Opposition kysymykset torstaina 19. syyskuuta eduskunnan kyselytunnilla liittyivät ensi vuoden talousarvioon ja siihen liittyviin verotuksen linjauksiin.
Ensimmäinen kysymys koski polttoaineveron korotusta. Opposition huolena oli veronkorotuksen vaikutus muun muassa kuljetusalan yrityksiin. Oppositio kritisoi hallitusta myös tuloverotuksen kiristymisestä. Pääministeri Antti Rinne (sd.) vakuutti, ettei pieni- ja keskituloisten tuloverotus tule nousemaan.
Kyselytunnin muita aiheita olivat Kela-korvausten palauttaminen diabeetikoille ja Valtion kehitysyhtiö Vake Oy:n tulevaisuus.
Eduskunnan talousvaliokunta järjesti julkisen kuulemisen torstaina 19. syyskuuta. Kuultavana oli Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn ja aiheena oli Taloustilanne, rahapolitiikka ja rahoitusvakaus.
Eduskunnan valtiovarainvaliokunta vierailee Varsovassa24.–25.syyskuuta. Valiokunta tutustuu muun muassa Puolan talouden ajankohtaisiin kysymyksiin ja tapaa maassa toimivia suomalaisia liike-elämän edustajia. Lisäksi valiokunta vierailee Puolan valtiovarainministeriössä sekä Varsovassa sijaitsevassa Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexissa.
Matkalle osallistuvat valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.), valiokunnan varapuheenjohtaja Antti Rantakangas (kesk.) sekä hallinto- ja turvallisuusjaoston puheenjohtaja Ville Vähämäki (ps.), verojaoston puheenjohtaja Pia Viitanen (sd.), sivistys- ja tiedejaoston puheenjohtaja Esko Kiviranta (kesk.), kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Tarja Filatov (sd.), asunto- ja ympäristöjaoston puheenjohtaja Heli Järvinen (vihr.), sekä valiokunnan jäsenet Anders Adlercreutz (r.), Jussi Saramo (vas.) ja Iiris Suomela (vihr.)
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta järjestää julkisen kuulemisen perjantaina 20. syyskuuta. Kuulemisen aiheena on hallitusohjelman toimeenpano sosiaali- ja terveysministeriön toimialalla. Kokousta voi seurata myös suorana verkkolähetyksenä klo 9.30-10.30.
Valiokunnassa ovat kuultavina sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) sekä perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.).
Talousvaliokunta järjestää avoimen, Eduskunnan pankkivaltuuston kertomuksen 2018 käsittelyyn liittyvän Suomen Pankin pääjohtajan julkisen kuulemisen. Kuulemisen aiheena on Taloustilanne, rahapolitiikka ja rahoitusvakaus.
Ohjelma
13.00 Tilaisuuden avaus
Talousvaliokunnan puheenjohtaja Juhana Vartiainen
13.05 Alustus
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn
13.40 Kansanedustajien kysymykset ja keskustelu
14.10 Tilaisuuden yhteenveto
Talousvaliokunnan varapuheenjohtaja Arto Pirttilahti
Eduskunnan lakivaliokunta tekee opinto- ja tutustumismatkan Osloon 19.–20.9. syyskuuta. Matkallaan valiokunta vierailee korkeimmassa oikeudessa ja Bastøyn vankilasaarella sekä tapaa Norjan parlamentin lakivaliokunnan puheenjohtajan.
Matkalle osallistuvat lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri (ps.), varapuheenjohtaja Sandra Bergqvist (r.) sekä jäsenet Marko Asell (sd.), Eeva-Johanna Eloranta (sd.), Hanna Huttunen (kesk.), Saara Hyrkkö (vihr.), Pihla Keto-Huovinen (kok.), Marko Kilpi (kok.), Jouni Ovaska (kesk.), Mari Rantanen (ps.), Ruut Sjöblom (kok.), Mirka Soinikoski (vihr.), Sebastian Tynkkynen (ps.), Paula Werning (sd.) ja Johannes Yrttiaho (vas.).
Ympäristövaliokunta järjestää 24.9. klo 10–11.30 julkisen kuulemisen kansalaisaloitteesta (KAA 3/2019), jossa vaaditaan mikromuovia sisältävien kosmetiikkatuotteiden maahantuonnin, myynnin ja valmistamisen kieltämistä Suomessa.
Tilaisuudessa kuullaan aloitteen vireillepanijaa Marion Routtia sekä asiantuntijoita ympäristöministeriöstä sekä sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Täysistunnon lähetekeskustelussa oli tiistaina 17. syyskuuta käsittelyssä kansalaisaloite, jossa esitetään mikromuovien kieltämistä kosmetiikassa. Kansalaisaloitteen on allekirjoittanut yhteensä 58 367 henkilöä.
Aloitteessa ehdotetaan mikromuovia sisältävien kosmetiikkatuotteiden maahantuonnin, myynnin ja valmistamisen kieltämistä Suomessa. Aloitteen mukaan mikromuovit ovat kosmetiikassa täysin korvattavissa haitattomilla vaihtoehdoilla, joita on jo runsaasti markkinoilla. Mikromuovien kulkeutumisen vesistöihin on viime vuosina havaittu olevan vakava globaali ympäristöongelma. Mereen huuhtoutuneet mikromuovihiukkaset aiheuttavat merkittävää haittaa merieliöille ja koko merelliselle ekosysteemille.
Kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd.) avasi keskustelun toteamalla asian olevan tärkeä: ”Asiaan on puututtava viipymättä. Lainsäädännön, toimintatapojen, ohjeistuksien ja asenteiden muutoksella voidaan estää muovin joutumista luontoon ja pilkkoutumista mikromuoviksi”.
Edustaja Pauli Kiuru (kok.) kiitti aloitteen tekijöitä ja sanoi kyseessä olevan kasvava ongelma: ”Viimeisen 50 vuoden aikana muovin käyttö on globaalisti kaksikymmentäkertaistunut, ja tulevan 20 vuoden aikana arvellaan, että muovin käyttö edelleen kaksinkertaistuu”. Hän muistutti, ettei muovin käyttöä pidä kuitenkaan demonisoida: ”Muovilla on myös hyvät puolet, ja esimerkiksi elintarviketeollisuudessa sen korvaaminen osin voi olla vaikeata tai jopa mahdotonta. Muovi lisää elintarvikkeiden säilyvyyttä, pienentää osaltaan ruokahävikkiä, ja on sitä kautta tarpeellinen. Mutta se, miten me sitä käytämme, miten me kierrätämme ja toimimme sen käytön jälkeen, on olennaista”.
Edustaja Tiina Elo (vihr.) totesi monen maan jo kieltäneen mikromuovin käytön kosmetiikassa: ”Useat maat ovat jo kieltäneet mikromuovin kosmetiikassa, ja EU aikoo kieltää kosmetiikan ja pesuaineiden mikromuovit asteittain vuoteen 2026 mennessä.”
Täysistunnossa kansanedustajat käyttivät yhteensä 41 puheenvuoroa ja lähetekeskustelun jälkeen asia lähetettiin ympäristövaliokuntaan.
Ympäristövaliokunta järjestää julkisen kuulemisen mikromuovien kieltämisestä kosmetiikassa tiistaina 24. syyskuuta. Tilaisuutta voi seurata suorana verkkolähetyksenä osoitteessa: https://verkkolahetys.eduskunta.fi.
Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta matkusti perehdytys- ja tutustumismatkalle Tukholmaan 11.–13. syyskuuta. Valiokunta perehtyi matkalla muun muassa työlainsäädäntöön sekä työttömyysturvaan ja työvoimapolitiikkaan. Tukholmassa valiokunta sai katsaukset Ruotsin sisäpolitiikasta sekä Ruotsin ajankohtaisesta työmarkkinapolitiikasta ja tapasi parlamentin työmarkkinavaliokunnan. Lisäksi valiokunta tutustui TalangAkademin -konseptiin, jokaon ruotsalaisten työmarkkinaosapuolten yhteistoimintaprojekti. Projektin päämääränä on työllistää maahanmuuttajia ja muita vaikeammin työllistettäviä.
Valiokunnasta matkalle osallistuivat puheenjohtaja Anna Kontula (vas.), varapuheenjohtaja Katja Taimela (sd.) sekä jäsenet Kim Berg (sd.), Belaynesh Forsgrén (vihr.), Terhi Koulumies (kok.), Niina Malm (sd.), Hanna-Leena Mattila (kesk.), Jukka Mäkynen (ps.), Anders Norrback (r.), Ilmari Nurminen (sd.), Arto Satonen (kok.) sekä Ruut Sjöblom (kok.) Lisäksi matkalle osallistuivat valiokuntaneuvokset Marjaana Kinnunen ja Maiju Tuominen sekä valiokunta-avustaja Sari Urjansson.
Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen kansalaisjärjestösuhteiden erityisedustaja Pia Kauma (kok.) on huolissaan kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksien rajoittamisesta Euroopassa. Kauma osallistui Puolan Varsovassa meneillään olevaan Etyjin inhimillisen ulottuvuuden toimeenpanokokoukseen, jonka yhteydessä hän tapasi sekä kansalaisjärjestöjen että Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston ODIHR:n edustajia.
”Keskusteluissa nousi selvästi esiin se, että kansalaisjärjestöt on ajettu ahtaalle ja toimintatila kaventunut. Taustalla on rajoittava lainsäädäntö ja vallanpitäjien halu vaientaa kriittisiä ääniä. Ikävä on huomata, että nyt ei puhuta enää pelkästään Etyjin alueen maista, vaan negatiivista kehitystä tapahtunut myös EU-alueella”, Kauma toteaa.
Kauma tapasi Varsovassa muun muassa ODIHR:n pääjohtajan Ingibjörg Sólrún Gísladóttirin sekä Human Right Watchin, Open Dialogue Foundationin ja Civic Solidarity Platformin edustajia.
”Moni tapaamani henkilö ilmaisi tyytyväisyytensä siihen, että Etyjiin on perustettu tällainen tehtävä”, Kauma kertoo.
”Syntyi vaikutelma, että on tarvetta antaa kansalaisjärjestöille mahdollisuus tulla kuulluksi aiempaa paremmin sekä saada sanansaattaja myös Etyjin parlamentaarikkojen keskuuteen ja keskusteluihin. Näin epäkohtiin päästään myös puuttumaan paremmin”, hän arvelee.
Inhimillisen ulottuvuuden toimeenpanokokous HDIM (Human Dimension Implementation Meeting) on Euroopan suurin ihmisoikeuskonferenssi. Kokous järjestetään kerran vuodessa. Sinne osallistuvat sekä Etyj-maiden hallitukset että maissa toimivat kansalaisjärjestöt.
