kunnianloukkauksista, herjauksista, solvauksista tai vihapuheesta.
”Tähän pitää saada muutos, ja meidän kansanedustajien on omissa maissamme painostettava hallituksiamme toimimaan. Mitä demokratiasta on enää jäljellä, jos pahantahtoiset voimat yhteiskuntiemme sisällä ja niiden ulkopuolella voivat ohjailla vaalituloksia, levittää epäluottamusta ja lietsoa kansanryhmiä toisiaan vastaan?” hän kysyi.
Tärkeintä Paloniemen mielestä on kuitenkin pitää huolta kehittyneiden kansakuntien koulutus- ja sivistystasosta niin, että ihmiset kykenevät kriittiseen ajatteluun ja erottamaan mediassa oikean ja väärän tiedon levittäjät.
”Itse kukin voi tykönään miettiä, mitä netistä lukee ja varsinkin jakaa eteenpäin sekä pyrkiä tunnistamaan ne voimat, jotka haluavat vahingoittaa yhteiskuntiamme”, hän päätti.
Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen talvi-istunto järjestetään Itävallan Wienissä 21.–22.2.2019. Eduskunnasta kokoukseen osallistuvat Paloniemen ohella Kimmo Kivelä (Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja, sin.) ja Markku Rossi (kesk.).
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö on maailman laajapohjaisin turvallisuutta käsittelevä alueellinen järjestö. Euroopan ja Keski-Aasian maiden lisäksi jäseninä ovat Yhdysvallat ja Kanada. Parlamentaarisen yleiskokouksen näkyvin tehtävä on kansainvälinen vaalitarkkailu, minkä lisäksi yleiskokous antaa suosituksia ja ehdotuksia ministerineuvostolle sekä ottaa julkilausumillaan kantaa ajankohtaisiin politiikan tapahtumiin.
NordenBladet —Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta antoi torstaina 21. helmikuuta mietinnön (StVM 35/2018vp) korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltoa koskevan lain säätämisestä. Lailla yhtenäistetään ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja yliopisto-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelut koko maassa. Mietintö on yksimielinen. Lakien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2021 alusta.
Nykyisin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) toteuttaa opiskeluterveydenhuollon palvelut yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoille. Uuden lain myötä YTHS:n palvelut laajenevat koskemaan myös ammattikorkeakouluopiskelijoita. Jatkossa Kela vastaa opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä ja YTHS toimii palvelujen tuottajana.
Opiskeluterveydenhuollon palveluihin kuuluvat perusterveydenhuollon terveyden- ja sairaanhoidon palvelut. Valiokunta pitää hyvänä, että opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu lisäksi opiskelijan erityisen tuen tai tutkimuksen tarpeen varhainen tunnistaminen, ja tarvittaessa jatkotutkimuksiin tai jatkohoitoon ohjaaminen sekä psykoterapiaan ohjaamisen edellyttämä hoito ja lausunto.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää eri korkeakouluopintoja suorittavien yhdenvertaisuuden kannalta myönteisenä, että YTHS:n tuottama opiskeluterveydenhuolto laajennetaan koskemaan kaikkia korkeakouluopiskelijoita. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että järjestelmän voidaan katsoa laajennuksen jälkeenkin olevan eriarvoistava, koska toisen asteen opiskelijat jäävät sen ulkopuolelle. Valiokunta katsoo, että myös toisen asteen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelujen riittävyys ja laatu tulee turvata.
YTHS:n palvelujen laajentuminen kattamaan ammattikorkeakouluopiskelijat tarkoittaa, että YTHS:n palvelujen piirissä olevien opiskelijoiden määrä yli kaksinkertaistuu. YTHS:lle tämä merkitsee huomattavaa toiminnan laajentamisen tarvetta. Valiokunta toteaa, että palvelutuotannon kasvattaminen edellyttää toiminnan riittävää resursointia.
NordenBladet — Eduskunnan kirjastossa kokoamassamme Eduskuntavaalit-tietopaketissa pyrimme vastaamaan kysymykseen, mistä eduskuntavaaleissa on kyse.
Eduskunnan kirjastossa kokoamassamme Eduskuntavaalit-tietopaketissa pyrimme vastaamaan kysymykseen, mistä eduskuntavaaleissa on kyse.
Uudistetussa tietopaketissa käydään läpi vaalilainsäädäntöä, vaalien keskeisiä periaatteita ja mm. vaalirahoitusta koskevia seikkoja. Lisäksi tietopakettiin on liitetty mukaan huhtikuussa 2019 pidettävien Eduskuntavaalien aikatauluun ja toimittamiseen, puolueisiin, ehdokkaisiin, äänestäjiin ja vaalien tulokseen liittyviä tietoja.
Keskeinen tietopaketin lähde on oikeusministeriön Vaalit.fi-verkkopalvelu. Tietopakettiin on myös linkitetty mm. vaaleihin liittyvää aineistoa, jota löytyy Eduskunnan kirjaston kokoelmista. Tietopakettia täydennetään vaalien lähestyessä mm. tiedoilla vaalikoneista.
Suomen perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Eduskunta säätää lait, päättää valtion talousarviosta, käsittelee kansainväliset sopimukset, valvoo maan hallituksen toimia ja valitsee pääministerin. Kansanedustajat eduskuntaan valitaan joka neljäs vuosi toimitettavilla vaaleilla.
NordenBladet —Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen talvi-istunto pidetään Itävallan Wienissä 21.–22.2.2019. Kokouksessa keskustellaan muun muassa sananvapaudesta, terrorismin torjunnasta, pitkittyneistä konflikteista ja maahanmuutosta.
Kokouksessa kuullaan myös yleiskokouksen puheenjohtajan ja pääsihteerit katsaukset sekä hallitustenvälisen Etyjin puheenjohtamaan Slovakian ulkoministerin Miroslav Lajčákin esitys puheenjohtajakauden teemoista.
Eduskunnasta kokoukseen osallistuvat Aila Paloniemi (Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, kesk.), Kimmo Kivelä (varapuheenjohtaja, sin.) ja Markku Rossi (kesk.).
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö on maailman laajapohjaisin turvallisuutta käsittelevä alueellinen järjestö. Euroopan ja Keski-Aasian maiden lisäksi jäseninä ovat Yhdysvallat ja Kanada. Parlamentaarisen yleiskokouksen näkyvin tehtävä on kansainvälinen vaalitarkkailu, minkä lisäksi yleiskokous antaa suosituksia ja ehdotuksia ministerineuvostolle sekä ottaa julkilausumillaan kantaa ajankohtaisiin politiikan tapahtumiin.
NordenBladet — Eduskunnan puhemies Paula Risikko pitää keskiviikkona päättynyttä puhemiesvaltuuskunnan vierailua Tšekin tasavaltaan kaikin puolin onnistuneena. Vierailun isäntiä kiinnosti Suomen tapa ratkaista useille Euroopan maille yhteisiä ongelmia, ja kaikki tapaamiset vahvistivat ajatusta, että Suomen ja Tšekin suhteet ovat erinomaiset.
”Parlamentin alahuoneen puhemies Radek Vondráček ilmaisi arvostuksensa Suomen tavasta hoitaa ulkopolitiikkaa korostamalla vuoropuhelua ja puolustamalla länsimaisia arvoja ja oikeusvaltioperiaatteita. Se oli hienoa kuultavaa”, Risikko sanoo.
Vondráček on myös Tšekin pääministeripuolueen tuore varapuheenjohtaja. Vondráčekia ja keskusteluihin osallistuneita muita tšekkiläisiä kansanedustajia kiinnosti kuulla, miten Suomessa valmistaudutaan sekä huhtikuun eduskunta- että toukokuun europarlamenttivaaleihin ja miten kaksien vaalien läheisyys vaikuttaa vaaliteemoihin.
”Hienoa, että tapaamisissa vierailun isännät kehuivat Suomen koulutusjärjestelmää ja halusivat oppia siitä lisää”, puhemies Risikko toteaa tyytyväisenä.
Muita keskusteluaiheita aiheita olivat sosiaali- ja terveyspolitiikka, teknologian hyödyntäminen, tietoliikenne ja digitalisaation tuomat mahdollisuudet sekä turvallisuuteen liittyvät kysymykset.
Risikko valtuuskuntineen tapasi myös Tšekin parlamentin alahuoneen Euroopan kysymyksiä seuraavan valiokunnan, jota kiinnosti, miten Suomi valmistautuu Iso-Britannian lähtöön EU:sta. Lisäksi tšekit halusivat kuulla muun muassa Suomen perustulomallin tuloksista ja suhtautumisesta ydinenergiaan.
Puhemiesvaltuuskunnalla oli myös tapaaminen Tšekin parlamentin ylähuoneen eli senaatin puhemiehen Jaroslav Kuberan sekä parlamentin Pohjoismaiden ystävyysryhmän kanssa.
”Näissä keskusteluissa nousi esille muun muassa sosiaali- ja terveyspolitiikka liittyen erityisesti ikääntyvän väestörakenteen haasteisiin sekä koulutuksen ja liikunnan vaikutus kansanterveyteen ja erityisesti lasten ja nuorten terveellisten elämäntapojen edistämiseen”, kertoo puhemies Risikko tyytyväisenä hänelle itselleenkin tärkeiden teemojen esiinnoususta.
Puhemiesvaltuuskunta vieraili Tšekissä 19.–20.2. maan parlamentin alahuoneen puhemiehen Radek Vondráčekin kutsusta. Valtuuskuntaan kuuluivat Risikon lisäksi kansanedustajat Marisanna Jarva (kesk.) ja Olli-Poika Parviainen (vihr.).
NordenBladet – Helsingin kaupungin Vuoden kulttuuriteko 2018 -palkinto myönnettiin tänään kirjasto Oodissa nuorten lukutaidon parantamiseen keskittyneelle Sanat haltuun -projektille. Palkinto on 5 000 euron suuruinen. Sen lisäksi jaettiin kaksi kunniamainintaa. Ne annettiin Pop up -kinolle sekä Reflektor-valotaideryhmälle.
Sanat haltuun -projektissa nuoria innostetaan lukemaan rap-lyriikan avustuksella. Tavoitteena on tunnistaa nuorten lukutaidon ongelmat ja löytää äidinkielen opiskeluun uusia opetusmetodeja. Projektissa työskentelevät Aleksis Salusjärvi, Mikko Sarjanen ja Hanna Markkanen, ja sen taustatukena on Lukukeskus.
– Hankkeemme haluaa herättää keskustelua ja nostaa tietoisuutta nuorten lukutaito-ongelmista sekä lisätä ymmärrystä siitä, millaisia vaikutuksia lukutaitovaikeuksilla on nuoren elämään, kertoo Aleksis Salusjärvi.
– Tavoite on saada etenkin nuoret miehet innostumaan lukemisesta hyvän lukutaidon saavuttamiseksi.
Palkitsemisperusteissa todetaan Sanat haltuun -projektin tehneen ainutlaatuista työtä lukutaidon parantamiseksi ammattia opiskelevien, vankien ja erityis- ja sairaalakouluissa opiskelevien nuorten keskuudessa.
– Projekti on ollut merkityksellinen ja vaikutuksia omaava, syrjäytymistä estävä hanke, jossa yhdistyy monien toimijoiden asiantuntemus opettajista, tutkijoista räppäreihin, riimittelijöihin ja musiikintekijöihin, perustelee palkitsemista kulttuurijohtaja Tuula Haavisto.
Kunniaa ja mainetta kiertävälle elokuvateatterille ja valotaiteelle
Kunniamaininnan saivat uusia avauksia tehneet Pop up -kino ja valotaideryhmä Reflektor.
Pop up -kinon ajatuksena on tarjota erityisiä, matalan kynnyksen elokuvienkatselupuitteita kaikille kaupunkilaisille yllättävissä, merkityksellisissä ja kaikkien tavoitettavissa olevissa paikoissa.
Reflektor-ryhmä on puolestaan Kööpenhaminassa vuosina 2016–2017 järjestetyn Reflektor-festivaalin sisarfestivaali ja merkittävä lisä kotimaiselle valotaidekentälle. Sen kautta katsotaan avautuvan mahdollisuus kansainväliseen kuratointi- ja tuotantoyhteistyöhön.
Helsingin Vuoden Kulttuuriteko -palkinnon jakaa vuosittain Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kulttuuri- ja kirjastojaosto. Ehdotukset palkittavista tekevät aiempina vuosina palkitut.
NordenBladet – Pohjoismaiden neuvoston Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunta haluaa tehdä Pohjolasta edelläkävijäalueen työssä, jossa ehkäistään yhteiskunnan huono-osaisten ryhmien syrjäytymistä. Työn lähtökohtana on sosiaalialan pohjoismaisen yhteistyön strategiaselvitys ”Tiedolla tehoa käytännön toimiin”. Pohjolasta halutaan tehdä maailman integroitunein alue, ja tavoitteeseen pyritään muun muassa sosiaalisilla investoinneilla ja ennaltaehkäisyllä.
– Kenenkään pohjoismaalaisen ei pitäisi kokea itseään syrjäytyneeksi. Meillä on näin ollen velvollisuus huolehtia siitä, että sosiaalialalla on parhaat mahdolliset rakenteet ja käytännöt, joilla tuetaan muun muassa huono-osaisia nuoria, sanoo Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunnan puheenjohtaja Bente Stein Mathisen. Syrjäytymisen ehkäisemistä koskevan alkuperäisen ehdotuksen teki Pohjoismaiden neuvoston sosiaalidemokraattinen ryhmä viime syksynä, ja neuvoston hyvinvointivaliokunta päätti nyt lähteä edistämään asiaa vuoden ensimmäisessä kokouksessaan Reykjavikissa. Käytännössä Pohjoismaiden ministerineuvoston halutaan vahvistavan malleja ja kannustimia, jotka poikivat sosiaalisia investointeja ja ennalta ehkäisevää työtä syrjäytymisen torjumiseksi.
Nuoret ja muut syrjäytyneiden ryhmät
Syrjäytyminen kattaa käsitteenä ihmiset, jotka eivät koe yhteiskunnallista osallisuutta ja joiden fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi on siksi uhattuna. Erityisen haavoittuvia ryhmiä ovat maahanmuuttajat, psyykkisesti sairastuneet, vammaiset ja päihdeongelmaiset henkilöt tai sosiaalisesti kuormittuneista ympäristöistä tulevat nuoret. Näille hyvin erilaisille ihmisille on yhteistä se, että he elävät yhteiskunnassa, joka ei aina vastaa heidän tarpeisiinsa. Esimerkiksi syrjäytyneille nuorille on usein tunnusomaista se, että he ovat keskeyttäneet koulun ja ovat ulkona järjestöelämästä. Heillä on usein myös heikkoresurssiset vanhemmat ja kytevä epäluottamus omaan tulevaisuuteen ja paikkaan yhteiskunnassa. Nuorten Pohjoismaiden neuvoston jäsen Anna Falkenberg suhtautuu myönteisesti syrjäytymisen ehkäisytyön tavoitteisiin ja toteaa näin:
– On tärkeää keskittyä ennaltaehkäisyyn ja erilaisiin nuorisoryhmiin. Mitä aikaisemmin toimia toteutetaan, sitä parempia ovat tulokset yksittäisten nuorten ja koko yhteiskunnan kannalta.
Sosiaalisia investointeja ja ennaltaehkäisyä
Pohjoismaiden neuvoston hyvinvointivaliokunta perustaa työnsä strategiaselvitykseen ”Tiedolla tehoa käytännön toimiin”. Selvitys sisältää 14 ehdotusta sosiaalialan pohjoismaisen yhteistyön kehittämisestä. Hyvinvointivaliokunnan syrjäytymistyön keskiössä on erityisesti kaksi ehdotusta, jotka koskevat sosiaalisia investointeja ja ennaltaehkäisyä. Sosiaalisilla investoinneilla pyritään luomaan järjestelmiä, jotka tarjoavat uusia ja pitkäjänteisiä ratkaisuja. Niiden hyödyt eivät kuitenkaan näy viivan alla lyhyellä aikavälillä, ja ratkaisuja voi myös olla vaikea konkretisoida esimerkiksi kansalaisille. Ennaltaehkäisyssä on yksinkertaisesti kyse siitä, että toimitaan ennen vahingon sattumista. Tätäkin työtä on kuitenkin vaikea konkretisoida, koska miten voidaan mitata tarkasti sellaista, mitä ei ole tapahtunut?
Jaetaan toimivia ratkaisuja ja torjutaan toimimattomat
Haasteita siis riittää. Juuri tämän vuoksi Pohjoismaiden neuvosto toivoo Pohjoismaiden ministerineuvoston edistävän järjestelmiä ja panostuksia, jotka johtavat sosiaalisiin innovaatioihin ja ennaltaehkäisyyn syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Niitä tulisi sen jälkeen jakaa strategiaselvityksen moton mukaisesti: jaetaan toimivia ratkaisuja ja torjutaan toimimattomat. Tämä hyödyttäisi yksilöitä ja toisi myös yhteiskunnalle taloudellista hyötyä. Esimerkiksi norjalaiset tutkimukset osoittavat, että jokainen toisen asteen koulutuksen suorittava oppilas tuottaa yhteiskunnalle lähes miljoona kruunua.
Tukea YK:n kestävyystavoitteille
Pohjoismaisen yhteistyön tavoitteena on tehdä Pohjolasta maailman integroitunein alue. Syrjäytymisen ehkäisy auttaa tavoitteen saavuttamisessa ja tukee samalla YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman kestävän kehityksen tavoitteita. Erityisesti se tukee tavoitetta 10: Vähennetään yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja edistetään kaikkien sosiaalista, taloudellista ja poliittista osallistumista iästä, sukupuolesta, vammaisuudesta, rodusta, etnisyydestä, alkuperästä, uskonnosta tai taloudellisesta tai muusta asemasta riippumatta.
NordenBladet — Selvitys virallisen koira- ja kissarekisterin perustamisesta Suomeen on valmistunut. Rekisteri tullaan perustamaan, mutta ensi vaiheessa vain koirien osalta. Rekisterin edellyttämä lainsäädäntötyö tullaan käynnistämään tämän vuoden aikana.
”Koirarekisterin perustaminen ja koirien tunnistusmerkinnän säätäminen pakolliseksi on merkittävä askel koirien paremman terveyden ja hyvinvoinnin puolesta. Koirien pakollisella tunnistusmerkinnällä haluamme erityisesti ehkäistä pentutehtailua ja laitonta maahantuontia, sekä helpottaa irrallaan tavattujen koirien palauttamista”, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.
Maa- ja metsätalousministeriö on linjannut, että rekisterin perustamisessa tultaisiin ensisijaisesti selvittämään mahdollisuus käyttää apuna yksityistä toimijaa, joka huolehtii sekä tietojärjestelmästä että rekisterin edellyttämästä tietokannasta. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että eläimen omistaja tekisi rekisteröinnin yksityisen toimijan järjestelmään, jossa rekisterin pakolliset viranomaistiedot ja yksityisen toimijan tiedot pidettäisiin luotettavasti erillään tietosuoja-asetuksen edellyttämällä tavalla. Lainsäädännön mukainen virallinen rekisterinpitäjä olisi kuitenkin Ruokavirasto. Näin kustannukset rekisterin perustamisessa saataisiin pysymään kohtuullisina.
Ruokavirasto tulee kilpailuttamaan hankkeen etsiessään sopivaa tahoa viranomaista avustavaan rooliin.
Selvityksessä toisena vaihtoehtona oli malli, jossa keskustietokanta olisi Ruokavirastossa, mutta tietojen päivitys tapahtuisi yksityisen toimijan tai yksityisten toimijoiden tietokannoista keskustietokantaan. Kolmannessa vaihtoehdossa tietojen päivitys tapahtuisi suoraan Ruokaviraston ylläpitämään keskustietokantaan.
Uuden rekisterin kilpailutus, kehitystyö ja käyttöönotto vaatii aikaa. Lisäksi tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvät vaatimukset tulee tarkoin selvittää. Näillä näkymin rekisteri saadaan käyttöön aikaisintaan vuonna 2022.
”Koirien pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti luovat pohjaa lainsäädännön laajentamiseen myös kissoille. Suomen on jo korkea aika edetä asiassa, sillä koirien tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä on jo säädetty useissa Euroopan maissa.” ministeri Leppä toteaa.
Koirarekisterin perustamista esitettiin selvitettäväksi viime syksynä eduskunnalle annetussa esityksessä eläinten hyvinvointilaiksi. Selvityksen teki selvityshenkilö Reetta Stjerna MMM:n toimeksiannosta. Se on kokonaisuudessaan luettavissa tässä pdf 881kB .
NordenBladet —Poliitikon työ on ongelmanratkaisua, emmekä selviä siinä tehtävässä ilman parasta mahdollista tietoa. Poliittisen päätöksenteon tulee perustua tutkittuun tietoon. Päätöksenteon valmistelussa käydään paljon erilaisia keskusteluja ja usein aiheena on kysymys, kenen tieto on kaikista luotettavinta.
Tutkijakoulutuksen saaneena poliitikkona olen itse tottunut luottamaan tieteelliseen tutkimustietoon. Demokratiassa jokainen edustaja voi itse valita, keneen tai mihin luottaa.
Kerron teille erään vanhan tapauksen, jonka aikana hyvin kävi ilmi, miten kansanedustajat voivat arvioida tutkimustiedon merkitystä.
Kymmenisen vuotta sitten alkoi tulla viestejä, että moni kuluttaja olisi kiinnostunut ostamaan raakamaitoa, jota silloisen elintarvikelain mukaan ei saanut myydä tai valmistaa. Raakamaitoa halusivat Kallion hipsterit, mutta myös monet laktoosi-intolerantikot, joille pastöröimäton maito jostakin syystä sopii. Maitotilallisille tämä oli uusi tulonlähde, joten yhdessä MTK:n kanssa he tukivat elintarvikelain muutosta. Kauppa ja kuluttajajärjestöt kannattivat myös asiaa.
Ministeriössä alettiin valmistella asiaa ja lopulta hallituksen esitys tuli eduskuntaan käsiteltäväksi. Valiokunnassa kuultiin etujärjestöjä, mutta myös parhaita tieteellisiä asiantuntijoita.
Nämä ajattelivat täysin toisin. Muun muassa jokainen lääkärikoulutuksen saanut tutkija vastusti muutosta. Sitä ei missään nimessä tule tehdä, koska raakamaito saattaa levittää bakteereja ja aiheuttaa listerioosi- nimistä tautia.
Tutkimusevidenssi tästä oli erittäin vahva, mutta valiokunta päätti siitä huolimatta sallia raakamaidon valmistamisen. Toimivatko nämä kansanedustajat siis vastuuttomasti, vastoin kansalaisten etua ja parasta mahdollista tietoa?
Tämä esimerkki on mielenkiintoinen, koska se paljastaa jotakin hyvin olennaista poliittisesta päätöksenteosta.
Päätöstä tekemässä ollut edustaja kertoi minulle, että hän arvioi vapauden tärkeämmäksi arvoksi kuin mahdollisen riskin. Hänen mielestään niin kuluttajan vapaus saada ostaa haluamiaan tuotteita kuin tuottajan vapaus harjoittaa elinkeinoaan painoivat harkinnassa enemmän kuin tutkijoiden esille tuoma riski.
Päätöksentekotilanteessa vastakkain eivät siis olleet tieteellinen tutkimustieto ja etujärjestöjen tavoitteet vaan vapauden kaltainen moraalinen arvo toista arvoa vastaan.
Politiikassa usein tapahtuu näin. Kansanedustajat saavat jatkuvasti ristiriitaisia signaaleja ja kuulevat joskus hyvinkin eri tavoin ajattelevia asiantuntijoita. Päätöstä ympäröivä tieto on hyvin harvoin täysin koherenttia ja varmaa. Siinä on lähes aina säröjä, jotka vain lisääntyvät, mitä pidemmälle asian käsittelyssä edetään.
Tutkijatkin aika harvoin ovat täysin saman mielisiä ja kansanedustajat joutuvat aina pohtimaan, kenen tietoon oikein pitäisi luottaa. Tällaisessa harkinnassa kansanedustajat voivat luottaa vain omiin arvoihinsa. Päätöksenteossa koskaan kyse ei ole vain faktoista vaan aina myös arvoista ja etiikasta. Perimiltään oikeastaan ihmiskäsityksestä.
Me ihmiset elämme maailmassa, joka on täynnä mitä erilaisempaa tietoa. Kaikkia asioita emme itse voi kokea, testata tai todistaa vaan joudumme luottamaan siihen, mitä kuulemme ympäriltämme tai luemme vaikkapa tutkimuksista.
Meistä jokaisella on omat kognitiiviset auktoriteettimme, joiden tuottamaa tietoa pidämme erityisen luotettavana. Mitä vähemmän jostakin asiasta tiedämme, sitä enemmän joudumme luottamaan auktoriteetteihin.
Demokratiaan kuuluu se, että poliittisella päätöksentekijällä on kuitenkin vapaus oman harkintansa mukaan tehdä parhaita mahdollisia päätöksiä.
Entinen eduskunnan varapuhemies Viljami Kalliokoski pohti aikoinaan hyvin mielenkiintoisella tavalla kansanedustajan vapautta ja vastuuta. Hän sanoi näin:
”Kansanedustaja on velvollinen antamaan asiantuntijan esittämälle mielipiteelle kaiken huomion ja tunnustuksen, mutta hän on velvollinen myöskin oman käsityksensä mukaan harkitsemaan asiaa, vaikka se saattaa tuntua röyhkeältä silloin kun edustaja ei ole varsinainen asiantuntija. Jos edustajan oma käsitys sanoo, että asiantuntijan esittämän käsityksen mukaisesti asia ratkaisemalla ei päästä parhaaseen mahdolliseen tulokseen, on edustaja velvollinen pyrkimään ratkaisuun toista tietä kuin asiantuntijat ovat asialle viitoittaneet.”
Niin paljon nykyään puhutaan oikeuksista, että on hienoa välillä kuulla jotakin myös velvollisuuksista. Tutkijoiden velvollisuutena on tehdä parasta mahdollista tutkimusta ja tuottaa luotettavinta mahdollista tietoa.
Kansanedustajien velvollisuutena on arvioida sitä omien arvojensa näkökulmasta ja samalla etsiä koko yhteiskunnan suurinta mahdollista etua.
Siteeraan Väinö Voionmaata, joka historiantutkimuksen professorina oli humanistisen tieteen asiantuntija, mutta myös kokenut parlamentaarikko:
”Emme voi yhteiskunnallisia asioita aina muuttaa lääketieteen väitöskirjojen mukaan, sillä mielipiteet silläkin alalla vaihtelevat. Lääketieteelliset tutkimukset ovat huomioonotettavia seikkoja, mutta yhteiskunnallisissa asioissa yhteiskunnan kokemuksen, yhteiskunnan oman edun ja yhteiskunnan tarpeen täytyy olla ratkaisevia.”
Mitä lähempänä tutkimustyö on yhteiskunnan tarpeita, sitä suurempaa on sen vaikuttavuus. Arto Mustajoen sanoin ”tieteelle ei voi olla haitaksi, jos siitä on hyötyä.”
Hyvää perustutkimusta tarvitaan ja se on tieteen ydin. Päätöksentekijät tarvitsevat kuitenkin myös soveltavaa tutkimustietoa yhteiskunnan ongelmista ja mahdollisuuksista. Ongelmat kyllä tunnistamme, teiltä tutkijoilta toivomme ratkaisuehdotuksia niiden korjaamiseksi.
Yhteiskuntaa parhaiten kehitetään yhdessä. Meidän poliitikkojen tulee kunnioittaa tieteen vapautta ja toivon tutkijoiden kunnioittavan kansan valtaa, vaikka päätöksemme eivät aina voikaan kaikille olla mieluisia.
Tehtävämme ovat erilaiset, mutta päämäärämme on yhteinen. Menestyvä Suomi ja hyvä elämä jokaiselle suomalaiselle.
(Blogi perustuu Strategisen tutkimuksen vuosikonferenssissa 14.2.2019 pitämääni puheeseen.)
