NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esitysluonnoksesta, jossa ehdotetaan väliaikaisia muutoksia tartuntatautilakiin covid-19-epidemian leviämisen estämiseksi rajat ylittävässä liikenteessä. Tarkoituksena on, että toimet kohdistettaisiin riskiperusteisesti Suomeen saapuviin matkustajiin lentoasemilla, satamissa ja maarajoilla.Lausuntoja voi antaa 10.11.-23.11. 2020. Sen jälkeen tarkoitus on antaa hallituksen esitys eduskunnalle 3.12.2020.Tartuntatautilakiin ehdotetaan lisättäväksi kolme uutta väliaikaista pykälää: 60 a §, 60 b § ja 60 c § ja 60 §:ään lisättäisiin uusi momentti. Näistä ensimmäinen koskee Suomeen korkean riskin maasta saapuvan henkilön määräämistä karanteeniin covid-19-taudille altistumisen tai perustellusti epäillyn altistumisen perusteella. Pykälä 60 b puolestaan koskee poikkeuksia, joissa karanteenia ei määrättäisi, ja 60 c § koskee virka-avun antamista tartuntataudeista vastaavalle kunnan viranomaiselle. Pykälän 60 ehdotetussa momentissa todettaisiin, että 60 a §:ssä säädetään covid-19-taudin karanteenin pituudesta.Suomeen saapuva voitaisiin määrätä tietyin edellytyksin karanteeniinTartuntataudeista vastaava lääkäri voisi tehdä päätöksen henkilön määräämisestä karanteeniin enintään 10 vuorokaudeksi, jos se on välttämätöntä covid-19-taudin leviämisen estämiseksi. Tämä voisi tapahtua tietyin ehdoin silloin, kun henkilö saapuu Suomeen maasta tai muulta maantieteellisesti rajatulta alueelta, jossa:viimeisen 14 vuorokauden seurantajakson väestöön suhteutettu covid-19-tapausten ilmaantuvuus on vähintään kaksinkertainen Suomeen verrattuna javäestössä tartuttavien osuuden voidaan arvioida olevan vähintään yksi tuhannesta ja josta Suomeen saapuminen muodostaa merkittävän riskin covid-19-taudin leviämiselle.Maista ja alueista säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella, joka olisi voimassa enintään yhden kuukauden kerrallaan. Karanteeniin ei määrättäisi henkilöä, jos hänellä on Suomeen saapuessaan mukanaan luotettava lääkärin antama todistus sairastetusta mutta parantuneesta, laboratoriovarmistetusta covid-19-taudista tai todistus saadusta covid-19-rokotuksesta.Henkilöä ei voitaisi määrätä karanteeniin, jos oleskelu Suomessa kestää korkeintaan kolme vuorokautta, jos hänellä on Suomeen saapuessaan mukanaan luotettava todistus hänelle enintään 48 tuntia ennen matkan aloittamista tehdystä negatiivisesta koronatestistä tai jos hän osallistuu välittömästi maahan tullessaan koronavirustestiin, jonka tulos on negatiivinen.Karanteeniin ei myöskään määrättäisi, jos oleskelu Suomessa kestää 4-6 vuorokautta, ja jos hänellä on Suomeen saapuessaan mukanaan luotettava todistus hänelle enintään 48 tuntia ennen matkan aloittamista tehdystä negatiivisesta koronatestistä ja hän osallistuu välittömästi maahan tullessaan toiseen koronavirustestiin.Karanteeni ei koskisi esimerkiksi säännöllistä rajan ylitystä rajayhteisöjen alueella Tartuntatautilain väliaikaisessa 60 b §:ssä säädettäisiin poikkeuksista, joissa henkilöä ei saa määrätä karanteeniin. Näin on, jos henkilö käy töissä tai harjoittaa elinkeinoa, tai hän matkustaa toimeentuloonsa tai opiskeluunsa liittyen säännöllisesti rajayhteisöjen alueella. Näitä ovat maarajojen ylitykset Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Norjan välillä ja kulkeminen meritse tai lentäen Suomen ja Ruotsin tai Suomen ja Viron välillä.Karanteeniin ei asetettaisi myöskään diplomaatteja, kuljetus- ja logistiikka-alalla toimivia matkustaja- ja tavaraliikenteen kuljettajia, alusten, ilma-alusten tai junien miehistöä työtehtävissään ja vaihtomiehistöjä, sekä lentäen Suomen kautta matkustavia, jos he eivät poistu lentoasemalta. Samoin karanteeniin ei asetettaisi painavasta henkilökohtaisesta syystä matkustavia, kuten omia alaikäisiä lapsia tapaavia. Poikkeustapauksissa on pyydettäessä esitettävä selvitys kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntatautien vastustamistyöstä vastaavalle viranomaiselle. Poliisi, Tulli, Rajavartiolaitos ja Puolustusvoimat voisivat antaa virka-apua kunnan viranomaiselleTartuntatautilain väliaikaisessa 60 c §:ssä säädettäisiin Poliisin, Tullin, Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien oikeudesta antaa pyynnöstä virka-apua koronavirustautia koskevien toimenpiteiden yhteydessä kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaavalle viranomaiselle. Virka-avun antaminen ei saisi vaarantaa säädettyjen muiden tärkeiden tehtävien hoitamista.Virka-apua antavilla viranomaisilla olisi oikeus tarkastaa henkilön esittämät todistukset covid-19-taudin negatiivisesta testituloksesta, sairastetusta covid-19-taudista tai saadusta koronavirusrokotuksesta, joita edellytetään tartuntatautilain 60 a §:ssä. Samoin heillä olisi oikeus tarkastaa poikkeustapauksia koskeva selvitys, jota edellytetään 60 b §:ssä. Virka-apua antavat viranomaiset voisivat myös pysäyttää kulkuneuvon ja ohjata sekä estää henkilön poistumisen, kunnes päätös karanteenista on tehty. Tarkastuksen suorittavalla henkilöllä olisi vaitiolovelvollisuus tarkastuksen yhteydessä saamistaan seikoista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeriö järjestää 24.11. kaikille avoimen webinaarin tasa-arvosta, teknologiasta ja innovaatioista. Näitä teemoja edistetään Suomen johdolla kansainvälisessä Generation Equality -kampanjassa.Kuinka teknologiaa ja innovaatioita tulisi hyödyntää sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi? Miten taata kaikille tasavertaiset osallistumismahdollisuudet tulevaisuuden tietoyhteiskunnissa, ja millaisia haasteita on näköpiirissä? Miksi tasa-arvoisten teknologioiden ja innovaatioiden puolesta on syytä ponnistella – ja kuinka yrityksemme ja yhteiskuntamme hyötyvät yhdenvertaisesta teknologiasektorista?Näihin ja muihin aihepiiriä koskeviin kysymyksiin etsitään vastauksia tiistaina 24.11. klo 14-16 kaikille avoimessa webinaarissa, joka käynnistää keskustelun Suomen työstä Generation Equality -kampanjan edistämiseksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi tarvitsee koulutustason noston. Korkeakoulutuksen osalta tavoitteena on, että vuonna 2030 korkeakoulutettuja on nykyisen 41 prosentin sijaan puolet 25–34-vuotiaiden ikäluokasta. Toteutuuko tasa-arvo ja yhdenvertaisuus suomalaisessa korkeakoulutuksessa kaikkien osalta ja vastaavatko korkeakoulut riittävän hyvin erilaisiin opiskelijoiden tarpeisiin?Tähän ja moneen muuhun kysymykseen haettiin vastauksia 10. marraskuuta järjestetyssä webinaarissa, joka on osa käynnissä olevaa selvitystyötä korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelman laatimiseksi.Tilaisuudessa kuultiin tutkijoiden ja asiantuntijoiden puheenvuoroja sekä paneelikeskustelu. Webinaari tarjosi hyviä eväitä tilannekuvan muodostamiseen ja tilaisuuden antia hyödynnetäänkin osana tilannekuvan kartoitusta. Sen pohjalta tehdään suositukset tarvittavista toimenpiteistä. Tarkoituksena on myös tuottaa mitattavat tavoitteet aliedustettujen ryhmien koulutukseen pääsyn ja läpäisyn edistämiseksi.Webinaarissa puhuneen tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon mukaan koulutus on Suomessa tärkeä tasa-arvoa tuottava instituutio.– Olemme ylpeitä siitä, että olemme kyenneet menestyksellisesti yhdistämään koulutuksen maksuttomuuden ja korkean laadun. Kouluttautumisen mahdollisuus on periaatteessa olemassa jokaiselle. Silti koulutuksen eriarvoisuus valitettavasti ilmenee yhä myös eriarvoisina mahdollisuuksina kouluttautua niin pitkälle kuin rahkeet riittävät, ministeri Saarikko totesi.Kansakunnan koko potentiaali käyttöönWebinaarin puheenvuoroissa paneuduttiin korkeakoulutuksen sosiaalisen, alueellisen ja kielellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen sekä eri vähemmistöryhmien korkeakoulutukseen hakeutumisen mahdollisiin esteisiin.Kysymyksenä oli, näyttäytyykö korkeakoulutus kaikille samanlaisena ja onko se samalla tavalla saavutettavissa maahanmuuttajille ja ulkomaalaistaustaisille henkilöille, romaneille, saamelaisille, erilaisille oppijoille, eri vammaisryhmiin kuuluville tai seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville.– Pidän erittäin tärkeänä, että koulutus- ja kulttuuripolitiikalla takaamme jokaiselle perhetaustasta, sukupuolesta ja varallisuudesta riippumatta yhtäläiset mahdollisuudet ja oikeudet sivistykseen, laadukkaaseen maksuttomaan koulutukseen sekä edellytykset täysivaltaiseen kansalaisuuteen, ministeri Saarikko korosti.Nivelvaiheisiin kiinnitettävä huomiotaKorkeakoulutuksen saavutettavuuden tarkastelussa keskeiset vaiheet ovat opiskelijavalinta ja opintoihin valikoituminen, opinnoissa eteneminen ja opintojen jälkeinen työllistyminen. Perustaa näille muotoillaan korkeakoulutusta edeltävällä kasvun ja oppimisen polulla: varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa, peruskoulussa ja toisella asteella.Yliopisto-opintojen osalta nivelvaihe peruskoulusta toiselle asteelle on tärkeä. Toinen tärkeä nivelvaihe on toiselta asteelta korkeakoulutukseen siirtyminen. Nuorten opintopolut ovat eriytyneet perheen sosioekonomisen aseman mukaan. Lukioiden oppilaat tulevat ammatillisten oppilaitosten oppilaita useammin perheistä, joissa vanhemmat ovat toimihenkilöitä, korkeasti koulutettuja ja suurituloisia. Suora polku ammatillisesta koulutuksesta yliopistoon on harvinainen. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut elinaikakertoimen vuodelle 2021. Elinaikakerroin on 0,94984. Elinaikakertoimen tarkoituksena on sopeuttaa alkavien työeläkkeiden tasoa ja eläkemenoa sen mukaan, miten odotettavissa oleva keskimääräinen elinikä muuttuu.Nyt vahvistettu elinaikakerroin pienentää vuonna 1959 syntyneiden vuonna 2021 tai sen jälkeen alkavia työeläkelain mukaisia vanhuuseläkkeitä 5,016 prosenttia. Elinaikakerroin pienentää myös vuonna 2021 alkavan työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviä työeläkelakien mukaisia työkyvyttömyyseläkkeitä lukuun ottamatta niihin sisältyvää tulevan ajan eläkkeen osuutta, johon elinaikakerrointa ei sovelleta. Lisäksi elinaikakerroin vaikuttaa ensi vuonna myönnettäviin työeläkelakien mukaisiin perhe-eläkkeisiin, osittaisiin varhennettuihin vanhuuseläkkeisiin ja työuraeläkkeisiin.Jos keskimääräinen elinikä jatkaa nousuaan, elinaikakerroin pienentää kuukausieläkkeitä. Elinaikakerrointa sovellettiin ensimmäisen kerran vuonna 2010. Tavoitteena on, että työntekijät korvaisivat elinaikakertoimen eläkettä pienentävää vaikutusta olemalla työelämässä nykyistä pidempään. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — TYÖ2030-ohjelma on myöntänyt rahoituksen kolmelle aluepilotille, joissa kokeillaan uusia työelämän kehittämistapoja eri alueilla Suomessa. Rahoituksen saivat vuosiksi 2020-2021 Etelä-Savon ja Lapin aluepilotit sekä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan ELY-keskusten yhteinen aluepilotti. Pilotit tekevät yhteistyötä muiden samoja aiheita käsittelevien hankkeiden ja tahojen kanssa. Yhteistyökumppaneita voivat olla esimerkiksi alueen yritykset, oppi- ja tutkimuslaitokset sekä viranomaiset. Piloteissa testataan myös toimintamallia, jossa niin sanottu työelämävalmentaja neuvoo, valmentaa ja aktivoi työelämän kehittämistä työpaikalla sekä verkostoi alueen eri työelämätoimijoita.Aluepilottien kokemusten pohjalta on tarkoitus luoda laajemmin levitettävissä oleva alueellisen työelämän kehittämistoiminnan malli yritysten ja muiden organisaatioiden tueksi.TYÖ2030 on hallitusohjelman hanke, jonka toimenpiteet vaikuttavat työllisyyteen, talouteen, työhyvinvointiin ja työurien jatkumiseen. Tavoitteena on nostaa Suomi digiaikakauden johtavaksi työelämäinnovaatioiden kehittäjäksi ja työhyvinvointi Suomessa maailman parhaaksi vuoteen 2030 mennessä”Olemme asettaneet ohjelmalle kunnianhimoiset tavoitteet. Ne voidaan saavuttaa, jos ohjelmatyötä tehdään sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Aluepiloteissa ideana on lujittaa ja hyödyntää alueen omaa osaamista. Samalla alueen omat vahvuudet ja erityispiirteet voidaan ottaa laajasti huomioon”, sanoo sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen, joka on TYÖ2030-ohjelman vastuuministeri STM:ssä.TYÖ2030-ohjelman käytännön toteutuksesta ja aluepiloteista vastaa Työterveyslaitos.TYÖ2030-ohjelma ja aluepilotit (Työterveylaitos)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö on 9. marraskuuta 2020 asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on kartoittaa yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeisten toimialojen tietoturvaa ja tietosuojaa koskevan lainsäädännön muutostarpeita ja tehdä hallitukselle ehdotus niitä koskeviksi poliittisiksi linjauksiksi. Tavoitteena on, että suomalainen yhteiskunta olisi entistä tietoturvallisempi ja kansalaisten tiedot olisivat nykyistä paremmin suojatut.Selvityksen kohteena ovat keskeiset yhteiskunnan sektorit, kuten terveydenhuolto, rahoitusmarkkinat, energiahuolto sekä vesihuolto ja liikenne. Lisäksi selvityksen kohteena ovat Suomen digitaalinen infrastruktuuri ja julkisen hallinnon toiminnan kannalta keskeiset tietojärjestelmät.Arvioinnin tulisi olla mahdollisimman konkreettinen ja koskea erityisesti viranomaisten toimivaltuuksia ja toiminnan valvontaa. Työryhmältä odotetaan myös mahdollisimman tarkkaa arviota tietoturvatehtäviin tällä hetkellä osoitetuista toimija- tai tietojärjestelmäkohtaisista resursseista ja henkilöstön osaamisesta. Työryhmän tehtävänä on selvittää toimenpiteiden vaikutukset ja tehdä laskelmat toimenpiteiden ja tarvittavien lisäresurssien kustannuksista.Työryhmän asettamisen taustalla on psykoterapiapalveluita tarjoavaan palveluun kohdistunut tietomurto. Tietomurto osoitti, että Suomessa on kriittisiä tietojärjestelmiä, joiden tietoturvasta ja tietosuojasta ei ole huolehdittu riittävällä tasolla.Työryhmän puheenjohtajana toimii liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja Laura Vilkkonen.Liikenne- ja viestintäministeriön edustajien lisäksi työryhmässä on jäsenet maa- ja metsätalousministeriöstä, oikeusministeriöstä, sisäministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, ulkoministeriöstä sekä valtiovarainministeriöstä. Lisäksi työryhmässä on jäsenenä kyberturvallisuusjohtaja ja edustajat Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksesta, Huoltovarmuuskeskuksesta, Poliisihallituksesta ja tietosuojavaltuutetun toimistosta. Työryhmä kuulee myös muita viranomaisia.Mitä seuraavaksi?Työryhmän toimikausi päättyy 31. tammikuuta 2021.Työryhmän on tarkoitus julkaista väliraportti joulukuussa 2020.Työryhmän linjaus- ja toimenpide-ehdotusten mahdollinen toimeenpano edellyttää resurssivaikutusten huomioimista kevään 2021 kehysriihessä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sote-investointeja ja ulkoistuksia koskevan ns. rajoituslakia on muutettu 1.11.2020 siten, että myös kunnan tai kuntayhtymän yksin tai yhdessä omistaman yhtiön kautta toteutettava hanke rinnastetaan sosiaali- ja terveydenhuollon investointeja koskevassa lupamenettelyssä kunnan tai kuntayhtymän itse toteuttamaan hankkeeseen.Samassa yhteydessä on säädetty, että seuraamukset lain vastaisen sopimuksen mahdollisesta mitättömyydestä kohdistuisivat kuntaan tai kuntayhtymään tai niiden omistamaan yhtiöön niissä tilanteissa, joissa mitättömyyden syyt johtuvat kunnasta tai kuntayhtymästä taikka niiden yhtiöstä.Rajoituslaki edellyttää, että kuntien ja kuntayhtymien pitkäaikaisissa sote-palvelujen ulkoistusso-pimuksissa on irtisanomisehto, jos sopimus on voimassa vuoden 2023 jälkeen.Irtisanomisehto on kirjattava, jos sopimuksen ennakoitu vuotuinen arvo ylittää 15 prosenttia kunnan tai kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosittaisista menoista. Uudella maakunnalla on oikeus irtisanoa sopimus vuonna 2024 ja 2025 kahdentoista kuukauden irtisanomisajalla ilman korvausvelvoitetta.Kuntien ja kuntayhtymien on edelleen haettava poikkeuslupaa yli viiden miljoonan euron sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusinvestointeihin. Kuntien ja kuntayhtymien pitkäaikaisiin vuokra- ja käyttöoikeussopimuksiin täytyy edelleenkin kirjata irtisanomisehto.Niin sanottu Paras-laki puolestaan velvoittaa kuntia jatkamaan muodostamiaan soten yhteistoiminta-alueita, joiden väestöpohja on vähintään noin 20 000 asukasta. Lain tavoitteena on estää epätarkoituksenmukaiset uudelleenjärjestelyt ennen uuden sote-uudistuksen voimaantuloa sekä varmistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuus.Tasavallan presidentti vahvisti lain 29.10.2020. Muutokset tulivat voimaan 1. marraskuuta 2020.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lainsäädännön arviointineuvosto on arvioinut sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämislait. Esityksen tavoitteista ja keskeisistä esityksistä saa hyvän käsityksen, mutta vaikutusarviot ovat laadultaan vaihtelevia. Vaikutukset yrityksiin, julkisen talouden kokonaisuuteen ja Uudellemaalle kaipaisivat lisäpohdintaa.Arviointineuvosto toteaa että, esityksen vaikutusarvioihin liittyy poikkeuksellisen paljon epävarmuutta, koska tavoitteiden toteutuminen riippuu lain toimeenpanosta, ja siitä miten hyvinvointialueet käytännössä tuottavat palveluja. Jatkossa tulee kiinnittää huomiota tähän esitykseen liittyvien sosiaali- ja terveydenhuollon esitysten yhtenäiseen vaikutusarviointitapaan, jotta yhteisvaikutuksista olisi mahdollisuus saada käsitys.Arviointineuvosto pitää myönteisenä, että kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion taloudellista asemaa on käsitelty monipuolisesti esitysluonnoksessa. Esityksen perusteella saa hyvän käsityksen yksittäisistä muutoksista ja niiden vaikutuksista, mutta julkisen talouden kokonaisvaikutuksista on vaikea saada selkoa. Esityksessä tulisikin siksi koota yhteen keskeiset vaikutukset julkiseen talouteen ja kuvata vaikutuksia myös julkisen talouden kestävyyteen.Esityksellä on todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia yrityksiin, yhteiskunnallisiin yrityksiin ja järjestöihin. Esityksessä on selvitetty keskeisiä yrityksiin vaikuttavia muutoksia, mutta yritysnäkökulman kuvaus on jäänyt puutteelliseksi. Kokonaisulkoistusten mitätöinnistä ja irtisanomisista palveluntuottajille aiheutuvien liiketoimintavaikutusten suuruusluokka tulisi arvioida. Esityksessä tulisi myös arvioida suuntaa antavasti yksityisten ostopalvelujen ja alihankintojen rajoitusten aiheuttamia vaikutuksia yrityksille. Lisäksi palvelujentuottajille maksettavien investointikustannusten ja mahdollisten sopimusrikkomusten korvausten kustannukset valtiolle tulisi arvioida karkealla tasolla. 
 
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistäminen on esityksen tärkein keino tavoitteisiin pääsemiseksi. Uudenmaan erillisratkaisun piirissä asuu noin kolmannes maan väestöstä, joten erillisratkaisulla on merkitystä suurelle osalle kansalaisia. Arviointineuvoston näkemyksen mukaan Uudenmaan erillisratkaisu voi sisältää osaoptimoinnin riskin, kun sama taho ei järjestä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon tehtäviä. Uudellemaalle koituvia yhteisvaikutuksia hyvinvointialueiden rahoitusmallista, kuntien veropohjan muutoksista sekä yksityisten ostopalvelujen käytön rajoittamisesta tulisi arvioida. Uudenmaan erillisratkaisun seurantaan tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta palvelujen saatavuudesta, hoitoon pääsystä ja kustannusten kehityksestä saadaan lain voimaantulon jälkeen käsitys.Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos noudattaa osittain säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta korjataan neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.   

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) on avannut mittavan, noin yhdeksän miljoonan euron tutkimus- ja innovaatiorahoitushaun, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, miten maa- ja metsätalouden ilmastokestävyyttä voidaan vahvistaa. Kolmivuotinen Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelma on keskeinen osa hallitusohjelman mukaista maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuutta.Maankäyttösektorin ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää tutkijayhteisön, toiminnanharjoittajien ja yhteiskunnan muiden toimijoiden välistä laajaa yhteistyötä. Ohjelman julkistuswebinaariin ja sen yhteydessä pidettyyn verkostoitumistapahtumaan osallistui tänään yli 200 aiheesta kiinnostunutta tutkijaa ja muiden sidosryhmien edustajaa.Ohjelmaan liittyvä rahoitushaku on avoinna 21.12.2020 asti, ja sen perusteella käynnistetään ensi keväänä useita tutkimushankekokonaisuuksia. Tarkoituksena on lisäksi avata jo vuonna 2021 myös ohjelmaan liittyvä täydennyshaku.Hankehakemukset arvioidaan tammikuussa 2021. Arvioinnin suorittaa tätä tarkoitusta varten kutsuttu arviointipaneeli. Tutkimus- ja innovaatiohankkeet voivat alkaa aikaisintaan 1.3.2021, ja ministeriön rahoitus tästä hausta rahoitettaville hankkeille päättyy viimeistään 31.12.2023.Ohjelma valmisteltiin yhdessä tutkijayhteisön ja sidosryhmien kanssaHiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteen saavuttaminen vaatii fossiilisten päästöjen vähentämisen ohella myös maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön päästöjen vähentämistä sekä hiilinielujen ja -varastojen ylläpitämistä ja vahvistamista. Maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuuteen kuuluvien lisätoimien tavoiteltu nettovaikutus on vähintään 3 Mt CO2-ekvivalenttia vuodessa vuonna 2035.– Maankäyttösektori on ilmastonmuutoksen torjunnassa ja hillinnässä ratkaisujen ala. Tavoitteessa onnistuminen edellyttää tutkijoiden ja käytännön tekijöiden laajaa yhteistyötä. Tutkitun tiedon pohjalta voimme ottaa käyttöön toimivia ja vaikuttavia toimenpiteitä hiilensidonnan vahvistamiseksi, päästöjen vähentämiseksi ja fossiilisten raaka-aineiden korvaamiseksi, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman tavoitteena on tuottaa toimintaympäristön muutoksia ennakoivaa tietoa sekä ratkaisuehdotuksia, joilla maa- ja metsätaloutta ja muuta maankäyttöä saadaan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä suunnattua ilmastokestävämmäksi. Tavoitteena on myös vahvistaa uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja kokonaiskestävyyttä. Ohjelma valmisteltiin yhteistyössä tutkijayhteisön ja sidosryhmien kanssa.– Meidän tulisi pystyä entistä paremmin ennakoimaan muutokset, jotta maankäytön ratkaisuja pystytään kohdentamaan oikein. Kokonaiskestävyyden ja vaikutusten ennalta-arviointiin tarvitaan tutkimusta, jonka tuloksia pitää voida soveltaa erilaisiin maankäyttötoimiin kansallisesta tasosta paikallistasoon asti, sanoo maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.Uutta tietoa vaikutusketjuistaHiilestä kiinni -ohjelman tavoitteisiin vastaaminen edellyttää tieteidenvälisyyttä ja eri toimijoiden yhteistyötä, joten hakemuksia toivotaan erityisesti kahden tai useamman organisaation muodostamilta konsortioilta. Konsortiohankkeissa rahoitus myönnetään päähakijalle, joka hoitaa yhteydet ja rahaliikenteen muihin organisaatioihin ja ministeriöön. Konsortioissa voi olla mukana myös yrityksiä. Tutkimusyhteenliittymien odotetaan esittävän hakemuksessaan selkeästi ne hanke-ehdotuksensa vaikutusketjut, jotka edistävät Hiilineutraali 2035 -tavoitteen saavuttamista.Uusi ohjelma vahvistaa merkittävästi maa- ja metsätalouteen ja muuhun maankäyttöön liittyvää tutkimusta ja antaa eri tieteenalojen tutkijoille erinomaiset mahdollisuudet osaamisen syventämiseen ja monipuolistamiseen. Myös aiemmat tutkimustulokset sekä aihepiirin nykyinen ja tuleva kansainvälinen ja kansallinen tutkimus kytketään uuden ohjelman myötä vahvemmin päätöksenteon tueksi.– Luonnontieteellisen tutkimuksen lisäksi tarvitaan esimerkiksi asenteiden ja käyttäytymisen tutkimusta, jotta toimintatapojen muutosta saadaan todella aikaan. Maa- ja metsätaloudesta ei tule ilmastoviisasta ilman ilmastoviisaita viljelijöitä ja metsänomistajia, painottaa ohjelman valmistelusta vastannut tutkimusohjelmapäällikkö Johanna Kohl maa- ja metsätalousministeriöstä.Myös innovaatiotoiminnan edistäminen osana tutkimushankkeita on Kohlin mukaan tärkeää. Innovaatiot voivat liittyä esimerkiksi prosesseihin, teknisiin ratkaisuihin tai uusiin palveluihin. Rahoitusta voidaan myöntää osana hanketta myös avoimelle ja käyttäjälähtöiselle Living lab -toiminnalle, jota tehdään käytännön toimintaympäristöissä.Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelma 2021-2024, hakuilmoitusLisää tietoa maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuudestaUusi tutkimus- ja innovaatio-ohjelma luo ratkaisuja ilmastoviisaaseen maankäyttöön (MMM:n tiedote 6.10.2020)Lue myös tutkimusohjelmapäällikkö Johanna Kohlin ja erityisasiantuntija Anna Salmisen blogikirjoitus: Tutkimus tuuppaa kohti ilmastokestävää maa- ja metsätaloutta (11.9.2020)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Eurofins Labtium Oy on ilmoittanut lopettavansa jalometallituotteiden tarkastusleimauksen 31.1.2021. Päätöksen seurauksena Suomesta poistuu toimija, joka voi tarkastaa jalometallituotteita ja leimata ne Suomen tarkastusleimalla ja kansainvälisellä CCM-leimalla.Eurofins Labtium Oy kertoo tiedotteessaan, että osana keskittymistään ydinliiketoimintaansa se luopuu jalometallien tarkastuslaitostoiminnasta. Käytännössä päätös tarkoittaa sitä, ettei yhtiö jatka korujen ja muista jalometalleista valmistettujen tuotteiden testaamista ja leimaamista Suomen tarkastusleimalla.Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) peruuttaa 2.11.2020 annetulla päätöksellään Eurofins Labtium Oy:lle myönnetyn jalometallituotteista annetun lain (1029/2000) mukaisen tarkastuslaitoksen hyväksymisen. Tukes peruuttaa myös päätöksensä tarkastuslaitoksen tarkastusleimojen hyväksymisestä. Tukesin päätös tarkastuslaitoshyväksynnän peruuttamisesta ja tarkastusleimojen käytön hyväksynnän peruuttamisesta tulee voimaan 1.2.2021.Työ- ja elinkeinoministeriölle kuuluu jalometallituotteita koskevien säännösten noudattamista koskevan valvonnan ylin johto ja ohjaus sekä tarkastuslaitoksen nimeäminen.Tukes kerää kommentteja päätöksen vaikutuksistaTukes kerää yrityksiltä ja muilta kultasepänalan toimijoilta tietoa, miten tarkastusleimauksen loppuminen vaikuttaa toimintaan. Voit lähettää vapaamuotoisen kommenttisi asiasta Tukesiin sähköpostitse osoitteella [email protected]

Lähde: Valtioneuvosto.fi