NordenBladet — Vuonna 2018 matkailijoiden kulutuksesta Suomessa yli puolet eli noin 8 miljardia euroa kohdistui Uudellemaalle ja lähes 1,1 miljardia euroa Lappiin. Matkailutoimialoilla työskentelevistä henkilöistä 40 prosenttia työskenteli Uudellamaalla. Vuoden 2018 ennakkotiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön Alueellinen matkailutilinpito -raportista.Matkailuelinkeinon koko ja merkitys eri maakunnille vaihtelee. Matkailukysyntä kuvaa matkailijoiden tuotteisiin ja palveluihin käyttämää Suomeen jäävää rahamäärää vuoden aikana. Matkailun kokonaiskysyntä sisältää suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kulutusmenot Suomessa. Alueellisesta matkailukysynnästä noin 25 prosenttia kohdistui Lappiin, Pirkanmaalle, Varsinais-Suomeen, Pohjois-Pohjanmaalle ja Keski-Suomeen.Vuosina 2015–2018 ulkomainen matkailukysyntä kasvoi 3,6 miljardista eurosta 4,9 miljardiin eli noin 12 prosentin vuosivauhtia. Ulkomaisen kysynnän kasvu kohdistui erityisesti Uudellemaalle, Lappiin ja Etelä-Karjalaan. Lappi ja Etelä-Karjala ovat ainoat maakunnat, joissa yli puolet matkailukysynnästä on ulkomaista.Vuosina 2015–2018 kotimainen matkailukysyntä nousi 10,2 miljardista eurosta 10,8 miljardiin eli noin kaksi prosenttia vuodessa. Lähes 80 prosenttia tästä kasvusta kohdistui suurten kaupunkien maakuntiin Uudellemaalle, Pirkanmaalle ja Varsinais-Suomeen.Matkailun osuus bkt:sta oli koko maan keskiarvoa (2,7 %) suurempi Ahvenanmaalla (19,7 %), Lapissa (6,9 %), Kainuussa (3,8 %), Etelä-Savossa (3,7 %), Etelä-Karjalassa (3,2 %) ja Uudellamaalla (3,1 %).   Vuonna 2018 matkailutoimialoilla työskenteli yli 142 000 työllistäMatkailutoimialoilla työskenteli vuonna 2018 yhteensä 142 100 henkilöä koko maassa. Uudellamaalla näistä työskenteli 40 prosenttia eli noin 57 100 työllistä. Pirkanmaalla työskenteli noin 12 400 ja Varsinais-Suomessa noin 11 700 työllistä. Yhteensä näissä kolmessa maakunnassa työskenteli 57 prosenttia matkailutoimialojen työllisistä. Matkailutoimialoilla työskentelevien osuus on kasvanut Lapissa, Päijät-Hämeessä, Pohjois-Karjalassa ja Pohjanmaalla.   Matkailun merkitys aluetalouteen korostuu erityisesti matkailukeskusten yhteydessä. Matkailun avulla on luotu monipuolisempia ja laadukkaampia palveluita myös paikallisille asukkaille. Puolet matkailutoimialojen henkilöstöstä työskenteli ravitsemispalveluissa ja neljännes henkilöliikenteen parissa.Edellinen selvitys matkailun talous- ja työllisyysvaikutuksista koski vuotta 2015Matkailutilinpito, tai matkailun satelliittitilinpito (TSA, Tourism Satellite Accounts), on tilastojärjestelmä, jossa matkailun talous- ja työllisyysvaikutuksia kuvataan monipuolisesti ja kattavasti. Alueellisen matkailutilinpidon tietosisältö on maakuntien välillä vertailukelpoinen ja sisällöltään vastaava kuin valtakunnallisessa matkailutilinpidossa, jota on nykymuodossaan tuotettu vuosilta 2011–2018.Matkailun talous- ja työllisyysvaikutuksia maakunnittain selvitettiin viimeksi vuotta 2015 koskien. Alueellisen matkailutilinpidon tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi aluesuunnittelussa, alueellisessa kehittämistyössä ja tutkimuksessa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaAssi Salminen, neuvotteleva virkamies p. 0295 160 215
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisen arvonannon osoituksista annetun lain muuttamisestaUlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038
– Edustuston päällikön tehtävän päättyminen
– Edustuston päällikön sivuakkreditointi
– Suomen edustajan valtuuttaminen kansainväliseen järjestöönAnu Vuori-Kiikeri, lähetystöneuvos p. 0295 350 141
– Kuuban tasavallan velan uudelleenjärjestämisestä Suomen tasavallan hallituksen ja Kuuban tasavallan hallituksen välillä tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen allekirjoitusvaltuuksien myöntäminenOikeusministeriöPiritta Koivukoski-Kouhia, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 026
– 1) Itä-Suomen hovioikeuden presidentin viran (D 22) täyttäminen 2) Etelä-Karjalan käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen 3) Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen 4) Etelä-Savon käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 11) täyttäminen 5) Satakunnan käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 11) täyttäminen
– 1) Helsingin hallinto-oikeuden kuuden hallinto-oikeustuomarin viran (T 13) täyttäminen 2) Vaasan hallinto-oikeuden tekniikan tai luonnontieteiden alan hallinto-oikeustuomarin viran (T 13) täyttäminen 3) Turun hallinto-oikeuden kahden hallinto-oikeustuomarin viran (T 11) täyttäminen
– Asiantuntijajäsenten varajäsenten määrääminen vakuutusoikeuteen 31.12.2024 päättyvän toimikauden loppuunSisäministeriöTomi Tirkkonen, rajaturvallisuusasiantuntija, everstiluutnantti p. 0295 421 134
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kolmansien maiden kansalaisia ulkorajoilla koskevan seulonnan käyttöönotosta (seulonta-asetus)Satu Kaskinen, eritysasiantuntija, esittelijä p. 0295 488 680
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi toiminnasta muuttoliikkeeseen ja turvapaikanhakuun liittyvissä kriisi- ja force majeure -tilanteissaKukka Krüger, johtava asiantuntija, esittelijä p. 0295 488 270
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallintaa koskeva asetus)PuolustusministeriöSami Roikonen, osastoesiupseeri p. 0295 140 442
– Kenraalin virkaan nimittäminen puolustusvoimissaValtiovarainministeriöMarika Paavilainen, hallitusneuvos p. 0295 530 302
– Tasavallan presidentin asetus valtion virka-ansiomerkistä annetun asetuksen muuttamisestaPetri Syrjänen, budjettineuvos p. 0295 530 065
– Ahvenanmaan valtuuskunnan vuoden 2019 tasoitusta koskevan päätöksen vahvistaminenPia Kivimies, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 183
– a) Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen valmisteverotusmenettelyn ja autoverotusmenettelyn uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 54/2020 vp; EV 112/2020 vp) b) Eduskunnan vastaukseen sisältyvä lausumaRisto Sakki, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 294
– Hallituksen esitys eduskunnalle covid-19-epidemian torjuntaan tarvittavien tavaroiden verovapauden voimassaolon jatkamisestaOpetus- ja kulttuuriministeriöKirsi Lamberg, hallitussihteeri p. 0295 330 397
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain ja Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetun lain väliaikaisesta muuttamisestaSami Aalto, hallitusneuvos p. 0295 330 082
– Opiskelijoiden oikeusturvalautakunnan kokoonpanon muuttaminen 31.12.2020 päättyväksi toimikaudeksiMaa- ja metsätalousministeriö– Susanna Paakkola, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 448
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huoneistotietojärjestelmästä annetun lain 25 §:n, asunto-osakeyhtiölain 28 luvun 1 §:n ja huoneistotietojärjestelmää koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain muuttamisestaPäivi Marttila, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 205
– Maa- ja metsätalousministeriön neuvottelevan virkamiehen viran täyttäminenSara Vänttinen, hallitussihteeri p. 0295 162 065
– Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan lakien muutoksenhakusäännösten muuttamisestaLiikenne- ja viestintäministeriöMaija-Liisa Ahokas, yksikön johtaja, hallitusneuvos p. 0295 342 390
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi laajakaistarakentamisen tuestaSini Wirén, yksikön johtaja, viestintäneuvos p. 0295 342 532
– Valtioneuvoston asetus kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun valtioneuvoston asetuksen (434/2018) muuttamisestaKatja Viertävä, hallitusneuvos p. 0295 342 612
– Valtioneuvoston asetus ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteeseen liittyviin IBC-säännöstöön ja IMSBC-säännöstöön sekä alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvän vuoden 1978 pöytäkirjan II liitteeseen liittyviin IBC-säännöstöön ja BCH-säännöstöön tehdyistä muutoksistaTyö- ja elinkeinoministeriöMikko Huuskonen, teollisuusneuvos p. 0295 063 732
– Teollisoikeusasiamieslautakunnan kokoonpanon muuttaminen 30.6.2023 päättyvän toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi
– Työsuhdekeksintölautakunnan kokoonpanon muuttaminen 31.12.2021 päättyvän toimikauden jäljellä olevaksi ajaksiTarja Pyöriä, neuvotteleva virkamies p. 0295 064 918
– Kestävää kasvua ja työtä 2014−2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelman ja Suomen takausohjelman kasvuyritysten rahoituksen saatavuuden parantamiseksi -seurantakomitean puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaihtaminenSirpa Sillstén, hallitussihteeri p. 0295 047 094
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi aerosolien vaatimustenmukaisuudesta ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 121/2020 vp; EV 121/2020 vp)Anne Hyartt, johtava asiantuntija p. 0295 047 175
– Sähkö- ja hissiturvallisuuden neuvottelukunnan asettaminen toimikaudeksi 13.11.2020 – 12.11.2023Seija Jalkanen, johtava asiantuntija p. 0295 048 952
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsopimuslain 3 luvun 5 §:n ja merityösopimuslain 4 luvun 5 §:n muuttamisestaInkeri Lilleberg, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 092
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ja eräiden muiden lakien muuttamisesta (HE 134/2020 vp; EV 128/2020 vp)Eriika Melkas, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 134
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi energiatehokkuuslain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta (HE 104/2020 vp; EV 126/2020 vp)Sosiaali- ja terveysministeriöMarjaana Maisonlahti, hallitusneuvos p. 0295 163 288
– Valtioneuvoston asetus työttömyyskassalain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen 9 ja 10 §:n muuttamisestaIsmo Tuominen, hallitusneuvos p. 0295 163 341
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisestaElina Kotovirta, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 713
– Valtioneuvoston asetus kuluttajamarkkinoilta kielletyistä psykoaktiivisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisesta
– Valtioneuvoston asetus huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteiden muuttamisesta Anu Kangasjärvi, hallitussihteeri p. 0295 163 224
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisestaMari Lauren-Häussler, hallitussihteeri p. 0295 163 762
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kaupallisten rokotetutkimuspalvelujen yhtiöittämisestäOuti Äyräs-Blumberg, hallitussihteeri p. 0295 163 260
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kunnat ja kuntayhtymät voivat tietyin ehdoin saada avustusta rajanylityspaikkojen terveysturvallisuutta lisäävien toimien kustannusten korvaamiseksi koronavirusepidemian aikana. Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämää valtionavustusta voi hakea ajalla 11.11.-9.12.2020.Terveysturvallisuutta rajanylityspaikoilla lisäävien toimien aiheuttamat kustannukset korvataan kunnille ja kuntayhtymille siltä osin kuin toiminta perustuu sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiantoihin ja ohjaukseen ja toiminta liittyy toimintaan rajanylityspaikalla.Rajaturvallisuuden toimien ja kustannusten korvausten taustalla hallituksen linjaukset Heinäkuusta lähtien kunnat ja kuntayhtymät ovat laatineet suunnitelmia, joihin sisällytetyin toimin on lisätty rajanylityspaikkojen terveysturvallisuutta. Toimia, joilla pyritään ehkäisemään koronaviruksen leviämistä rajavalvontapisteiden kautta Suomeen, ovat esimerkiksi matkustajien opastus ja yleisneuvonta, kuntien ylläpitämä terveysneuvonta ja koronatestaus.Taustalla ovat hallituksen 13. heinäkuuta tekemät linjaukset rajaturvallisuuden toimien yhteensovittamisesta eri hallinnonaloilla koronaepidemian torjumiseksi. Tätä työtä on tehty sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa eri ministeriöiden edustajista koostuvassa työryhmässä. Kunnat ja kuntayhtymät ovat suunnitelmia laatiessaan noudattaneet työryhmässä annettuja toimeksiantoja.Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi 26. elokuuta, että kunnille rajanylityspaikkojen terveysturvallisuuden ylläpidosta aiheutuvat kustannukset korvataan täysimääräisesti valtionapuviranomaisen hyväksymien toteutuneiden kustannusten mukaisesti. Valtionavustuksen käytössä on otettava huomioon valtionavustuspäätöksessä sen käytölle määritellyt ehdot sekä sosiaali- ja terveysministeriön antamat muut ohjeistukset avustuksella korvattavassa toiminnassa.Kunnat ja kuntayhtymät voivat käyttää saamiaan avustuksia kattamaan vain sellaisia kustannuksia, joita on syntynyt ajalla 14.7.2020 – 1.7.2021.Vuoden 2020 valtionavustushaut (Valtionavustus eräiden COVID-19-tilanteessa terveysturvallisuudesta huolehtimisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko on asettanut muinaismuistolain uudistamista varten seurantaryhmän ja työryhmän. Työryhmän tehtävänä on vuorovaikutuksessa seurantaryhmän kanssa valmistella ehdotus muinaismuistolain kokonaisuudistukseksi. Ehdotus tulee laatia hallituksen esityksen muotoon.Seurantaryhmän tehtävänä on tukea lakiuudistuksen valmistelua, erillisselvityksen laatimista ja vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa. Seurantaryhmän asiantuntemusta hyödynnetään uudistuksen päälinjojen muodostamisessa ja esitysehdotuksen valmistelussa. Seurantaryhmän puheenjohtaja toimii myös työryhmän puheenjohtajana.Työryhmän toimikausi on 1.11.2020 – 31.12.2021Työryhmän ja seurantaryhmän puheenjohtajana toimii ylijohtaja Riitta Kaivosoja opetus- ja kulttuuriministeriöstä.Työryhmän jäseniä ovat hallitussihteeri Matleena Haapala ympäristöministeriöstä, neuvotteleva virkamies Johanna Hautakorpi oikeusministeriöstä, professori Vesa-Pekka Herva Oulun yliopistosta, hallitusneuvos Joni Hiitola opetus- ja kulttuuriministeriöstä, yli-intendentti Jutta Kuitunen Museovirastosta, kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen opetus- ja kulttuuriministeriöstä, tutkimuspäällikkö, vt. museojohtaja Hannu Takala Lahden kaupunginmuseosta, yli-intendentti Helena Taskinen Museovirastosta sekä väitöstutkija Anni-Helena Ruotsala Saamelaiskäräjiltä.Seurantaryhmän jäseniä ovat kehittämispäällikkö Juha Flinkman (varalla vt. ryhmäpäällikkö Päivi Malmi) Suomen ympäristökeskus SYKEstä, hallitussihteeri Matleena Haapala (varalla ympäristöneuvos Antti Irjala) ympäristöministeriöstä, lainsäädäntöneuvos Veli-Pekka Hautamäki oikeusministeriöstä, hallitusneuvos Joni Hiitola (varalla kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen) opetus- ja kulttuuriministeriöstä, puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso (varalla jäsen väitöskirjatutkija Anne Nuorgam) Saamelaiskäräjiltä, lakimies Leena Kristeri (varalla kenttäasiantuntija Markku Nissinen) Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTKsta, budjettineuvos Merja Leinonen (varalla lainsäädäntöneuvos Jyri Inha) valtiovarainministeriöstä, pääjohtaja Tiina Merisalo ( varalla yli-intendentti Petri Halinen) Museovirastosta, vastuualuepäällikkö Maija-Liisa Niskala (varalla maanmittausneuvos Markku Markkula) Maanmittauslaitokselta, neuvotteleva virkamies Ville Schildt maa- ja metsätalousministeriöstä, erityisasiantuntija Johanna Selkee Suomen Kuntaliitosta sekä erikoissuunnittelija Anu Vauramo Metsähallituksesta.Työryhmän ja seurantaryhmän sihteeristönä toimivat hallitusneuvos Hanna Kiiskinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä lakimies Juha Maaperä ja erikoistutkija Päivi Maaranen Museovirastosta.
Muinaismuistolain uudistamisen yhteydessä laaditaan erillisselvitys saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevan itsehallinnon ja alkuperäiskansaoikeuksien toteutumisesta muinaisjäännösten suojelussa. Selvityksen laatii oikeustieteen tohtori Leena Heinämäki (Heartland-Sydänmaa). Selvitystyö valmistuu 31.5.2021 mennessä.TaustaaMuinaismuistolaissa säädetään kiinteistä muinaisjäännöksistä, irtaimista muinaisesineistä ja laivalöydöistä. Kiinteät muinaisjäännökset ovat kansallisomaisuutta, jolla on korvaamaton kulttuuriarvo, ja ne tulee säilyttää tuleville sukupolville.Laki on ollut lähes sellaisenaan voimassa yli 50 vuotta ja se perustuu pääasiallisesti 1950-luvun lopulla aloitettuun valmistelutyöhön. Lain voimaantulon jälkeen yhteiskunnassa on tapahtunut suuria rakenteellisia muutoksia, minkä lisäksi ympäristönkäyttöä, viranomaistoimintaa ja hallintomenettelyjä koskevaa sääntelyä on uudistettu merkittävästi. Perusoikeusuudistus ja uusi perustuslaki ovat vahvistaneet perusoikeuksien merkitystä ja laajentaneet suojaa nauttivien perusoikeuksien alaa. Museolain 1.1.2020 voimaantulleella kokonaisuudistuksella on vahvistettu alueellisten vastuumuseoiden toimintavalmiuksia kulttuuriympäristötehtävissä.Muuttuneen toimintaympäristön vuoksi muinaismuistolaki on tarpeen uudistaa kokonaisuudessaan. Uudistuksen yhteydessä tulee arvioida ja määritellä muinaismuistojen suojelun tavoitteet ottaen huomioon perustuslain sääntely ja kansainvälisten sopimusten määräykset. Muinaisjäännösten fyysisen suojelun ohella tulee ottaa huomioon tarve muinaismuistoihin liittyvän tietosisällön säilyttämiseen ja käytettäväksi saattamiseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Puurakentamisen ohjelman Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelman neljännellä hakukierroksella myönnettiin yhteensä reilut 1,4 miljoonaa euroa 12 hankkeelle, jotka kehittävät monistettavia ratkaisuja teollisen puurakentamisen verkostotoimintaan ja -osaamiseen.”Puurakentaminen on monipuolisen yhteistyön summa. Innovatiivisetkaan teolliset prosessit eivät yksin vauhdita puun käyttöä rakentamisessa, vaan keskeistä on ketjun kaikkien toimijoiden, kuten rakennuttajien, suunnittelijoiden, urakoitsijoiden, viranomaisten sekä teollisuuden, tutkimuksen ja koulutuksen, osaaminen ja osallistuminen. Tuemme nyt juuri tätä kokeellisen kehittämisen ja toteuttamisen rajapintaa. Vaikuttavuus tulee olemaan laaja, sillä käynnistyvissä hankkeissa on mukana yli 100 eri organisaatiota”, kuvaa Puurakentamisen ohjelman projektiasiantuntija Simon le Roux.Ympäristöministeriö sai määräaikaan mennessä 22 hakemusta, joiden kokonaiskustannukset olivat 18,2 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriön ja ulkopuolisten tutkijaorganisaatioiden edustajista koottu riippumaton arviointiryhmä arvioi hankkeet, minkä pohjalta tukiohjelman ohjausryhmä esitti rahoitettavia hankkeita. Rahoitettavien hankkeiden kokonaisbudjetti on 3,6 miljoonaa euroa.  Hakijoille tarjottiin ensikertaa mahdollisuus henkilökohtaiseen sparraukseen ennen haun aukeamista. Sparraustunnilla omaa hankeideaa oli mahdollista testata ja kehittää asiantuntijapaneelin kanssa. Paneelissa oli mukana Puurakentamisen ohjelman tiimin lisäksi Aalto-yliopiston ja Rakli ry:n asiantuntijoita.”Sparrasimme yhteensä parinkymmenen tunnin edestä, mikä teki hakuprosessista osallistavan ja keskustelusta avointa. Hakemusten sisältö kirkastui, mutta erittäin arvokasta oli keskustella myös heidän kanssaan, jotka eivät lopulta hakemusta lähettäneet tai joiden hakemus ei arvioinnissa menestynyt”, asiantuntija Simon Le Roux kuvaa.Rahoitetut hankkeetHakija, hankkeen budjetti ja myönnetty avustus. Kaikki hankkeet päättyvät 1.9.2022 mennessä.Kuhmon kaupunki, 298 000 €, 119 200 €Kauhajoen Kaupunki, 294 900 €, 117 960 €Aalto-korkeakoulusäätiö sr. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, arkkitehtuurin laitos (Puuarkkitehtuuri), 170 840 €, 68 336 €Jake Rakennus Bygg Oy, 365 300 €, 146 120 €Tampereen korkeakoulusäätiö sr, 295 000 €, 75 000 €Puutuoteteollisuus ry (JVR Rakenne yhteishanke), 440 000 €, 176 000 €Siklatilat Oy, 467 000 €, 186 800 €Puutuoteteollisuus ry (TOAS ja Elementti Sampo yhteishanke), 440 000 €, 176 000 €Celt Oy, 97 500 €, 39 000 €Arkkitehdit Soini Horto, 490 000 €, 195 000 €Kiinteistö-Silta Oy, 223 350 €, 89 340 €Nawoc Oy, 108 000 €, 43 200 €Uudet hankkeet esittäytyvät 12.11.2020 klo 9–12 pidettävässä verkkoseminaarissa, johon on kutsuttu tukiohjelmaan osallistuneet hankkeet kaikilta hakukierroksilta sekä sidosryhmien edustajia. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston kanslia on käynnistänyt hankkeen, jossa kehitetään ja kokeillaan käytännössä käyttäytymistieteellisen tiedon soveltamista koronakriisin hoidossa, kuten politikkatoimien valmistelussa ja käyttäytymisvaikutusten arvioinnissa sekä viestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa.Tavoitteena on vahvistaa valtionhallinnon kykyä soveltaa käyttäytymistieteellistä tietoa ministeriöissä ja niiden alaisuudessa toimivissa laitoksissa. ”Niin kauan kun meillä ei ole rokotetta tai lääkettä Covid-19-virustaudin hoitamiseen, korostuu tartuntojen ehkäiseminen. Koska siinä onnistuminen riippuu ihmisten käyttäytymisestä, on tärkeää vahvistaa valtionhallinnon kykyä ymmärtää käyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä”, kuvailee lähestymistavan merkitystä hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, osastopäällikkö Seppo Määttä valtioneuvoston kansliasta.”Pyrimme hankkeessa löytämään uusia toimintamalleja tutkimustiedon soveltamiselle päätöksenteossa ja kokeilemaan ihmislähtöisiä vaikuttamisen muotoja. Tähtäimessä on viruksen leviämisen ehkäisemisen lisäksi myös tukea viranomaisia korjaamaan koronakriisistä syntyneitä ongelmia. Tavoitteena luonnollisesti on, että yhteiskunnan toiminnot häiriintyvät mahdollisimman vähän, ja voimme auttaa ihmisiä luomaan itselleen mahdollisimman mukavan ja toimivan uuden normaalin arjen”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Markus Kanerva. Käyttäytymistieteellistä osaamista on hyödynnetty lukuisissa maissa niin Euroopassa kuin muuallakin koronakriisiin liittyvän päätöksenteon tukena jo kriisin alkuvaiheista lähtien. Toisen aallon myötä päättäjien kiinnostus on kasvanut entisestään. Myös Maailman terveysjärjestö WHO on korostanut käyttäytymistieteellisen tiedon ja tutkimuksen tärkeyttä kriisin hoidossa. Käyttäytymistieteellinen neuvonanto -kokeiluhankkeen työryhmä edustaa monialaista käyttäytymistieteellistä osaamista, kuten sosiaalipsykologiaa, psykologiaa, käyttäytymisen muutoksen tutkimusta, käyttäytymistaloustiedettä ja terveystaloustiedettä. Työryhmän jäseninä toimivat sosiaalipsykologian väitöskirjatutkija Matti Heino (Helsingin yliopisto), erityisasiantuntija Markus Kanerva (valtioneuvoston kanslia), filosofian tohtori, psykologi Ville Ojanen (Academy of Brain Oy) ja akatemiatutkija Lauri Sääksvuori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos). Hankkeen ohjausryhmän muodostavat valtiosihteeri Maria Kaisa Aula (VM), valtiosihteeri Ville Kopra (TEM), osastopäällikkö Seppo Määttä (VNK), johtaja Pasi Pohjola (STM), liikenneneuvos Anna Similä (LVM), pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen (OPH), valtioneuvoston apulaisviestintäjohtaja Päivi Paasikoski (VNK), viestintäjohtaja Elina Ravantti (UM), johtava asiantuntija Anna Rotkirch (VNK), apulaisprofessori Nelli Hankonen (HY), PsT, dosentti Pilvikki Absetz (freelance) ja PhD Tiina Likki (freelance). Hankkeen toimikausi kestää maaliskuun 2021 loppuun.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Jakamisen merkitys taloudelle on kasvussa. Suomessa erityisesti keskiluokka on innostunut jaka-mistalouden palveluista, joita kuluttajat luovat ja jakavat aktiivisesti keskenään. Tällaisia palveluja ovat mm. erilaiset sosiaalisen median kierrätysryhmät ja lähipalvelut, ilmenee Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen 11.11.2020 julkaisemasta selvityksestä.Selvityksen mukaan jakamistalouden merkityksen kasvuun vaikuttavat digitalisaatio ja pyrkimys ekologiseen elämäntapaan, joiden yhdistelmä kiinnostaa kuluttajia tässä ajassa. Käytetyn tavaran ostaminen ei enää leimaa ihmistä köyhäksi, vaan kirpputoreista on tullut paikkoja tehdä löytöjä sekä kohdata samanmielisiä ekologisen ja taloudellisesti kestävän kulutuksen tavoittelijoita.– Vertaiskauppa on kasvanut merkittäväksi talouden ilmiöksi ja muuttanut markkinoita, sanoo Päivi Timonen, Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja ja yksi selvityksen tekijöistä.Julkaisu on ensimmäinen varsinainen kuluttajakartoitus Suomessa vertais- ja jakamistalouteen liittyvien palvelujen käytöstä. Selvitys perustuu Tilastokeskuksen toteuttamaan kyselyyn, joka oli kotitalouskohtainen ja perustui satunnaisotantaan koko Suomen 18–65-vuotiaista henkilöistä.Julkaisu koostuu kuudesta artikkelista, jotka ovat teemaa eri näkökulmista valottavia tutkijapuheenvuoroja. Lopuksi tutkijat ovat laatineet suosituksia jakamistalouden ohjaamiseksi yhteiskunnalle suotuisaan suuntaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Mikrolainoja, jotka kasvattavat naisten omia tuloja ja vahvistavat taloudellista itsenäisyyttä. Parempaa ruokaturvaa pienviljelijöille osoitetun rahoituksen avulla. Yrityksiä, joiden johdossa puolet on naisia. Valtion omistama kehitysrahoittaja Finnfund on viime aikoina sijoittanut tämän kaltaisiin yrityksiin kehitysmaissa. Keskeisenä tavoitteena on tasa-arvon edistäminen kannattavuuden lisäksi.Verkkokauppa Kasha helpottaa luotettavien ehkäisyvälineiden, kuukautissuojien ja itsehoitotuotteiden saantia itäisessä Afrikassa. Kuva: FinnfundVaikuttavuussijoittaminen on noussut yhä merkittävämmäksi sijoittamisen muodoksi maailmassa, ja kasvu on nopeaa. Yksi kanava Suomen kehitysyhteistyön määrärahoille ovat Finnfundin vaikuttavuussijoitukset.Naisten ja tyttöjen aseman parantaminen on Suomen kehityspolitiikan painopiste, ja se on myös yksi Finnfundin sijoitusten päätavoite.Ulkoministeriö myönsi kehityspoliittisena sijoituksena vuonna 2019 Finnfundille 105 miljoonan euron lainan sijoitettavaksi tasa-arvoa edistäviin hankkeisiin vuosina 2019–2021. Puolentoista vuoden aikana Finnfund on sitonut jo yli 120 miljoonaa euroa kohteisiin, jotka vahvistavat kehitysmaiden naisten taloudellista itsenäisyyttä tai tuottavat tytöille ja naisille tärkeitä palveluja. Valtion lainan tavoite täyttyi etuajassa.Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari pitää sijoittamista tasa-arvoon ja kehitysmaiden yrityksiin tärkeänä.”Investoiminen naisiin ja tyttöihin on viisasta ja hyödyllistä aina, sillä sukupuolten tasa-arvo on edellytys yhteiskunnan kestävälle kehitykselle. Erityisen tärkeää se on juuri nyt, koska koronapandemia iskee etenkin naisvaltaisiin aloihin kehittyvissä maissa. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen yritysinvestoinneilla on muutenkin kasvussa oleva kansainvälinen ilmiö, ja Suomi on siinä vahvasti mukana”, Skinnari sanoo.Naiset johdossa ja asiakkaina

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi aikoo esittää Saimaan norppasaaristoja uudeksi luonnonperintökohteeksi Unescon maailmanperintöluetteloon. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kertoi aieluettelon päivittämisestä Maailmanperintöfoorumissa 11.11.Unescon maailmanperintösopimuksen tarkoituksena on turvata maapallon arvokkaimman luonto- ja kulttuuriperinnön säilyminen. Kohteen hyväksyminen maailmanperintöluetteloon edellyttää, että kohde on yleismaailmallisesti erityisen arvokas ja arvojen säilyminen on turvattu.”Suomi on maailmanperintöstrategiassa linjannut, että luetteloon ehdotetaan vain erityisen arvokkaita kohteita. Sellainen norppasaaristojen kokonaisuus todella on”, Mikkonen iloitsee. ”Norpan suojelu on suomalaisen luonnonsuojelun symboli ja vaatii jatkuvia ponnisteluja”, Mikkonen kuvaa. Kanta, joka oli pienimmillään vain 130-160 yksilöä, on saatu kasvatettua noin 400 norppaan. Ilmastonmuutos on kuitenkin vakava uhka norppakannalle.Esitetty maailmanperintökohde sijaitsee Saimaalla, Suomen suurimmalla järvellä. Kyse on niin sanotusta sarjanimeämiskohteesta, joka koostuisi pääosin valtion suojelluista Natura 2000 -alueista. ”Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen Savonlinnaan ja verkkokalastusrajoitusten päivittäminen olisivat tarpeellinen lisätuki hankkeen läpimenolle Unescossa”, Mikkonen sanoo.Parhaillaan on käynnissä Suomen kansallisen aieluettelon päivittäminen maailmanperintöstrategian mukaisesti. Norppasaaristo on ympäristöministeriön ja Metsähallituksen esitys luonnonperintökohteeksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö tekee esitykset kulttuuriperintökohteista myöhemmin. Esitykset viedään Suomen kansalliseen aieluetteloon, johon vietyjä kohteita Suomi tulee esittämään maailmanperintöluetteloon. Ministeriöt pyrkivät toimittamaan uusilla kohteilla päivitetyn aieluettelon Unescolle viimeistään tammikuun 2021 aikana. Päätöksen maailmanperintöluetteloon liitettävistä kohteista tekee vuosittain kokoontuva maailmanperintökomitea, joka koostuu 21 sopimusvaltion edustajista. ”Tavoitteemme on, että komitea voisi päättää norppasaaristojen lisäämisestä maailmanperintöluetteloon vuoden 2024 kokouksessa”, Mikkonen kertoo.Maailmanperintöluettelossa on tällä hetkellä 1 121 kohdetta, joista 213 edustaa luonnonperintöä. Suomen seitsemästä maailmanperintökohteesta kuusi edustaa kulttuuriperintöä ja yksi, Merenkurkun saaristo, luonnonperintöä.Hankkeen kustannuksiksi on arvioitu vuosina 2021-2023 noin 210 000 euroa. Metsähallituksen vuotuiset kustannukset esiselvitykseen sekä varsinaisen hakemuksen valmisteluvaiheessa ovat noin 70 000 euroa. Maailmanperintökohteen tuoma arvostus ja kiinnostus on muissa Suomen kohteissa näkynyt merkittävänä piristyksenä alueen talouteen. ”Lisääntyvä turismi tarkoittaa myös yhteisvastuuta siitä, että maailmanperintökohteen arvot säilyvät kasvavista matkailijamääristä huolimatta”, ministeri Krista Mikkonen muistuttaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallituksen tavoitteena on, että yksityistä rahoitusta suunnataan tulevaisuudessa entistä enemmän kestävän kehityksen mukaisiin investointeihin. Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt hankkeen, jonka tarkoitus on tunnistaa kestävän kehityksen mukaisen liiketoiminnan mahdollisuudet ja rahoituksen haasteet suomalaisille yrityksille.Hanke toteutetaan Euroopan komission rakenneuudistuksen tukiohjelman tuella, ja se kehittää yrityksille työkaluja vaikuttavuuden mittaamiseksi ja kestävän rahoituksen hyödyntämiseksi.– Ilmastonmuutoksen hillintä ja kestävä kehitys sisältyvät vahvasti hallituksen tavoitteisiin. Näiden ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että talouden ja yhteiskunnan uudistumiseen tarvittavat investoinnit käynnistetään ja ne löytävät markkinoilta rahoitusta. Tavoitteet ja toimenpiteet antavat Suomelle tilaisuuden toimia suunnannäyttäjänä globaalien kehityshaasteiden ratkaisemisessa ja luovat samalla kannattavaa kansainvälistä liiketoimintaa yrityksillemme, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.Hanke kehittää uusia ratkaisuja kestävän kehityksen piloteissaKäytännössä hankkeen aikana keskeiset sidosryhmät työskentelevät yhdessä tunnistaakseen konkreettisia rahoitusratkaisuja ja toimintamalleja, joiden avulla kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisia investointeja saadaan liikkeelle tehokkaammin. Hanke luo myös julkiselle sektorille valmiuksia ottaa käyttöön kestävän kehityksen investointeja vauhdittavia rahoitusinstrumentteja.– Pidän erittäin hyvänä lähtökohtana tässä hankkeessa, että liiketoiminnan kestävyyden mittaamista ja raportointia ei nähdä velvollisuutena, jota vain tiettyjen sääntelyn velvoittavien toimijoiden tulee toteuttaa. Haluan kannustaa yrityksiä näkemään kestävyydessä positiivisen erottautumisen mahdollisuuden, ministeri Lintilä jatkaa.Ratkaisuja kehitetään piloteissa, jotka nivoutuvat tietyn tunnistetun kestävän kehityksen haasteen ympärille. Pilotit valitaan vuorovaikutuksessa yksityisen ja julkisen sektorin asiantuntijoiden kesken. Esimerkkejä mahdollisista teemoista ovat hiilineutraalisuutta edistävät teknologiat, kestävä ruokajärjestelmä, puhtaan veden ratkaisut ja kiertotalous. Kehitettävät työkalut ja rahoitusratkaisut on tarkoitus saada laajempaan käyttöön hankkeen jälkeen.Taustalla YK:n kestävän kehityksen tavoitteetSuomi on sitoutunut YK:n Agenda2030:n toteuttamiseen tällä vuosikymmenellä sekä kotimaassa että kansainvälisessä yhteistyössä. Toteutusta ohjaavat YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitetta (Sustainable Development Goals, SDGs).Kaksivuotisen hankkeen toteutuksesta vastaa Gaia Consulting Oy, yhteistyössä AARC Ltd:n ja Trinomics B.V.:n kanssa, ja kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Hanke toteutetaan yhteistyössä Euroopan komission rakennemuutoksen tuen pääosaston kanssa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi