Eduskunnan lakivaliokunta järjesti julkisen kuulemisen torstaina 3. lokakuuta. Kuulemisen aiheena oli kansalaisaloite Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen (KAA 1/2019).
Valiokunnassa olivat kuultavina: – aloitteen tekijä Jukka-Pekka Kurttila – ohjelmajohtaja Annette Gothóni, Suomen World Vision ry – toiminnanjohtaja Ujuni Ahmed, Fenix Helsinki ry – tutkimuspäällikkö Reija Klemetti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos – asiantuntija Mimmi Koukkula, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos – lakimies Jaana Tervo, Lapsiasiavaltuutetun toimisto
Venäjän paluu Euroopan neuvoston parlamentaariseen yleiskokoukseen sävyttää yleiskokouksen syysistuntoviikkoa Ranskan Strasbourgissa 30.9.–4.10.2019. Yleiskokous äänestää heti maanantaina siitä, otetaanko esityslistalle keskustelu Moskovan mielenosoitusten väkivaltaisesta tukahduttamisesta syyskuun paikallisvaalien yhteydessä. Jos yleiskokous hyväksyy keskustelualoitteen, keskustelu käydään maanantaina. Venäjän paluu yleiskokoukseen on herättänyt myös vastareaktioita, sillä Ukrainan valtuuskunta ilmoitti perjantaina, ettei se osallistu syysistuntoviikolle.
Tiistaina yleiskokoukselle puhuu Euroopan neuvoston puheenjohtajamaana toimivan Ranskan presidentti Emmanuel Macron, jolle yleiskokouksen kansanedustajat voivat esittää kysymyksiä. Samana päivänä yleiskokous pohtii, miten ilmiantajien suojelua Euroopassa voisi parantaa.
Istuntoviikon muita aiheita ovat muun muassa terrorismin uhrien asema, oikeusasiamiesten toiminta Euroopan eri maissa, Pohjois-Makedonian ihmisoikeus-, oikeusvaltio- ja demokratiakehitys sekä pohdinta siitä, miten eurooppalaisten valtioiden tulisi suhtautua ihmisiin, jotka joutuvat lähtemään pakolaisiksi kotiseutujensa muututtua elinkelvottomiksi ilmastonmuutoksen vuoksi. Yleiskokoukselle käy esittäytymässä myös Euroopan neuvoston uusi pääsihteeri Marija Pejčinović Burić.
Yleiskokouksen tiede-, koulutus ja mediakomiteassa on esillä kansanedustaja Inka Hopsun (vihr.) tekeillä alla oleva raportti aiheesta ”Nuoret konfliktien ehkäisyssä ja ratkaisijoina”.
Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistuu jäsenet ja varajäsenet yhteen laskien yli 700 kansanedustajaa eri maista.
Suomen valtuuskuntaan kuuluvat Kimmo Kiljunen (puheenjohtaja, sd.), Anne-Mari Virolainen (varapuheenjohtaja, kok.), Tarja Filatov (sd.), Petri Honkonen (kesk.), Minna Reijonen (ps.), Inka Hopsu (vihr.), Hilkka Kemppi (kesk.), Elina Lepomäki (kok.), Mika Niikko (ps.) ja Jussi Saramo (vas.).
Istuntoa voi seurata suorana verkkolähetyksenä ja kaikki raportit lukea osoitteessa http://www.assembly.coe.int/
Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous keskusteli keskiviikkona siitä, miten oikeusasiamiehet eri puolilla Eurooppaa toimivat ja mitenoikeusasiamiesinstituutiota voisi vahvistaa. Suomen valtuuskunnasta puheenvuoron saivat kansanedustajat Hilkka Kemppi (kesk.) ja Inka Hopsu (vihr.). Molemmat korostivat oikeusasiamiehen tärkeää roolia hyvän hallinnon ja kansalaisten perusoikeuksien valvojana.
”Jokainen valitus oikeusasiamiehelle kertoo kuitenkin siitä, että me lainsäätäjinä olemme epäonnistuneet. Olen huolissani, että juuri opetussektorin kanteluiden määrä on noussut oikeusasiamiehelle Suomessa. Se kertoo, että muutoksia on tehtävä, vaikka määrät ovatkin kansainvälisesti verraten pieniä. Esimerkiksi perusopetuslakiin tulisi saada mahdollisuus itsenäiseen valvontaan”, Kemppi huomautti.
Oikeusasiamiesinstituutio toimii 140 maassa, mutta oikeusasiamiehille annettu toimivalta ja rahoitus vaihtelevat suuresti. Euroopan neuvoston perustuslakiasioita käsittelevä asiantuntijaelin Venetsian komissio on tänä vuonna laatinut suosituksen siitä, miten oikeusasiamiesten asemaa voisi suojella ja edistää. Oikeusasiamiesinstituutiota uhkaavat muun muassa nimitysten politisoituminen, tiedonsaannin vaikeutuminen ja oikeusasiamiesten toimivallan kaventaminen.
”Tämän vuoksi olisi tärkeää, että Euroopan neuvostolla olisi yhteiset standardit ja myös keinoja valvoa, miten jäsenvaltiot noudattavat Venetsian komission suosituksia. Tästä hyödyttäisiin erityisesti niissä tilanteissa, kun valtio omalla toiminnallaan uhkaa oikeusasiamiehen asemaa ja riippumattomuutta”, Hopsu totesi.
Kemppi ja Hopsu kertoivat eurooppalaisista kansanedustajista koostuvalle kuulijakunnalleen suomalaisesta laillisuusvalvonnan mallista, jota toteuttavat oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia. Oikeusasiamies aloitti toimintansa Suomessa jo vuonna 1920.
”Meillä on kaikilla vastuu siitä, että puolustamme ja suojelemme tätä arvokasta instituutiota siten, että se säilyy aidosti riippumattomana ja että sillä on toimintaansa riittävä rahoitus. Ihmisoikeuksien puolustaminen vaatii puolueetonta tahoa tutkimaan ja tarvittaessa huomauttamaan perusoikeuksien loukkauksista ja hallinnon epäkohdista”, Hopsu sanoi.
Kemppi kertoi, että eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäsenenä laillisuus- ja perusoikeusvalvontaan liittyvät kysymykset kiinnostavat häntä erityisesti.
”Elämme mielenkiintoisa aikoja. Perustuslakia ja oikeusvaltioperiaatetta kyseenalaistetaan nyt eri puolilla maailmaa, niin Amerikan, Aasian kuin Euroopankin mantereella. Se on todella huolestuttavaa, sillä juuri nyt meidän pitäisi tukea oikeusvaltiota, ihmisoikeuksia ja sopimusyhteiskuntaa”, Kemppi mainitsi.
Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Parlamentaarinen yleiskokous on koolla 30.9.–4.10. Ranskan Strasbourgissa.
Hiljainen hetki eduskunnan täysistunnossa 2.10. klo 14 Kuopion tapahtumien johdosta, I varapuhemies Haatainen
Arvoisat edustajat, Ärade riksdagsledamöter,
Ihmisen suru on suurimmillaan silloin, kun läheisen kädestä ei voi enää koskaan pitää kiinni. Tällaisen surun ymmärtää vain ihminen, joka on sen kokenut.
Olemme nyt kolmatta kertaa hieman yli kymmenen vuoden sisällä tilanteessa, jossa tämä sali aloittaa istuntonsa hiljaisella hetkellä surrakseen Suomessa tapahtuneen kouluväkivallan uhrien lisäksi ihmisiä, joiden käsiä ei läheisen käsi enää kosketa. Kuten Kauhajoen ja Jokelan kohdalla esiin nousee taas tuskainen kysymys: Miksi?
Tähän kysymykseen ei vielä ole vastauksia – On vain surua, joka on suurin henkensä menettäneen uhrin omaisilla ja läheisillä. Ennen kuin vastauksia saadaan, meidän kaikkien on keskityttävä antamaan kaikki tarvittava tuki avun tarpeessa oleville. Kun vastauksia saadaan, niiden mukaisiin toimiin on ryhdyttävä.
……………….
Än så länge vet vi inte vilket motiv gärningsmannen i Kuopio hade för sitt dåd. Innan vi får svar på den frågan, gör vi alla bäst i att koncentrera oss på att ge all den hjälp de berörda behöver. När vi får svar på våra frågor, måste de åtgärder vidtas som visar sig nödvändiga. Med anledning av händelserna i Kuopio håller Riksdagen nu en tyst minut för att delta i de anhörigas och närståendes sorg.
Esitän eduskunnan puolesta syvän osanottoni henkensä menettäneen omaisille ja läheisille. Toivotan voimia tapahtumassa loukkaantuneille uhreille ja heidän perheilleen. Kuopion tapahtumien johdosta Eduskunta hiljentyy nyt ottaakseen osaa omaisten ja läheisten suruun.
Eduskunnan lakivaliokunta järjestää julkisen kuulemisen torstaina 3. lokakuuta. Kuulemisen aiheena on kansalaisaloite Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen (KAA 1/2019). Tilaisuutta voi seurata suorana verkkolähetyksenä klo 10–12.
Valiokunnassa ovat kuultavina: – aloitteen tekijä Jukka-Pekka Kurttila – ohjelmajohtaja Annette Gothóni, Suomen World Vision ry – toiminnanjohtaja Ujuni Ahmed, Fenix Helsinki ry – tutkimuspäällikkö Reija Klemetti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos – asiantuntija Mimmi Koukkula, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos – lakimies Jaana Tervo, Lapsiasiavaltuutetun toimisto
Eduskunta kävi vaalikauden ensimmäisen välikysymyskeskustelun tiistaina, kun valtioneuvosto vastasi kokoomuksen eduskuntaryhmän välikysymykseen hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta. Välikysymyksen allekirjoittaneet kansanedustajat halusivat ”eduskunnan arvioitavaksi sen, huolehtiiko hallitus taloudesta niin, että myös huomenna ja ylihuomenna voimme kestävästi rahoittaa tärkeät palvelut kaikille”. Valtioneuvoston vastauksen välikysymykseen antoi valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.).
Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous on myöntänyt tämän vuoden Vaclav Havel –ihmisoikeuspalkinnon kahdelle taholle: Balkanin maiden nuorisoaktiiveille ja Kiinan uiguurivähemmistön ihmisoikeusaktivistille Ilham Tohtille.
Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kansanedustaja Inka Hopsu (vihr.) on tuplasti iloinen balkanilaisnuorten saamasta palkinnosta. Sen lisäksi, että nuorten työ on tärkeää, Hopsulla oli mahdollisuus tavata palkinnon saajat heti tuoreeltaan oman Euroopan neuvoston raportointitehtävänsä takia.
Hopsu laatii yleiskokouksen kulttuurikomitealle raporttia aiheesta ”Nuoret konfliktien ehkäisyssä ja ratkaisijoina”, minkä tiimoilta balkanilaisnuorten Youth Initiative for Human Rights -järjestö oli kulttuurikomitean kuultavana.
Bosnia-Hertsegovinaa, Kroatiaa, Kosovoa, Montenegroa ja Serbiaa edustavat nuoret tekevät yhteistyötä, jotta jakolinjojen sijaan luotaisiin ymmärrystä ja yhteistyötä yhteiskuntien välillä mahdollisten konfliktien välttämiseksi tulevaisuudessa.
”Nuorten toiminta on innostavaa ja tarpeellista. Siksi on harmi, että kansallismieliset hallitukset yrittävät vaieta tästä tärkeästä työstä”, hän sanoo.
Hopsu aikoo keskustella eri nuorisojärjestöjen kanssa selvittääkseen, miten nuoria voisi ottaa vahvemmin mukaan rauhanvälitystoimintaan. Samalla hän toivoo, että Youth Initiative for Human Rights -järjestö pystyisi hyödyntämään palkinnon tuomaa myönteistä julkisuutta viestiensä eteenpäinviemiseksi.
”Kulttuurikomitean kuulemisessa järjestön edustajat nostivat esiin konkreettisia ehdotuksia, joita aion raportissani tutkia”, Hopsu kertoo.
Raportin on määrä valmistua ensi vuoden keväällä.
Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous jakoi Vaclav Havel –ihmisoikeuspalkinnon nyt seitsemännen kerran.
Maa- ja metsätalousvaliokunta ja ympäristövaliokunta järjestivät julkisen kuulemisen 1.10.2019 aiheesta maatalousmaa ratkaisijana ilmastonmuutoksen hillinnässä. Katso tilaisuuden tallenne.
Tilaisuuden ohjelma
Tilaisuuden avaus, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä
Keynote Speech: Matching policy and science: Climate change and land use – the potential of agricultural soils, Jean-François Soussana, vice president for international policy, INRA
Suomalaisten peltojen mahdollisuudet ja haasteet ilmastonmuutoksen hillinnässä, tutkimusprofessori Kristiina Regina, Luonnonvarakeskus
Hiilen sidonnan todentaminen, tutkimusprofessori Jari Liski, Ilmatieteenlaitos
Suomalaisen viljelijän toimet maaperästä huolehtimiseksi ja pellon kasvukunnon parantamiseksi, erikoistutkija Tuomas Mattila, Suomen ympäristökeskus
Panel Discussion: Challenges and possibilities in carbon sequestration in Finland
Päätössanat, Anne Kalmari maa- ja metsätalousvaliokunta
NordenBladet — Tule tutustumaan Eduskunnan kirjastoon ja arkistoon – yhteiskuntatiedon, oikeudellisen tiedon ja eduskuntatiedon aarreaittaan tiistaina 8.10. klo 9.15–11.00!
Tule tutustumaan Eduskunnan kirjastoon ja arkistoon – yhteiskuntatiedon, oikeudellisen tiedon ja eduskuntatiedon aarreaittaan tiistaina 8.10. klo 9.15–11.00!
Osallistuttuasi tilaisuuteen osaat hyödyntää kirjaston ja arkiston palveluja niin paikan päällä kuin verkossakin – opintoihin, tutkimuksen tekoon, asioiden hoitoon tai vaikka aktiivisena kansalaisena toimimiseen.
Aluksi tutustumme kirjaston tiloihin ja kokoelmiin. Sen jälkeen esittelemme kirjaston ja arkiston palvelut Aurora-salissa. Lopuksi perehdymme kansallisiin digitaalisiin aineistoihin ja tutustumme laitteeseen, jolla voi tutkia radio- ja tv-arkistoa ja lukea digitoituja vanhoja lehtiä.
Tilaisuus on tarkoitettu jokaiselle, joka tarvitsee tietoa yhteiskunnasta, oikeudesta ja eduskunnasta.
Eduskunnan kirjasto on kaikille avoin. Osoite on Aurorankatu 6, Helsinki. Ovet avataan klo 9.00. Sisääntulossa on turvatarkastus. Henkilöllisyyttä ei tarkasteta.
Lisätietoa: informaatikko Päivi Erkkilä, puh. 09 432 3421 tai etunimi.sukunimi@eduskunta.fi
Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsen, kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) toivoo, että väärinkäytöksiä päivänvaloon tuovien ilmiantajien suojaa parannetaan kaikissa Euroopan neuvoston jäsenmaissa. Filatov puhui parlamentaarisen yleiskokouksen istunnossa tiistaina, kun käsittelyssä oli ranskalaisen kansanedustaja Sylvain Wasermanin raportti ”Improving theprotection of whistleblowers all over Europe”.
”On tärkeää, että ihminen, joka havaitse yhteisen edun vastaista toimintaa, väärinkäytöksiä tai laittomuuksia, voi turvallisesti ja nimettömänä ilmoittaa havainnoistaan. Ilmiantajat ovat paljastaneet muun muassa laillisesti kerätyn tiedon väärinkäyttöä, veronkiertoa ja monia muita yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta rapauttavia tekoja. Myös rahanpesu, ruokaturva, ympäristörikokset ja ydinturvallisuus voivat olla tällaisen ilmiannon kohteena”, Filatov totesi.
”Tietoyhteiskunnassa yhä tärkeämmäksi muodostuu estää massamittainen henkilökohtaisten tietojen väärinkäyttö ja muut vastaavat rikokset, joita on vaikea valvoa perinteisin keinoin. Siksi on löydettävä uusia välineitä. Yritykset ovat kansainvälisiä ja niiden toiminnot yrittävät valtakuntien rajat. Sen vuoksi on tärkeää etsiä yhtenäisiä pelisääntöjä sille, miten väärinkäytöksistä raportoivia henkilöitä suojataan eri maissa,” hän jatkoi.
Euroopan unionissa on valmisteilla ilmiantajien suojaa koskeva direktiivi, jolle alkusysäyksen antoi Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous suositellessaan vuonna 2010 ilmiantajien suojelua koskevan yleissopimuksen laatimista.
”Tämä on hyvä esimerkki Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen työn vaikuttavuudesta eli siitä, miten täällä käsittelemiemme raporttien ehdotukset voivat päätyä EU-direktiiviksi. Asia on ajankohtainen, mistä kertoo se, että ratkaisuja etsitään niin YK:ssa, OECD:ssä kuin G20-maidenkin kesken”, Filatov kertoi.
Tekeillä olevasta direktiivistä huolimatta raportissa pidetään edelleen kiinni ajatuksesta, että Euroopan neuvoston pitäisi laatia ilmiantajien suojelusta sitova yleissopimus. Filatov on samaa mieltä.
”Kaikki EN:n jäsenet eivät ole EU:n jäseniä, minkä vuoksi on tärkeää, että ilmiantajien suojelu etenee myös niissä.”
Ilmiantajalla tarkoitetaan henkilöä, joka raportoi tai paljastaa julkista intressiä uhkaavaa vai vahingoittavaa toimintaa koskevia tietoja, jotka hän on saanut tietoonsa hoitaessaan työhönsä liittyviä tehtäviä julkisella tai yksityisellä sektorilla. Englanninkielisen ”whistleblower” –termin suomennoksina on käytetty myös pilliinpuhaltajaa, paljastuksentekijää ja tietovuotajaa.
”Meillä jokaisella on vastuu oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta, mutta väärinkäytöksiin puuttumista pelätään. Siksi on tärkeää luoda mekanismeja, joilla laittomuuksista ilmoittaminen helpottuu”, Filatov sanoo.
Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Parlamentaarinen yleiskokous on koolla 30.9.–4.10. Ranskan Strasbourgissa.
