Kemppi Euroopan neuvostossa: Synnytysväkivallasta pitää puhua
NordenBladet —
Kansanedustaja Hilkka Kemppi (kesk.) Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnasta on tyytyväinen siihen, että synnytys- ja gynekologinen väkivalta on nostettu julkiseen keskusteluun, myös Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa. Yleiskokous käsitteli torstai-iltana ranskalaisen kansanedustajan Maryvonne Blondinin raporttia ”Obstetrical and gynaecological violence”.
Kemppi kertoi Suomessakin meneillään olevasta #minämyössynnyttäjänä -kampanjasta, joka sai alkunsa naisiin kohdistuneen häirinnän päivänvaloon tuoneesta sosiaalisen median #metoo-ilmiöstä.
”Tämä on vaikea ja vaiettu aihe. Koen kuitenkin hyväksi, että puhumme synnytykseen liittyvästä kivusta, peloista ja traumoista avoimesta”, hän totesi.
Synnytys- ja gynekologisella väkivallalla tarkoitetaan esimerkiksi tilanteita, kun keisarinleikkaus, välilihan leikkaus tai sterilisaatio tehdään ilman naisen suostumusta tai ilmoittamatta toimenpiteiden mahdollisista vaikutuksista tai seurauksista. Myös gynekologin vastaanotolla naiset voivat joutua kohtaamaan seksismiä, nöyryytystä tai fyysistä väkivaltaa kuten kivuliaita toimenpiteitä ilman puudutusta.
Kemppi kertoi esimerkin tuntemastaan tapauksesta, jossa maltalaislääkäri kieltäytyi uskonnollisiin syihin vedoten poistamasta sikiötä, joka oli matkan aikana kuollut kohtuun tahattoman keskenmenon takia. Toivotun lapsen menetyksen aiheuttaman surun lisäksi nainen joutui pelkäämään tulehdusvaaraa.
”Tämä ei ole oikein! Naisen ei tulisi edes äärimmäisessä tilanteessa joutua pelkäämään oman terveytensä puolesta, ja meillä tulisi olla itsemääräämisoikeus omaan kehoomme. 2020-luvun Euroopassa ei voi olla maasta kiinni, saako asianmukaista hoitoa. Istanbulin sopimuksesta tulee pitää kiinni, maan nimestä tai uskonnosta riippumatta”.
”Synnytys- ja gynekologinen väkivalta rikkovat naisten ihmisoikeuksia. Koen, että Suomessa lääketieteellinen osaaminen on korkeatasoista ja näihin asioihin kiinnitetään huomiota. Keskustelua ja tietoutta aiheesta ei kuitenkaan ole vieläkään tarpeeksi”, Kemppi päätti.
Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistuu jäsenet ja varajäsenet yhteen laskien yli 700 kansanedustajaa eri maista. Yleiskokous on koolla Ranskan Strasbourgissa 30.9.–4.10.2019.
Lähde: Eduskunta.fi
