NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö kuulee kevään aikana laajasti kansalaisia EU:n maatalouspolitiikan (CAP) uudistamisesta, joka on parhaillaan meneillään. Uuden kauden on määrä alkaa vuoden 2021 alussa. Kaikille asiasta kiinnostuneille tarkoitettu Ota kantaa –kysely on avautunut ja jatkuu 31. maaliskuuta saakka. Kysely löytyy suomeksi osoitteesta otakantaa.fi ja ruotsiksi dinasikt.fi.
Ota kantaa –kyselyssä ministeriö haluaa kuulla kansalaisia laajasti ruuantuotannosta, maatalouspolitiikasta sekä ympäristöasioista maataloudessa. Tuloksia käytetään Suomen CAP-linjausten valmistelussa.
Suomen CAP-suunnitelmaa valmistellaan laajalla rintamalla MMM:n asettamissa työryhmissä ja ministeriön koolle kutsumissa työpajoissa. Kansalaisten kuuleminen verkkokyselyllä ja viljelijöiden kuuleminen maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän vetämissä CAP-kiertuetilaisuuksissa on osa kansallista valmistelua. Ministerin CAP-kiertue on vieraillut neljällä paikkakunnalla ja on nyt puolivälissä. Kiertueen ensisijainen kohderyhmä ovat maatalousyrittäjät, mutta myös muut sidosryhmät ovat tervetulleita.
Tilaisuuksissa ministeri Leppä esittelee CAP-uudistuksen valmistelua EU:ssa ja Suomessa. Tämän jälkeen yleisö voi vastata älypuhelimilla kyselyyn, jonka tulokset ovat välittömästi kaikkien nähtävissä. Tulokset otetaan talteen ja niitä hyödynnetään myöhemmin. Tilaisuuksien jälkipuoliskolla yleisö voi kysyä ja esittää mielipiteensä uudistuksesta. Kysymyksiä ministerille voi tehdä myös etukäteen osoitteessa www.mmm.fi/cap27/ajankohtaista.
CAP-suunnitelmasta tehdään ympäristöarviointi osana suunnitelman ennakkoarviointia. Ympäristöarvioinnin valmisteluun liittyvä kansalaisten ja viranomaisten kuuleminen käynnistyy myös kevään aikana. Nyt julkistettu Otakantaa.fi-kysely on osa sitä.
NordenBladet —Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta, maa- ja metsätalousvaliokunta, tulevaisuusvaliokunta ja ympäristövaliokunta järjestivät julkisen kuulemisen Suomen kestävän kehityksen politiikan tilasta ja muutospoluista perjantaina 15. helmikuuta. Tallenne tilaisuudesta on nähtävissä verkossa myöhemmin tänään.
Avauspuheenvuorot:
Matti Vanhanen, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja
Anne Kalmari, maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja
Stefan Wallin, tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja
Satu Hassi, ympäristövaliokunnan puheenjohtaja
Valiokuntien kuultavina olivat:
Sami Pirkkala, valtioneuvoston kanslia
Satu Lähteenoja, Demos Helsinki
Kaisa Korhonen-Kurki, Helsingin yliopisto, HELSUS
Annukka Berg, Suomen ympäristökeskus
Matti Ylönen, Helsingin yliopisto, HELSUS
Valiokunnat järjestivät tilaisuuden yhteistyössä Suomen kestävän kehityksen politiikkaa arvioineen POLKU2030-hankkeen kanssa.
NordenBladet —Maa- ja metsätalousministeriö ja Etelä-Savon ELY-keskus tukevat sinisen biotalouden digitaalisia ratkaisuja lähes miljoonalla eurolla tarkoituksenaan edistää teknologisia innovaatioita ja digitalisaatiokehitystä siniseen biotalouteen perustuvassa liiketoiminnassa. Rahoitettavilla hankkeilla pyritään löytämään ratkaisuja muun muassa tiedon automaattiseen hankintaan ja sen laajempaan ja älykkäämpään hyödyntämiseen.
Rahoitusta myönnetään muun muassa hankkeille, joiden tarkoituksena on edistää automaatioon perustuvia toimintatapoja osana liiketalouden prosesseja. Rahoituksella tuetaan esimerkiksi alustatalouden kaltaisten uusien teknologioiden hyödyntämistä vesiturvallisuuden parantamisessa ja vesiluonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvassa liiketoiminnassa. Rahoitettavilla hankkeilla pyritään luomaan ratkaisuja, jotka uudistavat nykyisiä toimintatapoja ja luovat siniseen biotalouteen perustuvaa kasvua teknologisen kehityksen tarjoamien mahdollisuuksien avulla. Hankkeissa edistetään myös yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä sekä kansainvälistymistä.
– Suomessa on valtavasti veteen ja vesiluonnonvaroihin liittyvää osaamista. Vesi on suomalaisille yrityksille erinomainen kasvun ja kansainvälistymisen mahdollisuus. Potentiaaliinsa nähden suomalainen veteen liittyvä liiketoiminta on kuitenkin vielä melko vaatimatonta, minkä takia rahoituksella halutaan vauhdittaa innovatiivisen liiketoiminnan ja yrittäjyyden kasvua, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.
Hankkeita hallinnoi Etelä-Savon ELY-keskus. Hakemuksia tuli yhteensä 24, joista viisi hanketta rahoitetaan. Hankkeiden rahoittaminen on osa Juha Sipilän hallituksen biotalouden kärkihanketta.
Sinisellä biotaloudella tarkoitetaan uusiutuvien vesiluonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen perustuvaa liiketoimintaa. Sinisen biotalouden kansallinen kehittämissuunnitelma valmistui vuonna 2016. Suunnitelman visiona on, että sininen biotalous on vuoteen 2025 mennessä vahva kasvusektori ja yritystoiminta kehittyy sopusoinnussa vesiympäristön hyvän tilan kanssa. Kärkihankkeessa on laadittu myös sinisen biotalouden tutkimus- ja osaamisagenda, jonka yhtenä tavoitteena on löytää potentiaalisia liiketoiminta-alueita, joissa suomalaisilla yrityksillä ja osaamisella on kansainvälisen kasvun mahdollisuuksia.
Rahoitettavat hankkeet ja toteuttajat
1. Digitaaliset ratkaisut ja liiketoimintakonseptit patoaltaiden sekä patojen laajan turvallisuuden varmistamisessa
Hankkeessa luodaan patoihin ja patoaltaisiin liittyvä suomalaiseen osaamiseen perustuva uudenlainen liiketoimintakonsepti ja monistettava kokonaisratkaisu patoihin liittyviin turvallisuus- ja ympäristöhaasteisiin tai muihin vastaaviin ongelmiin. Kohdemaina ovat erityisesti Kiina ja Kazakstan.
Rahoitus: 200 000 euroa
Hankkeen toteuttaja: KaukoInternational Oy
2. Modernit onlinemittaukset vesiturvallisuuden varmistamiseen – nesteprosessien digitalisaatio ja koneoppiminen osana vesitalouden kehitystä
Hankkeessa kehitetään mittaus- ja anturointiteknologiaa talousveden laatuongelmien ajantasaiseen havaitsemiseen sekä järjestelmän kaupallista soveltuvuutta.
Rahoitus: 190 500 euroa
Hankkeen toteuttaja: Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy
3. Vesivarojen mittausten ja havainnoinnin digitalisaatio – Uusien mittausteknologioiden älykäs hallinta VEMIDI
VEMIDI hankkeessa toteutetaan uusia teknologioita hyödyntävä ympäristömonitorointijärjestelmä, jolla voidaan kerätä mittaus- ja ohjaustiedot reaaliaikaisesti.
Rahoitus: 216 300 euroa
Hankkeen toteuttaja: Suomen ympäristökeskus
4. Tekoäly ja IoT- vesiriskien ja vesivarojen hallinnassa (ÄlyVesi)
ÄlyVesi hankkeessa tunnistetaan koneoppimisen ja tekoälyn soveltamismahdollisuuksia vesivarojen hallinnassa ja kokeillaan syväoppimiseen perustuvaa vedenkorkeuden ennustamista.
Rahoitus: 196 000 euroa
Hankkeen toteuttaja: Suomen ympäristökeskus
Hankkeessa selvitetään, miten erilaiset kuormituslähteet kuten asutus, peltoviljely, kotieläintalous ja pintavesistöt voivat vaikuttaa pohjavesiin ja pystytäänkö jatkuvilla mittauksilla tuottamaan vesiturvallisuuden kannalta hyödyllistä tietoa.
Rahoitus: 118 832 euroa
Hankkeen toteuttaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
NordenBladet — Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio pohtii blogissaan elintarvikealain kokonaisuudistukseen liittyvää omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan suhdetta.
Lue blogi:
Vanhustenhoitoa koskevassa keskustelussa on pohdittu yritysten omavalvonnan ja työn tilaajan valvonnan suhdetta. Kirjoituksissa on viitattu myös muiden hallinnonalojen omavalvontavelvoitteisiin. Yksi näistä on elintarvikevalvonta.
Eduskunnassa juuri käsittelyssä olevan elintarvikelain kokonaisuudistuksen keskiössä on yritysten omavalvonta. Asia ei ole uusi, sillä käytännössä jokaisen yrityksen tuottaman, jalostaman tai myymän elintarvikkeen turvallisuuden ja laadun pohjana on jo pitkään ollut todennettu vastuu omasta työstä. Käytännössä se näkyy laatujärjestelmien mukaisena toimintana, näytteenottoina, tutkimuksina, mittauksina ja tulosten kirjaamisina. Viranomaisen tehtävänä on osaltaan varmistaa, että näin käytännössä myös tapahtuu.
Viranomaisvalvonnan perustana ovat riskit elintarvikkeen turvallisuudelle. Tuotteet ovat näiden riskien suhteen erilaisia ja niin ovat tuotannon eri vaiheetkin. Vuosikymmenten varrella olemme oppineet entistä enemmän näistä riskeistä ja siitä, mihin viranomaisvalvontaa tulee kohdentaa. Myös paikallistasolla kerrytetty kokemus eri yritysten sitoutuneisuudesta omavalvontaan on ensiarvoisen tärkeää. Kyse on yksinkertaisesti siitä, kuinka käytettävissä olevat viranomaisresurssit voidaan kohdentaa tehokkaasti sekä veronmaksajien että yritysten rahan että riskin suhteen.
Kun kaikki menee hyvin, keskustelu kääntyy kuitenkin usein siihen, että viranomaisvalvontaa on liikaa. Lainsäädäntö tai sen toimeenpano on liian byrokraattista ja maksaa liikaa. Ongelmatilanteissa taas keskustelu kääntyy päälaelleen eli helposti siihen, että kysytään mikseivät viranomaiset valvo riittävästi. Tästä on meillä Suomessakin monia esimerkkejä elintarvikkeista löytyneistä lasinsiruista rehutehtaan salmonellalöydöksiin. Oma lukunsa on EU:n sisämarkkinakauppa, jossa yritysten oma vastuu todellakin korostuu jokaisessa jäsenmaassa, kun tavarat liikkuvat vapaasti.
Suomessa on mielestäni hyvä, yhteinen näkemys työnjaosta koko elintarvikeketjun matkalta. Se näkyi myös lausunnoissa uutta elintarvikelakiehdotusta valmisteltaessa. Tämä ei kuitenkaan takaa sitä, että aivan kaikki yritykset toimisivat aina lainsäädännön velvoitteiden mukaisesti. Monissa kriisitilanteissa olenkin sanonut, että kyllä minä ottaisin paljon enemmän virkamiehiä valvontatehtäviin, mutta en usko, että tulemme saamaan rutkasti lisärahaa siihen. Hyvä osoitus tästä on sekin, että ainoa asia, josta elintarvikelain valmistelussa oli eri näkemyksiä, olivat valvontamaksut.
Käytännössä kyse on mielestäni kahdesta perusasiasta. Tärkein on omavalvonnan perustana oleva ammattitaito ja samalla vastuu omasta työstä. Olen viimeisten vuosien aikana kuullut varmaan tuhansia kertoja, että Suomessa pärjäämme vain laadulla emme määrällä. Jos yritys ei itse kanna vastuuta omasta työstään ja tuotteestaan, emme voisi puhua sanallakaan laadusta.
Hienoimpia hetkiä eri puolilla maailmaa suomalaisten elintarvikeyritysten kanssa kulkeneena ovat ne, kun näen, kuinka ylpeinä edustajat esittelevät omia tuotteitaan. Kunnioituksesta oman yrityksen työtä ja omia tuotteita kohtaan.
Toinen perusasioista on löytää oikea tasapaino yrityksen oman työn ja viranomaisvalvonnan kesken. Siihen tarvitaan kuvaamaani käytännön kokemusta ja ammattitaitoa molemmin puolin. Valvontaa ei kannata kohdentaa sinne, jossa asiat ovat aina olleet hyvin.
Keskinäinen luottamus on pohjana Suomessa mielestäni poikkeuksellisen hyvin toimivassa poikkeamatilanteiden hoidossa. Jos teknisen tai inhimillisen virheen vuoksi elintarvike on vedettävä pois markkinoilta, se tapahtuu välittömästi ja siitä kerrotaan avoimesti sekä viranomaisille heidän toimenpiteitään varten, että median välityksellä kuluttajille. Tällä avoimuuden ja yhdessä tekemisen tiellä on hyvä jatkaa.
Mahdollisuutta ylpeyteen omasta työstä tarvitsemme nykyistä enemmän muuallekin. Kyse ei ole vain vanhusten tai lastenhoidon ammattilaisten mahdollisuudesta siihen työnsä keskellä, jota me kaikki kansalaisina taatusti toivomme. Samaa tarvitsemme esimerkiksi rakennusalalle, jossa oman kokemukseni mukaan ehdottomasti paras lopputulos oli talonrakennusprojektissamme häneltä, joka sanoi työnsä päätteeksi: ”tästä tuli hyvä, koska minä sen tein”.
Kuva: Jaana Husu-Kallio (Sari Gustafsson/ MINISTRY OF AGRICULTURE AND FORESTRY)
Lähde: Jaana Husu-Kallion Blogi
NordenBladet — Mikä sinisessä biotaloudessa on ajankohtaista juuri nyt? Mitä kärkihankkeissa tapahtuu keväällä 2019? Sinisen biotalouden kärkihanketilaisuus kokoaa yhteen hanketoteuttajat sekä uusista ratkaisuista ja innovaatioista kiinnostuneet kuulijat.
Tilaisuus on osa sinisen biotalouden kansallisen kehittämissuunnitelman toimeenpanoa, johon on varattu yhteensä 5 miljoonaa euroa. Hallituksen kärkihankkeella on rahoitettu useita sinisen biotalouden hankkeita, jotka liittyvät ravinteiden ja energian hyödyntämiseen, vesistömatkailun uusiin palvelukonsepteihin, vesialan kansainvälistymiseen ja digitalisaatioon. Kärkihankkeen toimenpiteitä on edistetty myös muulla rahoituksella, esimerkiksi kalatalouden innovaatio-ohjelmia on tuettu Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta.
Aika: Pe 15.3. klo 10.00–13.00 (lounas klo 12.00–13.00) Paikka: Pressiaula, Kanavakatu 3, Helsinki
Tilaisuuden avaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
Tilaisuuden tarkoituksena on luoda tilannekatsaus sinisen biotalouden uusimpiin hankkeisiin ja auttaa sinisen biotalouden toimijoita verkostoitumaan. Tilaisuudessa esitellään meneillään olevia hankkeita sekä keskustellaan sinisen biotalouden mahdollisuuksista ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.
Tilaisuudessa kartoitetaan hankkeiden välisiä mahdollisia synergioita ja pohditaan, millä alueilla ja ratkaisuilla on potentiaalia skaalautumiseen, monistettavuuteen ja kansainvälisyyteen. Lisäksi kuullaan hanketoteuttajien visioita tulevaisuudesta ja otetaan vastaan heidän toiveitaan hallinnon suuntaan.
Tervetuloa kuulemaan sinisen biotalouden kärkihankkeista ja verkostoitumaan alan asiantuntijoiden kanssa!
NordenBladet —Eduskunnan täysistunnon ensimmäisessä käsittelyssä oli torstaina hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain muuttamisesta (HE 320/2018). Käsittelyn pohjana oli perustuslakivaliokunnan mietintö (PeVM 12/2018 vp).
Hallituksen esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolain muuttamista siten, että säännökset Ahvenanmaan maakunnan taloudenhoidosta pääosin uudistetaan. Lisäksi säännöksiin ehdotetaan eräitä lakiteknisiä ja vähäisiä terminologisia muutoksia. Ehdotus rakentuu Ahvenanmaan itsehallintolain kokonaisuudistuksen yhteydessä sovittuun ratkaisuun Ahvenanmaan maakunnan taloudesta ehdotettavasta sääntelystä.
Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2021. Perustuslakivaliokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 320/2018 vp sisältyvän lakiehdotuksen ja että eduskunta hyväksyy yhden valiokunnan lausuman: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimiin Ahvenanmaan itsehallintolain kokonaisuudistuksen toteuttamiseksi.” Mietintöön sisältyi yksi vastalause.
NordenBladet — Eduskunnan puhemiesneuvosto on päättänyt ehdottaa täysistunnolle, että siviili- ja sotilastiedustelua koskevat asiat lähetetään takaisin hallinto- ja puolustusvaliokuntiin, joille perustuslakivaliokunnan tulee antaa lausunto.
Virkamiestyönä on käyty läpi hallintovaliokunnan ja puolustusvaliokunnan tiedustelua koskevissa mietinnöissä ehdotetun sääntelyn yhdenmukaisuus perustuslakivaliokunnan lausunnoissa asetettujen vaatimusten kanssa.
Selkeitä puutteita ei ole selvityksessä tullut esille, mutta mietinnöissä ehdotetun sääntelyn yksityiskohdista on tullut esille seikkoja, joita voidaan mahdollisesti tulkita eri tavoin. Tällaisia ovat syrjintää koskeva sääntely ja tekninen laitetarkkailu.
Virkamiestyönä näihin ei voida ottaa lopullista kantaa, vaan toimivalta arvion tekemiseksi on vain perustuslakivaliokunnalla.
Tiedustelulainsäädäntö on tärkeä Suomen turvallisuudelle. Sen tarpeellisuudesta ja kiireellisyydestä on eduskunnassa yksimielisyys. Kun kysymys on perusoikeuksien toteutumisesta, asia on valmisteltava erityisen huolellisesti, puhemies Paula Risikko sanoo.
NordenBladet —Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä (StVM 33/2018 vp) kansalaisaloitteesta, jossa ehdotetaan, että vakuutuslääkäreiden oikeus olla noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä annetun lain mukaisia muotosäännöksiä tulee poistaa.
Valiokunta pitää vakuutuslääkäreiden lausuntoihin liittyviä kansalaisten kokemuksia lausuntojen epäoikeudenmukaisuudesta ja epäluottamusta päätöksenteon riippumattomuuteen huolestuttavina. Ongelmallisia ovat erityisesti tilanteet, joissa hakijaa hoitaneiden lääkäreiden lausunnot ja johtopäätökset eroavat korvausratkaisusta eikä hakija saa riittävästi tietoa päätöksen taustalla olevista syistä.
Valiokunta toteaa, että aloitteessa ehdotettu lainmuutos ei vaikuttaisi asiantuntijalääkärin velvollisuuksiin tai häneen kohdistuvaan valvontaan, eikä tämän vuoksi pidä tarkoituksenmukaisena lain muuttamista aloitteessa ehdotetulla tavalla. Valiokunta ehdottaa, että eduskunta hylkää kansalaisaloitteen lakiehdotuksen, mutta toteaa, että kansalaisaloite tuo merkittävällä tavalla esille seikkoja, joiden perusteella vakuutuslääkärijärjestelmää on edelleen arvioitava ja kehitettävä kansalaisten oikeusturvan ja järjestelmän hyväksyttävyyden parantamiseksi.
Valiokunta ehdottaa eduskunnan täysistunnon hyväksyttäväksi lausuman, että valtioneuvosto valmistelee esityksen vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaamiseksi ja antaa eduskunnalle ehdotukset lainsäädännön muutoksiksi vuoden 2020 kevätistuntokaudella. Tässä yhteydessä on myös selvitettävä vakuutuslääkäreiden lausuntojen muotovaatimusten kirjaamista lainsäädäntöön.
NordenBladet — Eduskunnan lähetekeskustelussa oli tänään hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi veteraanietuuksien tasokorotuksiksi (HE 322/2018).
Esityksessä ehdotetaan, että veteraanietuuksia eli rintamasotilaseläkelain mukaista rintamalisää, ylimääräistä rintamalisää, ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain mukaista rintamalisää sekä vammaisetuuslain mukaista veteraanilisää korotetaan sen verran kuin kansaneläkeindeksin korotus olisi etuuksia korottanut vuonna 2019.
Etuudet on sidottu kansaneläkeindeksiin ja kansaneläkeindeksi on jäädytetty vuodeksi 2019. Ilman ehdotettua muutosta veteraanietuuksia ei korotettaisi. Nyt niihin ehdotetaan noin 1,2 prosentin korotus. Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2019.
NordenBladet — Eduskunta hyväksyi toisessa käsittelyssä sakon muuntorangaistuksen määräämistä koskevan sääntelyn muuttamisen äänin 154-22. Käsittelyn pohjana oli lakivaliokunnan mietintö 16/2018.
Toistuvasti samankaltaisiin rikkomuksiin syyllistyneen henkilön sakkorikos on jatkossa käsiteltävä tuomioistuinmenettelyssä. Toistuvuus tarkoittaa seitsemää samankaltaista sakkorikosta vuoden sisällä. Tuomioistuimen määräämät sakot, joita ei saada perityksi, ovat muunnettavissa vankeudeksi, mutta poliisin määräämät sakot eivät.
Lakiuudistuksen tarkoituksena on vahvistaa rangaistusjärjestelmän uskottavuutta. Esityksen mukaan poliisin tulisi ohjata sakkorikos käräjäoikeuden käsiteltäväksi silloin, kun toistuvasti sakkoja saaneen henkilön toiminta osoittaa piittaamattomuutta.
