NordenBladet — ​Eduskunnassa järjestettiin torstaina 14. maaliskuuta demokratiaseminaari, jossa pohdittiin mahdollisuuksia vahvistaa demokratiaa kansalaisia osallistamalla.

Eduskunnan puhemies Paula Risikko totesi avauspuheenvuorossaan, että on etsittävä keinoja vahvistaa kansalaisten osallisuuden tunnetta ja sitä kautta heidän aktiivisuuttaan osallistua demokraattisiin prosesseihin.

Risikko lainasi avauspuheenvuorossaan moralifilosofi Reinhold Niebuhria, joka on todennut ihmisen pahuuden tekevän demokratian välttämättömäksi, kun taas ihmisen hyvyys tekee demokratian mahdolliseksi.

Seminaari pohjautui Standfordin yliopiston professorin James S. Fishkinin alustukseen, jossa hän kävi läpi puntaroivan mielipidemittaustavan mahdollisuuksia vahvistaa yhteistä päätöksentekoa. Puntaroiva mielipidemittaus perustuu riittävän isoon määrään sattumalla valittuja kansalaisia, jotka yhdessä pohtivat riittävää määrää objektiivisia argumentteja jonkun asian puolesta ja vastaan. Puntaroivaan mielipidemittaukseen tarvitaan riittävästi ihmisiä, jotta mahdolliset tilastolliset virhemarginaalit eivät vääristä tulosta.

Åbo Akademin professori Kimmo Grönlund pohti mahdollisuuksia hyödyntää tätä demokratiaprosessia Suomessa. Esimerkkinä hän mainitsi kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelyn, jonka yhteydessä päätöksentekoa voitaisiin tukea hyödyntämällä luotettavaa tietoa siitä, mitä mieltä kansalaiset ovat jostain yksittäisestä asiasta. Esimerkkitapauksissa kansalaisten luottamus poliittisiin prosesseihin on jopa vahvistunut puntaroivan mielipidemittauksen ansiosta.

Mukana seminaarin paneelissa olivat kansanedustajat Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), Pekka Puska (kesk.), Saara-Sofia Sirén (kok.) ja Pilvi Torsti (sd.). Keskusteluissa pohdittiin muun muassa, ovatko poliitikot valmiita ottamaan vastaan tällaiselta kansalaispaneelilta tulevia neuvoja sekä tieteen ja median roolia kansalaisyhteiskunnan vahvistamisessa.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — ​Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta antoi torstaina 14. maaliskuuta mietinnön (StVM 42/2018) lastensuojelulain muuttamisesta. Muutos selkeyttää kasvatuksen ja perusoikeuksiin kajoavien rajoitusten välistä eroa ja tarkentaa rajoitusten käytön edellytyksiä. Mietintö on yksimielinen

Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää muutosta tarpeellisena. Muutos vahvistaa kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen oikeutta hyvään kohteluun, huolenpitoon ja kasvatukseen.

Valiokunta ehdottaa eduskunnan täysistunnon hyväksyttäväksi lausuman, että sijaishuollossa olevien lasten oikeutta tasapainoiseen kehitykseen ja hyvinvointiin sekä lastensuojelulakiin sisältyvien rajoitusten käyttöä arvioidaan ja selkeytetään osana asiakkaan ja potilaan itsemääräämistä koskevan lainsäädännön valmistelua.

Lisäksi valiokunta hyväksyi hallituksen esityksen yhteydessä käsitellyn lakialoitteen LA 86/2018, jonka mukaan lastensuojelun jälkihuollon ikärajaa nostetaan 21 vuodesta 25 vuoteen.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — Vaalimainokset ovat edustuksellisen demokratian ITE-taidetta. Lähestyvät eduskuntavaalit käynnistävät vaalitaiteen pop-up -näyttelyn ja performanssin, jonka pääosassa on itse ehdokas.

Vaalimainokset ovat edustuksellisen demokratian ITE-taidetta. Lähestyvät eduskuntavaalit käynnistävät vaalitaiteen pop-up -näyttelyn ja performanssin, jonka pääosassa on itse ehdokas.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — Eduskunta on hyväksynyt lain sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä äänin 92-80. Uusi laki sujuvoittaa tietopyyntöjen käsittelyä ja nopeuttaa tietojen saamista sekä parantaa tietoturvaa.

Tavoitteena on tehdä tietojen käyttö joustavaksi ja tietoturvalliseksi. Tätä varten perustetaan keskitetty sähköinen lupapalvelu sekä lupahakemukset ratkaiseva Sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomainen. Tietolupaviranomainen vastaa keskitetysti useista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen toissijaiseen hyödyntämiseen liittyvistä palveluista muiden viranomaisten ja organisaatioiden puolesta.

Keskitetty lupakäsittely sujuvoittaa lupakäsittelyä sekä parantaa tietoturvaa ja yhtenäistää eri rekisterinpitäjien välillä vallitsevia lupakäytäntöjä.

Lakiehdotus hyväksyttiin sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön StVM 37/2018 mukaisena.

Äänestystulos

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — ​Eduskunta on hyväksynyt työaikalain. Laissa säädetään muun muassa uudesta joustotyöaikaa koskevasta työaikamallista, lakisääteisen työaikapankin käyttöönotosta sekä muutoksista liukuvaan työaikajärjestelyyn.

Samalla eduskunta hyväksyin kaksi lausumaa:

1. Eduskunta edellyttää, että työntekijöiden edustusjärjestelmiä ja heidän edustajiensa valtuuksia selkiytetään tavalla, joka varmistaa työntekijöiden oikeudet ja vaikutusmahdollisuudet omalla työpaikalla.

2. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa työaikalain toimivuutta ja antaa asiasta selvityksen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle seuraavan vaalikauden aikana.

Lakiehdotus hyväksyttiin työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnön TyVM 17/2018 mukaisena.

Eduskunnan kirjaston tietopaketti: Työaikalain kokonaisuudistus

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — Kansallista Kirjaston päivää vietetään tiistaina 19.3. Eduskunnan kirjasto juhlistaa päivää antamalla kirjaston tutkijapaikoilla työskenteleville tutkijoille tilaisuuden esitellä tutkimusaiheitaan.

Kansallista Kirjaston päivää vietetään tiistaina 19.3. Eduskunnan kirjasto juhlistaa päivää antamalla kirjaston tutkijapaikoilla työskenteleville tutkijoille tilaisuuden esitellä tutkimusaiheitaan.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Eduskuntaryhmien välisen neuvottelun johtopäätös: Koska eduskuntavaalit ovat lähellä ja aikaa poliittisen hallituksen muodostamiseen on hyvin vähän, eduskuntaryhmät toteavat tilanteen, jossa nykyinen hallitus jatkaa toistaiseksi toimitusministeristönä.

Lisäksi ryhmien neuvottelussa tehtiin pöytäkirjamerkintä: Toimitusministeristön asemasta ja toimivallan rajoista ryhmät viittaavat oikeuskanslerin kannanottoon 5.3.2019.

Edellä mainitun hyväksyivät Keskustan, Kokoomuksen, Sosialidemokraattisen, Sinisen, Perussuomalaisten, Vihreän, Vasemmistoliiton, Ruotsalaisen, Kristillisdemokraattisen ja Liike Nyt eduskuntaryhmien puheenjohtajat.

Neuvottelu pidettiin tiistaina 12.3.2019 eduskunnan Pikkuparlamentissa.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

​Eduskunta on hyväksynyt rikoslain muuttamisen, jolla lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia kiristetään. Lakiehdotus hyväksyttiin lakivaliokunnan mietinnön (LaVM 24/2018) mukaisena.

Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön enimmäisrangaistus korotetaan neljästä vuodesta kuuteen vuoteen vankeutta. Lisäksi rikoslakiin lisätään törkeää lapsenraiskausta koskeva uusi rangaistussäännös. 

Samalla eduskunta hyväksyi kolme lausumaa:

1. Eduskunta edellyttää, että hallitus ripeästi uudistaa rikoslain 20 luvun säännökset koskien lapsiin kohdistuvia hyväksikäyttö- ja raiskausrikoksia ja antaa asiaa koskevan hallituksen esityksen eduskunnalle. Uudistuksessa tulee edelleen kiristää lapsiin kohdistuvien hyväksikäyttö- ja raiskausrikosten rangaistuksia, erityisesti vähimmäisrangaistuksia, sekä arvioida sääntelytekniikkaa ja rikosnimikkeitä. Tarkastella tulee erityisesti sukupuoliyhteyden käsittävien tekojen sääntelytekniikkaa ja lapsen iän merkitystä samoin kuin sitä, tulisiko tällaiset teot siirtää raiskausrikosten piiriin. Uudistuksessa tulee kiinnittää huomiota sukupuolivaikutusten arviointiin.

2. Eduskunta edellyttää, että hallitus mahdollisimman pian käynnistää rikoslain 20 luvun kokonaisuudistuksen, jossa tarkastellaan lukuun sisältyviä eri seksuaalirikoksia koskevia säännöksiä, jotta ne muodostavat selkeän ja johdonmukaisen kokonaisuuden. Lisäksi erityisesti tulee arvioida raiskausrikoksen tunnusmerkistöä muutoin kuin lapsiin kohdistuvien tekojen osalta. Keskeistä on arvioida muun muassa uhrin avutonta tilaa koskevaa sääntelyä sekä suostumuksen aseman vahvistamista raiskausrikosten ja muiden seksuaalirikosten määrittelyssä. Uudistuksessa tulee kiinnittää huomiota sukupuolivaikutusten arviointiin.

3. Eduskunta edellyttää, että hallitus rikoslain 20 luvun kokonaisuudistuksen yhteydessä tai erikseen arvioi myös rikoslain muihin lukuihin sisältyvien seksuaalirikoksia koskevien rangaistussäännösten kehittämistarpeet. Uudistuksessa tulee kiinnittää huomiota sukupuolivaikutusten arviointiin.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

NordenBladet —

​Eduskunta on hyväksynyt siviilitiedustelua koskevan lainsäädännön sekä lain sotilastiedustelusta. Siviilitiedustelua koskeva lakiehdotus hyväksyttiin hallintovaliokunnan mietinnön (HaVM 36/2018) mukaisena ja sotilastiedustelua koskeva lakiehdotus hyväksyttiin puolustusvaliokunnan mietinnön (PuVM 9/2018) mukaisena.

Samalla eduskunta hyväksyi siviilitiedustelulainsäädännön osalta kolme lausumaa. Eduskunta edellyttää hallituksen: 
 1) seuraavan tarkkaan siviilitiedustelulainsäädännön tehokkuutta ja tuloksellisuutta, toimivuutta, oikeusturvan toteutumista ja muuta soveltamista ja
2) antavan hallintovaliokunnalle vuoden 2020 loppuun mennessä perustuslain 47 §:n 2 momentissa tarkoitetun kirjallisen selvityksen 1 kohdassa tarkoitetusta seurannasta ja sen tuloksista ja
3) antavan eduskunnalle vuoden 2021 loppuun mennessä kokonaisvaltaisen seikkaperäisen selonteon tiedustelulainsäädännön toimivuudesta, tehokkuudesta ja tuloksellisuudesta, kehittämistarpeista, valvonnasta ja oikeusturvan toteutumisesta sekä muista asiakokokonaisuuteen liittyvistä relevanteista seikoista.

Sotilastiedustelulain osalta eduskunta hyväksyi lausuman: Eduskunta edellyttää, että puolustusministeriö antaa puolustusvaliokunnalle selvityksen uuden sotilastiedustelua koskevan sääntelyn toimivuudesta vuoden 2020 loppuun mennessä.

Hallintovaliokunnan mietintö HaVM 36/2018
Puolustusvaliokunnan mietintö PuVM 9/2018
Eduskunnan kirjaston tietopaketti Tiedustelulait

Lähde: Eduskunta.fi