Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Kansa saa valita eduskuntaan päättäjät tulevissa eduskuntavaaleissa 14.4.2019.
On tärkeää, että media ja puolueet muistuttavat äänestämisen tärkeydestä demokratian kivijalkana.
Matala äänestysaktiivisuus on lähes kaikissa kansanvaltaisissa maissa kasvava ongelma. Alhainen äänestysaktiivisuus vähentää päätöksenteon legitimiteettiä ja uhkaa pahimmillaan järjestäytynyttä demokraattista yhteiskuntaa.
Viime eduskuntavaaleissa äänestyprosentti jäi 70,1 prosenttiin. Yli puolet nuorimmista äänestysikäisistä suomalaisista jättää kaikki vaalit väliin. Tällöin nuoret jäävät helposti politiikan ja heitä itseään koskevan päätöksenteon ulkopuolelle.
Nuoret ovat hyvin kiinnostuneita ympäröivästä maailmasta. Tämä on näkynyt koululaisten ilmastolakoissa eduskuntatalon edessä ja kaupungintalojen edessä eri puolilla Suomea. Nuorten järjestämät vaalipaneelit kouluissa ovat olleet aina hyvin järjestettyjä, niissä poliitikot laitetaan kysymyksillä lujille.
Eduskuntatalo valmistautuu vastaanottamaan jälleen uudet edustajat. Vaaleissa on mahdollista jokaisen vaikuttaa siihen äänestämällä, ketkä 200 edustajaa ylintä päätöksentekovaltaa käyttävät seuraavat neljä vuotta.
Äänestämisellä on todellista merkitystä. Äänestäminen ja myös äänestämättä jättäminen näkyvät aina siinä, millaista politiikkaa vaalien jälkeen tehdään.
Sitä valtaa kannattaa käyttää. Tässä asiassa olemme yhdenvertaisia – jokaisella on vain yksi ääni annettavana.
NordenBladet —Turvallisuuskomitea on myöntänyt vuoden 2018 Timanttiteko-palkinnon Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 2022 toimeenpanolle. Palkinto jaettiin Suomen Erillisverkot -konsernin järjestämässä turvallisuusalan ammattilaisten vuotuisessa yhteistyötapahtumassa Erve Foorumissa 21.3.2019.
Vuonna 2014 vahvistetun Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman pdf 693kB tavoitteena on edistää ilmaston muuttumiseen liittyvien sää- ja ilmastoriskien hallintaa sekä muuta varautumista ilmastonmuutokseen. Suunnitelman toimeenpanoa koordinoi maa- ja metsätalousministeriön asettama laajapohjainen seurantaryhmä.
”Ilmastonmuutosta on hillittävä ja muutokseen on sopeuduttava kiireellisesti. Ilmastonmuutokseen varautuminen on ajankohtainen, koko yhteiskuntaa koskettava turvallisuusteko. Hanke tuo näkyväksi ilmastonmuutoksen vaikutuksen yhteiskunnan turvallisuuteen ja toimivuuteen, ja sen toimeenpano on esimerkki eri toimijoiden välisestä hienosta yhteistyöstä. Turvallisuus tehdään yhdessä – niin tässäkin työssä”, Suomen Erillisverkot -konsernin toimitusjohtaja Timo Lehtimäki sanoo.
Sopeutumissuunnitelman hyväksymisen jälkeen on syntynyt jo kymmeniä innovatiivisia työkaluja ja hankkeita, jotka ovat vahvistaneet Suomen ilmastokestävyyttä ja tehostaneet muutosten ennakointia ja niihin varautumista. Yksi esimerkki konkreettisesta yhteistyön tuloksesta ovat kuntien käytössä olevat tulvakartat, joita hyödynnetään aktiivisesti muun muassa maankäytön ja pelastustoiminnan suunnittelussa.
Palkintokirjan vastaanotti Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman seurantaryhmän puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies Saara Lilja-Rothsten maa- ja metsätalousministeriöstä. Rinnalleen palkintoa vastaanottamaan hän oli pyytänyt Ilmatieteen laitoksen, Suomen Kuntaliiton, Suomen pelastusalan keskusjärjestö SPEKin, Suomen ympäristökeskus SYKEn ja ympäristöministeriön edustajat.
”Valtioneuvoston periaatepäätöksenä julkaistu sopeutumissuunnitelma ja sen toimeenpanoon liittynyt viranomais-, tutkimus- ja muu yhteistyö ovat lisänneet merkittävästi tietoisuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja muutoksiin sopeutumiskeinoista. Yhteistyö seurantaryhmässä on sujunut kiitettävästi. Erityisen tyytyväinen olen siihen, että ilmastonmuutokseen liittyvät sää- ja ilmastoriskit otettiin viime vuonna ensimmäistä kertaa huomioon myös Kansallisessa riskiarviossa”, sanoo Lilja-Rothsten.
Turvallisuuskomitea myöntää Timanttiteko-palkinnon ministeriöiden valmiuspäällikkökokouksen esityksestä. Palkinto luovutettiin nyt jo 12. kerran esimerkilliselle toiminnalle, kehitystyölle tai innovaatiolle, jolla edistetään yhteiskunnan turvallisuutta.
Puhemies Paula Risikon päätössanat ja kiitokset eduskuntakaudesta ovat katsottavissa eduskunnan Facebook-tilillä.
”Hyvät katsojat, nyt tämä sali on hiljainen. Vaalikauden viimeinen täysistunto loppui äsken. Oli haikeat tunnelmat, sillä monet kansanedustajat jäävät pois. He siirtyvät toiseen elämänvaiheeseen. Paljon kokemusta lähtee eduskunnasta.
Eilen kuulimme hyviä puheenvuoroja, kun kokeneet edustajat antoivat jäähyväisneuvoja nuoremmilleen. Tästä on hyvä jatkaa. Perinteitä kannattaa säilyttää, ja toisaalta tuunata niitä uuteen eduskuntaan.
Palaamme täysistuntosaliin vielä 10.4., jolloin on valtiopäivien päättäjäiset. Mutta nyt on aika siirtyä vaalikentille. Kiitos paljon teille, jotka olette evästäneet kansanedustajia, jatkakaa sitä.
Och så hoppas jag att ni ger riksdagskandidaterna många goda råd.
Eduskunta hyväksyi tiistaina 19. maaliskuuta täysistunnon toisessa käsittelyssä kaksi lakiesitystä.
Toisessa käsittelyssä olleet lausumaehdotukset hävisivät äänestyksissä ja lakiesitykset hyväksyttiin mietinnön mukaisina.
Eduskunnan täysistunnossa hyväksymät lait:
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun lain 8 ja 16 §:n ja metsästyslain muuttamisesta
Hallituksen esitys HE 286/2018 vp Valiokunnan mietintö MmVM 28/2018 vp
Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyt, hallituksen esitykseen HE 286/2018 vp sisältyvät 1.-2. lakiehdotuksen. Eduskunta hyväksyi valiokunnan mietinnössä ehdotetun uuden, 3. lakiehdotuksen.
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ampuma-aselain, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain sekä asevelvollisuuslain 97 a §:n muuttamisesta
Hallituksen esitys HE 179/2018 vp Valiokunnan mietintö HaVM 37/2018 vp
Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyt, hallituksen esitykseen HE 179/2018 vp sisältyvät 1.-2. lakiehdotuksen. Eduskunta pysyi ensimmäisessä käsittelyssä tekemässään päätöksessä hallituksen esitykseen HE 179/2018 vp sisältyvän 3. lakiehdotuksen hylkäämisestä.
NordenBladet — Maanantaina 18. maaliskuuta toisessa käsittelyssä käsiteltiin useita lakiesityksiä. Täysistunnossa eduskunta hyväksyi seuraavat lait: (Lakiehdotusten toinen käsittely päättyi. Asian käsittely päättyi.)
Lakialoite laiksi kansanedustajain eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 2 momentin kumoamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Lakialoite LA 84/2018 vp
Kansalaisaloite KAA 1/2018 vp
Lakialoite LA 18/2016 vp
Valiokunnan mietintö StVM 36/2018 vp
Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyt, lakialoitteeseen LA 84/2018 vp sisältyvät 1.-3. lakiehdotuksen. Eduskunta yhtyi valiokunnan ehdotukseen lakialoitteeseen LA 18/2016 vp sisältyvän lakiehdotuksen hylkäämisestä ja kansalaisaloitteeseen KAA 1/2018 vp sisältyvän lakiehdotuksen hylkäämisestä.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 23 b §:n muuttamisesta
Hallituksen esitys HE 69/2018 vp
Valiokunnan mietintö StVM 39/2018 vp
Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn, hallituksen esitykseen HE 69/2018 vp sisältyvän 1. lakiehdotuksen. Eduskunta hyväksyi valiokunnan mietinnössä ehdotetun uuden, 2. lakiehdotuksen.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta Lakialoite laiksi lastensuojelulain 75 §:n muuttamisesta
Hallituksen esitys HE 237/2018 vp
Lakialoite LA 86/2018 vp
Valiokunnan mietintö StVM 42/2018 vp
Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyt, hallituksen esitykseen HE 237/2018 vp sisältyvän lakiehdotuksen ja lakialoitteeseen LA 86/2018 vp sisältyvän lakiehdotuksen. Eduskunta hyväksyi mietintöön sisältyvän lausumaehdotuksen.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kevasta annetun lain muuttamisesta
Hallituksen esitys HE 278/2018 vp
Valiokunnan mietintö StVM 43/2018 vp
Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn, hallituksen esitykseen HE 278/2018 vp sisältyvän lakiehdotuksen.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Hallituksen esitys HE 242/2018 vp
Valiokunnan mietintö HaVM 39/2018 vp
Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyt, hallituksen esitykseen HE 242/2018 vp sisältyvät 1., 3.-5., 7.-18. ja 20.-26. lakiehdotuksen. Eduskunta pysyi ensimmäisessä käsittelyssä tekemässään päätöksessä hallituksen esitykseen HE 242/2018 vp sisältyvien 2., 6. ja 19. lakiehdotuksen hylkäämisestä.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä Rajavartiolaitoksessa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Hallituksen esitys HE 241/2018 vp
Valiokunnan mietintö HaVM 40/2018 vp
Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyt, hallituksen esitykseen HE 241/2018 vp sisältyvät 1.-7., 11., 13. ja 15.-16. lakiehdotuksen. Eduskunta pysyi ensimmäisessä käsittelyssä tekemässään päätöksessä hallituksen esitykseen HE 241/2018 vp sisältyvien 8.-10., 12. ja 14. lakiehdotuksen hylkäämisestä.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä Tullissa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Hallituksen esitys HE 259/2018 vp
Valiokunnan mietintö HaVM 41/2018 vp
Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyt, hallituksen esitykseen HE 259/2018 vp sisältyvät 1., 3. ja 6.-10. lakiehdotuksen. Eduskunta pysyi ensimmäisessä käsittelyssä tekemässään päätöksessä hallituksen esitykseen HE 259/2018 vp sisältyvien 2., 4. ja 5. lakiehdotuksen hylkäämisestä.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lentoliikenteen matkustajarekisteritietojen käytöstä terrorismin ja vakavan rikollisuuden torjunnassa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Hallituksen esitys HE 55/2018 vp
Valiokunnan mietintö HaVM 42/2018 vp
Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyt, hallituksen esitykseen HE 55/2018 vp sisältyvät 1.-3. lakiehdotuksen.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Hallituksen esitys HE 284/2018 vp
Valiokunnan mietintö HaVM 38/2018 vp
Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyt, hallituksen esitykseen HE 284/2018 vp sisältyvät 1.-39. lakiehdotuksen.
Lisäksi eduskunta päätti kansalaisaloitteeseen KAA 3/2017 vp sisältyvän lakiehdotuksen hylkäämisestä seuraavasti:
Terveydenhuoltolain 50 § 3 mom. on muutettava
Kansalaisaloite KAA 3/2017 vp
Valiokunnan mietintö StVM 41/2018 vp
Toinen käsittely: Eduskunta pysyi ensimmäisessä käsittelyssä tekemässään päätöksessä kansalaisaloitteeseen KAA 3/2017 vp sisältyvän lakiehdotuksen hylkäämisestä. Lakiehdotuksen toinen käsittely päättyi. Eduskunta hyväksyi mietintöön sisältyvän lausumaehdotuksen.
Eduskunnan tämän vaalikauden viimeinen täysistunto on tiistaina 19. maaliskuuta.
Kun ajattelen demokratiaa, kansanvaltaa, mitä minä ajattelen?
Ajattelen synnytyslaitoksia, joissa jokaista synnyttävää äitiä kohdellaan samalla tavalla; ajattelen kouluja, jossa jokainen lapsi oppii lukemaan ja lopulta tietää, että olemme kaikki osa tätä samaa yhteiskuntaa. Ajattelen myös kirjastoja, joihin jokainen voi mennä ja etsiä tietoa.
Toki minä ajattelen myös eduskuntaa, puolueita ja vaaleja.
Demokratiaa eivät kuitenkaan tee instituutiot itsessään vaan ihmiset. Perimiltään demokratia on henkeä: ajattelutapa, asenne ja ilma ihmisten välissä.
Demokratia on uskoa jokaisen ihmisen tasa-arvoiseen asemaan ja vapauteen, luottamusta ihmisten kykyyn tehdä järkeviä päätöksiä, vähemmistön tyytymistä enemmistön tahtoon ja enemmistön kunnioitusta vähemmistöjä kohtaan.
Politiikka on usein täynnä paradokseja. Eräs hienoimmista koskaan lukemistani politiikan aforismeista on amerikkalaisen moraalifilosofin Reinhold Niebuhrin kuvaama demokratian paradoksi:
Ihmisen pahuus tekee demokratian välttämättömäksi, ihmisen hyvyys tekee demokratian mahdolliseksi.
Meistä poliittisista päättäjistä jokainen vuorollaan joutuu ihmettelemään politiikan paradokseja. Eräs paradokseista on se, että Suomessa järjestetään maailman toiseksi luotettavimmat ja vapaimmat vaalit, mutta tästä huolimatta kansalaisten äänestysaktiivisyys on pitkään laskenut.
Vaalijärjestelmäämme emme juuri voi tämän paremmaksi enää kehittää, joten joudumme keksimään jotakin uutta demokratiamme parantamiseksi.
Demokratia on myös sana. Mitä useampi sitä käyttää, sitä enemmän se painaa. Tästä syystä on tärkeätä löytää uusia keinoja, joilla ihmiset entistä enemmän voivat osallistua demokraattiseen keskusteluun.
Maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtaja Kari Kulmala (sin.) osallistuu Bukarestissa Romaniassa parlamenttien väliseen kokoukseen maatalousuudistuksesta 19.-20. maaliskuuta 2019.
Euroopan komission maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaava komissaari Phil Hogan käsittelee kokouksessa Euroopan unionin maataloustukijärjestelmän budjettia. Kokouksessa käsitellään lisäksi muun muassa alueellista kilpailukykyä ja maaseudun tasapuolista kehittämistä. Kokouksessa on mukana Euroopan parlamentin maatalous- ja maaseudun kehittämisvaliokunnan jäsenien lisäksi Euroopan unionin alueen kaikkien parlamenttien maatalousvaliokuntien puheenjohtajistoa.
Matkalle osallistuvat valiokunnan varapuheenjohtaja Kari Kulmala (sin.) ja valiokuntaneuvokset Carl Selenius ja Miika Suves.
Eduskunnan äänestysjärjestelmä on toiminut koko viime viikon moitteettomasti. Äänestysjärjestelmä on suunniteltu ja rakennettu niin, että äänestyspainikkeissa olevan vian tulisi ilmetä laajempana ongelmana kuin vain yhden edustajan kohdalla.
Perjantain äänestyksessä näin ei ollut, vaan kansanedustaja Emma Kari oli ainoa edustaja, jonka kohdalla asia nousi esille, kun äänestettiin Vaasan keskussairaalan päivystysasiasta. Edustaja Karin kohdalla kyseistä äänestystä edeltäneet äänestykset (6 kpl) rekisteröityivät asianmukaisesti, joten mikään ei viittaa siihen, että hänen äänestyspainikkeissaan olisi ollut teknistä tai muutakaan vikaa. Edustaja Kari jätti todennäköisesti painamatta äänestyspainiketta ja rekisteröityi poissaolevaksi.
Viime keskiviikon äänestyksen yhteydessä ilmenneellä valotauluvialla ei ollut yhteyttä varsinaisen äänestysjärjestelmän toimivuuteen. Edustajien paneelissa olevat äänestyspainikkeet toimivat sekä keskiviikkona että perjantaina virheettömästi.
Kaikkien kansanedustajien äänestyspainikkeiden toimivuus todennetaan jokaviikkoisessa salitestauksessa. Testaus toimitetaan käytännössä istuntokauden aikana joka maanantai.
Suuri valiokunta sai tänään pääministeri Juha Sipilän (kesk.) selvityksen Eurooppa-neuvoston tulevasta kokouksesta (21.–22.3.).
Kokouksen aiheita ovat työllisyys, kasvu ja kilpailukyky, ilmastonmuutos sekä ulkosuhteet. Lisäksi Eurooppa-neuvosto käsittelee Yhdistyneen kuningaskunnan (UK) EU-eroprosessin tilannetta.
Brexitin suhteen näyttää todennäköiseltä, että UK pyytää eroneuvottelujen määräajan pidennystä. Eurooppa-neuvoston on päätettävä pidennyksestä yksimielisesti.
Pääministeri Sipilä esitti suurelle valiokunnalle, että Suomi voisi sopimuksettoman eron välttämiseksi suhtautua mahdolliseen pyyntöön myönteisesti ja joustavasti. Pyyntöä arvioitaessa olisi Sipilän mukaan tärkeää, että UK:lla olisi selvä suunnitelma siitä, mihin tarkoitukseen pidennystä käytettäisiin.
Suuri valiokunta päätti, ettei sillä ole asiassa huomauttamista valtioneuvoston toimintalinjaan.
Valiokunnan keskustelussa pääministerin kanssa arvioitiin myös lisäajan mahdollista kestoa ja sen vaikutusta mm. UK:n osallistumiseen Euroopan parlamentin vaaleihin sekä keskusteltiin UK:n neuvottelutavoitteista ja poliittisesta tilanteesta.
Suuri valiokunta sai tänään ministereiden selvitykset myös tulevista maatalous- ja kalastusneuvoston (18.3.) sekä yleisten asioiden neuvoston (19.3.) kokouksista.
Eurooppa-neuvostoon kuuluvat EU:n jäsenmaiden päämiehet, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja Euroopan komission puheenjohtaja. Eurooppa-neuvosto määrittelee EU:n yleisen poliittisen suunnan ja prioriteetit, mutta se ei neuvottele eikä hyväksy EU-lainsäädäntöä.
NordenBladet – Tämänvuotisessa Tallinn Music Weekin (TMW) ohjelmistossa Suomi näkyy niin musiikissa kuin konferenssiohjelmistossa. Tunnetuin suomalaisesiintyjä on Pelle Miljoona United. Suomalaisen kulttuurin menestystarinoita Oodia ja Amos Rexiä esitellään puolestaan konferenssissa, jonka teemana on ”Taide on talouden moottori”.
TMW järjestetään maaliskuun viimeisellä viikolla (25.-31.3) jo 11. kertaa. Se on kasvanut pienestä kaupunkimusiikkifestivaalista kansainvälisesti tunnetuksi Pohjoismaiden ja Baltian suurimmaksi tulevaisuuden musiikin, taiteen ja kulttuuriteollisuuden talvifestivaaliksi. Artisteja tulee noin 170 yhteensä 28 maasta, heistä 14 Suomesta. Tapahtumapaikkoina toimivat tänä vuonna Telliskiven alue, Viron taideakatemian EKA:n uusi päärakennus sekä Noblessnerin satama-alue.
Tere perestroika!
TMW:n yhteydessä suomalainen levy-yhtiö Stupido viettää 30-vuotisjuhlaansa Tallinnassa. Stupido toi Viron vapauden tuulet ja punkin Suomeen. Levy-yhtiön ensimmäinen sinkku oli 1989 julkaistu J.M.K.E:n ja Villu Tammen ”Tere perestroika”. Stupidon 30-vuotisjuhlilla 28.3. samalle lavalle astuvat kaksi punkin legendaa Pelle Miljoona United ja J.M.K.E. Iltaa juontaa helsinkiläinen DJ Njassa.
”Yksi viestejämme on: voimme nyt tehdä muille samaa, mitä Suomi teki hyväksemme 30 vuotta sitten”, toteaa TMW:n perustaja Helen Sildna.
Sildna viittaa siihen, että nyt TMW tarjoaa esiintymismahdollisuuksia venäläisille yhtyeille. TMW on ottanut aktiivisen roolin venäjänkielisen eurooppalaisen tukijana. Syksyllä järjestetään toista kertaa Narvassa Station Narva –festivaali.
Taide talouden moottorina
Konferenssiosuuden teemana on taide talouden moottorina. Hanasaaren kulttuurikeskuksen johtaja Gunvor Kronman kertoo Helsingin strategiasta rakentaa osaamista kulttuurille. Paikalla ovat myös uusien menestyskohteiden Amos Rexin ja Oodin edustajat. Keskustelua moderoi Tampere-talon johtaja Pauliina Ahokas.
