NordenBladet — Haluatko perehtyä tarkemmin eduskuntavaaleihin? Tervetuloa ajankohtaiseen koulutukseen!
Haluatko perehtyä tarkemmin eduskuntavaaleihin? Tervetuloa ajankohtaiseen koulutukseen!
Äänestyspäivää edeltää monia vaiheita alkaen vaalipiirijaon vahvistamisesta ja ehdokasasettelusta. Äänestyspäivän jälkeen vaalitulos vahvistetaan ja uusi eduskunta voi aloittaa työnsä.
Koulutuksessa käydään läpi vaaleihin liittyvää tietoa mm. Eduskuntavaalit-tietopaketin ja Vaalit.fi-sivuston avulla.
Voit halutessasi ottaa mukaan kannettavan tietokoneen tai mobiililaitteen esiteltäviin sivustoihin tutustumista varten. Koulutusaineisto julkaistaan verkossa koulutuksen jälkeen.
Eduskunnan kirjaston osoite on Aurorankatu 6, Helsinki. Ulko-ovet aukeavat klo 9.00.
Lisätietoa: informaatikko Päivi Erkkilä, puh. 09 432 3421 tai etunimi.sukunimi@eduskunta.fi.
NordenBladet — Palkka-avoimuutta selvittänyt työryhmä julkaisi loppuraporttinsa 2. huhtikuuta. Kolmikantainen työryhmä käsitteli yksityisen sektorin työntekijän oikeutta saada samaa tai samanarvoista työtä tekevän työntekijän palkkatiedot silloin, kun tilanteessa epäillään palkkasyrjintää.
Työryhmä käsitteli myös henkilöstön edustajan tiedonsaantioikeuksia ja palkkakartoituksen sisältöä palkka-avoimuuden näkökulmasta.
Palkka-avoimuus on yksi keino palkkatasa-arvon edistämiseen. Nykytilanteessa yksityisen sektorin työntekijä ei syrjintäepäilytilanteessa voi saada tietoa toisen työntekijän palkasta ilman hänen suostumustaan. Asia voidaan nähdä ongelmallisena työntekijän oikeussuojan näkökulmasta. Euroopan komission läpinäkyvyyssuositus linjaa palkka-avoimuuden tärkeäksi keinoksi syrjinnän torjumisessa ja tasa-arvon edistämisessä.
Työryhmä käsitteli palkkauksen avoimuuteen liittyviä muutostarpeita sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Lisäksi työryhmän tehtävänä oli arvioida lainsäädännöllisiä keinoja palkka-avoimuuden vahvistamiseksi ja kirjata niitä koskevat perustelut.
Näkemykset palkka-avoimuuden kehittämisestä jakaantuivat työryhmässä. Loppuraporttiin on koottu työryhmän osapuolten näkemykset palkka-avoimuutta koskevan lainsäädännön mahdollisista muutostarpeista perusteluineen sekä työryhmässä esitetyt kehittämisehdotukset.
Lokakuussa 2018 julkaistussa palkka-avoimuusselvityksessä selvityshenkilö, tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara arvioi lainsäädännön kehittämistarpeita, ja työryhmän työ perustui palkka-avoimuusselvityksen kehittämisehdotuksiin.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko asetti työryhmän selvittämään palkka-avoimuutta palkkatasa-arvon saavuttamiseksi. Työryhmän toimikausi oli 8.1.-15.3.2019
Etyjin lyhytaikaista vaalitarkkailuoperaatiota Ukrainassa johtanut kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.) pitää presidentinvaalien ensimmäistä kierrosta pääosin hyvin järjestettynä ja askeleena oikeaan suuntaan, mutta tekemistä silti riittää.
”Ensimmäisellä kierroksella ehdokkaat kävivät aitoa kilpailua, mikä antaa hyvän pohjan vilkkaalle ja vireälle toiselle kierrokselle. Toivottavasti tämä rohkaisee Ukrainaa jatkamaan demokraattisen kehityksen polulla eurooppalaisen arvoyhteisömme jäsenenä”, Kanerva totesi maanantaina Kiovassa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Kansainvälisten vaalitarkkailijoiden mukaan Ukrainan lainsäädäntö antaa hyvät valmiudet rehellisten ja vapaiden vaalien järjestämiselle, mutta säädösten noudattaminen jätti vaalikuumeen noustessa monin paikoin toivomisen varaa. Huomautettavaa löytyi muun muassa vaalirahoituksesta ja julkisten varojen käytöstä yksittäisten ehdokkaiden kampanjointiin. Myös äänten ostamisesta on tehty lukuisia rikosilmoituksia.
Eniten ääniä ensimmäisellä kierroksella sai politiikan ulkopuolelta tullut tv-kasvo Volodymyr Zelensky. Toisella kierroksella hänen kilpakumppaninsa on istuva presidentti Petro Porošenko. Vaalipäivä on 21. huhtikuuta.
Etyj ja muut kansainväliset järjestöt pahoittelevat myös sitä, ettei vaaleja voitu järjestää osassa Itä-Ukrainaa tai Krimin niemimaalla, joka kansainvälisen oikeuden näkökulmasta kuuluu Ukrainalle. Venäjä liitti Krimin osaksi itseään vuonna 2014 ja sen tukemat joukot ovat yhä konfliktissa Itä-Ukrainan alueella.
”Me kaikki toivomme, että Ukraina saisi jatkaa yhteiskuntansa kehittämistä rauhan ja turvallisuuden vallitessa kansainvälisesti tunnustettujen rajojensa sisällä”, Kanerva sanoo.
Ukrainan vaaleja tarkkailivat Etyjin ja sen parlamentaarisen yleiskokouksen lisäksi Euroopan neuvoston ja Naton parlamentaarisen yleiskokouksen sekä Euroopan parlamentin valtuuskunnat. Kanerva koordinoi tätä tarkkailijajoukkoa ja toimi vaalitarkkailijoiden ja vaaleja käyvän maan viranomaisten pääasiallisena yhdyshenkilönä.
NordenBladet — Ilmastonmuutos, vesiensuojelu ja ruuantuotannon kestävyys edellyttävät siirtymistä järjestelmään, jossa ravinteet kiertävät. Hallituksen kiertotalouden kärkihankkeessa on kolmen vuoden aikana panostettu vesiensuojeluun ja ravinteiden kierrätykseen yli 30 miljoonalla eurolla. Onko Suomi tavoitteen mukaisesti matkalla ravinne- ja energiaomavaraisuuden mallimaaksi?
Kärkihankkeiden liikkeelle laittama työ on yhä käynnissä, mutta muutos kohti kestävämpää ruokajärjestelmää sekä bio- ja kiertotaloutta on selvästi edistynyt. Monien aiemmin jätteinä pidettyjen materiaalien arvo on noussut. Viime vuosina on entistä selvemmin herätty fosforivarojen rajallisuuteen ja typpilannoitteiden valmistuksen ilmastopäästöihin.
Viime vuonna teetetyn ulkopuolisen arvion mukaan kärkihankkeet ovat parantaneet Suomen osaamista ravinteiden kierrätyksessä ja lisänneet yritysten ja tutkimuksen välistä yhteistyötä. Kiertotalouden kärkihankkeen ottamat edistysaskeleet koskevat syvästi jokaista suomalaista puhtaan veden ja ruuan kautta.
– Yritykset ovat kehittäneet uusia menetelmiä lannan, yhdyskuntajätevesien ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseen ja tuottaneet sivuvirroista kierrätyslannoitevalmisteita, rehuja, kuivikkeita ja energiaa. Kokeilujen joukossa on lupaavia ratkaisuja, joiden kehittäminen jatkuu kärkihankkeen jälkeen, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä uskoo.
Tavoitteena on ravinteiden kierrätyksen avulla saada ravinteet turvallisina kierrätyslannoitevalmisteina takaisin juuri niille pelloille, jotka pystyvät käyttämään ravinteita parhaiten hyväksi. Tekeillä on myös kierrätyslannoitteiden laatujärjestelmä, joka omalta osaltaan edistää uusien lannoitetuotteiden pääsyä markkinoille.
– On kestävän kehityksen mukaista hyödyntää kaikkia saatavilla olevia ravinnevirtoja, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen huomauttaa. – Kunnat ovat tehneet ravinneviisaita valintoja kehittämällä kiertotalouden mukaisia asuinalueita. Jätevesien arvokkaiden ravinteiden talteenoton on oltava arkipäivää, Tiilikainen jatkaa.
Kannattavuutta ja kestävyyttä suljetuilla kierroilla
Eri puolille maata on syntynyt paikallisten maatilojen, elintarvikejalostajien ja bioenergian tuottajien välisiä suljettuja kiertoja, agroekologisia symbiooseja. Näissä verkostoissa yhden yrittäjän jätteen hyödyntää toinen raaka-aineenaan. Lannasta ja muista sivuvirroista syntyy esimerkiksi biokaasua.
– Symbioosi tuo kannattavuutta maatalouteen ja lisää paikallista omavaraisuutta, kun ulkopuolisen energian ja lannoitteiden ostotarve vähenee. Ja sadot jopa paranevat, ministeri Leppä kuvaa. – Yhteistyön lisääntyessä myös sosiaalinen kestävyys paranee, ympäristön kantokyvyn rajoissa, ministeri Tiilikainen lisää.
Eväitä jatkoon
Ravinteiden kierrätyksen kärkihankkeita ovat yhteistyössä koordinoineet ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Ministeriöiden teettämän arvion mukaan jatkossa parhaita käytäntöjä ja tietoa on saatava laajemmin jakoon.
Ympäristöministeriö on käynnistänyt kolmevuotisen vesiensuojelun tehostamisohjelman, jossa hyödynnetään kärkihankkeiden oppeja. Maa- ja metsätalousministeriö uudistaa parhaillaan EU:n maatalouden ympäristötukijärjestelmää, jossa kärkihankkeiden tuloksia saadaan käyttöön. Ministeriöt laativat ravinteiden kierrätyksen toimenpideohjelman vuosille 2019–2030. Myös EU:n tuleva lannoiteasetusuudistus tulee muuttamaan ravinteiden käyttöä ja kiertoa.
Lisätietoja:
Ohjelmapäällikkö Tarja Haaranen, ympäristöministeriö, p. 050 322 6029, etunimi.sukunimi@ym.fi
erityisasiantuntija Mikko Rahtola, Luonnonvarakeskus, p. 0295324701, etunimi.sukunimi@luke.fi
Kärkihankkeiden vaikutukset ovat esillä seminaarissa 26.3. Tapahtuman sivuilta löydät verkkolähetyksen linkin sekä kärkihankkeiden tulokset ja jatkosuositukset tiivistävät infokortit
NordenBladet — Kiinan viranomaiset ovat myöntäneet vientiluvan kolmelle uudelle suomalaiselle kala-alan laitokselle. Kiinan viranomaisten myöntämä vientihyväksyntä on laitoskohtainen ja se on myönnetty nyt jo yhteensä neljälle suomalaiselle kalatuotteiden valmistajalle.
– Tämä oli iloinen uutinen ja odotettu lisäys viennin laajentamiselle. Asiat etenivät nyt nopeasti ensimmäisen hyväksynnän jälkeen, toteaa kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä.
Vientilupien avaamista valmisteltiin maa- ja metsätalousministeriön, ulkoministeriön ja Ruokaviraston (aiemmin Elintarviketurvallisuusvirasto) vientitiimin yhteistyöllä. Ruokavirasto toimitti Kiinan viranomaisille laajat selvitykset kalatuotteiden valmistuksesta Suomessa, ja kiinalaisviranomaiset tekivät myös tarkastuskäynnin paikan päälle.
– Saadut hyväksynnät ovat hyvä esimerkki siitä, kuinka vuosien pitkäjänteinen työ viennin eteen tuottaa tulosta suomalaisen elintarviketuotannon hyväksi, toteaa vientijaoston päällikkö Jenni Kiilholma Ruokavirastosta.
NordenBladet —Ainutlaatuinen biotalouden konferenssi järjestetään tänä vuonna elinvoimaisessa ja merellisessä Helsingissä. Konferenssi nostaa esiin uusia kysymyksiä ja antaa oivalluksia biopohjaisista arvoketjuista ja niihin liittyvistä sosiaalis-taloudellisista näkökulmista. European Bioeconomy Scene 2019 -konferenssi järjestetään 8.-10.7., ja sen tavoitteena on saada Euroopassa aikaan kattava ja kestävä biotalous.
Suomen maa- ja metsätalousministeriö ja Euroopan komissio järjestävät yhteistyössä konferenssin, joka on yksi Suomen EU-puheenjohtajakauden päätapahtumista. Konferenssi on myös yksi eurooppalaisen biotalousalan huippukohdista. Ilmoittautuminen on käynnissä ja mukaan mahtuu rajoitettu määrä osanottajia.
Biotalous on kestävä ratkaisu, jonka tavoitteena on torjua ilmastonmuutokseen, luonnonvaroista käytyyn kasvavaan kilpailuun ja alueelliseen kehitykseen liittyviä vakavia maailmanlaajuisia ongelmia.
– Biotalous on nykyään tärkeä osa Suomen taloutta, ja on sitä myös tulevaisuudessa. Me tarvitsemme parempaa yhteisymmärrystä ja sitoutumista sekä onnistuneempia ratkaisuja, jotta voimme Euroopan tasolla toteuttaa siirtymisen biotalouteen. Tämä konferenssi on merkittävä areena keskustelulle uusiutuvien luonnonvarojen älykkäästä ja vastuullisesta käytöstä, ja se opastaa meitä rakentamaan Euroopalle kestävää tulevaisuutta, toteaa maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.
Biotalous tarjoaa innovatiivisia lähestymistapoja maatalous- ja elintarvikesektoreille, metsänhoitoon ja metsäteollisuudelle, sekä kemian- ja lääketeollisuudelle. Konferenssin pääpaino on biopohjaisten sektorien vahvistamisessa ja laajentamisessa sekä investointien ja markkinoiden vapauttamisessa. Tavoitteena on lisätä yleistä tietoisuutta ja edistää vuoropuhelua Euroopan komission, EU:n jäsenvaltioiden ja sidosryhmien välillä.
Konferenssi tuo Helsinkiin akateemisia toimijoita, tutkijoita, sidosryhmiä, poliittisia päättäjiä ja yritysmaailman ja kansalaisjärjestöjen edustajia, joita yhdistää kiinnostus biotalouteen. Kaikkialta Euroopasta odotetaan laajaa osanottoa.
NordenBladet — Kohdennetusta vaalimainonnasta on tullut uusi vaaleihin vaikuttamisen muoto.
Kohdennetusta vaalimainonnasta on tullut uusi vaaleihin vaikuttamisen muoto.
Miten kohdennetun vaalivaikuttamisen voi tunnistaa? Milloin voidaan puhua agendallisesta manipulaatiosta? Mitä on informaatiovaikuttaminen?
Digi-ilta Eduskunnan kirjastossa torstai 4.4 klo 15.30–17.30.
Tilaisuudessa puhujina:
Faktabaarin perustajajäsen Mikko Salo, joka on EU-komission perustaman disinformaation torjuntaa pohtivan neuvonantajaryhmän (High Level Expert Group) ainoa suomalaisjäsen.
Tutkija Aleksi Knuutila selvittää sosiaalisen median vaikutuksia politiikkaan osana Vaalivahti.fi -hanketta. Vaalivahti tarjoaa äänestäjille työkalun, jonka avulla he voivat seurata, ketkä yrittävät vaikuttaa heihin kohdennetun mainonnan kautta.
NordenBladet —Kansainvälisten huippuyliopistojen suomalaiset Alumni-klubit palkitsivat IPCC-työryhmän työstään ilmastonmuutoksen tietoisuuden lisäämiseksi. Valintaperusteena oli se, että kansallinen IPCC-työryhmä on osaltaan merkittävästi nostanut kansalaisten tietoisuutta ilmastonmuutoksesta ja ilmastotoimien tarpeellisuudesta.
Harwardin, IMD:n INSEADin, London School of Economicsin sekä London Business Schoolin suomalaiset Alumni-klubit palkitsivat perjantaina 29.3. Suomen IPCC-työryhmän Vuoden Maineteolla. Tunnustus jaetaan vuosittain henkilölle tai yhteisölle, joka on kuluneen vuoden aikana erityisen merkittävällä tavalla kunnostautunut suomalaisille tärkeässä asiassa.
Valintatoimikunnan mukaan kansallinen IPCC-työryhmä osana kansainvälistä IPCC-verkostoa on nostanut merkittävästi kansalaisten tietoisuutta ilmastonmuutoksen etenemisestä ja kiireellisten toimenpiteiden tarpeellisuudesta yksilöiden, yritysten, kansallisten sekä globaaleiden toimijoiden osalta tuomalla Global Warming of 1.5 °C -erikoisraportin keskeiset viestit suomalaisten tietoisuuteen.
Kansallisen IPCC-työryhmän puolesta Vuoden Maineteko 2018 -tunnustuksen vastaanottivat Riitta Pipatti Tilastokeskuksesta sekä Pirkko Heikinheimo ympäristöministeriöstä.
Ympäristöministeriö asetti vuonna 1993 kansallisen IPCC-ryhmän toimimaan IPCC-asioiden verkostona. Työryhmän keskeisiin tehtäviin kuuluu edistää suomalaisten osallistumista IPCC-työhön, osallistua kommenttien kokoamiseen IPCC:n raportteihin ja tiedottaa IPCC:n työn tuloksista. Ryhmän puheenjohtajana toimii pääjohtaja Juhani Damski Ilmatieteen laitokselta. Ryhmään kuuluu ministeriöiden, yliopistojen ja tutkimuslaitosten asiantuntijoita. Toiminnassa on mukana 28 eri organisaatiota.
Lisätietoja:
Mika Malin, Harvard Club of Finland, etunimi.sukunimi@harvard.fi, p. 040 560 8785
Kansainvälisten huippuyliopistojen suomalaiset Alumni-klubit palkitsivat IPCC-työryhmän työstään ilmastonmuutoksen tietoisuuden lisäämiseksi. Valintaperusteena oli se, että kansallinen IPCC-työryhmä on osaltaan merkittävästi nostanut kansalaisten tietoisuutta ilmastonmuutoksesta ja ilmastotoimien tarpeellisuudesta.
NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö ja Ruotsin meri- ja vesiviranomainen ovat sopineet Tornionjoen kalastussääntöön liittyvistä poikkeuksista. Uusia kalastusmääräyksiä aletaan soveltaa 1.6.2019 alkaen.
Kalastusmääräyksistä neuvotellaan vuosittain, jotta ne pysyisivät ajan tasalla suhteessa kalakantojen tilaan. Samalla pyritään varmistamaan, että kalastus sopimusalueella on kestävää. Määräykset viedään kansalliseen lainsäädäntöön valtioneuvoston asetuksella. Asetuksen mukainen pöytäkirja julkaistaan myös valtiosopimussarjassa.
Vuoden 2019 kalastuskaudella sovellettavat kalastusmääräykset ovat samat kuin vuosina 2017 ja 2018. Ainut uusi määräys koskee keväällä 2020 sovellettavaa harjuksen kalastamisen kieltoa huhti-toukokuussa. Tarkoitus on vahvistaa harjuskantaa suojelemalla harjuksia kutuaikaiselta pyynniltä.
Maa- ja metsätalousministeriö ehdotti lohi- ja meritaimenstrategian mukaisesti Ruotsille, että jokikalastuksessa otettaisiin käyttöön lohisaalista koskeva ilmoitusvelvollisuus sekä siihen liittyvänä toimenpiteenä viiden lohen kausikohtainen saaliskiintiö kalastajaa kohden. Kausikiintiön todentaminen tulisi myös ratkaista esimerkiksi saalislohien merkinnällä. Ilmoitusvelvollisuuden rikkomisesta tulisi myös säätää sanktio. Tämä kokonaisuus edellyttää lisävalmisteluja ja keskustelun jatkamista niin kotimaassa kuin maiden välillä. Keskusteluja Ruotsin kanssa on tarkoitus jatkaa jo keväällä.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) antoi tänään suurelle valiokunnalle selvityksensä viime viikon Eurooppa-neuvostosta, jossa EU-maiden johtajat käsittelivät mm. Yhdistyneen kuningaskunnan (UK) EU-eroa, EU:n työllisyyttä, kasvua ja kilpailukykyä sekä ilmastonmuutosstrategiaa.Eurooppa-neuvosto päätti pidentää Brexit-eroneuvotteluille myönnettyä määräaikaa 22. toukokuuta saakka sillä ehdolla, että UK:n parlamentin alahuone hyväksyy neuvotellun erosopimuksen tällä viikolla.
Jos alahuone hylkää erosopimuksen, määräaika jatkuu 12. huhtikuuta saakka. Tässä tapauksessa Eurooppa-neuvosto odottaa UK:lta ilmoitusta jatkotoimista ennen määräajan umpeutumista.
Suuren valiokunnan keskustelussa käsiteltiin mm. päätöksentekoprosessia UK:ssa sekä sitä, miten erilaiset vaihtoehdot toteutuessaan vaikuttavat Euroopan parlamentin vaaleihin.
Eurooppa-neuvoston päätelmät työllisyydestä, kasvusta ja kilpailukyvystä painottavat mm. sisämarkkinoiden syventämistä ja vahvistamista.
Sipilä kertoi olevansa tyytyväinen Eurooppa-neuvoston keskusteluun ja siihen, että Suomen tavoitteiden mukaisesti palvelutalouden kehittäminen, digitaalisten palveluiden valtavirtaistaminen, datatalouden kehittäminen ja EU:n kilpailukyvyn turvaaminen avainteknologioissa ja strategisissa arvoketjuissa ovat mukana painotuksissa.
Keskustelussa ilmastonmuutoksesta Eurooppa-neuvosto toisti sitoumuksensa Pariisin sopimukseen ja totesi, että ilmastonmuutoksen vastaisia maailmanlaajuisia toimia on tehostettava. Lisäksi Eurooppa-neuvosto totesi, että EU:n on tärkeää esittää kunnianhimoinen pitkän aikavälin strategia vuoteen 2020 mennessä.
Suuressa valiokunnassa käytiin keskustelua mm. Saksan muuttuneista linjauksista ilmastopolitiikassa ja EU:n ilmastostrategian valmistelun jatkosta. Sipilä kertoi, että Eurooppa-neuvosto jatkaa aiheen käsittelyä kesäkuussa.
Eurooppa-neuvostoon kuuluvat EU:n jäsenmaiden päämiehet, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja Euroopan komission puheenjohtaja. Eurooppa-neuvosto määrittelee EU:n yleisen poliittisen suunnan ja prioriteetit, mutta se ei neuvottele eikä hyväksy EU-lainsäädäntöä.
